Ylisellä tapahtuu

Sammanfattning av projektet

Ylisellä tapahtuu -hankkeen tavoitteena oli elävöittää Ylisen Kartanon aluetta ja vahvistaa paikallista yhteisöllisyyttä järjestämällä kaikille avoimia tapahtumia sekä kehittämällä tapahtumien toteuttamista tukevia käytännön rakenteita. Hanke toteutettiin Yhdessä yksinäisyyttä vastaan ry:n toimesta.

Hankkeen lähtötilanteessa kartanoalueella ei ollut säännöllistä tapahtumatoimintaa, vaikka alueella oli hyvät puitteet yhteisöllisille tilaisuuksille. Hankkeen aikana järjestettiin useita eri vuodenaikoihin sijoittuvia tapahtumia, joiden avulla testattiin erilaisia tapahtumakonsepteja ja kohderyhmiä.

Hankkeen aikana syntyi käytännön kokemusta siitä, millaiset tapahtumat soveltuvat parhaiten kartanoalueelle. Erityisesti lapsiperheille suunnatut tapahtumat osoittautuivat toimiviksi ja keräsivät runsaasti osallistujia. Kaikki kokeillut tapahtumamuodot eivät tavoittaneet yleisöä samalla tavalla. Kokeilujen kautta muodostui realistinen käsitys siitä, millainen tapahtumamalli on toteuttamiskelpoinen vapaaehtoistyöhön perustuvassa toiminnassa.

Hankkeen tuloksena muodostui selkeä vuosikellomalli, joka perustuu neljään vuodenaikaan sijoittuvaan päätapahtumaan: pääsiäistapahtumaan, kesän tapahtumaviikonloppuun, Halloween-tapahtumaan sekä Ylisen Kartanon joulumyyjäisiin. Hankkeen aikana kehitettiin myös tapahtumainfrastruktuuria, kuten opastusta, valaistusta, tapahtuma-alueen rajauksia sekä tapahtumien viestintämateriaaleja, jotka tukevat tapahtumatoiminnan jatkumista hankkeen jälkeen.

Toteutus

Hankkeen toteutus perustui käytännön tapahtumakokeiluihin: erilaisten tapahtumien avulla arvioitiin, millaiset sisällöt, kohderyhmät ja toteutustavat toimivat Ylisellä parhaiten. Hanke toteutui pääosin tukipäätöksellä hyväksytyn suunnitelman mukaisesti neljänä osiona: kesän tapahtumat, syksyn tapahtumat, talven tapahtumat sekä tapahtumien kehittäminen ja tukirakenteet.

1. Kesän osiossa järjestettiin historiatuokio Ylisen Kartanon salissa, puistopiknik ja puistokonsertti, koko perheen konepäivä sekä Ylis-Etkot -musiikkitapahtuma. Historiatuokiossa testattiin alueen historiaan perustuvaa osallistavaa tapahtumakonseptia, jossa yhdistyivät asiantuntijapuheenvuoro, kuvallinen aineisto ja yleisön muistot. Puistopiknikissä ja puistokonsertissa puolestaan pilotoitiin pienimuotoisen, matalan kynnyksen kesätapahtuman toimivuutta. Koko perheen konepäivä toimi perheille suunnatun toiminnallisen tapahtuman pilotointina, ja Ylis-Etkot oli erillinen kokeilu iltapäiväkonsertista ja musiikkitapahtuman saavutettavuudesta.

2. Syksyn osiossa toteutettiin kaksi hyvin erilaista pilottia. Asunnottomien yön etkot rakennettiin keskustelulliseksi ja yhteiskunnallisesti kantaa ottavaksi tapahtumaksi, jossa testattiin asiantuntijapuheenvuoroihin ja yleisökeskusteluun perustuvaa konseptia. Tapahtuma järjestettiin kahdessa osassa saman päivän aikana, jotta voitiin arvioida sekä ammattilaisille että suurelle yleisölle suunnatun toteutuksen toimivuutta. Syksyn toisena kokonaisuutena toteutettiin Ylisen Halloween, jossa myös testattiin kaksiosaista rakennetta: päiväosuus suunnattiin lapsiperheille ja iltaosuus aikuisille. Päiväosuudessa käytettiin lapsille suunnattua tehtävärataa, karkkipalkintoja ja elämyksellisiä hahmoja kun taas iltaosuudessa pilotoitiin aikuisille laajaa, näytelmällistä kummituskävelyä kartanon, kirkon, sairaalarakennuksen ja ruumishuoneen muodostamassa ympäristössä.

3. Talven tapahtumat osiossa toteutettiin Ylisen Kartanon joulu sekä koko perheen laskiaistapahtuma. Joulutapahtumassa yhdistettiin joulumyyjäiset kartanon salissa ja yhteislaulutilaisuus kirkossa. Samassa yhteydessä kokeiltiin myös erillistä kutsuvierastilaisuutta erityisryhmille. Laskiaistapahtumassa testattiin matalan kynnyksen talviulkoiluun perustuvaa perhetapahtumakonseptia, jota varten kartanon taakse aurattiin ja merkittiin kolme pulkkamäkeä sekä järjestettiin keppihevosaiheista tekemistä ja lämmittelymahdollisuus sisätiloissa.

4. Osio eli tapahtumatoiminnan tukirakenteet kulki mukanan koko hankkeen toteutuksen ajan. Käytännössä tämä tarkoitti tapahtumaviestinnän pohjien, julisteiden ja muun markkinointimateriaalin tuottamista, tapahtuma-alueen opastuksen, valaistuksen, aitaratkaisujen ja aluejaon kehittämistä, talkootyön organisointia sekä hallinnollisia toimenpiteitä. Osion tavoitteena oli varmistaa, että tapahtumien toteuttaminen ei jää yksittäisten kokeilujen varaan, vaan hankkeesta jää käyttöön pysyviä toimintaa tukevia rakenteita. Tukipäätöksen mukaisesti osioon liittyi myös tapahtumatoiminnan vuosikellon hahmottelu.

Toteutuksen aikana tehtiin myös hankkeen kehittämisluonteeseen kuuluvia tarkennuksia. Vaikka hanke eteni rakenteellisesti suunnitelman mukaisesti, käytännön kokeilujen perusteella tapahtumien sisältöjä ja painotuksia arvioitiin jatkuvasti uudelleen. Osa piloteista osoittautui osallistujamäärältään odotettua suuremmiksi, jolloin jouduttiin soveltamaan käytännön toteutusta lennossa. Näin kävi esimerkiksi lasten Halloweenissa, jossa etukäteen valmistetut karkkipussit loppuivat kesken. Toisaalta osa piloteista osoitti, että alkuperäinen oletus kohderyhmän käyttäytymisestä ei pitänyt sellaisenaan paikkaansa. Keskustelullinen Asunnottomien yön etko -tapahtuma ei tavoittanut yleisöä toivotulla tavalla, vaikka sisällöllinen laatu oli vahva. Myös laskiaistapahtuma jäi osallistujamäärältään pieneksi, vaikka lapsiperheiden oletettiin olevan hankkeen aiempien tulosten perusteella luonteva kohderyhmä.

Hankkeen toteutuksessa havaittiin erityisesti kolme keskeistä haastetta. Ensimmäinen liittyi kohderyhmien tavoittamiseen: kaikki laadukkaat ja hyvin valmistellut tapahtumat eivät keränneet yleisöä, jos tapahtuman ajankohta, osallistumisen kynnys tai viestinnän kohdentaminen eivät osuneet riittävän hyvin yhteen. Toinen haaste liittyi vapaaehtoistoimintaan perustuvan järjestämismallin kantokykyyn. Esimerkiksi Halloweenin aikuisten iltaosuus oli osallistujien näkökulmasta erittäin onnistunut, mutta sen toteutus oli yhdistyksen voimavaroihin nähden poikkeuksellisen raskas. Kolmas haaste liittyi tapahtumien luonteeseen: hankkeen aikana opittiin, että omaehtoiseen osallistumiseen perustuva konsepti toimii heikommin kuin elämyksellinen ja ohjattu ohjelma, erityisesti lapsiperheiden kohdalla. Näihin haasteisiin reagoitiin analysoimalla tapahtumien toteutusta osioittain ja hyödyntämällä havaintoja seuraavien tapahtumien suunnittelussa.

Kustannukset toteutuivat kokonaisuutena tukipäätöksen mukaisessa kehyksessä. Hyväksytyt kustannukset jakautuivat tukipäätöksen mukaisesti ostopalveluihin ja muihin kuluihin. Hankkeeseen ei sisällytetty palkkakuluja vaan se perustui vastikkeettomaan työhön. Toteutuksessa korostui ostopalvelujen merkitys erityisesti tapahtumien teknisessä ja sisällöllisessä toteutuksessa, kun taas vastikkeeton työ kohdistui tapahtumien valmisteluun, käytännön järjestelyihin ja purkuun.

Resultat

Hankkeen keskeisin tulos oli se, että Ylisen Kartanon alueen tapahtumista muodostui käytännön kokemukseen perustuva, aiempaa selkeämpi käsitys siitä, millainen tapahtumatoiminta on alueella toimivaa, kysyttyä ja järjestäjien kannalta kestävää. Hanke ei ainoastaan tuonut alueelle yksittäisiä tapahtumia, vaan tuotti tietoa, kokemusta ja konkreettisia toimintamalleja, joiden varaan tapahtumatoimintaa voidaan jatkossa rakentaa. Lähtötilanteeseen verrattuna muutos oli selvä: kartanoalueesta alkoi muodostua tunnistettava yhteisöllisten tapahtumien ympäristö, jossa eri kohderyhmille voitiin tarjota matalan kynnyksen osallistumismahdollisuuksia.

Hankkeen tärkeä tulos oli erilaisten tapahtumakonseptien pilotoinnin kautta saatu tieto niiden toimivuudesta ja yleisön vasteesta. Kesän, syksyn ja talven tapahtumissa kävi ilmi, että erityisesti selkeän teeman ympärille rakennetut, helposti ymmärrettävät ja elämykselliset tapahtumat toimivat Ylisen Kartanon alueella parhaiten. Koko perheen konepäivä, lasten Halloween ja joulumyyjäiset osoittivat, että tapahtuma tavoittaa yleisön hyvin silloin, kun siinä yhdistyvät vahva teema, selkeä kohderyhmä ja osallistujalle helposti hahmotettava sisältö. Toinen merkittävä tulos oli se, että hankkeessa tunnistettiin myös sellaiset tapahtumamuodot, jotka eivät sellaisenaan ole jatkossa ensisijaisia kehittämiskohteita. Asunnottomien yön etkojen keskustelutilaisuus jäi osallistujamäärältään pieneksi, vaikka keskustelun sisältö oli laadukasta ja osallistujille merkityksellistä. Laskiaistapahtuma puolestaan osoitti, että perheille suunnattu omaehtoiseen ulkoiluun perustuva konsepti ei yksin riitä houkuttelemaan paikalle yleisöä samalla tavalla kuin ohjatut ja elämykselliset tapahtumat. Myös Ylis-Etkot tuotti tärkeää tietoa musiikkitapahtumien toteutettavuudesta: alue soveltuu konserttikäyttöön, mutta suurempien musiikkitapahtumien taloudellinen ja toiminnallinen realismi on arvioitava tarkasti. Näiden kokeilujen arvo oli siinä, että niiden kautta voitiin rajata pois vähemmän toimivia ratkaisuja ja kohdistaa jatkokehittäminen alueen ihmisiä paremmin palveleviin tapahtumamuotoihin.

Hankkeen tuloksena syntyi myös useita hyviä käytäntöjä, jotka eivät liity vain yksittäisiin tapahtumiin vaan tapahtumien toteuttamisen tapaan. Näitä ovat esimerkiksi tapahtuma-alueen opastuksen ja kävijäohjauksen kehittäminen, valaistuksen käyttö osana turvallisuutta ja tunnelman luomista, aitaratkaisut tapahtuma-alueen rajaamisessa, vapaaehtoistyön tehtäväjako sekä tapahtumaviestinnän yhtenäiset pohjat. Näiden käytäntöjen merkitys on suuri, koska ne vähentävät tulevien tapahtumien suunnittelutyötä ja parantavat järjestämisen laatua. Hankkeen aikana syntynyt tapahtumainfrastruktuuri ei siis ole ainoastaan fyysinen, vaan myös toiminnallinen: kyse on siitä, että tapahtumia voidaan jatkossa järjestää aiempaa sujuvammin ja turvallisemmin. Erityisen tärkeä hankkeen tulos oli tapahtumatoiminnan vuosikellon muodostuminen. Hankkeen aikana järjestettyjen pilottien perusteella päädyttiin malliin, jossa tapahtumatoiminta rakentuu muutaman selkeästi toimivan päätapahtuman ympärille. Vuosikelloon valikoituivat kevään pääsiäistapahtuma lapsille, kesän tapahtumaviikonloppu, syksyn Halloween lapsiperheille sekä talven joulumyyjäiset. Tämä on hankkeen kannalta olennainen tulos, koska se osoittaa, että kehittämistyö johti käytännössä sovellettavaan, realistiseen ja vapaaehtoistoimintaan sopivaan toimintamalliin. Mallin kestävyys perustuu siihen, että tapahtumia on rajallinen määrä, ne sijoittuvat luontevasti vuodenkiertoon, niiden kohderyhmät ovat selkeät ja niiden toteutustapa vastaa yhdistyksen resursseja.

Tapahtumista ja rahoituspäätöksen jälkeen myös hankkeen etenemisestä viestittiin aktiivisesti yhdistyksen ja Ylisen Kartanon sosiaalisessa mediassa. Viestinnän kautta tapahtumille rakennettiin tunnistettava ilme, ja hankkeen aikana syntyi julisteita, mainospohjia, tapahtumakuvia, videomateriaalia ja muuta sisältöä, joita voidaan hyödyntää jatkossa. Viestintä toimi paitsi tapahtumien markkinointina myös keinona dokumentoida hankkeen toteutusta ja tuloksia. Esimerkiksi Asunnottomien yön tapahtumasta tuotettu videotallenne mahdollisti sen, että keskustelun sisältöä voitiin hyödyntää myös tapahtumapäivän jälkeen. Hankkeen rahoituksesta viestittiin tukipäätöksen mukaisesti tuomalla esiin EU:n maaseuturahoituksen osuus hankkeen toteutuksessa.

Effekter och framtidsplaner

Ylisellä tapahtuu -hankkeen keskeinen vaikutus on ollut Ylisen Kartanon alueen aktivoituminen paikallisen yhteisöllisen toiminnan ympäristöksi sekä tapahtumatoiminnan käytännön mallin syntyminen. Hankkeen aikana toteutetut tapahtumapilotit ja niiden pohjalta tehty analyysi ovat luoneet realistisen käsityksen siitä, millaiselle tapahtumatoiminnalle on kysyntää sekä millä resursseilla sitä voidaan ylläpitää myös hankkeen päättymisen jälkeen.

Hankkeen merkittävin pidemmän aikavälin vaikutus on tapahtumatoiminnan vakiintuminen kartanoalueelle, positiivinen näkyvyys ja tätä myötä lisääntynyt palveluiden ja elämysten saatavuus paikallisille ja matkailijoille. Ennen hanketta alueella ei ollut selkeää tapahtumarakennetta, mutta hankkeen aikana syntyi tapahtumien vuosikello, joka muodostaa jatkossa yhdistyksen tapahtumatoiminnan rungon. Vuosikelloon sisältyvät pääsiäistapahtuma lapsille, kesän tapahtumaviikonloppu, Halloween-tapahtuma lapsiperheille sekä Ylisen Kartanon joulumyyjäiset. Tämä rakenne on muodostunut hankkeen aikana kerätyn kokemuksen perusteella ja se on mitoitettu yhdistyksen käytettävissä oleviin resursseihin. Toinen keskeinen vaikutus liittyy paikalliseen yhteisöllisyyteen. Hankkeen tapahtumat toivat kartanoalueelle paikallisia asukkaita, perheitä ja muita vierailijoita, jotka eivät aiemmin välttämättä olleet osallistuneet alueen toimintaan. Tapahtumat loivat matalan kynnyksen mahdollisuuksia kohdata muita ihmisiä, viettää aikaa yhdessä sekä tutustua kartanoalueeseen. Erityisesti perheille suunnatut tapahtumat osoittivat, että tällaiselle toiminnalle on alueella selkeä tarve. Pitkällä aikavälillä tapahtumatoiminta voi vahvistaa alueen yhteisöllisyyttä sekä lisätä paikallisten asukkaiden osallisuutta.

Hankkeen tuloksia hyödynnetään myös tapahtumien suunnittelussa. Pilottien kautta saatiin tietoa siitä, millaiset tapahtumat toimivat parhaiten kartanoalueella. Hankkeen kokemukset osoittivat, että selkeästi teemoitetut ja elämykselliset tapahtumat, joissa on osallistujille ohjattua tekemistä, toimivat erityisen hyvin. Näitä havaintoja hyödynnetään tulevien tapahtumien suunnittelussa ja ohjelmasisältöjen kehittämisessä. Hankkeen päätyttyä sen tuloksena syntyneestä tapahtumatoiminnan ylläpidosta vastaa Yhdessä yksinäisyyttä vastaan ry yhteistyössä paikallisten toimijoiden ja vapaaehtoisten kanssa. Tavoitteena on, että hankkeessa kehitetty tapahtumien vuosikellomalli toimii toiminnan perustana ja että tapahtumia voidaan järjestää vuosittain samoihin ajankohtiin sijoittuvina kokonaisuuksina.
Ylisen Kartanon alueella järjestettävät tapahtumat hyödyttävät hankkeen päättymisen jälkeen useita eri kohderyhmiä. Paikalliset asukkaat saavat alueelle lisää yhteisöllisiä tapahtumia ja kohtaamispaikkoja. Lapsiperheet hyötyvät erityisesti matalan kynnyksen perhetapahtumista, jotka tarjoavat elämyksiä ja yhteistä tekemistä. Paikalliset käsityöläiset ja pienyrittäjät voivat puolestaan osallistua esimerkiksi joulumyyjäisiin ja muihin tapahtumiin esittelemällä tuotteitaan. Hankkeen aikana toteutettu pilottitoiminta on lisännyt myös muiden toimijoiden kiinnostusta käyttää Ylisen Kartanon aluetta omien tapahtumiensa järjestämiseen. Pilottitapahtumien kautta alue on tullut laajemmin tunnetuksi toimivana ja kiinnostavana tapahtumaympäristönä. Tämä on lisännyt keskustelua ja yhteydenottoja mahdollisista uusista tapahtumista ja yhteistyöstä. Tällä kehityksellä on pidemmän aikavälin merkitystä alueen ja yhteisön elinvoimaisuuden kannalta, sillä se mahdollistaa kartanoalueen käytön monipuolisena tapahtumapaikkana myös muiden järjestäjien toimesta. Samalla paikalliset asukkaat hyötyvät laajemmasta tapahtumatarjonnasta sekä uusista mahdollisuuksista osallistua alueella järjestettävään toimintaan. Kokonaisuutena tapahtumatoiminta lisää Ylisen Kartanon alueen tunnettuutta ja vahvistaa sen asemaa paikallisena kulttuuri- ja tapahtumaympäristönä. Tällä voi olla laajempia pidemmällä aikavälillä myönteisiä vaikutuksia paikallisen yhteisön elinvoimaisuuteen ja paikalliseen yhteistyöhön.