Yhteen hiileen -hanke

Sammanfattning av projektet

Yhteen hiileen -hanke toteutettiin Karstulan ja Kyyjärven alueella tavoitteena vahvistaa kolmannen sektorin toimijoiden välistä yhteistyötä, lisätä alueellista elinvoimaa ja kehittää ekosysteemimäistä toimintamallia, jossa yhdistykset, vapaaehtoiset ja muut toimijat tekevät suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistyötä kuntarajoista riippumatta.
Hankkeen keskiössä olivat yhdistysten aktivointi, hallitustyöskentelyn ja johtamisen kehittäminen, kesäasukkaiden ja uusien toimijoiden mukaan houkutteleminen sekä konkreettisten yhteistyömallien luominen ja pilotointi. Toiminnan periaatteena oli matalan kynnyksen osallistuminen sekä ajatus siitä, että jokainen yhdistys ja toimija – koosta ja resurssitasosta riippumatta , voi löytää oman roolinsa yhteisessä tekemisessä.
Hankkeen aikana luotiin ja jalkautettiin pysyväluonteisia toimintamalleja, kuten PJ-yhdistysmalli ja vuosikelloajattelu, sekä laadittiin käytännönläheisiä ohjeistuksia uusien vapaaehtoisten ja kesäasukkaiden aktivoimiseksi. Hanke kytkeytyi tiiviisti alueella samanaikaisesti käynnissä olleisiin yleishyödyllisiin investointi- ja tapahtumahankkeisiin ja toimi niitä tukevana, kuntarajat ylittävänä yhteistyöalustana

Toteutus

2.1 Työpajat ja koulutukset
Hankkeen aikana järjestettiin yhteensä viisi varsinaista työpajaa sekä kaksi syventävää syksyn työpajaa. Työpajat toteutettiin vuorotellen Karstulassa ja Kyyjärvellä, jotta alueiden välinen vuorovaikutus ja yhteistyö vahvistuisivat.
Keskeisiä koulutuksia olivat:
• Hallitustyöskentely haltuun (11.2.2025) – yhteistyössä Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry:n (KYT) kanssa. Koulutus keskittyi yhdistysten hallinnon ja johtamisen kehittämiseen, vastuunjakoon, kokouskäytäntöihin ja hallitustyöskentelyn mielekkyyteen.
• Toiminta näkyväksi (23.4.2025) – yhdistysten viestinnän kehittäminen, viestintäsuunnittelu, kohderyhmät, viestinnän vuosikello ja kriisiviestinnän perusteet.
• Yhteistyön kehittäminen (13.5.2025) – yhdistysten välisen yhteistyön rakenteet, luottamuksen rakentaminen ja kuntarajat ylittävän kumppanuuden vahvistaminen.
Syksyn työpajat:
• Yhteistyön edistäminen (12.11.) – konkreettisten yhteistyötoimenpiteiden suunnittelu yhdistyskohtaisesti.
• Miten saada uusia toimijoita mukaan yhdistystoimintaan? (3.12.) – vapaaehtoisuuden uudet muodot, pop-up -vapaaehtoisuus ja osallistumisen madaltaminen.
Työpajat toimivat paitsi koulutustilaisuuksina myös yhdistysten kohtaamispaikkoina, joissa syntyi uusia kontakteja, yhteistyöideoita ja käytännön kokeiluja.
2.2 Yhdistyskohtaiset kohtaamiset ja verkostotyö
Työpajojen lisäksi hankkeessa toteutettiin useita kymmeniä yhdistyskohtaisia tapaamisia Karstulassa ja Kyyjärvellä. Näissä keskusteltiin yhdistysten tilanteista, kehittämistarpeista, tulevista hankkeista ja yhteistyömahdollisuuksista. Kohtaamiset mahdollistivat yksilöllisen tuen ja madalsivat erityisesti pienempien yhdistysten kynnystä osallistua yhteiseen toimintaan.
2.3 Yhteistyömallien kehittäminen
Hankkeessa laadittiin ja pilotoitiin PJ-yhdistysmalli, jossa vetovastuu yhteisestä toiminnasta kiertää yhdistykseltä toiselle. Malliin sisältyy selkeä vastuunjako, vuosikello sekä toimintaperiaatteet. Mallia testattiin käytännössä useiden tapahtumien ja yhteistilaisuuksien yhteydessä, ja se koettiin toimivaksi ja tasapuoliseksi.
2.4 Kesäasukkaiden ja uusien toimijoiden aktivointi
Hankkeessa kehitettiin ja jalkautettiin toimintamalleja kesäasukkaiden ja uusien vapaaehtoisten mukaan saamiseksi. Painopisteenä olivat henkilökohtainen kutsuminen, matalan kynnyksen tehtävät, osallistujien huomioiminen ja kiittäminen sekä yhteisöllisen ilmapiirin vahvistaminen.

Resultat

Hankkeen keskeiset tulokset:
• Yhdistysten välisen yhteistyön selkeä vahvistuminen
• Uusien toimintamallien käyttöönotto (PJ-yhdistysmalli, vuosikellot)
• Hallitustyöskentelyn selkeytyminen ja työnjaon parantuminen
• Kesäasukkaiden ja uusien toimijoiden osallistumisen lisääntyminen
• Yhteisten tapahtumien ja hankkeiden suunnittelu
• Resurssien ja osaamisen jakaminen yhdistysten kesken
Yhdistykset kokivat toiminnan muuttuneen suunnitelmallisemmaksi, vastuun jakautuneen tasaisemmin ja yhteistyön muuttuneen pysyvämmäksi osaksi arkea.
3.1 Yhdistysten yleishyödylliset hankkeet, joita Yhteen hiileen -hanke on tukenut
Yhteen hiileen -hanke toimi tukirakenteena useille Karstulassa käynnistetyille tai valmistelluille yleishyödyllisille hankkeille. Hanke edisti näitä mm. kokoamalla toimijoita yhteen, vahvistamalla yhdistysten välistä yhteistyötä, tukemalla hankesuunnittelua sekä parantamalla viestintää ja verkostoitumista. Alla on koottu keskeiset hankkeet, joiden toteutusta tai valmistelua Yhteen hiileen -hanke on tukenut.
Kimingin nuorisoseura
• Kun Suomi muutti Ruotsiin – tapahtumahanke (42 100 €), toteutunut
Karstulan Kiva ry
• EXAF-urheilutapahtuma – tapahtumahanke (91 827 €), kielteinen rahoituspäätös
• Tatamit tömisemään – investointihanke (5 950 €), toteutunut
• Suojan kunnostus – investointihanke (242 250 €), toteutunut
• Yleisurheilukentän kehittäminen, vaihe 1 – investointihanke (300 000 €), valmistelussa
• Yleisurheilukentän kehittäminen, vaihe 2 – investointihanke, jatkovalmistelussa
• Yleisurheiluvälineistön hankinta – investointihanke (27 000 €), toteutunut
KarMAS ry
• Ampumaratahanke, vaihe 1 – investointihanke (150 000 €), valmistelussa
• Ampumaratahanke, vaihe 2 – investointihanke (150 000 €), jatkovalmistelussa
Eläkeliitto Karstula ry
• Seudulliset seniorimessut – tapahtumahanke (17 300 €), kielteinen rahoituspäätös
• Kuntoportaat – investointihanke (137 497 €), toteutunut
Kati’s Pet Farm ry
• Kantrifestivaali – tapahtumahanke (8 000 €), suunnitteilla kesälle 2026
Karstulan koiranharrastajat ry
• Koirapuisto – investointihanke (27 760 €), rahoituspäätös saatu
Oinoskylän kyläyhdistys
• Oinoskylän kylätalon uudistus – investointihanke (90 900 €), toteutunut
Mieli Jyväskylän seudun mielenterveys ry
• Hyvinvointiin ja mielenterveyteen liittyvä yleishyödyllinen investointihanke (100 000 €), suunnitteilla 2026
Vastingin Eräkierros ry
• Luonto- ja virkistyskäyttöön liittyvä investointihanke (100 000 €), suunnitteilla 2026
Edellä mainittujen hankkeiden yhteenlaskettu kokonaisarvo on noin 1,49 miljoonaa euroa. Yhteen hiileen -hankkeen rooli näissä on ollut erityisesti yhdistysten aktivointi, yhteistyörakenteiden luominen ja vahvistaminen sekä hanketoiminnan mahdollistaminen ja tukeminen osana laajempaa alueellista elinvoimatyötä.

3.2 Kesäkarstusten kahvit – matalan kynnyksen yhteistyön ja osallisuuden vahvistaminen
Yhteen hiileen -hanke tuki Karstulan kunnan järjestämää Kesäkarstusten kahvit Kopeskaarella -tapahtumaa, joka toteutettiin keskiviikkona 25.6.2025. Tapahtuma toimi konkreettisena esimerkkinä hankkeen keskeisistä tavoitteista: yhdistysten aktivoinnista, matalan kynnyksen osallistumisesta sekä kuntalaisten, kesäasukkaiden ja eri toimijoiden kohtaamismahdollisuuksien vahvistamisesta
Kesäkarstunen tapahtuma
.Tapahtumaan kutsuttiin laajasti Karstulan alueen yhdistyksiä esittelemään omaa toimintaansa, ajankohtaisia hankkeitaan ja tulevia tapahtumia omilla pöydillä tai ständeillä. Yhdistyksille tarjottiin mahdollisuus osallistua joustavasti omien resurssiensa mukaisesti – joko aktiivisena esittelijänä tai pelkästään läsnäolijana. Tämä vastasi suoraan Yhteen hiileen -hankkeen periaatetta, jonka mukaan jokainen yhdistys voi osallistua yhteiseen tekemiseen omista lähtökohdistaan käsin.
Kesäkarstusten kahvit -tapahtuma toimi myös tärkeänä eri toimijaryhmien kohtaamispaikkana. Paikalla oli yhdistysten lisäksi hyvinvointialueen edustajia, digihoitajia sekä Commu-sovelluksen esittely, mikä vahvisti tapahtuman monialaista luonnetta ja tuki hankkeen tavoitetta lisätä yhteistyötä kolmannen sektorin, julkisten toimijoiden ja asukkaiden välillä.
Yhteen hiileen -hankkeen näkökulmasta Kesäkarstusten kahvit konkretisoi käytännössä sitä, miten yhdistysten välistä yhteistyötä, viestintää ja näkyvyyttä voidaan edistää kevyillä mutta vaikuttavilla toimintamalleilla. Tapahtuma tarjosi yhdistyksille mahdollisuuden hyödyntää hankkeen aikana käsiteltyjä teemoja, kuten viestintää, kohtaamista ja uusien toimijoiden mukaan kutsumista, aidossa toimintaympäristössä.
Kesäkarstusten kahvit-tapahtuma vahvisti yhdistysten roolia osana paikallista elinvoimaa ja tuki hankkeen tavoitetta luoda pysyviä, toistettavia ja matalan kynnyksen yhteistyön muotoja, joita voidaan hyödyntää myös hankkeen päättymisen jälkeen.

Effekter och framtidsplaner

4. Vaikutukset ja jatkosuunnitelma
4.1 Hankkeen vaikutusten tarkastelu suhteessa alkuperäisiin tavoitteisiin – laajennettu perustelu
Hakemusvaiheessa Yhteen hiileen -hanke määriteltiin yleishyödylliseksi koordinointi- ja aktivointihankkeeksi, jonka keskeinen tehtävä ei ollut yksittäisten investointien toteuttaminen, vaan toimintaympäristön ja yhteistyörakenteiden vahvistaminen siten, että alueen kolmannen sektorin toimijat kykenevät pitkäjänteisesti käynnistämään, toteuttamaan ja hyödyntämään yleishyödyllisiä hankkeita, tapahtumia ja investointeja. Tämä lähtökohta on keskeinen myös hankkeen vaikuttavuuden arvioinnissa.
Hankkeen vaikutuksia ei voida eikä tule tarkastella pelkästään suorien toimenpiteiden tai yksittäisten tapahtumien lukumäärän kautta, vaan ennen kaikkea sen kautta, miten hanke on muuttanut yhdistyskentän toimintakykyä, yhteistyön laatua ja valmiuksia vastata muuttuvaan toimintaympäristöön. Maaseutumaisilla alueilla, kuten Karstulassa ja Kyyjärvellä, elinvoiman rakentaminen nojaa yhä vahvemmin kolmannen sektorin kykyyn toimia aloitteellisena, verkostoituneena ja suunnitelmallisena toimijana.
Yhteen hiileen -hanke vastasi tähän tarpeeseen luomalla rakenteita ja toimintamalleja, joiden avulla yhdistykset eivät jää yksin kehittämistyön, hankesuunnittelun tai tapahtumien toteutuksen kanssa. Hankkeen aikana yhdistyksiä tuettiin tunnistamaan omat vahvuutensa osana laajempaa kokonaisuutta ja näkemään oma toimintansa osana yhteistä ekosysteemiä, jossa eri toimijat täydentävät toisiaan.
Keskeistä on ollut ajattelutavan muutos: yhdistysten kehittäminen ei perustu enää yksittäisiin irrallisiin hankkeisiin, vaan jatkuvaan yhteistyöhön, vastuunjakoon ja resurssien yhteiskäyttöön. Tämä vastaa suoraan hakemusvaiheessa asetettua tavoitetta luoda monistettava ja pysyvä toimintamalli, jota voidaan hyödyntää myös hankkeen päättymisen jälkeen.

Hakemusvaiheessa Yhteen hiileen -hankkeen keskeisenä tavoitteena oli rakentaa ekosysteemimäinen toimintamalli alueen elinvoiman vahvistamiseksi kolmannen sektorin, kuntien ja asukkaiden yhteistyönä. Hankkeen toteutus ja tulokset vastaavat hyvin asetettuja tavoitteita.
Hanke on onnistunut:
• vahvistamaan yhdistysten välistä yhteistyötä kuntarajoista riippumatta
• aktivoimaan yhdistyksiä yhteisiin tapahtumiin, investointeihin ja hankehakuihin
• luomaan selkeitä yhteistyörakenteita ja vastuunjakomalleja
• tukemaan yleishyödyllisten investointien ja tapahtumien valmistelua ja toteutusta
• lisäämään yhdistysten osaamista viestinnässä, hallinnossa ja hanketoiminnassa
• saamaan kesäasukkaat mukaan toimintaan ja innostumaan siitä
Hakemuksessa kuvattu ekosysteemiajattelu on konkretisoitunut käytännön tekemiseksi: yhdistykset jakavat vastuuta, hyödyntävät toistensa osaamista ja resursseja sekä rakentavat toimintaa aiempaa suunnitelmallisemmin.
4.2 Vaikutukset elinvoimaan, osallisuuteen ja yhdistyskenttään
Hankkeella on ollut selkeä ja monitasoinen vaikutus Karstulan ja Kyyjärven alueen elinvoimaan. Yhdistystoiminnan rooli paikallisessa kehittämistyössä on vahvistunut, ja yhdistykset nähdään entistä selkeämmin kuntien ja muiden toimijoiden kumppaneina elinvoimatyössä.
Keskeisiä vaikutuksia ovat olleet:
• tapahtumatarjonnan monipuolistuminen ja parempi saavutettavuus
• uusien vapaaehtoisten ja kesäasukkaiden osallistumisen lisääntyminen
• yhdistysten hallinnollisen kuormituksen keventyminen työnjaon selkeytymisen myötä
• yhteisöllisyyden ja osallisuuden vahvistuminen
Hanke on tukenut erityisesti yleishyödyllisten investointien parempaa hyödyntämistä tapahtumien, palveluiden ja muun toiminnan kautta, mikä vastaa suoraan hakemuksessa tunnistettuun tarpeeseen.
4.3 Hankkeen rooli yleishyödyllisten hankkeiden vauhdittajana
Hakemusvaiheessa tunnistettiin tarve vauhdittaa yleishyödyllisiä investointeja ja tapahtumahankkeita sekä tuoda esiin erilaisia rahoitusmahdollisuuksia yhdistyksille. Yhteen hiileen -hanke on toiminut tässä kokonaisuudessa katalyyttina ja tukirakenteena.
Hankkeen aikana:
• yhdistyksiä on tuettu hankesuunnittelussa ja rahoituspolkujen tunnistamisessa
• yleishyödyllisiä investointeja on tarkasteltu osana laajempaa elinvoimakokonaisuutta
• hankkeet on kytketty toisiinsa tapahtumien ja yhteistyömallien kautta
Tämän seurauksena Karstulassa ja lähialueilla on käynnistynyt tai valmisteltu yleishyödyllisiä hankkeita noin 1,49 miljoonan euron arvosta. Hanke on näin merkittävästi ylittänyt oman budjettinsa vaikutukset alueellisessa kehittämistyössä.
4.4 Seuranta, mittarit ja toteuma
Hankkeen onnistumista voidaan tarkastella sekä määrällisten että laadullisten mittareiden kautta:
• järjestettyjen työpajojen ja verkostotilaisuuksien määrä
• hankkeeseen osallistuneiden yhdistysten lukumäärä
• syntyneet yhteistyöavaukset ja yhteiset hankkeet
• yleishyödyllisten investointien ja tapahtumien määrä ja arvo
• yhdistysten oma kokemus osaamisen ja toimintaedellytysten kehittymisestä
Vaikka kaikkia hakemusvaiheessa asetettuja numeerisia seurantatietoja ei ole tarkoituksenmukaista raportoida yksittäisinä lukuina, kokonaisvaikutus näkyy selvästi yhdistyskentän aktivoitumisena ja toiminnan vakiintumisena.
4.5 Jatkosuunnitelma ja toiminnan vakiinnuttaminen
Hankkeen päättymisen jälkeen keskeinen tavoite on varmistaa, että syntyneet toimintamallit ja yhteistyörakenteet jäävät pysyvään käyttöön.
Keskeiset jatkotoimenpiteet:
• PJ-yhdistysmallin jatkaminen ja vuosittainen arviointi
• säännölliset verkostotapaamiset Karstulan ja Kyyjärven yhdistyksille
• hankkeessa tuotettujen materiaalien hyödyntäminen uusissa hankehauissa
• kesäasukkaiden ja uusien vapaaehtoisten osallistamisen jatkaminen
• yleishyödyllisten investointien ja tapahtumien kytkeminen osaksi pysyvää yhteistyörakennetta
Pitkällä aikavälillä Yhteen hiileen -hanke luo perustan pysyvälle, uudistumiskykyiselle ja yhteistyöhön perustuvalle yhdistyskulttuurille Karstulassa ja Kyyjärvellä, vastaten suoraan hakemusvaiheessa tunnistettuihin tarpeisiin ja tavoitteisiin.