Ympäristöviisaat maaseutuyhteisöt

Sammanfattning av projektet

Hankkeen aktiivinen toteutusaika on ollut noin 21 kuukautta. Hankkeessa aktivoidaan erilaisia maaseutuyhteisöjä ja järjestöjä mukaan ympäristötyöhön osallistavin menetelmin. Yhdistykset ja alueet ovat hyvin erilaisia, jolloin monipuolinen toimenpidetarjotin on avuksi.
Työtä on pyritty tekemään huomioiden eri kestävän kehityksen teemat. Sosiaalinen kestävyys on ollut toiminnan keskiössä ekologisen kestävyyden lisäksi. "Asiakas" eli yhdistyslähtöisyys on ollut avainasemassa toimenpiteiden valinnassa.
Hankkeen tavoitteet ovat toteutuneet yli kaksinkertaisena toimenpiteiden osalta. Suosituimpia ovat olleet erilaiset rakenteluun liittyvät työpajat.
Hankkeessa on myös koulutettu 40 riukuaidan rakentajaa, mutta he eivät ole hakeneet osaamisen tunnustamista. Tähän yritettiin aktivoida toimintaan osallistuneita ja muitakin hankealueen ihmisiä myös jatkoajan avulla, mutta muodollisempaan osaamisen tunnustamiseen ei ollut suurempaa tarvetta tai kiinnostusta. Paikallisjeesaaja-konsepti ja alusta osaamisen tunnustamiselle on kuitenkin luotu Paikallisjeesaaja-koulutuspolun ja Arjen ympäristötekojen kurssimateriaalien rakentamisen myötä MSL verkko-opistoon. Materiaali on kaikkien aiheesta kiinnostuneiden käytössä ja siitä viestitään myös hankkeen päätyttyä.

Toteutus

Yhteistyötahot
Lakeuden Luonto, Liminganlahden Luonnonystävät (LiLy), 4H (Hailuoto, Lumijoki, Liminka, Rannikko, Tyrnävä), Hailuodon yhteisöpuutarha, Hailuodon kunta, Hailuodon Luonto, Lumijobi, Kinosalonki Sofia, Temmeksen MKN, Oulun Maa- ja kotitalousnaiset, ProAgria Pohjois-Suomi, MTK, Limingan kunta, alueen kirjastot, Arkkukarin siirtolapuutarha, Lions Club Liminka, Liminganlahden luontokeskus, Metsähallitus, Lumijoen Nuorisoseura, Lumijoen metsästysseurat, Siikajoen vesistöalueen vesistöverkosto, Ojanperän kangas, Luohua, Tyrnävän kotiseutuyhdistys, Ruukin kyläyhdistys, Luohuan kylä, Ylimattilan arboretum, Siikajoen kylä, Pyhäjoen Kunta, Pyhäjoen seurakunta, Raahe-opisto ja OSMO (Oulun seudun metsänomistajat).

Webinaarit
Sienten kasvatus kotona -webinaaria kokeiltiin keväällä 2024. Laajasta mainonnasta huolimatta webinaariin ei tullut osallistujia. Webinaari siirrettiin syksylle, jolloin osallistujia saatiin hyvin. Tämä oli hyvä esimerkki aiheiden sesonkiluontoisuudesta. Webinaarit ovat olleet katseltavissa Teams-linkin kautta kaksi viikkoa webinaarin jälkeen. Osa webinaareista keräsi hyvin jälkikatselukertoja.

Talvella 2025 järjestimme sarjan webinaareja yhdessä muiden Maaseudun Sivistysliiton ympäristöhankkeiden kanssa. Pääosin yhteistyötä tehtiin Oulun Seudun ja Oulujärven Kestävät kylät -hankkeiden kanssa. Kaiken varalta -webinaari käsitteli varautumista ja yhteistyössä oli myös Ryytimaa -hanke.

Webinaarit alkoivat ”kylätalojen energiaratkaisut” -webinaarilla. ”Aurinkopaneelit ja aurinkokeräimet -webinaariin kerättiin yhdistysten ja rahoittajien käytännön kokemuksia 30.1.2025. Mukana oli esimerkkejä Nouseva Rannikkoseutu Leaderin alueelta. Toisessa webinaarissa keskusteltiin varautumisesta ”Kaiken varalta” nimen alla. Rahoittaja puheenvuorot kuultiin Nouseva Rannikkoseutu ja Oulun Seudun Leadereista. Seuraava webinaaripari pureutui vesistökunnostuksen maailmaan. Keskustelimme käytännön toteutuksesta sekä, siitä kuinka päästä konkreettisesti alkuun. ELY-keskus oli mukana vesistökunnostus webinaareissa rahoittajan näkökulmasta. Kolmantena teema webinaareissa olivat maisemapellot ja perinnebiotoopit.

Hankkeen loppuwebinaarissa “Yhteisöllisyys voimavarana ympäristötyössä” oli asiantuntijapuheenvuoro osallisuudesta ja yhteisöistä sekä lyhyitä yhteistyötahojen puheenvuoroja kokemuksista ja hankkeen kanssa tehdyistä ympäristötoimista. Webinaariin oli ilmoittautuneita 13 ja osallistujia 19.

Työpajat
Työpajoja on järjestetty alueen yhdistysten ja järjestöjen toiveiden pohjalta. Suosittuja ovat olleet etenkin erilaiset pienpuurakentamisen työpajat sekä perinteeseen liittyvät työpajat. Hankealueelle on rakennettu koulutuksellisissa työpajoissa noin 600 metriä perinteistä riukuaitaa viiden kunnan alueelle. Riukuaitakoulutukset houkuttelevat erityisesti osallistujia, joita harvemmin näkee ympäristöteemaisissa tapahtumissa. Riukuaitaosaajia on koulutettu hankealueella noin 40 kappaletta. He eivät ole hakeneet osaamisen tunnustamista aktivoinnista ja tukitoimenpiteiden tarjoamisesta huolimatta.

Pienpuurakentamista on toteutettu myös rakentamalla hyönteishotelleja sekä linnunpönttöjä kierrätysmateriaaleista. Keväällä 2025 pidettiin ”Linnunpönttö -viikko” yhteistyössä Oulun Seudun Kestävät kylät -hankkeen kanssa. Liminkaan ja Lumijoelle rakennettiin isot hyönteishotellit yhteistyössä paikallisten nuorten kanssa.

Yhdistyksille on suunniteltu lahopuuaitoja ympäristösuunnitelmien yhteydessä. Biojätelainsäädännön muutosten sekä vieraskasvitietoisuuden myötä yleinen kiinnostus puutarhajätteen käsittelystä on lisääntynyt. Ruukin Kreivinsaareen toteutettiin lahopuuaita syksyllä 2025. Aikaisemmin heidän kanssaan rakennettiin lehtikompostori. Toimenpiteet olivat osa Kreivinsaaren ympäristösuunnitelmaa. Arkkukarin siirtolapuutarhalle on suunniteltu lahopuuaitaa ja se on kirjattu ympäristösuunnitelmaan. Siirtolapuutarhan väkeä on ohjeistettu lahopuuaidan rakentamiseen.

Kesällä ja syksyllä 2025 on toteutettu työkalujen kunnostus -työpajoja kaikissa hankealueen kunnissa. Työpajat alkoivat elokuussa 2025 ja jatkuvat marraskuulle 2025. Työpajoissa teroitetaan työkaluja perinteisin menetelmin. Samalla keskusteltiin tavaroiden korjaamisesta yleisesti ja kannustetaan vanhan korjaamiseen uuden ostamisen sijasta. Osallistujia oli noin 10-20 hlöä per työpaja.

Marraskuussa 2025 järjestettiin jouluaskartelutyöpaja kohtuutalouden ja kulutuksen vähentämisen teemalla sekä 2 kaislanpunontatyöpajaa, joissa ulkopuolinen asiantuntija opasti kyläläisille järvikaislan punontaa sekä antoi kaislan keräämisohjeet. Kierrätys- ja luonnonmateriaaleista ja kaislasta tehtiin joulukoristeita, kuten kaislakiekkoja sekä -tähtiä.

Lähiluonto
Keväällä 2024 Limingassa järjestettiin Mustavarisretki. Lintu jakaa merkittävästi mielipiteitä alueella, mutta on merkittävä osa alueen luonnon monimuotoisuutta. Pohjois-Pohjanmaalla sijaitsevat pohjoisimmat tunnetut mustavarisyhdyskunnat, joista yksi sijaitsee Limingassa. Retkelle osallistui erityisesti lapsiperheitä. Alueen lintuharrastajat kertoivat mustavariksesta ja opettelimme käyttämään kiikareita lintubongauksessa.

Lähiluonto ja ylisukupolvisuus on korostunut erityisesti 4H yhteistyössä. Olemme järjestäneet hyönteishotelli- ja linnunpönttötyöpajoja vanhempi ja lapsi -ajatuksella. Lisäksi hankkeessa on toteutettu kaksi isoa hyönteishotellia (noin 1x1m). Lapsille on tehty myös esite yleisimpien pihalintujen bongaamisesta ja tunnistamisesta.

Kansainvälinen yhteistyöleiri Limingassa
Hanke oli mukana järjestämässä kansainvälistä yhteistyöleiriä ympäristöteemalla Limingassa kesällä 2024. Hanke järjesti leirin ohjelman käytännön toteutuksen. Leirin isäntänä toimi Nouseva Rannikkoseutu Leader ja rahoitus saatiin Euroopan Solidaarisuusjoukkojen kautta. Mukana oli 10 nuorta aikuista eri Euroopan maista.

Teemaviikot
Arkinuukailuviikko 2024 ja 2025. Vuoden 2024 Arkinuukailuviikkoa juhlistettiin Arkinuukailukalenterin ja Arkinuukailulehden avulla. Kalenteriin oli koottu arkinuukailijan toimia vuodenajan mukaan ja lehdessä tutustuttiin kohtuutalouteen perinnetöiden välityksellä. Vuoden 2025 arkinuukailuviikon aikana keskityttyiin erityisesti kohtuutalouteen ja selittämään kohtuutalouden termejä kansankielelle. Viikon jälkeen lanseerattiin ensimmäistä kertaa vuoden Arkinuukaileva kylä -kilpailu yhdessä Kestävän Kehityksen Viikon ja Suomen Kylät ry:n kanssa. Mukaan ilmoittautui 9 kylää.

Linnunpönttöviikkoa vietettiin huhtikuussa 2025. Hankealueella pidettiin viisi tapahtumaa, joissa rakennettiin linnunpönttöjä yhdessä kyläyhdistysten kanssa. Linnunpönttöviikko herätti alueen medioiden huomion; siitä uutisoitiin Kalevan lisäksi alueen kaikissa paikallislehdissä ja radio Pookissa. Tavoitteena oli rakentaa viikon aikana 100 linnunpönttöä. Tavoite ylittyi reippaasti: hankealueella rakennettiin 148 linnunpönttöä.

Kestävän kehityksen viikkoa vietettiin hankealueella perinteisesti tapahtumien kautta. Tyrnävän Perunamarkkinoilla keskusteltiin osallistujien kanssa hiilikädenjäljestä ja mietittiin arjen pienten valintojen vaikutusta ilmastoon ja ympäristöön. Markkinoiden aikana noin 110 ihmistä kävi pohtimassa arjen valintojen merkitystä hiilikädenjälkeen. Lumijoella järjestettiin työkalujen kunnostustyöpaja yhdessä 4H:n kanssa. 4H järjesti ohjelmaa lapsille, kun aikuiset kunnostivat työkaluja.

Maisemapellot ja uusniityt
Maisemapellot kiinnostavat ihmisiä ja aiheen webinaarit ovat suosituimpia vuosi toisensa jälkeen. Hankealueelle on perustettu useampi maisemapelto ja uusniitty. Merkittävin kohde on ollut Liminganlahden Luontokeskuksen viereinen noin 3 hehtaarin kokoinen entinen peltoalue. Limingan kunnan omistamalle pellolle on tehty uusniittyä lintujen levähdys ja ruokailupaikaksi. Työ aloitettiin edellisessä ympäristöhankkeessa. Uusniityn perustaminen vie useamman vuoden. Alueelle on kylvetty laikuittain kotimaisia monivuotisia luonnonkukkia.

Muut tapahtumat
Hanke on osallistunut alueen markkinoille ja kyläpäiville. Raahen Meripäivät, Tyrnävän perunamarkkinat, Lumijokipäivät sekä lasten ja nuorten maatalousnäyttelyt ja Viikateniiton MM kilpailut. Tapahtumissa on nostettu esiin ajankohtaisia ympäristöteemoja, kuten vieraskasvien torjuntaa ja omaa hiilikädenjälkeä. Ihmisiä on osallistettu miettimään omaa kulutustaan ja arjen valintoja, jonka kautta on pohdittu vaikutuksia ilmastoon ja ympäröivään luontoon. Teemoista on keskusteltu tapahtumissa noin 600 henkilön kanssa.
Kesällä 2025 toteutettiin kiertävä vieraskasvinäyttely alueen kirjastoissa. Näyttely oli esillä 2 viikon ajan seitsemässä kirjastossa. Näyttelyssä esiteltiin alueen merkittävimpiä vieraskasveja, niiden torjuntaa ja sitä, miksi kukin vieraskasvi on uhka ympäristölle.
Jättipalsamin torjuntaa tehtiin Limingassa 2 kesän aikana 3 alueella yhteistyössä Limingan kunnan kanssa (poistetun kasvimateriaalin hävittäminen). Uhanalaisen pohjansorsimon kasvupaikkoja kunnostettiin Liminganlahdella Lakeuden luonnon kanssa. Pohjansorsimo on Suomessa uhanalainen heinäkasvi, jota kasvaa todistetusti vain Liminganlahdella. Sen väheneminen on seurausta vesistöjen ruoppaamisesta sekä säännöstelystä.
Biohiiletystyöpajoja on järjestetty Hailuotoa lukuun ottamatta (kunnan tulentekorajoitukset) kaikissa hankealueen kunnissa.
Kesällä 2025 rakennettiin viherkatto Kinosalonki Sofian pihalle. Katossa on hyödynnetty puutarhan kasvualustaa paikalliselta yrittäjältä. Kattoon lisättiin n.100 kg biohiiltä, joka vastaa 350 kiloa hiilidioksidia. Esimerkiksi Oulu-Helsinki-Oulu lento tuottaa hiilidioksidia Finnairin mukaan n.134 kiloa.
Temmekselle tehtiin kolme perunatornia ja kunnostettiin vanhat viljelylaatikot. Sato hyödynnettiin Tyrnävän lasten ja nuorten kokkikerhoissa syksyllä.

MSL Kansalaistoiminnan tiimi rakensi Paikallisjeesaajan konseptin ja koulutuspolun MSL verkko-opistoon Arjen ympäristötekojen kurssikokonaisuuden muodossa, pääosin olemassa olevien materiaalien ja haastatteluiden pohjalta. Kaikille avoimesta koulutus- ja työpajamateriaalista viestitään myös hankkeen jälkeen.

Resultat

Hankkeen aikana toteutettiin 4 ympäristösuunnitelmaa alueen kylille ja yhdistyksille. Limingan Ojanperänkangas, suunnitelma aloitettu yhteissuunnittelulla tammikuussa 2025. Suunnitelman toteuttaminen alkoi lupaavasti, mutta ei koskaan toteutunut loppuun asti. Ruukin kotiseutuyhdistys, suunnitelma aloitettiin syksyllä 2025 yhdistyksen aktiivien kanssa. Arkkukarin siirtolapuutarha, yhteissuunnittelu aloitettiin niin ikään syksyllä 2025 osallistavalla yhteissuunnittelulla. Suunnitelma kirjoitettiin siirtolapuutarhan väen kanssa puhtaaksi lokakuun lopussa ja siihen liitettiin ostopalveluna Maa- ja kotitalousnaisten kirjoittama kompostointisuunnitelma.

Kinosalonki Sofia, yhteissuunnittelu ja suunnitelman valmistuminen lokakuussa. Lisäksi Kinosalonki Sofian kanssa suunniteltiin kulttuuriyhdistyksen hiilijalanjäljen laskentaa, jota voi hyödyntää myös muiden yhdistysten toiminnassa. Pilotointi löytyy liitteen loppuraportista. Kinosalonki Sofian kanssa on sovittu yhteisistä ympäristösparrauksista muiden alueen yhdistysten tueksi.

Webinaarit
Kaikkiaan webinaareihin ilmoittautui 472 henkilöä ja osallistujia oli lopulta 360. Tähän on todennäköisesti vaikuttanut webinaarien maksuttomuus. Webinaarit ovat olleet katseltavissa Teams-linkin kautta kaksi viikkoa webinaarin jälkeen. Osa webinaareista keräsi hyvin jälkikatselukertoja.
Talvella 2025 järjestimme sarjan webinaareja yhdessä muiden Maaseudun Sivistysliiton ympäristöhankkeiden kanssa. Pääosin yhteistyötä tehtiin Oulun Seudun ja Oulujärven Kestävät kylät -hankkeiden kanssa. Kaiken varalta -webinaari käsitteli varautumista ja yhteistyössä oli myös Ryytimaa -hanke.

Kansainvälinen yhteistyöleiri Limingassa
Kansainvälien yhteistyöleiri kunnosti kolmen viikon aikana uhanalaisen pohjansorsimon kasvupaikkoja Liminganlahdella, kitkimme haitallisia vieraskasveja, toteutimme ympäristötaidetta ja osallistuimme lasten ja nuorten maatalousnäyttelyn järjestelyihin. Totesimme että kansainvälinen yhteistyöleiri on oivallinen tapa aktivoida myös alueen nuoria ympäristötyöhön sekä saada apukäsiä tehtäviin, jotka eivät innosta paikallisia.

Pohjansorsimokanta on vahvistunut Liminganlahdella hoidetuilla alueilla. Kesällä 2025 löydettiin useampi uusi esiintymä edellisen vuoden töiden seurauksena. Myös jo olemassa olleet kasvustot olivat vahvistuneet.

Paikallisjeesaajille rakennettiin koulutuspolku, joka koostuu vertaisohjaajakurssista sekä yhdestä tai useammasta sisällöllisestä kurssista, joista koottiin Arjen ympäristötekojen materiaalikokonaisuus. Vertaisohjaajan, pistoaidan rakentamisen ja biohiilen valmistuksen kurssit on opintopisteytetty (0,5 opintopistettä/hyväksytty kurssisuoritus) ja ne löytyvät myös ePerusteet-palvelusta. Niistä ja useammasta muusta Arjen ympäristötekojen sisällöllisestä kurssista voi myös hakea temaattisen jeesaajan osaamismerkkiä. Näille kursseille suunniteltiin ja toteutettiin yhtenäinen rakenne, joka koostuu toiminnan kuvauksesta, toiminnassa tarvittavista työkaluista ja valmisteluista sekä työpajan suunnittelun tuesta lisämateriaaleineen. Ryhmänohjauksen koulutusmateriaalista muokattiin paikallisjeesaaja-toiminnan vertaisohjaajalle soveltuva kurssimateriaali. Arjen ympäristötekojen materiaaliin koottiin tietoa monenlaisten ympäristö- ja ilmastotekojen toteuttamisen tueksi ja ohjeistusta ympäristösuunnitelmien tekemiseksi sekä tietoa MSL:n myöntämästä koulutustuesta ja Leader-rahoituksesta työpajojen ja toiminnan rahoittamiseksi. Kurssimateriaaleja on seurantatietojen perusteella käyty katsomassa mukavasti (tarkempi erittely raportissa), mutta muodollisempaa osaamisen tunnustamista ei ole koettu olennaiseksi.

Effekter och framtidsplaner

Keväällä 2025 järjestetty "linnunpönttö -viikko" herätti laajasti paikallismedioiden huomiota. Aiheesta uutisoitiin kaikissa paikallislehdissä, Kalevassa sekä radio Pookissa. Viikko sai erittäin hyvän vastaanoton ja tavoite 100 linnunpönttöä ylittyi roimasti.
Hankkeen avulla lanseerattiin ensimmäistä kertaa vuoden Arkinuukaileva kylä -kilpailu yhdessä Kestävän Kehityksen Viikon ja Suomen Kylien kanssa. Mukaan ilmoittautui 9 kylää. Arkinuukailevan kylän valinta toteutetaan myös seuraavana vuonna.
Hankkeessa on toteutettu 65 ympäristötoimenpidettä, joista osa on ollut koulutus ja aktivointitoimintaa.

Hankkeessa rakennettiin Paikallisjeesaajan konsepti ja koulutuspolku, jonka materiaalit on päivitetty jatkokäyttöä ajatellen ja ovat kaikille avoimia. Materiaaleja markkinoidaan MSL:n viestinnässä ja ympäristötiimin toiminnassa myös hankkeen päättymisen jälkeen.