Uusi alku -yhteisötaideteos

Sammanfattning av projektet

Taiteilijaseura Koillinen ry toteutti yhteistyössä Kuusinkijoki kuntoon ry:n, Vuotungin maamiesseura ry:n, Kuusamon Kovasin Oy:n sekä Kuusamo-opiston kanssa yhteisötaideprojektin Vuotungin kylällä Kuusamossa vuosina 2024-2025. Projekti synnytti yhteisöllisen prosessin, jonka lopputuloksena syntyi teos – veistos, joka symboloi yhteisön ajatuksia Kuusinkijoen ennallistamisesta ja joen historiasta.

Teoksen päämateriaalina käytettiin neljää Myllykosken vesivoimalaitoksen turbiinin teräksistä lapaa. Materiaalivalinnat muistuttavat historiasta ja samalla teos ilmentää uuden aikakauden alkua, jonka vesivoimalaitoksesta luopuminen ja sitä seuraavat ennallistamistoimenpiteet saavat aikaan.

Hanke vahvisti yhteisöllisyyttä ja osallisuutta kyläyhteisössä. Projektin aikana järjestettiin tilaisuuksia, joissa paikalliset osallistuivat hankkeen eri vaiheisiin, kuten muistojen jakamiseen, teoksen sijoituspaikan maisemointiin sekä yhteiseen taidekokemukseen. Prosessi toi esiin paikallisten muistot vesivoimalan merkityksestä alueen historiassa ja samalla mahdollisti uudenlaisen, toivoa luovan näkökulman jokeen ja sen tulevaisuuteen.

Hankkeessa vahvistui sekä kulttuurinen osallisuus että taiteen rooli yhteisön eheyttäjänä. Yhteisöllisen ja osallistavan projektin lopputuloksena Vuotungin kylään valmistui pysyvä taideteos, joka rikastuttaa ja monipuolistaa kylämiljöötä.Veistos jää kylän yhteiseksi muistomerkiksi ja keskustelunavaukseksi tuleville sukupolville.

Toteutus

Kuusinkijoen kuohut pyörittivät turbiinin siipiä kymmeniä vuosia. Asenteet voimalaitosta ja vapaata virtaa kohtaan elivät ja muuttuivat vuosien saatossa. Turbiinin siivet olivat paikallaan ja jauhoivat sähköä. Sitten tapahtui jotain. Villi ja vapaa virta ei ollut enää vain haave, siitä oli tulossa todellisuutta.

Elokuun 31. päivä vuonna 2023 klo 24 Kuusinkijoen Myllykosken voimalaitoksen sähköntuotanto lopetettiin. Syksyllä 2023 siivet leikattiin irti. Ne lojuivat tarpeettomina voimalaitoksen nurmella. Sattumalta vuotunkilainen Reijo Palosaari seisoi patosillalla ja seurasi tapahtumia. Hän sai ajatuksen. Voisiko turbiinin siivillä olla vielä uusi tarkoitus, ehkä muistomerkkinä. Kuusinkijoki kuntoon ry lahjoitti turbiinin siivet Vuotungin Maamiesseura ry:n haltuun, jonka puheenjohtaja Palosaari on. Traktorin kauhassa siivet jatkoivat matkaansa entiseen navettaan. Siellä ne odottivat.

Hankkeen toteutus on yhdistelmä ostopalveluja ja noin 260 talkootyötuntia, joihin osallistui kyläläisiä, taiteilijaseuran jäseniä ja muita hanketoimijoita.

Vuosi 2023
Hankkeen ideointi sai alkunsa Vuotungin Maamiesseura ry:n ja Taiteilijaseura Koillinen ry:n keskustelun tuloksena. Teoksen materiaaleiksi valikoitui neljä käytöstä poistettua turbiinin lapaa, jotka Kuusinkijoki kuntoon ry oli lahjoittanut veistoshanketta varten. Vuotungin Maamiesseura ry vastasi osien kuljetuksesta ja varastoinnista. Turbiinin lavan pahvinen pienoismalli oli ensikosketus tulevaan materiaaliin.

Vuosi 2024
Vuoden 2024 aikana toteutettiin hankkeen suunnittelu, valmistelu, rahoitushaku ja käynnistäminen. Taiteilijaseura Koillinen ry:n johtokunta vastasi hankkeen organisoinnista ja suunnittelusta. Hallituksesta löytyi niin soveltavan kuvataiteen ja yhteisötaiteen asiantuntijoita kuin myös muita taiteen alan ammattilaisia, hankeasiantuntijoita sekä maankäytön- ja kaavoituksen asiantuntija. Yhteistyökumppaneina toimivat alusta saakka Kuusamo-opisto, Kuusinkijoki kuntoon ry, Kuusamon Kovasin Oy sekä Vuotungin Maamiesseura ry, joka edusti samalla Vuotungin kylää, josta tarve veistokselle nousi.

Taiteilijaseura Koillinen ry haki hankkeelle rahoitusta Suomen Kulttuurirahaston Pohjois-Pohjanmaan rahastolta, mutta sai kielteisen päätöksen 16.4. Tämän jälkeen, 8.5., rahoitusta päätettiin hakea alueellisen kehittämisen näkökulmasta Koillismaan Leader ry:ltä pienhankkeena. Vaikka päätöstä odotettiin koko loppuvuoden ajan, hanketta vietiin aktiivisesti eteenpäin.

Toukokuussa 2024 johtokunta tutustui yhteistyökumppani Vuotungin Maamiesseura ry:n puheenjohtajan johdolla hankkeen kannalta keskeisiin paikkoihin. Vierailuun sisältyi tutustuminen turbiinin lapoihin, opastettu kierros Myllykosken voimalaitoksella sekä keskustelu tulevan veistoksen sijoituspaikasta.

Lauantaina 8.6. järjestettiin Vuotungin kylätalolla Avoimet Kylät -päivän yhteydessä Muistojen Myllykoski -työpaja, jossa Taiteilijaseura Koillinen ry ohjasi yhteisöllistä keskustelua Kuusinkijoen ja voimalaitoksen merkityksistä. Työpajaan osallistui 30 henkilöä, ja sen tavoitteena oli kerätä paikallisten tarinoita ja muistoja, jotka tulisivat ohjaamaan teoksen muotoilua.

4.12.2025 hanke sai myönteisen rahoituspäätöksen Koillismaan Leader ry:ltä.

Vuosi 2025
28.–29.3.2025 järjestettiin Kuusamo-opistolla työpaja, jossa 10 osallistujaa suunnitteli veistoksen pienoismallin. Työpaja oli avoin kaikille kiinnostuneille, ja sen kustannukset kattoi saatu rahoitus. Osallistujat työstivät muovailumassasta turbiinin lapojen pienoismallit, jotka toimivat suunnittelun työkaluina. Työpajassa hyödynnettiin Muistojen Myllykoski -työpajassa kerättyjä muistoja ja tarinoita, jotka ohjasivat teoksen suunnittelua. Yhteisen mallintamisen pohjalta syntyi valmis veistoksen pienoismalli sekä veistosalueen rakennepiirros tulevia maatöitä varten.

Toukokuussa käytiin läpi teoksen sijoituspaikkaan liittyvät asiat ja valmisteltiin alustaan tarvittavien materiaalien noutopaikat, kuljetukset sekä pohjan rakentaminen. Kuusamon Kovasin Oy:n kivilouhokselta haettiin talkoovoimin kvartsiittilohkareita veistoksen jalustaksi. Kvartsiittilohkareet toimitettiin turbiinin lapojen kanssa Kuusmet Oy:n tiloihin, jossa Jukka Karjalainen työsti ostopalveluna veistoksen valmiiksi pienoismallin mukaisesti. Kvartsiittilohkareisiin porattiin syvät reiät kiviporalla, jonka konevuokraamo Renta Kuusamo lainasi hanketta varten. Siivet hitsattiin kiinni reikiin upotettuihin teräspuikkoihin. Valmis veistos lähti talkoovoimin taksipalvelu Palosaaren kyydillä Vuotungin kylätalon pihalle odottamaan seuraavaa vaihetta.

Kesäkuussa lopullinen teos toteutettiin ostopalveluna ja talkootyönä. 10.6. Lumiruka Oy toteutti maatyöt ostopalveluna veistosalueella ja seuraavana päivänä haettiin Kuusamon Kovasin Oy:n varastosta liuskekivimateriaalia teoksen ympärillä kulkevaa esteetöntä polkua varten. Liuskekivet tulivat lahjoituksena paitsi Kovasimelta myös Osmo Kantolalta, joka toteutti veistokselle vievän kulkureitin alkupään. Kuusamolainen kivimateriaali oli paikallinen valinta, mutta myös ekologinen ja säänkestävä sekä esteettisesti maisemaan sopiva. Yhtä aikaa liuskekiven kanssa veistosalueelle toimitettiin kuntta, joka ostettiin vuotunkilaiselta Klaus Kilpivaaralta.

Liuskekivet ja kuntta asennettiin talkootyönä. Veistosalueen työstämiseen meni kaiken kaikkiaan noin 100 talkootyötuntia. Suurin osa talkoolaisista oli vuotunkilaisia, loput Taiteilijaseura Koillisen jäseniä.

Kuusinkijoen ennallistaminen ja yhteisötaidehanke kulkivat sattumalta yhteiseen tahtiin. Kun Piilijoen uoma saatiin avattua 13.6., juhlittiin 14.6. yhteisötaideteoksen valmistumista. Avajaisjuhlassa vieraili yhteensä noin 100 henkilöä, jotka koostuivat kyläläisistä, mökkiläisistä, yhteistyökumppaneista ja muista asiasta kiinnostuneista. Vuotungin kylätalolle siirtynyt yleisö jatkoi Kuusinkijoki-muistelua vanhojen dokumenttifilmien ja kylätapahtumien taltiointien avulla. Vuotunkilaiset saivat itse ehdottaa nimiä veistokselle, onhan veistos kylän. Ehdotuksissa toistuivat tietyt sanat; uusi, nousuun, alku, kuohut ja vapaus. Näistä ydintyöryhmä tiivisti ytimen ja veistos tullaan kastamaan nimellä ”Nousu”.

Tulevat toimenpiteet
Toukokuussa 2025 Nina Reko, joka on syntyjään vuotunkilainen, otti yhteyttä kuultuaan veistosprojektista ja tarjoutui toteuttamaan veistokselle ruostumattomasta teräksestä valmistetun nimilaatan. Laatta valmistui hänen myötävaikutuksella M. J. Paasikivi Oy:n tuotantona, ja se kiinnitetään paikalleen ennen 8.8. järjestettävää suurta Piilijoen paluu -tapahtumaa. Tapahtuman järjestää Kuusinkijoki kuntoon ry.

Resultat

Voimalaitoksen lakkauttaminen on merkittävä muutos kuusamolaiselle luonnolle ja ekosysteemin eheytymiselle, se on merkittävä muutos paikallisille ihmisille. Historiallisesta näkökulmasta voimalaitos on ollut kyläyhteisölle tärkeä asia. Sekä voimalaitoksen perustaminen että siitä luopuminen ovat herättäneet ristiriitaisia tunteita. Sotien jälkeen perustetulla voimalaitoksella oli merkittävä työllistävä vaikutus kyläläisille. Samalla järvitaimenen kalastus on ollut osa paikallista kulttuuriperintöä ja elintapaa, samoin vesistöjen kanssa vuorovaikutuksessa eläminen. Joen käyttö ja kohtalo ovat herättäneet ja herättävät monenlaisia tunteita. Yhteistä ihmisille on, että joki on tärkeä. Hankeprosessin aikana päästiin syventymään näihin kokemuksiin ja tunteisiin.

Teos syntyi paikallisesta tarpeesta ja vahvasta kokemuksellisesta suhteesta jokeen. Prosessin aikana ei puhuttu niinkään taideteoksen tekemisestä, vaan asentaessaan kiviä ja kunttaa, jakaessaan muistojaan työpajoissa ja suunnittelussa yhteisö oli mukana luomassa muistomerkkiä ja samalla joen uuden alun symbolia. Kalastus, vapaana virtaava joki ja suhde luontoon ovat merkittävä osa Vuotungin identiteettiä, ja niistä teos ammentaa merkityksensä.

Hankkeen konkreettisin tulos on Vuotungin kylään valmistunut pysyvä yhteisötaideteos. Teoksen muotoilu heijastelee menneisyyden lisäksi muutosta ja uutta suuntaa. Veistos rikastuttaa Vuotungin kulttuurimaisemaa, toimii paikallisena maamerkkinä ja muistuttaa tärkeästä käännekohdasta kylän historiassa.

Teoksen materiaalivalinnat muistuttavat historiasta ja veistos ilmentää uuden aikakauden alkua, jonka vesivoimalaitoksesta luopuminen ja sitä seuraavat ennallistamistoimenpiteet saavat aikaan. Muodossa on läsnä veistoksellisuus ja tilallisuus: katsojat voivat kokea teoksen paikan päällä suhteessa ympäristöön. Teos seisoo historiallisesti merkittävällä paikalla, jossa jokilaakson tarinat ja muistot ovat käsinkosketeltavissa.

Teoksen materiaalit kestävät säätä ja aikaa. Lisäksi päämateriaalit, neljä teräksistä lapaa, ovat kierrätysmateriaaleja. Jalustan vahvat kvartsiitilohkareet ovat jykevää kiveä. Vastaavasti veistoaluetta kiertävällä polulla on nähtävissä erilaisia kuusamolaisia liuskekivilaatuja, jotka niin ikään ovat säänkestävää ja ekologista materiaalia.

Hankkeessa vahvistui sekä kulttuurinen osallisuus että taiteen rooli yhteisön eheyttäjänä. Taide toimi välineenä käsitellä tunteita, ristiriitoja ja muistoja tavalla, joka mahdollisti yhteisen kokemuksen ilman vastakkainasettelua. Prosessi toi esiin paikallisten muistot ja kokemukset sekä nosti esille vesivoimalan merkityksen alueen historiassa. Samalla se mahdollisti uudenlaisen, toivoa luovan näkökulman jokeen ja sen tulevaisuuteen.

Yhteisötaideteoksen paljastustilaisuudessa vuotunkilaisilta kerättyjen nimiehdotusten perusteella päätettiin teoksen nimi, “Nousu”. Nimi sisältää useita symbolisia tasoja, jotka toistuivat muissa nimiehdotuksissa; uudelleen syntymistä, luonnon elpymistä, lentoon kohoamista ja odotettua taimenen nousemista. Nousu viittaa myös yhteisön nousuun, miten yhteisö yhdessä vahvistaa identiteettiään ja suhdettaan paikkaan luomalla jotain uutta. Veistoksen nimi paljastetaan kyläläisille 8.8.2025 Piilijoen avajaisjuhlassa.

“Veistos antaa viestiä myös siitä, miten ihmisten luonnolle tekemiä vaurioita voi myös korjata ja elvyttää. Veistos jättää näkyvän jäljen siitä, miten pienelläkin rahalla, mutta hyvällä yhteistyöllä ja verkostoitumalla sekä yhdessä tekemisellä saa aikaan teoksen joka myös puhuttelee katsojaansa.”

“Nousu” toimii muistomerkkinä, maamerkkinä ja kohtaamispaikkana. Se muistuttaa voimalaitoksen ajasta ja päätöksestä palauttaa joki vapaaksi. Se kertoo muutoksesta, joka tapahtui sekä luonnossa että ihmisissä. Veistos on herättänyt suurta kiinnostusta ja saanut myönteistä palautetta. Se liittyy osaksi kulttuuri- ja luontokohteiden verkostoa, ja voi toimia jatkossa osana kylätapahtumia ja opetustoimintaa. Alueelle suunnitellaan uutta luontopolkua, ja veistois on jo nyt nähtävyys, joka houkuttelee vierailijoita Vuotunkiin.

Yhteisötaideprosessi osoitti, kuinka suurella yhteishengellä voi syntyä jotakin ainutlaatuista. Prosessi kokosi yhteen hyvin erilaisia näkemyksiä omaavia kyläläisiä ja mahdollisti kaikkien osallistumisen tasavertaisesti. Nousu ei ole vain veistos – se on yhteisön muisto, toivo ja uusi alku. Se jää elämään osana maisemaa ja kyläyhteisöä, kertoen tarinaa siitä, kuinka historia, luonto ja ihmiset voivat kohdata rakentavalla tavalla.

Effekter och framtidsplaner

Yhteisötaideprojektin onnistumisen arvioiminen on monitahoinen tehtävä. Listasimme hankehakemukseen kohtia, joiden perusteella mitattaisiin hankkeen onnistumista.

Osallistuminen ja sitoutuminen: Yhteisöllinen taideprosessi toi ihmisiä yhteen ja vahvisti osallisuuden tunnetta. Yhteistyökumppanit sitoutuivat projektiin tiiviisti ja olivat mukana alusta loppuun. Jokaisessa vaiheessa oli mukana myös uusia ihmisiä. Osa kävi mukana hetken, osa kulki koko matkan. Jokaisen rooli oli merkittävä. Kyläläiset olivat aktiivisesti mukana Muistojen Myllykoski -työpajassa ja loppuvaiheen konkreettisessa, Vuotungissa tapahtuneessa talkootyössä; teoksen ympäristön ja alustan suunnittelussa ja rakentamisessa sekä teoksen asennuksessa. He ottivat teoksesta ja sen ympäristöstä huolehtimisen välittömästi asiakseen. Kuntan kastelujärjestelyt ja muu ympäristöstä vastuunotto siirtyi saumattomasti kyläyhteisölle heti paljastuspäivänä.

Yhteisöllisyys: Avoimet kylä -tilaisuuden 2024 työpajassa kerätyt vuotunkilaisten muistot valmistelivat taiteilijatiimin ajatuksia teoksen merkityksestä ja lopullisesta muodosta. Tapahtumassa syntyi monipuolista keskustelua kyläläisten kanssa. Myös Vuotungin facebook-ryhmään on viestitty aktiivisesti hankkeen eri vaiheista ja näin pidetty kyläyhteisö kiinni prosessissa. Avajaiset järjestettiin vuoden 2025 kylätapahtuman yhteydessä, jossa vuotunkilaisilta pyydettiin nimiehdotuksia teokselle. Teos nimetään niiden perusteella.

Hankkeessa saatiin synnytettyä turvallinen tila muistojen jakamiselle. Huolimatta erilaisista näkemyksistä, prosessi on antanut tilaa kaikille ja jokainen on puhaltanut yhteen hiileen. Monille osallistujille teosprosessi oli voimaannuttava kokemus, joka lisäsi paikallisylpeyttä ja uskoa oman yhteisön voimavaroihin.

Tavoitteiden saavuttaminen: Projektin kaikki tavoitteet saavutettiin. Teos valmistui yhteisöllisesti ja sen valmistusprosessin eri vaiheisiin osallistettiin kyläläisiä. Teoksen aihe ja nimi valittiin kyläläisiltä saatujen ehdotusten pohjalta.

Yhteistyö ja sidosryhmätoiminta: Kuten Toteutus-kohdan kuvauksesta käy ilmi, yhteistyö sidosryhmien kanssa oli sujuvaa ja runsasta koko prosessin ajan. Hanke sai tukea myös lähimpien sidosryhmien ulkopuolelta.

Yhteisön, yleisön ja sidosryhmien reaktiot ja palautteet:
Vuotungin kyläläisiltä kuultiin mm. seuraavanlaisia kommentteja:
“Lopputulos ylitti odotukset. Veistoksen muoto ja sijoittelu muodosti näkö- ja tunneyhteyden voimalaan.”
”Vuosia sitten kuvittelimme kylänäytelmässä voimalaitosalueelle kaikenlaista tapahtumaa. Emme silti osanneet edes kuvitella tilannetta, jossa voimalaitos lakkautettaisiin ja jokialue ennallistettaisiin.”
“Tämä oli kaiken kaikkiaan iloinen, kiitollinen ja liikuttava päivä koko meidän kylälle.”

Monissa keskusteluissa toistui sama sisältö:
“Vierailija: "Onpa komea veistos, siihen on tallennettu mennyt historia!"
Minä: " Ja toiveet tulevasta!"
Vierailija hymyillen: "Täysin samaa mieltä."

Muun yleisön kommentteja:
”Hienoa, että lavat on saatu käyttöön. Teknisesti tämä on ollut varmasti melkoinen ponnistus, jossa on tarvittu kaikenlaista osaamista. Ei ole taiteilijat nuita kiviä tuohon vyöränneet!”
“Paikallisille arvokas ja arvostettu muistomerkki.”
“Kuusamolle ja matkailulle uusi nähtävyys, vierailun kohde.”
“Ymmärrystä ja keskusteluihin sisältöä tuova hanke luonnon ja tuotannollisen toiminnan välisestä ristiriidasta ja yhteensovittamisesta.”

Kestävyys ja jatkuvuus: 2025 Avoimet kylät -tilaisuudessa kuultiin monenlaisia voimalaitosympäristöön sijoittuvia tulevaisuuden suunnitelmia, joille taideteos/nähtävyys tuo lisävetovoimaa.

Esteettinen arvo: Vesivoimalaitos ja Kuusinkijoki kehystävät teosta. Teos istuu maisemaan valittujen materiaalien ansiosta, ja sille osoitettu paikka rajaa teoskokonaisuuden arvokkaaksi osaksi voimalaitosaluetta. Turbiininlavat, liuskekivet ja kuntta ovat konkreettisesti osa paikkaa, johon ne on sijoitettu.

Mediaseuranta ja näkyvyys: Pienhankkeesta viestittiin Taiteilijaseura Koillisen Facebook- ja Instagram-tileillä sekä jäsenten omissa kanavissa. Hankkeen etenemisestä tiedotettiin myös medialle. Paikallislehti Koillissanomat uutisoi hankkeesta 18.10.2024, 10.2.2025, 12.2.2025 ja 13.6.2025. Sosiaalisen median julkaisuja on jaettu aktiivisesti eri ryhmissä.

…

Teoksen merkitys yhteisölle on jo nyt osoittautunut suureksi. Teosta on käyty valokuvaamassa heti sen valmistumisesta saakka, jo ennen avajaisia, ja monet haluavat tulla kuvatuksi sen kanssa. Ihmiset ajavat Vuotunkiin katsomaan veistosta ja vapaana virtaavaa Piilijokea. Läheisen Kuusingin leirintäalueen yrittäjä kertoi juhannusviikolla, että asiakkaita on ollut normaalia enemmän ja useampi heistä kertonut käyneensä tutustumassa voimalaitokseen, teokseen ja ennallistettuun jokimaisemaan.

Kuusinkijoki kuntoon ry ja kyläläiset visioivat alueelle uutta luontoreittiä, jonka osaksi teos tulisi. Teos on myös tarkoitus lisätä kulttuuri- ja luontokohteiden karttapalvelu Atlaan. Veistos koetaan jo tässä vaiheessa matkailunähtävyytenä.

Jatkossa teosta voidaan hyödyntää esimerkiksi koulujen opetuksessa, kyläopastuksessa ja paikallisissa kulttuuritapahtumissa. Taideteos tarjoaa mahdollisuuden luoda ympärilleen uusia kulttuurisia sisältöjä ja toimintaa, ja toimii pohjana mahdollisille jatkohankkeille, joissa taide, paikallishistoria ja yhteisöllisyys yhdistyvät. Hankkeen myötä syntyneet yhteistyöverkostot jäävät elämään ja tarjoavat perustan uusille projekteille.

”Tulokset näkyvät heti ’odottavien silmissä’ hyvin onnistuneina niin taiteen kuin historian asioiden esiintymisenä. Vuosi vuodelta näemme tulosten kasvavan. Vaikutukset Kuusamolle myönteisen imagon kasvun kautta ovat merkittäviä - paikallisten ymmärrys kasvaa kalastusmatkailun ja luonnon & ympäristön roolin merkityksestä Kuusamolle.
Kuusingin alueen ja Vuotungin kylän yhteisöllisyys vahvistuu jopa ’aikojen alun’ henkeen. Taiteilijaseuran ja Vuotungin yhteisön vahvistunut yhteistyö oli upea kokemus, joka tullenee vahvistamaan muitakin yhteisiä hankkeita lähialueillamme! Merkitys Kuusamon ja koko Suomen vastaavien ympäristöjen kehittämisen esimerkkiteko!”

Yhteisötaiteellisen projektin avulla voidaan luoda tila, jossa ihmiset voivat ilmaista monimutkaisia tunteita ja löytää ymmärrystä erilaisia näkökulmia kohtaan. Uusi alku -hanke on tästä loistava esimerkki. Hankkeessa on ollut mukana suuri määrä ihmisiä, joita joki yhdistää. Mukana on ollut henkilöitä, jotka olisivat toivoneen voimalaitoksen säilyvän. Heitä, joiden isät olivat rakentamassa voimalaitosta ja jotka koululaisina seikkailivat voimalaitoksen työmaalla. Mukana oli myös ihmisiä, joille voimalaitoksen tulo aiheutti syvän pettymyksen ja jotka ovat iloisia voimalaitoksen lakkauttamisesta sekä heitä, jotka ovat toteuttamassa Kuusinkijoen ennallistamisprosessia.

Hanke vaikutti saadun palautteen perusteella merkittävästi Vuotungin kyläyhteisöön. Yhdessä tekemisen ilo levisi laajalle. Projekti myös mahdollisti eri-ikäisten ja erilaisista taustoista tulevien kyläläisten kohtaamisen ja vuorovaikutuksen. Kaiken kaikkiaan hanke loi ympärilleen positiivista energiaa ja vaikutti myönteisesti osallistuvaan kyläyhteisöön ja laajemminkin.

”Hankkeen vaikutukset ovat hyvinkin moninaiset: veistos on mainio lisä Kuusamon muutenkin monipuoliseen patsastaiteeseen. Se lisää Koillis Kuusamon tunnettavuutta ja ihmisten kiinnostusta paikallishistoriaan. Veistos antaa viestiä myös siitä, miten ihmisten luonnolle tekemiä vaurioita voi myös korjata ja elvyttää. Veistos jättää näkyvän jäljen siitä, miten pienelläkin rahalla, mutta hyvällä yhteistyöllä ja verkostoitumalla sekä yhdessä tekemisellä saa aikaan teoksen joka myös puhuttelee katsojaansa.”

Veistos jää kylän yhteiseksi muistomerkiksi ja keskustelunavaukseksi tuleville sukupolville. Sen myötä luotiin uusi paikka, jossa menneisyys ja tulevaisuus kohtaavat konkreettisella tavalla. Teos syntyi osallistavassa prosessissa ja se jatkaa vuorovaikutusta sekä katsojan että ympäröivän maiseman kanssa. Symboliikka vaihtelee katsojan kokemusten ja tulkintojen mukaan ja näin yhteisöllinen prosessi jatkaa elämäänsä.

”Hienoa yhteistyötä monen tahon kesken. Operaation tuloksena on hieno ja laadukas yhteisötaideteos, jossa voimalaitoksen turbiinin siivet on sidottu luonnon materiaaleihin. Sähköä ne eivät enää tuota, mutta mielihyvää sitä enemmän. Sijoituspaikka valittu hienosti, taustalla käytöstä poistettu voimalaitos. Kuusamon koskisodan muistomerkki. Koskisodan loppukaneetti. Taideteoksen vaikutus on henkisesti suuri.”

Parhaimmillaan yhteisöllinen projekti tarjosi tilaisuuden keskustelulle ja yhteyden luomiselle. Taiteen avulla yhteisö pystyi käsittelemään vaikeitakin aiheita, kuten voimalaa ympäröivää ristiriitaista historiaa. Onnistuneen taideprojektin seurauksena ihmiset ovat tunteneet ylpeyttä omasta yhteisöstään ja sen kyvystä luoda jotain ainutlaatuista ja merkittävää.

Yhteisötaiteellinen projekti voi antaa äänen myös niille, joilla ei ole sanoja ilmaista itseään, joelle.