Yhteisvoimin vihreää hyvinvointia – Väärä-tilan luonto- ja palvelutoiminnan suunnittelu

Sammanfattning av projektet

Hankkeessa tuotettiin suunnitelmat, joilla Mäntyharjussa sijaitseva Väärän tila saadaan rapistumisen sijaan monipuoliseen yleishyödylliseen käyttöön tarjoamaan virkistystä, hyvinvointia ja havainnollisen ympäristön luontotoimintaan. Hankkeessa selvitettiin tilan rakennusten ja pihapiirin kunnostustarpeet, perinnebiotooppien hoidon ja vieraslajien torjunnan keinot sekä toiminnallisuuksien mahdollisuuksia ja reunaehtoja. Toimintaideoita saatiin koottua monipuolisesti tapaamalla alueen yhdistysten väkeä, kyselyllä ja avoimien ovien tapahtumalla. Lisäksi haettiin verrokkeja vastaavien tilojen toiminnasta muualta Suomesta.
Väärän tilalle suunnitellun toiminnan tueksi laadittiin toteutussuunnitelma ja kustannuslaskelma noin kolmen kilometrin pituiselle luontopolulle, josta osa suunniteltiin esteettömäksi. Polun rakenteista (mm. laavut, huoltorakennus) tehtiin rakennepiirrokset. Lisäksi suunniteltiin opastaulut ja viitoitukset. Polun varteen sijoitettavaksi suunniteltiin 12 hyvinvointiharjoitetta suomeksi ja englanniksi.
Hanke toteutui varsin hyvin suunniteltuun nähden. Green Care Finland ry käyttää koottuja tietoja ja aineistoja, luotuja yhteyksiä sekä laadittuja suunnitelmia perustana viedessään tilan puitteita ja toimintaa vaiheittain eteenpäin.

Toteutus

Tilan pihapiirin sekä sen rakennusten ja kulttuuriympäristön mahdollisia toiminnallisuuksiin haettiin tarpeita ja ideoita tapaamalla alueen yhdistysten väkeä ja esittelemällä heille tilaa. Esimerkiksi järjestetty avoimien ovien tapahtuma (24.6.2025) kokosi tilalle hyvin väkeä ja tuotti ehdotuksia kehitettäväksi toiminnaksi. Keskustelun perustana olivat tilan rakennukset ja metsät sekä pihapiirin perinnebiotooppi ja vieraslajit. Hiljahenna Tommisen kokoamien tilan turvallisuuskäytäntöjen ja palveluohjeistuksen valmistelun yhteydessä tilan käytön ideoita ja kiinnostusta kartoitettiin alueen yhdistyksiltä ja oppilaitoksilta. Kyselyn yhteydessä tiedotettiin tilasta ja sen suunnitelmista. Lisäksi haettiin esimerkkejä selvittämällä vastaavien tilojen (mm. Metsähallituksen paimenviikkokohteet ja vuokratuvat) toimintamuotoja ja -ratkaisuja muualta Suomesta. Tilan turvallisuuskäytäntöjen ja palveluohjeistuksen kokoamisessa muodostunutta aineistoa hyödynnettiin myös osana Tommisen laatimaa opinnäytetyötä.
Kaikki käyttäjäkyselyn vastaajat ilmaisivat kiinnostuksensa toiminnan järjestämiseen. Tilalla ideoitiin voitavan järjestää lyhyitä retkiä, päivätapahtumia tai kursseja eri teemoissa kuten luontohyvinvointi, luonnontuotteet ja lähiruoka, yhteisöllinen toiminta sekä erä- ja perinnetaidot. Lisäksi hankkeen järjestämissä tapaamisissa tilalla nähtiin voitavan järjestää muun muassa paimenviikkoja, luontokuvausta, metsien käyttöön liittyviä esittelyjä sekä koira- ja kalastustapahtumia. Ideoina mainittiin koirametsä, telttailualue ja perinnesaunotus.
Tilan vieraslajien lupiinin ja viitapihlaja-angervon torjunnasta koottiin ratkaisuja eri lähteistä ja tilalla vierailleilta asiantuntijoilta. Lupiinia torjutaan niittämällä ja kukintoja keräämällä. Viitapihlaja-angervon osalta osallistuttiin Luonnonvarakeskuksen biologisen torjunnan kokeiluhankkeeseen, jonka toimintaa mediakin kävi tilalla kuvaamassa. Menetelmää hyödynnetään, jos se osoittautuu toimivaksi. Muutoin kasvia torjutaan niittämällä ja kaivamalla. Torjuntakeinoja kokeiltiin hankkeen aikana. Torjunnan jälkeen pihapiiri saadaan laajemmin suunniteltuun toiminnalliseen käyttöön. Tilalle tunnistetun perinnebiotoopin hoitoon ja uhanalaisen idänkurhon suojelemiseen saatiin ohjeet kasvillisuuden kartoittaneelta ELY-keskuksen asiantuntijalta.
Tilan toiminnalle tärkeän veden saatavuuden varmistamiseksi selvitettiin tilan kahden kaivon kunnot ja vesien laadut. Tarkastuksien pohjalta saatiin esitykset kaivojen vaatimista kunnostustoimista ja niiden käyttömahdollisuuksista.
Asiantuntijatyönä kartoitettiin tilan rakennusten (päärakennus, riviaitta, talli, sauna ja navetta) korjaustarpeet kustannusarvioineen.
Hankkeessa linjattiin maastoon noin kolmen kilometrin pituinen luontopolku. Alustava kartoitus tehtiin omana työnä, mutta polkusuunnitelman viimeistelyyn valittiin tekijäksi tarjousten perusteella maisema-arkkitehti Kaisa Mikkola. Kolmannes polusta suunniteltiin esteettömäksi mahdollistamaan laajemmin luontohyvinvointiin liittyvät palvelusuunnitelmat. Suunnitelmaa läpikäytiin alueen toimijoiden ja yhdistyksen kokoaman työryhmän tapaamisissa. Polkulinjauksen pohjalta määritettiin suunnitelmaan sisällytettävät rakenteet (taukopaikat, sillat, pitkospuut, opastaulut, viitat sekä esteetön puuvarasto- ja vessarakennus ja laavu). Rakenteista tuotettiin tai koottiin rakennepiirustukset. Suunnitelluille uintipaikoille oli tarkoitus tehdä turvallisuustarkastus, mutta raskaita sukellusvarusteita ei pystytty kuljettamaan raivaamattomia reittejä pitkin. Graafisesti ilmeeltään yhtenäiseksi suunniteltuihin infotauluihin laadittiin tekstit, jotka käännettiin myös englanniksi. Kokonaisuuksista tehtiin kustannuslaskelmat.
Luontopolun pääteemana oli luontohyvinvointi. Yhteistyössä luontopolun suunnittelun ja linjauksen kanssa polun varrelta tunnistettiin soveltuvat kohteet luontohyvinvoinnin harjoitteille, joiden laatijaksi valittiin pyydettyjen tarjousten perusteella ympäristöpsykologi Kirsi Salonen. Laaditut 12 harjoitetta muotoiltiin Mikkolan toimesta infotauluihin sopiviksi ohjeiksi ja käännettiin englanniksi. Harjoitteiden sijoittelu kartalle painottui luontopolun esteettömälle osuudelle, josta löytyi hyvin terveysmetsän elementtejä.
Tilan toimintojen suunnittelun osalta hankkeen toimissa tavoitettiin varsin monipuolisesti Väärän tilan mahdollisia käyttäjäryhmiä ja yhteistyötahoja nuoriso- ja ulkoilujärjestöistä maanomistajiin, matkailuyrittäjiin, metsästysseuroihin ja luontokuvauksen harrastajiin. Ideoita ja kontakteja syntyi runsaasti huomioonotettavaksi ryhdyttäessä toteuttamaan tilan puitteita ja toimintoja. Käyttäjäryhmien erilaisuus otettiin huomioon myös luontopolun suunnittelussa rakenteiden esteettömyyden ja eripituisten reittien mahdollistamisen muodossa. Luontopolulla liikkuminen ja sen hyvinvointiharjoitteiden tekeminen suunniteltiin mahdolliseksi tehdä sekä ohjatusti että omatoimisesti.
Hankkeessa selvitettiin jatkoa varten tilan toimintamahdollisuuksien ja palvelujen esilletuontiin, varaukseen ja turvallisuuteen liittyviä kanavia, palveluja ja ratkaisuja. Parhaiten esimerkiksi luontopolusta viestitään Mäntyharjun kunnan ja yhdistysten kanavien kautta. Tietoa luontopalveluista on lisäksi vietävissä eri alustoille.
Aurinkopaneelin avulla latautuvat valvontakamerat nähtiin toimivana ratkaisuna.

Resultat

Hanke toteutui varsin hyvin suunniteltuun nähden. Hanke sai aikaan kokonaiskuvan tilan ja sen rakennusten vaatimista kunnostus- ja kehittämistoimista sekä monipuolisista mahdollisuuksista. Hankkeessa nousi esille erilaisten ohjeistusten tärkeys, niin käyttäjien toiminnan sujuvoittamisen kuin turvallisuuden varmistamisen näkökulmasta. Hankkeessa luotiin kattava listaus turvallisuus- ja palveluohjeista sekä huoneentaulu tärkeimmistä ohjeista. Eri tiloihin ja palveluihin räätälöitävä ohjeistus vaatii tarkentamista ja säännöllistä päivittämistä toiminnan käynnistyessä ja monipuolistuessa.
Väärän tilalle suunnitellun toiminnan tueksi laadittiin toteutussuunnitelma ja kustannuslaskelma noin kolmen kilometrin pituiselle luontopolulle, josta osa suunniteltiin esteettömäksi. Polun rakenteista kuten esteettömästä laavusta ja huoltorakennuksesta tehtiin laadukkaat rakennepiirrokset. Suomen ja englannin kielellä laaditut hyvinvointiharjoitteet tarjoavat toteutettuaan mahdollisuuden luontokokemuksen syventämiseen.
Hankkeen suunnittelutoimia esiteltiin useille tilalla vierailleille yhdistysten ja eri organisaatioiden edustajille. Lisäksi Mäntyharjussa järjestettiin esittely- ja keskustelutilaisuudet Mäntyharjun Reissupolku ry:n ja Mäntyharjun 4H-yhdistys ry:n edustajien kanssa.
Hankkeesta ja sen järjestämistä avoimista ovista laadittiin tiedote, jota jaettiin alueen medialle ja toimijoille. Mäntyharjun paikallislehti Pitäjänuutiset julkaisi aiheesta jutun. Avoimet ovet vetivät paikalle noin kolmisenkymmentä kävijää kurjasta säästä huolimatta. Osallistujia oli muun muassa kunnasta, yhdistyksistä, oppilaitoksista, matkailuyrityksestä ja tilan naapurustosta.
Hankkeesta tehtiin myös blogikirjoitus ”Hyvinvointia juurilta – kulttuuri rakentaa elävää maaseutua”, joka julkaistiin Maaseutuverkoston toteuttamassa kampanjassa. Aiheesta julkaistiin myös Green Care Finland ry:n uutiskirjeessä, Facebookissa ja Instagramissa sekä kerrottiin yhdistyksen vuosikokouksessa.
Hankkeesta koottiin lisäksi esittely gcfinland.fi -nettisivuille.

Effekter och framtidsplaner

Green Care Finland ry vastaa Väärän tilan yleishyödyllisestä käytöstä sekä suunnitelmien toteuttamisesta resurssien rajoissa. Hankkeessa tehty työ auttaa jatkotoimissa ja niiden suuntaamisessa. Yhdistys käyttää koottuja tietoja ja aineistoja, luotuja yhteyksiä sekä laadittuja suunnitelmia perustana viedessään tilan puitteita ja toimintaa vaiheittain eteenpäin. Esimerkiksi toiminta- ja turvallisuusohjeistuksia täsmennetään Väärän tilan toiminnan erityispiirteiden tarkentuessa.