Vertaiskokemuksilla ja pienryhmillä uutta teknologiaa maatiloille -kehittämishanke (Vertaistekno)

Sammanfattning av projektet

Vertaistekno‑hanke toteutettiin 1/2024–1/2026 valtakunnallisena yhteistyöhankkeena, jonka tavoitteena oli edistää uuden maatalousteknologian käyttöönottoa suomalaisilla maatiloilla vertaisoppimisen, pienryhmien ja käytännön testausten avulla. Hanke vastasi tarpeeseen saada puolueetonta, käytännönläheistä tietoa teknologioiden toimivuudesta maatilaympäristöissä. Lähtökohtana oli, että viljelijöiden omat kokemukset ja konkreettiset esimerkit tukevat päätöksentekoa paremmin kuin pelkät tekniset esittelyt.

Hankkeessa koottiin eri puolille Suomea pienryhmiä, joissa viljelijät, opettajat ja asiantuntijat testasivat teknologioita, sekä arvioivat niiden soveltuvuutta tilakohtaisiin tarpeisiin. Pienryhmissä tuotettu tieto perustui käytännön kokemuksiin, mikä lisäsi sen hyödynnettävyyttä.

Hankkeen aikana järjestettiin tapahtumia, demonstraatioita ja työnäytöksiä, joiden kautta teknologiaa esiteltiin laajasti. Monikanavainen viestintä – verkkosisällöt, sosiaalinen media, podcast, artikkelit ja videot – lisäsi näkyvyyttä ja saavutettavuutta.

Hanke toteutui suunnitellusti ja saavutti tavoitteensa. Pienryhmätoiminta tuotti arvokasta, tilatasolle sovellettavaa tietoa sekä lisäsi valmiuksia arvioida teknologiaa ja tehdä investointeja tietoisemmin.

Vaikutukset näkyivät osaamisen vahvistumisena, yhteistyön lisääntymisenä ja käyttöönoton kynnyksen madaltumisena. Syntynyt verkosto luo pohjaa jatkolle, ja työ jatkuu materiaalien, oppien ja toimintamallien kautta.

Toteutus

Vertaistekno‑hanke toteutettiin valtakunnallisena yhteistyönä, jossa keskeisenä toimintamallina olivat alueelliset pienryhmät ja niiden kautta toteutetut käytännön teknologiakokeilut. Toteutus perustui vertaisoppimiseen: viljelijät, opettajat, opiskelijat ja asiantuntijat tarkastelivat uusia teknologioita yhdessä ja muodostivat niistä kokemustietoa todellisissa käyttöympäristöissä.

Hankkeessa koottiin eri puolille Suomea useita pienryhmiä, joissa oli mukana maatalousyrittäjiä sekä alan asiantuntijoita. Ryhmät muodostettiin alueellisten verkostojen kautta, ja niiden kokoonpanossa huomioitiin eri tuotantosuunnat ja toimintaympäristöt. Osallistujat valitsivat itse testattavat teknologiat omien tarpeidensa ja kiinnostuksensa perusteella, mikä lisäsi sitoutumista ja varmisti testauksen käytännönläheisyyden.

Pienryhmätoiminta eteni vaiheittain. Aluksi ryhmät koottiin ja niille valittiin yhteisesti testattavat teknologiat. Tämän jälkeen laitteet hankittiin kokeiltavaksi ja niihin tutustuttiin käytännössä eri tiloilla. Ryhmät kokoontuivat säännöllisesti, ja toimintaa tuettiin jatkuvalla viestinnällä sekä etä- että lähitapaamisissa. Testauksista kerätty tieto dokumentoitiin systemaattisesti, ja kokonaisuutta täydennettiin haastatteluilla ja yhteenvetokeskusteluilla.

Pienryhmissä tutustuttiin ja testattiin monipuolisesti erilaisia maatalousteknologioita sekä peltoviljelyssä että kotieläintuotannossa. Testattavia ratkaisuja olivat muun muassa automaattiohjausjärjestelmät, drooniteknologia, sääasemat, sensorit ja mittalaitteet, rehunkorjuun analytiikkaratkaisut, paikannusjärjestelmät ja eläinten seurantateknologia sekä erilaiset kone- ja robotiikkaratkaisut, kuten peltorobotit ja sähköiset pienkuormaajat. Lisäksi kokeiltiin esimerkiksi lämpökameroita, apevaunuja ja laidunpaikannuspantoja.

Teknologioiden valinnassa painotettiin käytännön hyötyä, saatavuutta, käyttöönoton realismia sekä mahdollisuutta tuottaa vertailukelpoista kokemustietoa arjen työstä. Tavoitteena oli, että kokeiluista syntyvä tieto olisi suoraan hyödynnettävissä tilatasolla ja siirrettävissä myös muihin käyttöympäristöihin.

Teknologiat hankittiin kokeiltavaksi useilla eri tavoilla: laitteita lainattiin ja vuokrattiin, niitä saatiin käyttöön yritysyhteistyön kautta tai niihin tutustuttiin tiloilla, joilla teknologia oli jo valmiiksi käytössä. Joissakin tapauksissa testauksen yhteyteen järjestettiin myös käyttökoulutusta, mikä helpotti laitteiden käyttöönottoa ja arviointia.

Käytännön testaukset toteutettiin joustavasti erilaisissa toimintaympäristöissä. Laitteita voitiin siirtää tilalta toiselle, jolloin useampi osallistuja pääsi kokeilemaan samaa teknologiaa, tai vaihtoehtoisesti järjestettiin tilavierailuja ja työnäytöksiä. Tämä mahdollisti vertailun eri tilojen välillä ja lisäsi ymmärrystä teknologioiden soveltuvuudesta erilaisiin tuotantoolosuhteisiin.

Pienryhmien työskentely oli jatkuvaa ja vuorovaikutteista. Ryhmät kokoontuivat säännöllisesti, ja työskentelyä tuettiin monikanavaisella viestinnällä, kuten Teams‑palvelulla, sähköpostilla sekä WhatsApp‑ ja Facebook‑ryhmillä. Näiden avulla kokemuksia, havaintoja ja välituloksia jaettiin ryhmien sisällä, hanketoimijoiden kesken sekä tarvittaessa laajemmin muille alan toimijoille.

Kokeiluista kerättiin systemaattisesti aineistoa, joka sisälsi muun muassa lomakepohjaisia havaintoja, osallistujien kirjallista palautetta, kuvia ja videoita. Dokumentointia täydennettiin haastatteluilla, joiden avulla saatiin syvällisempää tietoa teknologioiden hyödyistä, rajoitteista ja kehittämistarpeista sekä niiden vaikutuksista tilojen arkeen.

Pienryhmätoimintaa täydensi valtakunnallinen kysely, jonka avulla muodostettiin kokonaiskuva uuden maatalousteknologian käytöstä, investointihalukkuudesta ja käyttöönoton esteistä suomalaisilla maatiloilla. Kyselyn tuloksia hyödynnettiin sekä pienryhmien toiminnan suuntaamisessa että hankkeen tulosten tulkinnassa.

Hankkeen toteutus eteni pääosin suunnitelman mukaisesti, mutta sitä täydennettiin ja mukautettiin hankekauden aikana. Aikatauluja ja työskentelytapoja joustettiin esimerkiksi sääolosuhteiden, teknologioiden saatavuuden ja tilakohtaisten erojen mukaan. Näin varmistettiin, että testaukset pystyttiin toteuttamaan kattavasti eri olosuhteissa ja että kokemustietoa kertyi riittävästi.

Riskienhallinta oli keskeinen osa toteutusta. Keskeisiä riskejä liittyi pienryhmien osallistujien rekrytointiin, testien ajoittamiseen, teknologioiden saatavuuteen sekä viestinnän työmäärään. Riskien hallitsemiseksi hyödynnettiin laajoja verkostoja, suunniteltiin testauksia joustavasti ja varattiin vaihtoehtoisia ratkaisuja, mikä mahdollisti suunnitelmien toteutumisen myös muuttuvissa tilanteissa.

Hankkeen loppuvaiheessa toteutusta tarkennettiin aikataulun, työnjaon ja resurssien osalta. Hankkeelle haettiin jatkoaikaa tulosten kokoamiseen, analysointiin ja viestintään, ja työpanoksia kohdennettiin erityisesti viestintään ja raportointiin. Muutokset mahdollistivat tulosten laadukkaan viimeistelyn ja laajemman hyödynnettävyyden ilman vaikutuksia hankkeen tavoitteisiin.

Viestintä oli keskeinen osa toteutusta koko hankkeen ajan. Hankkeen tuloksia ja kokemuksia jaettiin monikanavaisesti verkkosivuilla, sosiaalisessa mediassa, artikkeleissa, videoissa, webinaareissa ja tapahtumissa. Viestinnän avulla varmistettiin, että hankkeessa syntynyt tieto tavoitti laajasti maatalousalan toimijat ja oli hyödynnettävissä myös hankkeen ulkopuolella.

Kokonaisuutena toteutus perustui käytännönläheiseen, osallistavaan ja joustavaan toimintamalliin, jossa yhdistyivät pienryhmätyöskentely, konkreettinen testaus ja systemaattinen tiedonkeruu. Tämä mahdollisti laajan ja monipuolisen kokemustiedon kertymisen uuden maatalousteknologian toimivuudesta eri käyttöympäristöissä.

Resultat

Vertaistekno‑hankkeessa tuotettiin laaja ja monipuolinen kokonaisuus käytännönläheistä tietoa maatalousteknologian hyödyntämisestä. Keskeisessä roolissa olivat pienryhmien kenttätestaukset, joiden pohjalta syntyi runsaasti kokemustietoa teknologioiden toimivuudesta erilaisissa tuotantoympäristöissä.

Hankkeen aikana testattiin useita eri teknologioita sekä peltoviljelyssä että kotieläintuotannossa. Näihin kuuluivat muun muassa automaattiohjausjärjestelmät, droonit ja peltorobotiikka, erilaiset sensorit ja mittalaitteet, sääasemat, rehunkorjuun analytiikkaratkaisut sekä eläinten seurantaan ja paikannukseen liittyvät teknologiat. Testausten kautta kertyi käytännön kokemuksia teknologioiden hyödyistä, käyttökelpoisuudesta, rajoitteista ja kustannusvaikutuksista.

Käytännön kokeiluista syntyi merkittävä määrä viestintämateriaalia, kuten videoita, artikkeleita, tietokortteja ja tallenteita. Nämä materiaalit muodostavat hankkeen keskeisen tuloskokonaisuuden, ja niitä voidaan hyödyntää jatkossa sekä maatalousyrittäjien arjessa että opetuksessa ja neuvonnassa. Tallenteet pienryhmien tapaamisista, webinaareista ja demonstraatioista ovat keränneet tasaisesti katselukertoja, mikä osoittaa aiheen käytännön merkityksellisyyden. Materiaalia on koottu Maaseutuverkoston hankekortille.

Hankkeen tuloksena syntyi myös laaja valtakunnallinen verkosto. Päätoteuttajan ja osatoteuttajien muodostama yhteistyöverkosto kattoi käytännössä koko Suomen, ja sen kautta hankkeen tuloksia pystyttiin levittämään laajasti eri alueille. Verkoston kautta syntyi uusia yhteistyömuotoja sekä yhteyksiä tilojen, oppilaitosten ja asiantuntijoiden välille.

Hankkeen aikana järjestettiin runsaasti tapahtumia, demonstraatioita ja webinaareja, jotka tavoittivat laajan joukon maatalousalan toimijoita. Osallistujina oli viljelijöitä, opiskelijoita, opettajia ja asiantuntijoita eri puolilta Suomea. Etäyhteyksien hyödyntäminen lisäsi osallistumismahdollisuuksia, ja mahdollisti sen, että lyhytkestoisiinkin tilaisuuksiin voitiin osallistua joustavasti muun työn ohella.

Viestinnän osalta hanke saavutti laajan näkyvyyden. Tuloksia käsiteltiin useissa kanavissa, kuten sosiaalisessa mediassa, verkkosivuilla, ammattilehdissä ja tapahtumissa. Hankkeelle perustetut ja hyödynnetyt viestintäkanavat keräsivät seuraajia ja lisäsivät tietoisuutta maatalousteknologian mahdollisuuksista.

Keskeinen tulos oli myös valtakunnallinen kysely, johon saatiin 1909 käyttökelpoista vastausta. Kysely tarjosi ajantasaisen kokonaiskuvan teknologian käytöstä suomalaisilla maatiloilla sekä investointihalukkuudesta, käyttöönoton esteistä ja eri tilakokoluokkien välisistä eroista. Tulokset osoittivat, että teknologian käyttö on yleisintä suurilla ja verkottuneilla tiloilla, mutta kiinnostus uusien ratkaisujen hyödyntämiseen on laajaa koko sektorilla.

Kysely täydensi pienryhmien testauksista saatua kokemustietoa ja mahdollisti tulosten tarkastelun laajemmasta näkökulmasta. Yhdessä nämä aineistot muodostavat kattavan kuvan maatalousteknologian nykytilasta ja kehityssuunnista Suomessa.

Hankkeen yhtenä tärkeimpänä tuloksena julkaistaan artikkelikokelma, jossa käsitellään hankkeen teemaa laajasti. E-julkaisu löytyy jatkossa Doria.fi -kansalliskirjaston arkistosta.

Hankkeen määrälliset tavoitteet toteutuivat pääosin hyvin, ja useat tavoitteet saavutettiin tai ylitettiin. Pienryhmiä toteutettiin suunnitellusti, ja niiden toimintaan osallistui laaja joukko toimijoita. Teknologioita testattiin käytännön olosuhteissa useita, ja kyselyyn saatu vastaajamäärä ylitti selvästi alkuperäisen tavoitteen. Lisäksi videotuotanto, webinaarit sekä artikkeleiden ja tiedotteiden määrä ylittivät suunnitellun tason.

Hankkeen aikana syntyneet tulokset eivät rajoittuneet yksittäisiin kokeiluihin, vaan muodostivat laajemman kokonaisuuden. Pienryhmien kokemukset, kyselyaineisto ja viestintämateriaalit täydentävät toisiaan ja tarjoavat monipuolisen tietopohjan teknologian käyttöönoton tueksi.

Lisäksi hankkeen aikana saatu tieto jalostui erilaisissa tilaisuuksissa, kuten webinaareissa ja yhteistyötapaamisissa, joissa kokemuksia analysoitiin ja jaettiin edelleen. Näissä tilaisuuksissa syntyi myös uusia näkökulmia teknologioiden käytöstä ja kehittämistarpeista.

Kokonaisuutena hankkeen tuloksena syntyi merkittävä määrä käytännönläheistä ja helposti hyödynnettävää tietoa maatalousteknologioista. Tulokset lisäävät ymmärrystä teknologioiden mahdollisuuksista ja edellytyksistä sekä tukevat tilojen päätöksentekoa, investointien suunnittelua ja teknologian käyttöönottoa.

Vertaistekno-hankkeen tapahtumat 2024–2026
-Vertaistekno-hankkeen keskeiset tapahtumat, pienryhmätapaamiset,
messuosallistumiset ja demonstraatiot vuosina 2024–2026.

Vuosi 2024
Heinä–lokakuu 2024
• 2.7.2024 – Pienryhmätapaaminen: Automaattiohjaus, Mustiala
Automaattiohjaus ja päistekäännökset.
Järjestäjät: TTS & HAMK.
• 4.–6.7.2024 – Farmari 2024, Seinäjoki
Hankkeen esittely SEAMKin osastolla.
Järjestäjä: SEAMK.
• 23.7.2024 – Testipäivä ja pienryhmätapaaminen: Dronet peltoviljelyssä, Tervola (Loue)
Käytännön testipäivä yhteistyössä OAMK Drone Labsin kanssa.
Järjestäjä: Lapin AMK.
• 20.8.2024 – Pellonpiennarpäivä, Mustiala
Hankkeen esittelyä TTS:n osastolla.
Järjestäjät: HAMK & TTS.
• 24.8.2024 – Nivalan maaseutunäyttely, Nivala
Hanketta esitelty Oamkin ja Centrian yhteisellä messupisteellä
Järjestäjät: Oamk ja Centria
• 7.10.2024 – Pienryhmätapaaminen: pH ja muut mittarit, Ilmajoki
Maanäytteiden otto ja pikamittareiden vertailu laboratorionäytteisiin.
Järjestäjä: SEAMK.
• 10.10.2024 – Centria Open, Kokkola
TKI-toiminnan ja hankkeiden esittely.
Järjestäjä: Centria.
• 31.10.2024 – Koe ja kokeile uusia teknologioita / Kannattava digi-investointi -tapahtuma, Mustiala
Hybridipäivä: aamupäivällä webinaari, iltapäivällä demonstraatiot Mustialassa.
Järjestäjät: TTS & HAMK.
(Limingassa samaan aikaan drooniteemainen tapahtuma Oamkin johdolla.)


Vuosi 2025
Tammikuu–huhtikuu 2025
• 24.1.2025 - DeLaval Plus -pienryhmätapaaminen, Vaala
Järjestäjä: Oamk ja Centria.
• 30.1.2025 – Tehostaako teknologia rehun korjuuta? -webinaari
Järjestäjä: TTS.
• 19.3.2025 – Webinaari: Droonit – maatalouden uusi työkone?
Järjestäjät: Oamk, Tampereen yliopisto ja TTS.
• 9.4.2025 – Ajankohtaista nurmen täsmäviljelystä
Järjestäjä: Savonia.
• 23.4.2025 – Pellonpiennarpäivä: Droonien tarjoamat mahdollisuudet peltoviljelyssä
Järjestäjät: Centria, Kpedu, Oamk.
• 29.4.2025 – Sähkökäyttöisten pienkuormainten testauspäivä, Peltoniemi
Järjestäjä: YSAO.

Touko–kesäkuu 2025
• 12.-25.5.2025 NIR-testaukset, Rovaniemi ja Tervola
X-NIR ja HarvestLab 3000 –laitteiden testausta pienryhmään kuuluvilla tiloilla.
Järjestäjät: Lapin AMK
• 17.6.2025 Vierailu Paimioon sokerijuurikkaan tutkimusasemalle
Axceed- ja FarmDroid- peltorobotteihin tutustumista.
Järjestäjä: SEAMK
• 25.6.2025 – Rypsipäivä, Liperi
Järjestäjät: Savonia & ProAgria.
• 27.6.2025 – HarvestLab 3000 -testaus pienryhmissä, Mustiala
Mukana myös ProAgrian nurmiryhmä.
Järjestäjät: TTS & HAMK.

Heinä–syyskuu 2025
• 6.7.-1.9.2025 Laidunna.fi -testaus, Ranua.
Laidunna.fi-pannan käytännön testijakso pienryhmään kuuluvalla tilalla Ranualla.
Järjestäjä: Lapin AMK
• 8.8.2025 – Logmaster-pienryhmätapaaminen, Mustiala
Logmasterin käytännön testaus ja kokemusten jako.
Järjestäjät: TTS & HAMK.
• 14.8.2025 – Pellonpiennarpäivä, Pemo
Mukana Hankkijan Agxeed.
Järjestäjät: Savonia & YSAO.
• 22.–23.8.2024 – Ollikkala-messut 2025, Kannus
Hanke mukana tietoteltassa.
Järjestäjä: TTS.
• 22.–23.8.2025 – Ollikkala-messut 2025, Kannus
Hankkeella oma messuosasto; AgXeed-demonstraatiot ja pellonpiennarhaastattelut ylei-
sölle.
Järjestäjät: Oamk, Centria ja Kpedu.
• 28.8.2025 – Peltorobottipäivä, Seinäjoki
Järjestäjä: SEAMK.
• 1.9.2025 – Kogo Vision -haastattelu
Järjestäjä: OAMK.
• 8.9.2025 – Claas Jaguar 950 työnäytös
• Järjestäjä: Savonia
• 12.9.2025 – Avoimet ovet, Ilmajoki Sedu
Järjestäjä: SEAMK.
• 13.9.2025 – Päivä maalla + pienkuormainten testauspäivä, Pemo
Järjestäjä: YSAO.
• 19.9.2025 – Täsmäpäivä, Ilmajoki
Järjestäjä: SEAMK.

Lokakuu–joulukuu 2025
• 2.10.2025 – Cordulus-sääaseman etäesittely
Lapin AMK:n pienryhmälle, avoin muille alueille.
• 8.-9.10.2025 - Centria Open & Centria TKI avoimet ovet, Kokkola
Hanketta esitelty digitiimin hankkeiden esittelypisteellä muiden Centrian TKI-hankkeiden
kanssa toisen asteen opiskelijoille ja alueen yritysedustajille
Järjestäjä: Centria
• 9.–11.10.2025 – KoneAgria 2025, Tampere
Vertaistekno mukana Innovaatiotorilla.
• 22.10.2025 – Webikahvit: Kotieläinteknologiat
• 4.–5.11.2025 – AgriFood Future, Savonia amk Iisalmi
o Kaksi esitystä Vertaisteknosta
o TTS ja YSAO esittelivät saatuja tuloksia
• 7.11.2025 – Webikahvit: Tekoäly ja maatilan data
• 15.12.2025 – Rypsipäivä, Liperi
Järjestäjät: Savonia & ProAgria.
• 21.11.2025 – Webikahvit: Peltoteknologiat ja kustannukset
• 25.11.2025 – VR/XR-lasien hyödyntäminen maataloudessa

Tammikuu 2026
• Maataloustieteen päivät 8.-9.1.2026, Helsinki
TTS esitteli Vertaistekno-hankkeen valtakunnallisen kyselyn tuloksia

Effekter och framtidsplaner

Vertaistekno‑hankkeen vaikutukset näkyvät sekä yksittäisten maatilojen toiminnassa että laajemmin maatalousalan osaamisessa, yhteistyössä ja teknologian käyttöönotossa. Keskeinen vaikutus oli uuden maatalousteknologian käyttöönoton kynnyksen madaltuminen. Pienryhmätoiminnan ja käytännön testauksien kautta viljelijät saivat konkreettista tietoa teknologioiden toimivuudesta, mikä tuki päätöksentekoa ja lisäsi valmiuksia arvioida investointeja aiempaa kriittisemmin ja tietoisemmin.

Hankkeen vaikutukset ulottuivat myös osaamisen vahvistumiseen. Sekä viljelijöiden että oppilaitosten henkilöstön ymmärrys teknologioiden mahdollisuuksista, rajoitteista ja käyttöönoton edellytyksistä kasvoi. Oppilaitoksille hanke tarjosi mahdollisuuden integroida ajankohtaista teknologiatietoa opetukseen ja kehittää uusia toimintatapoja teknologian hyödyntämiseksi koulutuksessa.

Merkittävä vaikutus syntyi eri toimijoiden välisen yhteistyön vahvistumisesta. Hankkeen aikana muodostui laaja valtakunnallinen verkosto, joka yhdisti maatiloja, oppilaitoksia, tutkimusorganisaatioita ja muita alan toimijoita. Verkosto mahdollisti tiedonvaihdon yli organisaatiorajojen ja loi pohjaa uusille yhteistyömuodoille sekä tuleville kehittämishankkeille.

Pienryhmätoiminta osoittautui vaikuttavaksi tavaksi lisätä teknologian tunnettuutta ja käyttöönottoa. Vertaisoppiminen madalsi kynnystä kokeilla uusia ratkaisuja, koska kokemukset perustuvat toisten viljelijöiden havaintoihin ja käytännön tilanteisiin. Toimintamalli lisäsi luottamusta teknologiaan ja auttoi ymmärtämään sen vaikutuksia työn sujuvuuteen, tuotantoon ja arjen käytäntöihin.

Hankkeen vaikutukset näkyivät myös viestinnällisesti. Laaja monikanavainen viestintä lisäsi tietoisuutta maatalousteknologian mahdollisuuksista ja toi ajankohtaista tietoa laajasti alan toimijoiden saataville. Hankkeessa tuotetut materiaalit – kuten videot, artikkelit ja tietokortit – jäävät avoimesti hyödynnettäväksi ja tukevat siten vaikutusten jatkuvuutta hankkeen päättymisen jälkeen.

Hankkeen aikana tunnistettiin myös useita keskeisiä oppeja, jotka ohjaavat jatkokehittämistä. Yksi tärkeimmistä havainnoista oli, että käytännön testaukset ja viestintä vaativat merkittävästi resursseja, ja niiden suunnittelussa tulee huomioida riittävä työpanos. Lisäksi havaittiin, että teknologioiden saatavuus ja yhteensopivuus voivat rajoittaa testauksia, mikä korostaa joustavan toteutustavan merkitystä.

Opittiin myös, että pelkkä teknologian testaaminen ei riitä, vaan tarvitaan tukea tulosten tulkintaan ja käytännön soveltamiseen. Erityisesti datan hyödyntämisessä tilatasolla on edelleen kehittämistarpeita, jotta mittaustulokset ja analytiikka voidaan muuttaa konkreettisiksi päätöksiksi ja toimenpiteiksi.

Jatkossa hankkeessa syntyneitä toimintamalleja ja tuloksia on tarkoitus hyödyntää laajasti. Pienryhmätoimintaa ja vertaisoppimista voidaan soveltaa sekä neuvonnassa että koulutuksessa, ja niiden juurruttaminen osaksi pysyviä toimintatapoja nähdään tärkeänä. Samalla hankkeessa tuotettu materiaali toimii perustana uusille oppimis- ja kehittämissisällöille.

Hankkeen tulosten perusteella voidaan tunnistaa kolme keskeistä jatkokehittämisen suuntaa. Ensinnäkin datan tulkintaa ja käytännön hyödyntämistä tulee vahvistaa. Teknologiat tuottavat yhä enemmän dataa, mutta sen tehokas hyödyntäminen edellyttää selkeitä toimintamalleja ja työkaluja, jotka tukevat tilojen päätöksentekoa.

Toiseksi vertaismallia ja testausprotokollia on tarpeen kehittää edelleen. Yhtenäiset testauskäytännöt ja arviointikriteerit helpottaisivat tulosten vertailua ja lisäisivät kokemustiedon luotettavuutta. Samalla vertaisoppimisen integrointi osaksi oppilaitoksia ja neuvontaa vahvistaisi sen pitkäaikaista vaikuttavuutta.

Kolmantena kehityssuuntana on teknologioiden yhteensopivuuden ja kokonaisuuksien tarkastelu. Yksittäisten ratkaisujen sijaan tarvitaan ymmärrystä siitä, miten eri teknologiat toimivat yhdessä ja miten niiden tuottamaa tietoa voidaan yhdistää. Tämä tukee tilojen mahdollisuuksia rakentaa toimivia ja kustannustehokkaita kokonaisuuksia.

Näiden kehityssuuntien pohjalta hankkeen aikana tunnistettiin useita potentiaalisia jatkohankkeita. Näitä ovat esimerkiksi datan tulkintaan ja hyödyntämiseen keskittyvät hankkeet, vertaismallin kehittämiseen tähtäävät kokonaisuudet sekä ratkaisut, jotka tukevat tiladatan yhdistämistä ja teknologioiden yhteentoimivuutta. Lisäksi esiin nousi tarve kehittää selkeitä kustannus–hyöty ‑malleja, jotka helpottavat teknologisten investointien arviointia.

Kokonaisuutena hankkeen vaikutukset ovat monitasoisia ja pitkäkestoisia. Hankkeessa syntynyt tieto, toimintamallit ja verkostot luovat perustan teknologian hyödyntämisen jatkokehittämiselle suomalaisessa maataloudessa. Samalla hanke osoitti, että vertaisoppimiseen perustuva toimintatapa on tehokas keino lisätä uuden teknologian käyttöönottoa ja tukea alan uudistumista.