Urheiluseurat viihtyvyyden rakentajina (Uvira)

Sammanfattning av projektet

Urheiluseurat viihtyvyyden rakentajina (Uvira) -hankkeen tavoitteena oli vahvistaa Varsin Hyvä -alueen urheiluseurojen osaamista, kehittää niiden toimintaedellytyksiä sekä lisätä seurojen houkuttelevuutta yritysten ja julkishallinnon yhteistyökumppaneina. Hanke toteutettiin vuosina 2025–2026 yhteistyössä alueen urheiluseurojen kanssa.
Hankkeen aikana järjestettiin työpajoja, asiantuntija-alustuksia, vaikuttavuus- ja yhteisöllisyystutkimuksia sekä kansainvälinen benchmark-vierailu Tanskaan. Työpajoissa käsiteltiin muun muassa seurajohtamista, taloudellista kestävyyttä, verotusta, tekoälyn hyödyntämistä, vaikuttavuuden osoittamista sekä urheilujohtamisen tulevaisuutta.
Toteutuksen aikana havaittiin, että seurojen suurimmat kehittämistarpeet liittyivät taloudellisten toimintaedellytysten vahvistamiseen. Tämän vuoksi hankkeen sisältöjä painotettiin alkuperäistä suunnitelmaa enemmän talouden, kumppanuuksien ja strategisen johtamisen teemoihin. Muutokset toteutettiin yhteistyössä osallistujaseurojen kanssa.
Hankkeen merkittävimpiä tuloksia olivat seurojen osaamisen vahvistuminen, uusien yhteistyöverkostojen syntyminen sekä tiedolla johtamisen valmiuksien kehittyminen. Kansainvälinen benchmark-vierailu toi osallistujille uusia näkökulmia erityisesti vapaaehtoistoiminnan, yhteisöllisyyden ja seurajohtamisen kehittämiseen. Vaikuttavuus- ja yhteisöllisyystutkimukset puolestaan tuottivat seuroille konkreettista tietoa oman toiminnan kehittämisen tueksi.

Toteutus

Urheiluseurat viihtyvyyden rakentajina (Uvira) -hankkeen tarkoituksena on parantaa Varsin Hyvä -alueen urheiluseurojen tiedollisia ja toiminnallisia valmiuksia sekä rakentaa yhdessä urheiluseurojen kanssa kehittämisprosessi, joka auttaa vahvistamaan erityisesti seurojen taloudellisia toimintaedellytyksiä ja lisää niiden strategista houkuttelevuutta yritysten ja julkishallinnon kumppaneina.” (Ote hankepäätöksestä)
Hanke alkoi vuoden 2025 alussa, jolloin seuroihin otettiin uudestaan yhteyttä alkutiedustelujen jälkeen. Kaikki halukkuutensa ilmaisseet seurat lähtivät mukaan ja lisäksi joukkoon liittyivät vielä Kaarinan Pojat, Raision Loimu ja Piikkiön Palloseura. Mm. Loimun asemaa tiedusteltiin etukäteen Varsin hyvästä, koska asemapaikka ei sijaitse tukialueella. Sovimme ottamisesta mukana, koska harrastajia tulee kuitenkin laajalta tukikelpoiselta alueelta. Vaikuttavuus- ja yhteisöllisyystutkimuksen teki Hedcoach Oy, joka on erikoistunut urheiluseurojen vaikuttavuus- ja yhteisöllisyystutkimukseen. Tutkimuksen tarkoituksena oli löytää seuroille itselleen uutta tietoa yhteisön ajatuksista.
Tammikuussa seurojen kanssa käytiin alustavat keskustelut tavoitteista. Tavoitteet vaihtelivat paljon, koska seurat ovat hyvin erilaisia, niin kuin hankehakemuksessakin kirjoitettiin. Kaikille jossakin muodossa oli tärkeää taloudellisten asioiden ja mahdollisuuksien parantaminen. Hankkeen työpajoja päätettiin muokata hieman tähän suuntaan enemmän suuntaan. Taustalla on seurojen haastava taloudellinen tilanne, koska yritysten ja kuntien tuki on pienentynyt. Tuki on muutenkin muuttunut enemmän yhteistyöksi, jossa odotetaan selkeää vastikkeellisuutta.
Mukana olleet seurojen yhdyshenkilöt: Esko Nieminen, Henri Saarinen, Hilkka Stenroos, Juho Kirjonen, Katja Uusitalo, Kirsi Haltia, Mirva Knaapi, Olli Dahl, Olli Tuominen, Sami Rintamaa, Tomi Anttila, Vesa Palander, Daniela Lunden.
Työpajoja on järjestetty seuraavasti:
- 12.2.2025 aloitustyöpaja Kaarinan Poikien toimistossa. Aiheena hankkeen taustat ja toteutus sekä urheiluseurat yritysten ja kuntien kumppaneina, henkilöiden esittely. Tämä toimi samalla kaikille avoimena työpajana.
- 11.3.2025 Vaikuttavuustutkimuksen aloitus Peimari Unitedin Peimari-Areenalla. Ulkopuolisena asiantuntijana Juuso Nieminen, Hedcoach Oy
- 9.4.2025 Maskussa, Hemmingin koululla. Aiheena urheiluorganisaation verotus/Urheilun oikeussäännöt. Ulkopuolisena asiantuntijana Rainer Anttila, Olympiakomitean seurapalveluasiantuntija.
- 15.5.2025 Turun amk:n tiloissa Turussa. Aiheena tekoäly urheiluseurojen näkökulmasta. Ulkopuolisena asiantuntijana Turun amk:n tekoälyasiantuntija Lasse Lehtonen.
Työpajojen aikana alkoi hahmottua seurojen tarpeita paremmin. Menetelmät olivat osallistavia. Työpajojen aikana keskusteltiin paljon. Transfer seurojen arkeen on lopulta pitkälti kiinni seurojen omista intresseistä. Seurakohtaisia vaikuttavuustutkimuksia tehtiin koko kevät. Osa seuroista aloittaa tutkimuksen vasta syksyn aikana. Valmistavia etäpalavereita ei Teams-muodossa ole tarvittu. Viestintä Whatsappin, sähköpostin ja puhelujen avulla on riittänyt. Alustavat etäpalaverit olivat jäänne Korona-ajalta, jotka varmuuden vuoksi oli merkitty suunnitelmaan
Toukokuussa ja kesäkuun alussa kiihtyi myös kansainvälisen bench mark -matkan järjestely. Oikean kontaktin löytyminen ulkomailta ja seurojen ihmisten aikataulun sovittaminen yhteen osoittautui varsin työlääksi tehtäväksi. Valmistelu jatkui elokuun lopussa ja syyskuussa. Varsinainen matka toteutui syys-lokakuun vaihteessa.
Työpajat jatkuivat syksylla 2025:
- 18.9.2026 valmistava kv. bench mark -matkaan palaveri seuraedustajien kanssa Turun ammattikorkeakoululla (Erillinen matkasselostus ja ohjelma liitteinä)
- kv. bench mark -vierailu Tanskassa 28.9. – 1.10.2025 (Erillinen ohjelma)
- 28.10.2025 Työpaja Raision kaupungintalolla Aihe: bench mark -matkan kokemusten peilausta oman seuran toimintaan
- 13.11.2026 Työpaja Paimion urheiluhallilla. Ulkopuolisena alustajana Timo Tuomi.
- 4.12.2026 Työpaja Nousiaisten kunnantalolla
- 10.2.2026 Seurojen yhteistutkimuksen analyysi
- 10.3.2026 työpaja Turussa urheilujohtamisen tulevaisuus
- 17.4.2026 Loppuseminaari
Uvira-hankkeen tavoitteena oli vahvistaa urheiluseurojen johtamisosaamista, lisätä seurojen välistä yhteistyötä sekä tuoda kansainvälisiä toimintamalleja osaksi varsinaissuomalaisten urheiluseurojen kehittämistyötä. Hankkeen toteutuskauden aikana syksystä 2025 kevääseen 2026 järjestettiin useita työpajoja, kansainvälinen benchmark-matka, yhteinen tutkimus- ja kehittämisprosessi sekä hankkeen päätösseminaari.
Syyskausi käynnistyi 18.9.2025 Turun ammattikorkeakoululla järjestetyllä valmistavalla tapaamisella, johon osallistui hankkeessa mukana olevien seurojen edustajia. Tilaisuuden tavoitteena oli valmistautua kansainväliseen benchmark-matkaan, määritellä matkan tavoitteet sekä tunnistaa ne teemat, joihin osallistujat halusivat erityisesti tutustua vierailun aikana. Keskusteluissa korostuivat erityisesti seurajohtaminen, vapaaehtoistoiminnan organisointi, taloudellinen kestävyys sekä urheiluseurojen yhteiskunnallinen vaikuttavuus.
Hankkeen kansainvälinen benchmark-vierailu toteutettiin Tanskassa 28.9.–1.10.2025. Matkan aikana osallistujat pääsivät tutustumaan tanskalaisiin urheiluorganisaatioihin, niiden johtamiskäytäntöihin sekä seuratoiminnan rakenteisiin. Vierailu tarjosi osallistujille mahdollisuuden vertailla toimintamalleja suomalaisen seurakentän käytäntöihin sekä kerätä uusia ideoita oman seuran kehittämistyöhön. Matkan keskeiset havainnot liittyivät erityisesti vapaaehtoisten sitouttamiseen, yhteisöllisyyden vahvistamiseen, seurojen strategiseen johtamiseen sekä eri toimijoiden väliseen yhteistyöhön.
Benchmark-matkan kokemuksia käsiteltiin ensimmäisessä jälkityöpajassa 28.10.2025 Raision kaupungintalolla. Työpajan teemana oli peilata Tanskasta saatuja kokemuksia osallistujaseurojen omaan toimintaan. Keskustelujen pohjalta tunnistettiin useita kehittämiskohteita, joita seurat lähtivät viemään eteenpäin omissa toimintaympäristöissään. Työpaja vahvisti myös osallistujien välistä vertaisoppimista ja kokemusten vaihtoa.
13.11.2025 järjestettiin työpaja Paimion urheiluhallilla. Tilaisuuden ulkopuolisena alustajana toimi Timo Tuomi, joka käsitteli seurajohtamisen ajankohtaisia haasteita ja tulevaisuuden mahdollisuuksia. Työpaja herätti vilkasta keskustelua muun muassa johtamisen muutoksesta, vapaaehtoistoiminnan kehittämisestä sekä urheiluseurojen roolista muuttuvassa yhteiskunnassa.
Vuoden viimeinen työpaja toteutettiin 4.12.2025 Nousiaisten kunnantalolla. Työpajassa keskityttiin hankkeen aikana esiin nousseiden kehittämisteemojen kokoamiseen sekä osallistujaseurojen omien kehittämistoimenpiteiden tarkasteluun. Tilaisuus tarjosi osallistujille mahdollisuuden jakaa kokemuksia toteutetuista toimenpiteistä sekä saada vertaispalautetta muilta hanketoimijoilta.
Keväällä 2026 hankkeessa siirryttiin entistä vahvemmin tiedolla johtamisen teemoihin. Seurojen yhteistutkimuksen analyysi järjestettiin 10.2.2026. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa seuratoiminnan nykytilasta, kehittämistarpeista sekä tulevaisuuden haasteista. Tulosten analysointi tarjosi osallistujille konkreettista tietoa oman toiminnan kehittämisen tueksi ja loi yhteisen tietopohjan hankkeen loppuvaiheen keskusteluille.
10.3.2026 Turussa järjestetyn työpajan teemana oli urheilujohtamisen tulevaisuus. Työpajassa tarkasteltiin toimintaympäristön muutoksia, urheiluseurojen johtamisen uusia vaatimuksia sekä tulevaisuuden osaamistarpeita. Keskusteluissa nousivat esiin muun muassa digitalisaation vaikutukset, vapaaehtoistoiminnan muutokset, yhteistyöverkostojen merkitys sekä seuratoiminnan yhteiskunnallinen vaikuttavuus.
Hankkeen päätöstilaisuutena järjestettiin 17.4.2026 loppuseminaari, jossa koottiin yhteen hankkeen keskeiset tulokset, opit ja kehittämissuositukset. Seminaari tarjosi osallistujille mahdollisuuden tarkastella hankkeen aikana syntynyttä osaamista ja arvioida sen vaikutuksia omiin organisaatioihin. Samalla luotiin pohjaa hankkeen jälkeen jatkuvalle yhteistyölle sekä uusille kehittämishankkeille.
Työpajojen väleissä käytiin jatkuvaa keskustelua seurojen toivomien kehittämiskohteiden kanssa.
Kokonaisuutena Uvira-hanke saavutti sille asetetut tavoitteet hyvin. Hanke lisäsi osallistujien osaamista, vahvisti seurojen välistä verkostoitumista ja tarjosi konkreettisia työkaluja seuratoiminnan kehittämiseen. Kansainvälinen benchmark-vierailu, työpajatyöskentely, tutkimustoiminta sekä yhteinen keskustelu loivat vahvan perustan uuden tiedon omaksumiselle ja sen soveltamiselle käytännön seuratoiminnassa. Hankkeen merkittävimpiä tuloksia olivat osallistujien osaamisen vahvistuminen, uusien yhteistyöverkostojen syntyminen sekä seurajohtamisen kehittämiseen liittyvien uusien toimintamallien käyttöönotto osallistujaseuroissa.

Resultat

Uvira – Urheiluseurat viihtyvyyden rakentajina -hankkeen tavoitteena oli vahvistaa Varsin Hyvä -alueen urheiluseurojen tiedollisia ja toiminnallisia valmiuksia sekä rakentaa uusia toimintamalleja, jotka parantavat seurojen elinvoimaisuutta, taloudellisia toimintaedellytyksiä ja kykyä toimia yritysten, kuntien ja muiden sidosryhmien kumppaneina. Hankkeen lähtökohtana oli havainto siitä, että urheiluseurojen toimintaympäristö on muuttunut merkittävästi. Vapaaehtoisten sitoutuminen on muuttunut projektimaisemmaksi, julkinen rahoitus on vähentynyt, yritysyhteistyö on muuttunut vastikkeellisemmaksi ja samalla seuroihin kohdistuvat hallinnolliset ja oikeudelliset vaatimukset ovat lisääntyneet. Näissä olosuhteissa urheiluseuroilta edellytetään entistä enemmän osaamista, verkostoja ja kykyä uudistua.
Hankkeeseen osallistui laaja joukko Varsin Hyvä -alueen urheiluseuroja sekä niiden edustajia. Hankkeen alkuvaiheessa käytiin seurakohtaiset keskustelut osallistujien tavoitteista ja kehittämistarpeista. Keskusteluissa nousi vahvasti esille tarve vahvistaa seurojen taloudellista kestävyyttä sekä löytää uusia yhteistyömuotoja yritysten, kuntien ja muiden yhteisöjen kanssa. Tämä havainto vaikutti myös työpajojen sisältöihin, joita suunnattiin aiempaa voimakkaammin seurojen taloudellisten toimintaedellytysten vahvistamiseen.
Hankkeen aikana järjestettiin useita työpajoja, joissa käsiteltiin muun muassa urheiluseurojen asemaa kuntien ja yritysten kumppanina, urheilun oikeussääntöjä, verotusta, tekoälyn hyödyntämistä seuratoiminnassa sekä urheilujohtamisen tulevaisuutta. Työpajojen toteutuksessa korostettiin osallistavia menetelmiä, joissa seurojen edustajat pääsivät jakamaan kokemuksiaan, pohtimaan omia kehittämiskohteitaan sekä vertailemaan toimintatapojaan muiden seurojen kanssa.
Työpajojen aikana syntyi yksi hankkeen merkittävimmistä havainnoista: seuroilla oli huomattavasti enemmän yhteisiä haasteita kuin alun perin oletettiin. Vaikka seurat erosivat toisistaan kooltaan, lajiltaan ja toimintarakenteeltaan, lähes kaikkia yhdistivät samat kysymykset liittyen talouteen, vapaaehtoisten saatavuuteen, viestintään, yhteistyöhön sekä tulevaisuuden toimintamalleihin. Työpajat muodostivat vertaisoppimisen ympäristön, jossa seurat saivat uusia näkökulmia omien ongelmiensa ratkaisemiseen.
Hankkeen aikana toteutettiin myös seurojen vaikuttavuus- ja yhteisöllisyystutkimuksia. Tutkimusten tarkoituksena oli lisätä ymmärrystä siitä, millaisia odotuksia seurojen jäsenillä, vapaaehtoisilla ja muilla sidosryhmillä on seuratoimintaa kohtaan. Tulokset vahvistivat käsitystä siitä, että urheiluseurojen merkitys ulottuu huomattavasti liikunta- ja kilpailutoimintaa laajemmalle. Seurat tuottavat yhteisöllisyyttä, luovat paikallisidentiteettiä, lisäävät ihmisten hyvinvointia ja vahvistavat alueiden sosiaalista pääomaa. Monille vastaajille seura näyttäytyi yhtenä tärkeimmistä paikallisista yhteisöistä.
Hankkeen kansainvälisenä kohokohtana toteutettiin benchmark-vierailu Tanskaan syksyllä 2025. Vierailun tavoitteena oli tutustua toimintamalleihin, joissa urheiluseurat toimivat tiiviissä yhteistyössä julkisen sektorin, koulujen ja yritysten kanssa. Matkan aikana vierailtiin muun muassa Tanskan urheilun keskusjärjestössä, Brøndbyn kunnassa, FC Damsøn jalkapalloseurassa, Danish School Sport -organisaatiossa, Danish Facility Fundissa sekä GOG-käsipalloseurassa.
Benchmark-vierailun tärkein havainto oli se, että tanskalaisessa toimintakulttuurissa urheiluseurat nähdään vahvoina yhteiskunnallisina toimijoina. Ne eivät ole ainoastaan liikunnan järjestäjiä, vaan aktiivisia kumppaneita hyvinvoinnin, osallisuuden ja yhteisöllisyyden rakentamisessa. Erityisen vaikuttavia olivat toimintamallit, joissa urheilua hyödynnettiin nuorten syrjäytymisen ehkäisemisessä, kouluyhteistyössä sekä paikallisyhteisöjen vahvistamisessa.
Vierailu vahvisti hankkeen keskeistä ajatusta siitä, että urheiluseuroilla on tulevaisuudessa mahdollisuus ottaa nykyistä laajempi rooli kuntien ja hyvinvointialueiden kumppanina. Samalla matka tarjosi konkreettisia esimerkkejä siitä, miten yhteiskunnallinen vaikuttavuus voidaan yhdistää seurojen omaan kehittämiseen ja taloudelliseen kestävyyteen.
Hankkeen yksi tärkeimmistä tuloksista oli osallistuneiden seurojen välisen yhteistyön vahvistuminen. Seurojen edustajat tapasivat hankkeen aikana säännöllisesti, keskustelivat yhteisistä haasteista ja rakensivat uusia verkostoja. Hankkeen aikana syntyi yhteinen ymmärrys siitä, että monet toimintaympäristön muutokset koskevat kaikkia seuroja lajista riippumatta. Tämä loi pohjaa myös hankkeen jälkeiselle yhteistyölle.
Hankkeessa onnistuttiin lisäämään osallistujien osaamista erityisesti seuraavilla osa-alueilla:
- urheiluseurojen talouden ja varainhankinnan kehittäminen
o Kaikille seuroille teetettiin infograafi, joka kertoo seuran taloudellisista, yhteisöllisistä ja urheilullisista luvuista. Infograafia voidaan käyttää myynnin apuvälineenä hahmottamaan seuran vaikutuskenttää
o Myyntitilannetta harjoiteltiin työpajoissa
- yhteistyö yritysten ja kuntien kanssa
o Hyvänä esimerkkinä käytettiin Nummelan Palloseuran (NuPS) ja Vihdin kunnan välistä yhteistyötä. NuPS tekee laajasti työtä yhteisössä. Ei siis pelkästään jalkapalloa. Seurasta käydään mm. kuntouttamassa vanhuksia, jotka eivät enää lähde asunnostaan. Kunta on vakuuttunut toiminnasta ja budjetissa on yhden ihmisen palkka tätä työtä tekemään.
- yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tunnistaminen ja viestiminen
o Viittaan edelliseen
- verotukseen ja oikeudellisiin kysymyksiin liittyvä osaaminen
o Maailma muuttuu tässäkin. Seurat joutuvat entistä tarkemmin seuraamaan taloudellisia asioita: taloushallinto, digitalisaatio, tulorekisteri, verotus yms.
- tekoälyn hyödyntäminen seuratoiminnassa
o Tekoäly levittäytyy kaikkialle. Se on hyvä apuväline tehostamaan seuratyötä
- johtamisen ja strategiatyön kehittäminen
o Urheilussa on erityispiirteitä, joita ymmärtämällä voi tehostaa seuran toimintaa
- seuraviestintä ja maineen rakentaminen
Merkittävä tulos oli myös seurojen ajattelutavan laajentuminen. Hankkeen alussa monet seurat näkivät tehtävänsä ensisijaisesti harjoitusten, kilpailujen ja tapahtumien järjestäjänä. Hankkeen aikana keskusteluissa korostui yhä enemmän seurojen rooli yhteisöllisyyden rakentajana, hyvinvoinnin edistäjänä sekä alueellisen elinvoiman vahvistajana. Tämä näkökulman muutos vastaa suoraan hankkeen alkuperäisiä tavoitteita. Hankkeen alussa seuroille tehtiin yhteisöllisyyden tutkimus, joka kertoi miten jäsenet asemoivat seuran.
Hankkeen vaikutukset näkyvät ennen kaikkea lisääntyneenä osaamisena, vahvistuneina verkostoina sekä uutena ymmärryksenä urheiluseurojen yhteiskunnallisesta merkityksestä. Hankkeen aikana syntyneet tutkimukset, materiaalit, työpajat, infograafit ja kansainväliset esimerkit jäävät osallistuvien seurojen käyttöön myös hankkeen päättymisen jälkeen.
Kokonaisuutena Uvira-hanke onnistui saavuttamaan sille asetetut tavoitteet. Hanke lisäsi urheiluseurojen osaamista, vahvisti niiden keskinäistä yhteistyötä, tuotti uutta tietoa seurojen vaikuttavuudesta sekä toi esille urheiluseurojen merkityksen alueellisen viihtyvyyden, yhteisöllisyyden ja elinvoiman rakentajina. Samalla se loi pohjaa uudenlaisille kumppanuuksille kuntien, yritysten ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Hankkeen keskeisin oppi oli, että urheiluseurat eivät ole ainoastaan liikuttajia, vaan merkittäviä yhteiskunnallisia toimijoita, joiden vaikutus ulottuu laajasti paikallisyhteisöjen hyvinvointiin ja tulevaisuuteen.

Effekter och framtidsplaner

Hankkeen keskeisin vaikutus on ollut osallistuneiden urheiluseurojen osaamisen, verkostojen ja toimintaympäristön ymmärryksen vahvistuminen. Hankkeen aikana seurat ovat saaneet uusia näkökulmia oman toimintansa kehittämiseen sekä konkreettisia työkaluja talouden, johtamisen, viestinnän, varainhankinnan ja sidosryhmäyhteistyön vahvistamiseen. Samalla on syntynyt laajempi ymmärrys siitä, että urheiluseurojen merkitys paikallisyhteisöissä ulottuu huomattavasti kilpailu- ja harrastustoimintaa laajemmalle.
Vaikuttavuus- ja yhteisöllisyystutkimukset vahvistivat käsitystä urheiluseurojen suuresta merkityksestä alueellisen sosiaalisen pääoman rakentajina. Tutkimusten perusteella seurat eivät tuota ainoastaan liikuntapalveluja, vaan ne rakentavat yhteisöllisyyttä, lisäävät ihmisten välistä luottamusta, vahvistavat paikallisidentiteettiä sekä tarjoavat mahdollisuuksia osallistumiseen eri ikäryhmille. Monissa tapauksissa seura näyttäytyy jäsenilleen yhtenä tärkeimmistä paikallisista yhteisöistä.
Hankkeen aikana osallistuneet seurat alkoivat tarkastella omaa toimintaansa aiempaa laajemmasta näkökulmasta. Keskustelu siirtyi yksittäisten harjoitusten, kilpailujen ja tapahtumien järjestämisestä kohti kysymystä siitä, millaista yhteiskunnallista arvoa seura tuottaa omalle toiminta-alueelleen. Tämä näkökulman muutos voidaan nähdä yhtenä hankkeen merkittävimmistä tuloksista. Se luo perustaa uusille yhteistyömalleille kuntien, yritysten, hyvinvointialueiden ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa.
Työpajojen ja yhteisten tapaamisten myötä osallistuneiden seurojen väliset suhteet vahvistuivat. Hankkeen aikana syntyi uusia yhteyksiä sellaisten seurojen välille, joilla oli aiemmin vain vähän yhteistyötä. Kokemukset aiemmista hankkeista osoittavat, että juuri epäviralliset verkostot ja henkilökohtaiset kontaktit muodostavat usein pitkäkestoisimmat vaikutukset. Hankkeen aikana syntynyt luottamus ja vuorovaikutus luovat edellytyksiä myös tuleville yhteisille kehittämishankkeille.
Kansainvälisen benchmark-vierailun vaikutukset näkyvät erityisesti osallistujien ajattelutavan laajenemisena. Tanskalaiset esimerkit osoittivat käytännössä, kuinka urheiluseurat voivat toimia aktiivisina yhteiskunnallisina toimijoina sekä kuntien ja muiden sidosryhmien strategisina kumppaneina. Vierailu vahvisti käsitystä siitä, että myös suomalaisilla urheiluseuroilla on mahdollisuus kehittää toimintaansa nykyistä vahvemmin yhteisöllisyyden, osallisuuden ja hyvinvoinnin edistämisen suuntaan.
Taloudellisesta näkökulmasta hankkeen vaikutukset näkyvät ennen kaikkea lisääntyneenä osaamisena. Seurat saivat uusia välineitä yhteistyön rakentamiseen yritysten kanssa sekä parempaa ymmärrystä siitä, miten omaa toimintaa voidaan tuotteistaa, sanoittaa ja viestiä ulkopuolisille sidosryhmille. Vaikka hankkeen vaikutuksia seurojen talouteen voidaan arvioida luotettavasti vasta pidemmällä aikavälillä, voidaan todeta hankkeen vahvistaneen osallistujien valmiuksia kehittää omia tulonlähteitään ja rakentaa uusia kumppanuuksia.
Hankkeessa syntyneet materiaalit, tutkimustulokset, infograafit ja työpajojen sisällöt jäävät osallistuvien seurojen käyttöön hankkeen päättymisen jälkeen. Näin hankkeen vaikutukset eivät rajoitu toteutusaikaan, vaan ne tukevat seurojen kehittämistyötä myös tulevaisuudessa.
Jatkossa hankkeen aikana syntyneitä verkostoja pyritään ylläpitämään ja vahvistamaan. Osallistuneiden seurojen kesken on tunnistettu useita yhteisiä teemoja, joiden ympärille voidaan rakentaa jatkoyhteistyötä. Näitä ovat erityisesti vapaaehtoistoiminnan kehittäminen, yritysyhteistyö, yhteiskunnallisen vaikuttavuuden osoittaminen, tekoälyn hyödyntäminen sekä uusien toimintamallien kehittäminen yhteistyössä kuntien ja hyvinvointialueiden kanssa.
Turun ammattikorkeakoulun tavoitteena on hyödyntää hankkeen aikana syntyneitä kokemuksia myös tulevassa tutkimus-, kehitys- ja koulutustoiminnassa. Hankkeessa tunnistettiin useita jatkotutkimuksen ja uusien kehittämishankkeiden teemoja. Erityisesti urheiluseurojen yhteiskunnallinen vaikuttavuus, alueellisen sosiaalisen pääoman rakentuminen sekä urheiluseurojen rooli hyvinvoinnin edistämisessä ovat aiheita, joiden merkitys tulee tulevaisuudessa kasvamaan.
Hankkeen pitkän aikavälin vaikutuksena tavoitellaan sitä, että urheiluseurat nähdään entistä vahvemmin alueidensa elinvoiman, yhteisöllisyyden ja hyvinvoinnin rakentajina. Mikäli hankkeen aikana syntyneet toimintamallit, verkostot ja osaaminen juurtuvat osaksi osallistuneiden seurojen arkea, vaikutukset ulottuvat pitkälle hankkeen päättymisen jälkeiseen aikaan. Tällöin hyötyjinä eivät ole ainoastaan seurat itse, vaan myös niiden jäsenet, vapaaehtoiset, yhteistyökumppanit sekä koko toiminta-alueen asukkaat.