Vauhtia ilmastomyönteisiin vesistöinvestointeihin

Sammanfattning av projektet

Vauhtia ilmastomyönteisiin vesistöinvestointeihin (VIIVI) -hankkeen tavoitteena oli turvata Kanta-Hämeen vesien hyvinvointia edistämällä ilmasto- ja ympäristöinvestointien toteutusta sekä vahvistamalla maaseudun toimijoiden yhteistyötä. Hanke tiedotti ilmasto- ja ympäristöinvestointien rahoitusmahdollisuuksista vesienhoidossa laajasti koko hankealueella. Alueen vesienhoidon toimijat saivat konkreettista neuvontaa ja suunnitteluapua hankkeiden rahoituksen hakemiseen. Alueen vesien tilaa parannettiin monipuolisilla kunnostustoimenpiteillä, kuten esimerkiksi laskeutusaltaiden tyhjentämisellä, kosteikkojen rakentamisella, valumavesien käsittelyllä, vieraslajien poistolla sekä uimarantojen kunnostuksella.

Hankkeen toteuttamalle neuvontatyölle oli selkeä tarve ja alueen toimijat hyödynsivät tätä mahdollisuutta tehokkaasti. Hanke oli tukena käynnistämässä 24 ilmasto- ja ympäristöinvestointihankkeen suunnitteluprosessia. Lisäksi hanke järjesti 10 vieraslaji- tai maisemanhoitotalkoita, 3 menetelmäesittelyä sekä oli järjestämässä tai osallistui 15 tapahtumaan ja infotilaisuuteen.

Hankkeen toteuttajat olivat HAMK ja Vanajavesikeskus. Hanke toteutettiin Hämeen ELY-keskuksen myöntämän Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2021-2027 rahoituksen sekä HAMKin ja Vanajavesikeskuksen rahoituksen turvin. Hankkeen toteutusaika oli 1.11.2023-31.3.2026.

Toteutus

Hankkeessa kartoitettiin sopivia ilmasto- ja ympäristöinvestointikohteita kyselyjen ja suorien yhteydenottojen avulla. Alkukartoituksessa etsittiin kohteiden lisäksi niille toteuttajat. Hankkeessa kontaktoitiin mm. vesi- ja maa-alueiden omistajia, järvien suojeluyhdistyksiä, ELY-keskuksen vesienhoito- ja luonnonsuojeluasiantuntijoita, Leader-toimijoita sekä aktiivisia asukkaita. Lisäksi investointirahoitusmahdollisuuksista kerrottiin erilaisissa yleisötapahtumissa ja sidosryhmätilaisuuksissa. ELY-keskuksen ja alueen Leader-ryhmien kanssa tehtiin tiivistä yhteistyötä koko hankkeen ajan.

Kunnostusehdotuksia käytiin läpi yhdessä toteuttajien kanssa ja kartoitettiin tarvittavat toimenpiteet ja niiden rahoitusmahdollisuudet sekä tarvittava omarahoitusosuus. Suunnittelutyöskentelyyn kuuluivat myös maastokäynnit kohteilla. Toteuttajia avustettiin myös tarvittavien taustatietojen hankinnassa. Tällaisia olivat mm. kiinteistötiedot, erilaiset karttaselvitykset sekä urakoitsijoiden yhteystiedot. Esimerkiksi Katumajärven isosorsimokohteista teetettiin Hyrian oppilastyönä poistosuunnitelma. Lisäksi toteuttajia autettiin Suomi.fi-oikeuksien hakemisessa, yhdistysrekisteriin ilmoittautumisessa ja erilaisten valtuutusten hankinnassa. Investointihankkeiden käynnistystyön lopussa toteuttajia ohjattiin Hyrrä-hakemuksen täyttämisessä ja tarvittavien liitteiden hankinnassa. Näitä liitteitä olivat mm. ELY:n niitto- ja ruoppausilmoitukset. Lisäksi käynnistyneille hankkeille annettiin tarvittaessa asiantuntija-apua esimerkiksi maksatushakemusten laadinnassa.

HAMKin kestävän kehityksen koulutusohjelman kanssa tehtiin monipuolista yhteistyötä, joka tuki investointihankkeiden käynnistymistä ja tarjosi taustatietoa. Tällaisia olivat mm. Tammelan Liesjärven ja Oksjärven laskeutusaltaiden kunnostusselvitykset ja toimenpide-ehdotukset, Liesjärven ja Karjusillan kosteikkosuunnitelmat sekä Hollolan Hedelmätarhan lammen lumo-projekti. Hanke vastasi alkuinfosta, maastoretkien järjestämisestä, toimijoiden kontaktoinnista sekä projektien neuvonnasta.

Hankkeessa järjestettiin erilaisia vieraslaji- ja maisemanhoitotalkoita sekä menetelmäesittelyjä. Tällaisia olivat mm. Hämeenlinnan ja Hauhon rantojen isosorsimotalkoot, Forssan Salmistonmäen elinympäristökunnostustalkoot sekä Hattulan uimarantojen kunnostustalkoot. Menetelmäesittelyjen aiheena oli vieraslaji isosorsimon hävittäminen kartiohiiletysmenetelmällä sekä biohiilen käyttö ojavesien ravinteiden suodatuksessa. Talkoiden ja esittelyjen toteutus sisälsi maanomistajien ja yhteistyötahojen kanssa käydyt neuvottelut ja maastokatselmukset, tiedotuksen ja markkinoinnin, esittelijöiden kulukorvaukset ja kalustovuokrat, talkoolaisten kuljetusten ja evästyksen järjestämisen, työvälineiden tarjoamisen käyttöön sekä työnjohdon.

Hankkeessa viestittiin ilmasto- ja ympäristöinvestointihankkeiden rahoitusmahdollisuuksista erilaisten tapahtumien ja tilaisuuksien yhteydessä. Yhteiset paikalliset tapaamiset, kuten esimerkiksi Tammelan vesiensuojeluyhdistysten kuukausitapaamiset sekä kylien ja yhdistysten kesätapahtumat mahdollistivat verkostoitumisen ja tiedon välittämisen. Lisäksi hanke oli mukana järjestämässä infotilaisuuksia, kuten Lopen vesistöillan ja vuosittaiset Järvitärskyt kaikille vesienhoidosta kiinnostuneille. Tärkeässä osassa tiedon välitystä olivat myös hankkeen ja yhteistyökumppaneiden kotisivut, yhdistysten ja rahoittajan internet-sivut sekä sosiaalinen media. Hankkeen toimista uutisoitiin aktiivisesti myös paikallismediassa.

Resultat

Hanke toteutui hankesuunnitelman mukaisesti. Hanke oli tukena käynnistämässä 24 ilmasto- ja ympäristöinvestointihankkeen suunnitteluprosessia. Lisäksi hanke järjesti 10 vieraslaji- tai maisemanhoitotalkoot, 3 menetelmäesittelyä sekä oli järjestämässä tai osallistui 15 tapahtumaan ja infotilaisuuteen.

1. Vesienhoito
Tavoitteena oli käynnistää 5 kpl investointihankkeiden suunnitteluprosessia. Hanke oli mukana käynnistämässä 10 kpl projektia:
• Tammelan Oksjärven laskeutusaltaan kunnostus
• Lopen Särkijärven laskeutusaltaan kunnostus
• Alajoen kunnostus
• Hauhon valuma-aluekunnostus
• Pitkäjärven imuruoppaus
• Lehijärven Myllyojan vesienhallinta
• Mustialan laskeutusaltaiden kunnostus
• Takasen-Kuorueojan kunnostus
• Liesjärven laskeutusaltaiden kunnostus
• Lammin Viipsjärven laskeutusaltaan kunnostus

Lisäksi hankkeessa oli tavoitteena toteuttaa 1 kpl vesienhoidollinen yleisötapahtuma, jossa esitellään uutta kunnostusmenetelmää ja/tai -teknologiaa. Hankkeessa toteutettiin 2 kpl biohiilen menetelmäesittelyä seuraavissa tapahtumissa:
• Katumajärven talvitapahtuma 14.2.2026
• Vohlassaaren ulkoilutapahtuma 21.2.2026

2. Vieraslajien torjunta
Tavoitteena oli käynnistää 4 kpl investointihankkeiden suunnitteluprosessia. Hanke oli mukana käynnistämässä 4 kpl prosessia:
• Äimäjärven laskeutusaltaan kunnostus ja isosorsimon poisto
• Katumajärven ja Matkolammen isosorsimoprojekti
• Kantolan siirtolapuutarha-alueen isosorsimoprojekti
• Kankaistenjärven Tervasaaren kunnostusprojekti

Lisäksi hankkeessa oli tavoitteena toteuttaa 2 kpl vieraslajitalkoita. Hankkeessa toteutettiin 7 kpl vieraslajitalkoita eri puolilla Hämeenlinnaa:
• Visamäen isosorsimotalkoot 29.8.2024
• Katumajärven isosorsimotalkoot 3.9.2024
• Linnan rannan isosorsimotalkoot 6.9.2024
• Alvettulan isosorsimotalkoot 14.8.2025
• Hauhon Pappilanaron isosorsimotalkoot 19.8.2025
• Linnan rannan isosorsimotalkoot 22.8.2025
• Katumajärven isosorsimotalkoot 8.9.2025

3. Ilmastotoimet
Tavoitteena oli käynnistää 1 kpl investointihankkeiden suunnitteluprosessia. Hanke oli mukana käynnistämässä 1 kpl energiatehokkuutta ja energian säästöä lisäävän investointihankkeen prosessia:
• Kouvalan maamiesseurantalon aurinkopaneeli-investointi

Lisäksi hankkeessa oli tavoitteena toteuttaa 1 kpl niittotalkoita, johon on yhdistetty hiiletyslaitteen esittely niittomassan käsittelyssä. Tämä toteutui suunnitelman mukaan:
• Katumajärven biohiiletysnäytös 28.9.2024

4. Uhanalaisten lajien suojelu
Tavoitteena oli käynnistää 3 kpl investointihankkeiden suunnitteluprosessia. Hanke oli mukana käynnistämässä 5 kpl prosessia:
• Ypäjän Hevosopiston kosteikon rakentaminen
• Lintumaan- ja Kallijärven kunnostushanke
• Hollolan Hedelmätarhan lammen lumo-projekti
• Liesjärven kosteikkohanke
• Karjusillan kosteikkohanke

Lisäksi hankkeessa oli tavoitteena toteuttaa 1 kpl elinympäristökunnostustalkoita. Tämä toteutui suunnitelman mukaan:
• Forssan Salmistonmäen elinympäristökunnostustalkoot 19.9.2025

5. Maisemanhoito
Tavoitteena oli käynnistää 4 kpl investointihankkeiden suunnitteluprosessia. Hanke oli mukana käynnistämässä 4 kpl prosessia:
• Humppilan Entun lammen kunnostus ja maisemointi
• Tammelan Susikkaan lammen kunnostus ja maisemointi
• Hattulan Lehijärven uimarannan kunnostus
• Vanajanselän Siukolanrannan kunnostus

Lisäksi hankkeessa oli tavoitteena toteuttaa 1 kpl maisemanhoito- tai virkistyskäyttötalkoita, joka esittelee luonnon monimuotoisuutta tai virkistyskäyttöä tukevia toimenpiteitä. Hankkeessa toteutettiin 2 kpl maisemanhoito- ja virkistyskäyttötalkoita:
• Armijärven uimarannan raivaus- ja maisemointitalkoot 6.6.2024
• Lehijärven uimarannan kunnostustalkoot 5.6.2025

6. Viestintä
Hankkeen tavoitteena oli olla mukana 12 tapahtumassa ja infotilaisuudessa. Toteuma oli 16 kpl:
• ELYn näkösyvyyskoulutus Tammelan Kuivajärvellä 17.5.2024
• ELYn näkösyvyyskoulutus Katumajärvellä 7.6.2024
• TervaFest Tervakoskella 15.6.2024
• Tammelan vesiensuojeluyhdistysten kesäkokous 15.6.2024
• Niskavuoriviikon toritapahtuma 29.6.2024
• Renkajärven suojeluyhdistyksen kesätapahtuma 27.7.2024
• Nuorten visio –hankkeen yleisötapahtuma Hauholla 31.7.2024
• Lopen vesistöilta 19.9.2024
• Järvitärskyt 14.11.2024
• Vohlassaaren talvitapahtuma 22.2.2025
• TervaFest Tervakoskella 14.6.2025
• Entun lammen avajaiset 19.6.2025
• Niskavuoriviikon toritapahtuma 28.6.2025
• Renkajärven suojeluyhdistyksen kesätapahtuma 26.7.2025
• Lopen kesätori 31.7.2025
• Järvitärskyt 26.11.2025

Hankkeella oli omat hankesivut HAMKin ja Vanajavesikeskuksen internet-sivujen yhteydessä. Hankkeen toimista viestittiin hanketoimijoiden kotisivuilla, Maaseutuverkoston blogeissa, Vanajavesikeskuksen ja Hämeen vesistökunnostusverkoston uutiskirjeissä sekä sosiaalisessa mediassa. Facebookissa ja Instagramissa postauksia oli 40.

Effekter och framtidsplaner

Vauhtia ilmastomyönteisiin vesistöinvestointeihin -hanke tiedotti ilmasto- ja ympäristöinvestointien rahoitusmahdollisuuksista vesienhoidossa laajasti koko Kanta-Hämeen alueella. Alueen vesienhoidon toimijat saivat konkreettista neuvontaa ja suunnitteluapua hankkeiden rahoituksen hakemiseen. Ensimmäistä kertaa hankkeen avustuksella investointirahoitusta hakeneet toimijat osaavat tulevaisuudessa itsenäisesti hakea rahoitusta kunnostustoimiin, hankkia tarvittavat luvat ja toteuttaa hankkeita.

Vesienhoito-teemassa investointihankkeiden suunnitteluprosessi käynnistettiin 10 kohteessa. Näistä 5 sai hankerahoituksen ja loput ovat suunnitteluvaiheessa. Hankkeiden etenemistä on hidastanut talkoolaisten puute ja omarahoituksen järjestäminen. Lisäksi osassa hankkeita on toimenpiteiden riittävä yleishyödyllisyys jäänyt saavuttamatta.

Vieraslajien torjunnan osalta investointihankkeita käynnistyi 3 kpl ja yksi on suunnitteluvaiheessa. Vieraslajien poistohankkeet ovat selkeitä kokonaisuuksia, jotka täyttävät rahoitusehdot. Vieraslajien poistoon on rajallisesti rahoitusmahdollisuuksia, jonka vuoksi ympäristöinvestointirahoitus tarjoaa erinomaisen kanavan esimerkiksi yhdistysten omaehtoiseen torjuntatyöhön.

Ilmastotoimien osalta hankkeessa huomattiin, että yhdistykset ovat pidemmän aikaa osanneet hyödyntää Leaderien investointitukia esimerkiksi kylätalojen energiainvestoinneissa. Näin ollen sopivia ilmastoinvestointikohteita oli haastavaa löytää. Markkinointityötä tehtiin kuitenkin aktiivisesti ja löydettiin yksi aiheesta kiinnostunut yhdistys.

Uhanalaisten lajien suojeluteemaisista hankkeista kaksi viidestä toteutui ja loput ovat suunnitteluvaiheessa. Elinympäristökunnostukset sisältävät usein kosteikkorakentamista, jonka suunnittelu vaatii erikoisosaamista ja vie aikaa. Hanke etsi aktiivisesti ratkaisua tähän ongelmaan ja oli mukana tukemassa kosteikkosuunnittelijakoulutuksen käynnistämistä HAMKissa.

Maisemanhoitokohteista toteutui 3 kpl ja yksi on suunnitteluvaiheessa. Kaikissa kohteissa kunnostettiin kylärantoja asukasviihtyvyyden lisäämiseksi, turvallisuuden parantamiseksi ja luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi. Nämä yhteisölliset projektit aktivoivat kylien asukkaita ja hankkeen aikana innostivat perustamaan myös yhden kyläyhdistyksen.

VIIVI-hankkeessa järjestetyt talkoot, menetelmäesittelyt ja tapahtumat (28 kpl) tukivat investointihankkeiden markkinointia. Esimerkiksi Katumajärven ja Matkolammin isosorsimon poistohanke lähti liikkeelle Katumajärvellä järjestettyjen isosorsimotalkoiden myötävaikutuksella. Hankkeen menetelmäesittelyissä nostettiin monipuolisesti esiin biohiilen hyödyntämistä valumavesien puhdistuksessa ja vieraslajien torjunnassa. Tämä ajankohtainen aihe kiinnosti suojeluyhdistyksiä ja esimerkiksi Katumajärveen laskevaan ojaan rakennetaan investointihankkeessa biohiilisuodatin. Myös tapahtumat tavoittivat alueen toimijoita laajasti. Erilaisissa kesätapahtumissa ja teematilaisuuksissa jaettiin tietoa investointirahoitusmahdollisuuksista ja vesienhoidon ajankohtaisista aiheista. Hyväksi toimintamalliksi osoittautui alueelliset teematilaisuudet, kuten Lopen kunnan kanssa järjestetty Vesistöilta, jossa käsiteltiin kuntalaisten vesiin liittyviä kysymyksiä. Samalla jaettiin tietoa hankerahoituksesta ja Vesistöillan tuloksena käynnistyi mm. Särkijärven kunnostushanke. Lisäksi Tammelan suojeluyhdistysten yhteistapaamisista nousi toive lasketusaltaiden kuntokartoituksista. Kuntoselvitykset on hankkeen aikana tehty Oksjärvellä ja Liesjärvellä, joissa molemmissa on käynnistetty investointihankkeet selvitysten pohjalta.

Vauhtia ilmastomyönteisiin vesistöinvestointeihin -hanke työskenteli laajasti alueen maa- ja vesialueen omistajien, yhdistysten, yritysten ja viranomaisten kanssa. Toimijat pitivät hankkeen antamaa tukea kannustavana ja hyödyllisenä, ja VIIVI-hanke vauhditti selvästi investointihankkeiden suunnittelu- ja hakuprosesseja. Alueen Leader-toimijat olivat arvokkaana apuna investointikohteiden löytämisessä, hankkeen hakuprosessin eri vaiheissa sekä rahoituskelpoisuuden arvioinnissa.

Hankkeen aikana käynnistyneet investointihankkeiden suunnitteluprosessit etenevät yhdistysten toimesta hankkeen päättymisen jälkeen. Yhdistykset ovat aktivoituneet myös etsimään uusia kunnostuskohteita ja hyödyntämään investointirahoitusta niiden toteutuksessa. Hankkeessa tehty laaja yhteistyö alueen toimijoiden kanssa tulee vahvistumaan käynnistyneessä HAMKin ja Vanajavesikeskuksen Campus Aqua -yhteistyöhankkeessa. Vauhtia ilmastomyönteisiin vesistöinvestointeihin -hankkeen kaltaisille koordinointi- ja aktivointihankkeille on tarvetta myös tulevaisuudessa, koska yhdistysaktiivien on hankala löytää sopivaa rahoituskanavaa erilaisiin vesien kunnostustoimiin ja hakujärjestelmät voivat olla monimutkaisia täyttää.