Eurooppalainen innovaatiokumppanuus EIP-hankkeet

Europeiska innovationspartnerskapet EIP-projekt

2025-08-29 00:00:00

Ilmastonmuutos (ml. kasvihuonekaasujen vähentäminen, sopeutuminen ja muut ilmaan liittyvät aiheet);Kiertotalous, ml. jäte, sivutuotteet ja jäämät 

Cirkulär ekonomi, inkl. avfall, biprodukter och restprodukter ;Klimatförändring (inkl. minskning, anpassning och begränsning av växthusgasutsläppen, andra luftrelaterade frågor)

Kaakkois-Suomen elinvoimakeskus

Livskraftscentralen i Sydöstra Finland

1

Hanketuki

Projektstöd

Suomen Biokierto ja Biokaasu ry

Valtakunnallinen hanke

Riksomfattande projekt

353527

Päättynyt

Avslutat

www.biokierto.fi

Hiilellä on hintansa – ja se voi hyödyttää myös alkutuotantoa. Lannan hiilestä hintaa -hanke tarjoaa työkaluja siihen, miten lannan hyödyntäminen biokaasulaitoksissa voi tuottaa sekä ilmastohyötyjä että taloudellista lisäarvoa. Hankkeen pääkoordinaattorina toimii Suomen Biokierto ja Biokaasu ry.
Tavoitteena on luoda avoin ja vapaasti käyttöönotettava toimintamalli, joka tukee maatiloja ilmastotyön taloudellisessa hyödyntämisessä. Malli perustuu ilmastotyökalujen yhteiskehittämiseen, tiedon ja tulosten levittämiseen sekä selkeään oppaaseen ja koulutusmateriaaliin. Samalla kartoitetaan hiilimarkkinoiden tilaa ja tulevaisuuden mahdollisuuksia, jotta koko alan kehitystä voidaan ohjata oikeaan suuntaan. Keskeinen kysymys on, miten maatilat voivat saada markkinaehtoisesti korvauksen biokaasutukseen ohjatusta lannasta ja hyötyä elintarvikeketjun ilmastotyöstä.

Hankkeesta hyötyvät maataloustuottajat, jotka saavat lisähintaa lannan hiilestä, sekä biokaasutoimijat toimintaedellytysten parantuessa. Ruokaketjun yritykset saavat luotettavaa tietoa päästövähennyksistä ja mahdollisuuden ostaa päästösäästöjä ilmastotavoitteidensa tueksi.

Tavoitteiden saavuttamiseksi mukana on laaja joukko eri toimialojen kumppaneita, joiden osaaminen varmistaa tulosten vaikuttavuuden. EIP-ryhmään kuuluvat Soilfood Oy, Wega Oy, Pohjois-Suomen Biokaasu Oy, Jepuan Biokaasu Oy, Demeca Oy, Atria Suomi Oy, Digikierto Oy, Pirteä Porsas Oy, Koivikon kartano ja Toukolan tila.

119928.49

SO0

119928.49

2026-07-31 23:59:59

oliviakorkeela

Euroopan maaseuturahasto 2023–2027

Europeiska landsbygdsfonden 2023–2027

0

Yhteistyöhankkeet

Samarbetsprojekt

Kehittämishanke

Utvecklingsprojekt

Eurooppalainen innovaatiokumppanuus EIP-hanke

Europeiskt innovationspartnerskap EIP-projekt

HELSINKI

HELSINGFORS

100

2025-12-01T14:45:41.170057Z

The “Value from Manure Carbon” project provides tools to demonstrate how the use of manure in biogas plants can generate both climate benefits and economic added value. The project is coordinated by the Finnish Biocycle and Biogas Association (SBB).

The goal is to create an open and freely adoptable operating model that helps farms capitalize economically on their climate work. The model is based on the co-development of climate tools, dissemination of knowledge and results, and the preparation of clear guides and training materials. At the same time, the project examines the current state of carbon markets and future opportunities to guide the sector’s development. A key question is how farms can receive market-based compensation for manure directed to biogas production and benefit from the climate work carried out in the food chain.

The project benefits farmers, who can receive a premium for the carbon in manure, as well as biogas operators through improved operational conditions. Food chain companies gain reliable data on emission reductions and the opportunity to purchase emission savings to meet their climate targets.

To achieve its objectives, the project involves a broad network of partners from different sectors whose expertise ensures impactful results. The EIP group includes Soilfood Oy, Wega Oy, Pohjois-Suomen Biokaasu Oy, Jepuan Biokaasu Oy, Demeca Oy, Atria Suomi Oy, Digikierto Oy, Pirteä Porsas Oy, Koivikon Kartano, and Toukolan Tila.

2. Hankkeen toteutus

Hankkeen lähtökohtana oli tarve selvittää, miten lannan hyödyntämisestä biokaasutuotannossa ja kierrätyslannoitteiden valmistuksessa syntyvä taloudellinen ja ilmastollinen lisäarvo voisi hyödyttää nykyistä paremmin alkutuotantoa. Maatiloilla toteutetaan jo ilmastotoimia, mutta niiden tuottamat hyödyt eivät välttämättä välity taloudellisena korvauksena alkutuottajille. Samalla hiilimarkkinoihin, päästölaskentaan ja eri ohjauskeinoihin liittyvä tieto on hajanaista, eikä lannan sisältämän hiilen arvon tunnistamiseen ja jakamiseen arvoketjussa ole vielä vakiintunutta toimintamallia.

Hankkeen tavoitteena oli tuottaa avoin ja vapaasti hyödynnettävä toimintamalli, joka tukee maatiloja ilmastotyön taloudellisessa hyödyntämisessä. Keskeisenä kysymyksenä tarkasteltiin, miten maatilat voisivat saada markkinaehtoista korvausta biokaasutukseen ohjatusta lannasta ja hyötyä nykyistä paremmin elintarvikeketjussa tehtävästä ilmastotyöstä. Hankkeessa tarkasteltiin lannan hiilen kiertoa kotieläintilalta biokaasulaitoksen ja kierrätyslannoitteiden valmistuksen kautta takaisin peltoviljelyyn.

Hanke toteutettiin neljänä työpakettina, joiden toteutus ja hankkeen aikaiset tarkennukset kuvataan seuraavissa alaluvuissa.

2.1. TP 1 Projektin hallinta
Suomen Biokierto ja Biokaasu ry vastasi hankkeen koordinoinnista, talouden seurannasta, maksatuksista, raportoinnista sekä ohjaus- ja innovaatioryhmien työskentelyn järjestämisestä. Hankkeen toteutus käynnistyi suunnitellusti marraskuussa 2025 ja eteni hyväksytyn hankesuunnitelman ja aikataulun mukaisesti ilman merkittäviä muutostarpeita.

Hankkeen asiantuntijapalvelut kilpailutettiin ennen varsinaisen selvitystyön käynnistämistä. Tarjous pyydettiin kolmelta palveluntarjoajalta, joista kaksi toimitti tarjouksen. Tarjousten vertailun perusteella asiantuntijapalvelun toteuttajaksi valittiin Sweco Finland Oy. Valinnassa huomioitiin tarjousten sisältö ja hankkeen tavoitteisiin soveltuva ostopalvelun tarjoama asiantuntemus.

Hankkeelle asetettu ohjausryhmä kokoontui toteutusaikana viisi kertaa. Kokouksissa seurattiin työpakettien etenemistä, tuotosten valmistumista, viestintää, taloutta ja maksatuksia sekä arvioitiin toteutusta suhteessa hankesuunnitelmaan. Ohjausryhmä osallistui lisäksi hankkeen tuotosten kommentointiin. Ohjausryhmän ja innovaatioryhmän kokoonpanot on esitetty liitteessä 1.

Hankkeen hallinnointi ja maksatushakemukset toteutettiin Hyrrä-asiointipalvelun kautta. Henkilöstömuutoksesta huolimatta tehtävät siirrettiin ilman viivästyksiä. Ohjausryhmän hyvä tavoitettavuus, nopea reagointi ja aktiivinen kommentointi sekä tarvittaessa tiivis yhteydenpito rahoittajaan tukivat hankkeen etenemistä aikataulussa.

2.2. TP 2 Taustatyö
Taustaraportin toteutuksesta vastasi Sweco Finland Oy ja SBB tuki selvitystyötä. Selvityksessä tarkasteltiin lannan sisältämän hiilen ja ravinteiden kiertoa, biokaasutusta ja kierrätyslannoitteiden valmistusta sekä hiilimarkkinoiden, päästölaskennan ja maatalouspolitiikan tarjoamia mahdollisuuksia alkutuotannon ansaintamallien kehittämiseen.
Aihepiirin laajuuden vuoksi selvityksen rakennetta tarkennettiin työn aikana ja tarkastelu rajattiin ensimmäisen työpajan perusteella naudan lietelantaan. Yhden valmiin toimintamallin sijasta tunnistettiin neljä arvonluonnin polkua: ruokaketjun markkinaehtoiset kannustimet, CRCF-kehys ja vapaaehtoiset hiilimarkkinat, uusiutuvan energian ohjauskeinot sekä CAP- ja muut tukijärjestelmät. Rajaus ja rakenteen tarkentaminen tekivät kokonaisuudesta selkeämmän ja muodostivat realistisen pohjan jatkokehittämiselle. Taustaraportti valmistui huhtikuussa 2026 ja julkaistiin SBB:n verkkosivuilla. Taustaraportti muodosti tietopohjan koulutusoppaalle, webinaarille ja hankkeen muulle viestinnälle.

2.3. TP 3 Yhteiskehittäminen
Työpaketissa järjestettiin kaksi yhteiskehittämistyöpajaa. Sweco vastasi niiden valmistelusta ja fasilitoinnista ja SBB käytännön järjestelyistä. Työpajoissa hyödynnettiin innovaatioryhmän ja muiden arvoketjun toimijoiden asiantuntemusta, ja tuloksia käytettiin taustaraportissa ja koulutusmateriaalissa.

Hybriditoteutus mahdollisti valtakunnallisen osallistumisen, mutta saattoi samalla vähentää paikan päälle osallistumista myös silloin, kun osallistumisesta ja matkasta oli mahdollista saada korvausta. Kokemuksen perusteella läsnäosallistumiseen kannustamiseen on hybriditilaisuuksissa kiinnitettävä erikseen huomiota.

Työpaja 1: Seinäjoki 29.1.2026
Ensimmäinen työpaja järjestettiin Seinäjoella hybriditilaisuutena, ja siihen osallistui 26 henkilöä. Työpajassa tarkasteltiin lannan hiilen arvon muodostumista, arvoketjun pullonkauloja, markkinaehtoisia kannustimia ja tiedontarpeita.

Työpajan perusteella tarkastelu rajattiin naudan lietelantaan, koska sitä syntyy Suomessa määrällisesti eniten, se on yleinen lantalaji ja soveltuu hyvin biokaasutuksen, suoralevityksen ja kierrätyslannoitteiden vertailuun. Työpajaan liittynyt vierailu Jepuan Biokaasulla konkretisoi lannan vastaanottoa, biokaasutuotantoa ja mädätepohjaisten kierrätysravinteiden hyödyntämistä.

Työpaja 2: Tampere 10.3.2026
Toinen työpaja oli hankesuunnitelmassa tarkoitus järjestää verkossa, mutta ostopalveluntarjoaja Sweco Finland Oy tarjosi mahdollisuuden järjestää työpajan Tampereella toimitiloissaan. Työpaja järjestettiin hybridimuotoisena, ja siihen osallistui yhteensä 23 henkilöä.

Työpajan alkuun kuultiin Vaisala Oy:n asiantuntijapuheenvuoro mittausteknologioista ja niiden mahdollisuuksista biokaasu- ja ravinnekierron arvoketjuissa. Pienryhmätyöskentelyssä arvioitiin kolmen alustavasti tunnistetun toimintamallin käyttökelpoisuutta: elintarvikemarkkinoihin perustuvaa markkinaehtoista mallia, CAP- ja muihin maatalouspolitiikan kannustimiin perustuvaa mallia sekä hiilimarkkinoihin perustuvaa mallia. Ryhmissä tarkasteltiin mallien toteuttamiskelpoisuutta, tarvittavia toimijoita, tiedon ja todentamisen vaatimuksia sekä sitä, miten taloudellinen hyöty voisi välittyä alkutuottajille.

Keskustelujen perusteella tarkasteluun lisättiin neljäs, uusiutuvan energian ohjauskeinoihin ja jakeluvelvoitteeseen liittyvä malli. Työpajan tuloksena taustaselvityksessä tarkasteltiin siten neljää mahdollista arvonluonnin polkua.

2.4. TP 4 Tulosten jalkauttaminen: viestintä ja koulutus
Taustaselvityksen ja työpajojen tulokset jalostettiin alkutuottajille suunnatuksi Hiilestä hintaa -koulutusoppaaksi. Oppaassa kuvataan lannan sisältämän hiilen kiertoa, biokaasutuksen ja kierrätyslannoitteiden hyötyjä, arvoketjun toimijoiden rooleja sekä hankkeessa tunnistettuja arvonluonnin mahdollisuuksia. Lisäksi oppaassa esitetään käytännön suosituksia siitä, miten alkutuottajat voivat valmistautua eri toimintamallien hyödyntämiseen, vahvistaa omaa asemaansa arvoketjussa ja päästä mukaan lannan hiileen perustuvien ansaintamallien kehittämiseen. Oppaasta laadittiin myös ruotsinkielinen versio Pris på kolet innovaatioryhmän ruotsinkielisten jäsenten tuella.

Hankkeen tuloksia esiteltiin 5.5.2026 järjestetyssä koulutuswebinaarissa. Webinaarissa käsiteltiin hankkeen keskeisiä havaintoja, lannan hiilen arvonluonnin mahdollisuuksia sekä alkutuottajien, ruokaketjun ja biokaasualan näkökulmia. Tilaisuus tallennettiin ja julkaistiin SBB:n YouTube-kanavalla, jotta koulutussisältö on hyödynnettävissä myös hankkeen päättymisen jälkeen.

Muu viestintä ja hankkeen näkyvyys
Hankkeelle laadittiin viestintäsuunnitelma, jonka toteutusta seurattiin ohjausryhmässä. Viestinnän tavoitteena oli tuoda esiin lannan biokaasutuksen, ravinteiden kierrätyksen ja hiilen arvon yhteys alkutuotannon kannattavuuteen sekä tehdä aiheesta ymmärrettävä eri kohderyhmille.

Viestintää toteutettiin SBB:n verkkosivuilla, uutiskirjeissä ja LinkedIn-tilillä sekä hankkeen sidosryhmien ja alan medioiden kautta. Viestinnässä hyödynnettiin taustaraporttia, koulutusopasta, webinaaritallennetta ja taustaraportin suositusten pohjalta laadittua yhteenvetoa ja jatkosuosituksia. Käyttämättä jääneitä määrärahoja kohdennettiin ohjausryhmän päätöksellä webinaarin markkinointiin, alan mediaan ja koulutusmateriaalin painatukseen. Viestinnän tulokset ja tavoittavuus esitetään luvussa 5.

3. Kustannusten toteutuminen
Hankkeen hyväksytty kokonaisbudjetti oli 119 928,49 euroa. Hankkeen kustannuksia haettiin maksuun kahdella välimaksatushakemuksella sekä hankkeen päätyttyä laaditulla loppumaksatushakemuksella. Hankkeeseen ei tehty erillistä budjettimuutoshakemusta. Ohjausryhmän päätöksellä ja rahoittajan ehtojen mukaisesti hankkeelle myönnettyjä määrärahoja kuitenkin kohdennettiin uudelleen siten, että työpajoista ja innovaatioryhmän osallistumiskorvauksista säästyneitä varoja voitiin käyttää hankkeen viestintään ja tulosten jalkauttamiseen. Uudelleenkohdentaminen ei muuttanut hankkeen hyväksyttyä kokonaisrahoitusta.

Hankkeen alkuperäinen rahoitussuunnitelma, määrärahojen uudelleenkohdentaminen, tarkennettu budjetti ja toteutuneet kustannukset esitetään taulukossa 1. Hankkeen toteutuneet kokonaiskustannukset olivat 116 746 euroa, joten hyväksytystä kokonaisbudjetista jäi käyttämättä noin 3 182 euroa. Alitus johtui pääasiassa siitä, että innovaatioryhmän työpajoihin osallistumisesta maksettaviin korvauksiin varatut määrärahat eivät toteutuneet arvioidussa laajuudessa, vaikka määrärahavarausta pienennettiin ja uudelleen kohdistettiin budjetin sisällä jo hankkeen aikana. Lisäksi kaikkia viestintään uudelleen kohdennettuja määrärahoja ei käytetty. Budjetin alitus ei vaikuttanut hankkeen suunniteltujen toimenpiteiden tai tavoitteiden toteutumiseen.

4. Hankkeen tulokset

Hankkeen keskeisenä tuloksena syntyi selkeämpi kokonaiskuva siitä, miten lannan biokaasutuksesta, kierrätyslannoitteiden käytöstä ja ruokaketjun ilmastotyöstä syntyvä arvo voisi välittyä alkutuottajille. Hankkeessa koottiin yhteen tietoa lannan hiilen kierrosta, päästölaskennasta, hiilimarkkinoista ja politiikan ohjauskeinoista. Yhden välittömästi käyttöönotettavan ansaintamallin sijasta tunnistettiin neljä ratkaisupolkua, joiden valmiusasteet ja toteutusedellytykset eroavat toisistaan.

4.1. Hankkeessa syntyneet tuotokset
Hankkeessa laadittiin taustaraportti lannan hiilen ja ravinteiden kierrosta, biokaasutuksen ja kierrätyslannoitteiden ilmastovaikutuksista, päästölaskennasta sekä arvonluonnin mahdollisuuksista. Tulokset jalostettiin alkutuottajille suunnatuksi Hiilestä hintaa -oppaaksi ja sen ruotsinkieliseksi versioksi Pris på kolet. Oppaissa kuvataan toimintamallit, arvoketjun toimijoiden roolit sekä käytännön suositukset, joiden avulla maatilat voivat valmistautua toimintamallien hyödyntämiseen, neuvotella ilmastotoimien arvosta ja tunnistaa oman roolinsa lannan hiilen kierrossa.

Lisäksi hankkeessa järjestettiin kaksi yhteiskehittämistyöpajaa, joihin osallistui yhteensä 49 henkilöä, sekä 5.5.2026 koulutuswebinaari, johon ilmoittautui 94 henkilöä 59 organisaatiosta. Lopulta webinaariin osallistui ilmoittautuneista 67 henkilöä. Webinaaritallenne julkaistiin avoimesti myöhempää käyttöä varten. Lisäksi laadittiin työpaja- ja viestintäaineistoja sekä yhteenveto ja jatkosuositukset. Hankesuunnitelmassa määritellyt keskeiset tuotokset toteutuivat.

4.2. Keskeiset havainnot
Lannan hiilen arvo ei muodostu vain yhdestä tekijästä. Arvoa syntyy muun muassa lannan varastoinnin päästöjen vähentämisestä, biokaasun tuotannosta, fossiilisten energialähteiden ja mineraalilannoitteiden korvaamisesta, ravinteiden tehokkaammasta käytöstä sekä orgaanisen aineksen palauttamisesta maaperään. Arvon osoittaminen edellyttää luotettavaa tietoa lannan alkuperästä, käsittelystä, päästövaikutuksista ja lopputuotteiden käytöstä.

Keskeinen havainto oli, että alkutuottajan asema ilmastohyötyjen arvon määrittämisessä on vielä heikko, eikä tiloilla tehtävien toimien taloudellinen hyöty automaattisesti palaudu alkutuotantoon. Siksi sopimusten, laskentasääntöjen ja hyödynjaon tulee olla läpinäkyviä. Toimivien mallien kehittäminen edellyttää koko arvoketjun yhteiskehittämistä.

Tuotekohtainen päästölaskenta mahdollistaa ilmastohyötyjen siirtämisen arvoketjussa eteenpäin, mutta eri järjestelmien laskenta- ja todentamisvaatimukset eivät ole vielä yhtenäisiä. Erityisesti lisäisyys, päästövähennysten kohdentaminen ja päällekkäisten ilmastoväittämien estäminen vaativat jatkokehittämistä.
Selvityksen perusteella markkinaehtoinen ruokaketjumalli on lähimpänä käytännön toteutusta, kun taas muut polut riippuvat enemmän sääntelyn, sertifiointimenetelmien ja tukijärjestelmien kehityksestä.

4.3. Tunnistetut ratkaisupolut
4.3.1. Markkinaehtoiset kannustimet ruokaketjussa
Ruokaketjun yritykset voisivat maksaa alkutuottajille todennettavista ilmastotoimista esimerkiksi hankintasopimuksen, tuottajalisän tai erillisen palkkion kautta. Malli hyödyntää yritysten nykyisiä ilmastotavoitteita, mutta edellyttää yhteisiä laskentatapoja, tilakohtaista tietoa ja sopimuksia ilmastohyödyn jakamisesta arvoketjun toimijoiden välillä. Tätä polkua pidettiin nopeimmin toteutettavana.

4.3.2. CRCF ja sertifioidut hiiliyksiköt
CRCF-kehykseen perustuvassa mallissa orgaanisten lannoitteiden käyttöön liittyvä ilmastohyöty sertifioitaisiin ja muutettaisiin myytäviksi hiiliyksiköiksi. Toimijana voisi olla yksittäinen tila, viljelijäryhmä, biokaasulaitos tai muu hanketta hallinnoiva taho.

Mallin toteuttaminen edellyttää, että toimenpiteen lisäisyys, ilmastovaikutus, seuranta ja todentaminen voidaan osoittaa hyväksytyllä menetelmällä. Sertifioinnin ja hallinnoinnin kustannukset voivat olla yksittäiselle tilalle suuria, minkä vuoksi ryhmämuotoinen toteutus tai arvoketjun muun toimijan koordinoima malli voi olla käytännöllisempi. CRCF tarjoaa tulevaisuuden mahdollisuuden, mutta lantaan ja kierrätyslannoitteisiin soveltuvat menetelmät ovat vielä kehitysvaiheessa.

4.3.3. Uusiutuvan energian ohjauskeinot
Uusiutuvan energian polussa arvo syntyy lannan käytöstä biokaasun raaka-aineena. Lantapohjaisella biokaasulla voidaan saavuttaa merkittäviä elinkaarisia päästövähennyksiä, ja lannan käytöstä saatavat päästöhyödyt vaikuttavat polttoaineen arvoon uusiutuvan energian järjestelmissä.

Jotta hyöty välittyisi alkutuottajalle, tulisi lannan tuottajan osuus biokaasun päästöhyödystä tunnistaa nykyistä selvemmin sopimuksissa ja arvonjaossa. Polku kytkeytyy erityisesti liikenteen jakeluvelvoitteeseen, biometaanin kysyntään ja uusiutuvan energian kestävyyssääntelyyn. Toteutus edellyttää läpinäkyvää laskentaa ja sitä, ettei samaa ilmastohyötyä hyödynnetä päällekkäisesti eri järjestelmissä.

4.3.4. CAP ja muut maatalouspolitiikan kannustimet
Alkutuottajia voitaisiin kannustaa lannan biokaasutukseen, kierrätysravinteiden käyttöön ja maaperän kasvukuntoa parantaviin toimiin CAP:n ekojärjestelmillä, ympäristökorvauksilla sekä investointi- ja yhteistyötuilla. Ohjauskeinojen tulisi soveltua sekä kotieläin- että kasvinviljelytiloille ja parantaa kierrätyslannoitteiden kilpailukykyä. Toteutus riippuu tulevien ohjelmakausien kansallisista ja EU-tason ratkaisuista.

4.4. Tavoitteiden saavuttaminen
Hankkeen päätavoite saavutettiin siltä osin, että lannan hiileen liittyvät arvonluonnin mahdollisuudet tunnistettiin, koottiin yhteen ja muutettiin avoimesti hyödynnettäviksi aineistoiksi. Hankkeessa syntyi alkutuottajille suunnattuja työkaluja, jotka lisäävät ymmärrystä hiilen kierrosta, päästölaskennasta, eri toimintamalleista ja niiden edellyttämistä käytännön toimista.

Alkuperäistä tavoitetta yhdestä avoimesta toimintamallista tarkennettiin hankkeen aikana. Selvityksen ja yhteiskehittämisen perusteella yksi malli ei olisi kuvannut riittävästi eri markkinoiden ja ohjauskeinojen mahdollisuuksia. Neljän ratkaisupolun kokonaisuus tarjoaa realistisemman lähtökohdan jatkopilotoinnille. Hankkeen tulokset eivät siten vielä itsessään synnyttäneet maatiloille uutta tulovirtaa, mutta ne vahvistivat tietopohjaa, tunnistivat käytännön etenemisvaihtoehdot ja toivat alkutuotannon näkökulman osaksi alan keskustelua.

Hyväksi käytännöksi osoittautui koko arvoketjun osallistaminen yhteiskehittämiseen sekä laajan asiantuntijatiedon jalostaminen eri kohderyhmille soveltuviksi, avoimesti hyödynnettäviksi materiaaleiksi.

5. Viestinnän tulokset ja tavoittavuus

Viestinnän keskeisenä tavoitteena oli tehdä lannan biokaasutuksen, ravinteiden kierrätyksen ja hiilen arvon yhteys alkutuotannon kannattavuuteen näkyväksi sekä muuttaa hiilimarkkinoihin, laskentaan ja sääntelyyn liittyvä tieto ymmärrettävään ja käytännössä hyödynnettävään muotoon. Tavoite toteutui erityisesti taustaraportin, alkutuottajille suunnatun koulutusoppaan, webinaarin ja tiivistettyjen jatkosuositusten avulla. Laaja asiantuntija-aineisto jalostettiin eri kohderyhmille sopiviksi sisällöiksi.

Viestinnän tavoitteena oli tavoittaa alkutuotannon, biokaasualan, ravinnekierron ja ruokaketjun toimijoita useiden kanavien kautta. SBB:n omien kanavien lisäksi tuloksia levitettiin alan medioissa, sidosryhmäverkostoissa sekä ohjausryhmän jäsenten ja ostopalvelun toteuttaneen Sweco Finland Oy:n verkostoissa. Ruotsinkielisestä koulutusmateriaalista tiedotettiin myös ruotsinkieliselle tuottajajärjestölle SLC:lle. Suomen- ja ruotsinkieliset oppaat sekä avoimesti julkaistu webinaaritallenne tukivat materiaalien saavutettavuutta. Webinaari toteutettiin siten, että sen sisältöä voi seurata myös pelkästään kuunnellen ilman videokuvan seuraamista, mikä vastasi työpajoissa esiin nousseeseen alkutuottajien tarpeeseen.

Viestinnän toteutusta vahvistettiin hankkeen aikana kohdentamalla käyttämättä jääneitä määrärahoja viestintätoimiin, kuten webinaarin markkinointiin, alan mediaan ja koulutusmateriaalin painatukseen. Maksettu näkyvyys tavoitti orgaanista viestintää laajemman yleisön, kun taas omien kanavien sisältö tavoitti erityisesti SBB:n olemassa olevia verkostoja. Tämä osoitti, että eri viestintäkanavia ja maksettua näkyvyyttä kannattaa hyödyntää rinnakkain silloin, kun tavoitteena on tavoittaa uusia kohderyhmiä.

Viestintäsuunnitelmassa asetetut tavoitteet toteutuivat kokonaisuutena hyvin. Hankkeesta julkaistiin sisältöjä omissa ja ulkopuolisissa kanavissa, keskeiset tuotokset julkaistiin avoimesti ja tulokset jalostettiin koulutuksessa, neuvonnassa, hankekehityksessä ja politiikkavalmistelussa hyödynnettäviksi. Materiaalien painatus ja verkkosisältöjen avoin saatavuus tukevat tulosten käyttöä myös hankkeen päättymisen jälkeen. Hankkeen keskeiset julkiset verkkosisällöt, julkaisut ja ulkopuoliset artikkelit on koottu liitteeseen 2.

Hankkeen viestintää toteutettiin viestintäsuunnitelman mukaisesti SBB:n verkkosivuilla, uutiskirjeissä ja LinkedInissä sekä sidosryhmien kanavissa, alan medioissa ja maksetulla näkyvyydellä. Taulukossa 2 esitetään viestintäsuunnitelmassa määriteltyjen määrällisten mittareiden toteutuneet tulokset.

Hankkeen herättämää kiinnostusta arvioitiin myös yhteydenottojen, jatkokysymysten ja yhteistyöavausten perusteella. Viestinnän pohjalta syntyneet jatkokeskustelut ja tulosten hyödyntämiskohteet kuvataan luvussa 6.2.

Viestintäsuunnitelman tavoitteiden määrällisessä seuraamisessa haasteena oli, ettei SBB:n verkkosivuilla julkaistujen raporttien ja oppaiden latausmääriä voitu seurata luotettavasti jälkikäteen, koska sivustolla ei ollut alusta lähtien käytössä tiedostolatauksia seuraavaa analytiikkaa. Jatkossa verkkosivujen analytiikka tulee ottaa käyttöön jo hankkeen käynnistyessä siten, että julkaisujen avaus- ja latausmääriä voidaan seurata koko toteutusajan. Tämä parantaisi viestinnän tulosten arviointia.

6. Hankkeen vaikutukset ja jatkosuunnitelmat

6.1. Arvioidut pidemmän aikavälin vaikutukset
Hankkeen arvioidaan vahvistavan pitkällä aikavälillä lannan asemaa ravinteiden ja energian lisäksi myös taloudellisesti hyödynnettävänä hiiliresurssina. Hankkeessa koottu tietopohja auttaa tunnistamaan, miten lannan biokaasutuksesta, kierrätysravinteiden käytöstä ja maaperään palautuvasta hiilestä syntyviä ilmastohyötyjä voidaan tehdä näkyviksi ja tulevaisuudessa muuttaa alkutuotantoa hyödyttäviksi kannustimiksi.
Vaikutukset voivat ulottua maatalouden kannattavuuteen, ravinnekiertoon, ilmastotavoitteiden saavuttamiseen, huoltovarmuuteen ja biokaasusektorin kasvuun. Uudet kannustimet voivat lisätä lannan ohjautumista biokaasutukseen ja hiilipitoisten kierrätyslannoitteiden käyttöä, vähentää riippuvuutta fossiilisista tuotantopanoksista sekä vahvistaa maaperän kasvukuntoa ja kotimaisen ruoantuotannon resilienssiä.

Hankkeen välitön vaikuttavuus liittyy erityisesti siihen, että hajallaan ollut tieto koottiin yhteen ja alkutuotannon näkökulma tuotiin vahvemmin osaksi ruokaketjun, biokaasualan ja politiikan ohjauskeinoja koskevaa keskustelua. Aihe herätti jo hankkeen aikana kiinnostusta SBB:n jäsenistössä, muissa sidosryhmissä ja hallinnossa, ja tuloksia on hyödynnetty ravinnekiertoa, hiilimarkkinoita ja maatalouden ilmastokannustimia koskevissa keskusteluissa.

Hankkeen vaikutusten toteutuminen riippuu kuitenkin siitä, miten hiilen mittaamista ja todentamista, arvon omistajuutta, lisäisyyttä ja hyötyjen jakamista koskevat käytännöt kehittyvät. Pidemmällä aikavälillä vaikutuksia syntyy vasta, jos hankkeen tunnistamia malleja pilotoidaan ja alkutuottajille muodostuu toimista todellinen taloudellinen kannustin.

6.2. Tulosten hyödyntäminen hankkeen päättymisen jälkeen
Hankkeen taustaraportti, suomen- ja ruotsinkieliset koulutusoppaat, webinaaritallenne sekä yhteenveto ja jatkosuositukset säilyvät avoimesti saatavilla SBB:n verkkosivuilla. SBB hyödyntää niitä jäsenviestinnässä, koulutuksissa, sidosryhmätyössä, uusien hankkeiden valmistelussa sekä kansalliseen ja EU-tason sääntelyyn vaikuttamisessa. Painettuja oppaita voidaan jakaa tapahtumissa ja koulutuksissa myös varsinaisen hankeajan jälkeen.

Tuloksia esitellään hankkeen päättymisen jälkeen vuoden 2026 Maaseutuverkoston ympäristötiedon vaihtopäivillä Verkostojen torilla sekä työpajassa, jossa arvioidaan ja jatkokehitetään markkinaehtoisia ohjauskeinoja kierrätysravinteiden käytön ja alkutuotannon ilmastotyön edistämiseksi.

Hankkeen tuloksia viedään vuoden 2026 aikana kansallisen CRCF-työryhmän eli maa- ja metsätalousministeriön ilmasto- ja energiatiimin tietoon. Tavoitteena on tuoda jatkovalmisteluun näkökulmia lannan, orgaanisten lannoitteiden ja kierrätysravinteiden erityispiirteistä sekä alkutuotannon asemasta hiilen arvonmuodostuksessa.

Hankkeessa tunnistettiin lisäksi tarve tutkia ja mitata, kuinka pysyvää maaperään sitoutuva hiili on silloin, kun se on peräisin lantapohjaisesta mädätteestä valmistetusta kierrätysravinteesta. Jatkotutkimuksen tarpeesta on keskusteltu hankkeen sidosryhmien kanssa, ja aihe tarjoaa luontevan perustan tutkimus- ja pilotointiyhteistyölle.

Hankkeen hyödynsaajia ovat maatilat, biokaasulaitokset, kierrätyslannoitteiden valmistajat ja käyttäjät, ruokaketjun yritykset, neuvonta, hallinto ja tutkimus. Alkutuottajat voivat hyödyntää opasta oman toimintansa arvioinnissa, tiedonkeruun kehittämisessä ja sopimusneuvotteluissa. Muut arvoketjun toimijat voivat käyttää taustaraporttia laskennan, sopimusmallien, pilottien ja uusien palvelujen suunnittelussa. Julkinen hallinto ja hanketoimijat voivat puolestaan hyödyntää tuloksia ohjauskeinojen ja jatkohankkeiden valmistelussa. Taustaraportti on laadittu nimenomaan myös jatkokehityshankkeiden ja edunvalvonnan tietopohjaksi.

6.3. Jatkokehittämisen tarpeet
Hankkeen tulosten perusteella lannan hiilen taloudellinen potentiaali on tunnistettu, mutta laajamittainen käyttöönotto edellyttää vielä tutkimusta, sääntelyn kehittämistä ja pilotointeja. Jatkokehittämisen keskeiset tarpeet ovat seuraavat.

Ensinnäkin ravinnekiertoa tukevan sääntelyn ja tukijärjestelmien tulee mahdollistaa uusien toimintamallien käyttöönotto nykyistä joustavammin sekä kotieläin- että kasvinviljelytiloilla. Ravinnekierron, huoltovarmuuden sekä maatalouden ilmasto- ja kiertotalouspolitiikan tavoitteita tulee tarkastella yhtenä kokonaisuutena.

Toiseksi CAP:n, CRCF:n, uusiutuvan energian sääntelyn ja valtiontukisääntöjen yhteensopivuutta on parannettava. Päällekkäiset tai ristiriitaiset vaatimukset voivat estää ilmastohyötyjen arvottamisen, aiheuttaa kaksinkertaisen laskennan riskejä ja heikentää investointikannustimia.

Kolmanneksi tarvitaan kustannustehokkaita ja läpinäkyviä menetelmiä hiilensidonnan ja päästövähennysten mittaamiseen, todentamiseen ja raportointiin. Samalla on määriteltävä, kenelle tuotettu ilmastohyöty ja mahdolliset hiiliyksiköt kuuluvat ja miten taloudellinen arvo jaetaan alkutuottajien, biokaasulaitosten, kierrätyslannoitteiden käyttäjien ja ruokaketjun muiden toimijoiden välillä.

Neljänneksi tarvitaan markkinaehtoisia pilotteja, joissa elintarvikealan yritykset, biokaasutoimijat ja maatilat testaavat käytännössä hiilipitoisten kierrätyslannoitteiden käyttöä, tiedonkeruuta, sopimusmalleja ja arvon jakamista. Pilotoinnissa tulee varmistaa, että kannustin on riittävä kattamaan maatiloille aiheutuvat kustannukset, työmäärä ja riskit. Hankkeen jatkosuosituksissa korostetaan juuri sääntelyn kehittämistä, EU-järjestelmien yhteensovittamista, todentamisjärjestelmiä ja markkinaehtoisia pilotteja.

Kokonaisuutena jatkotyössä tulee siirtyä yleisestä potentiaalin tunnistamisesta käytännön kokeiluihin. Erityisen tärkeää on varmistaa, että alkutuotanto osallistuu mallien suunnitteluun ja saa oikeudenmukaisen osuuden lannan hiileen perustuvasta arvosta.

Lannan hiilestä hintaa -hankkeen tavoitteena oli kehittää avoin toimintamalli, jonka avulla lannan biokaasutuksesta, kierrätyslannoitteiden käytöstä ja ruokaketjun ilmastotyöstä syntyvä arvo voisi hyödyttää alkutuottajia. Hankkeessa laadittiin laaja taustaraportti, järjestettiin kaksi yhteiskehittämistyöpajaa koko arvoketjun toimijoiden kanssa, tuotettiin alkutuottajille suomen- ja ruotsinkieliset Hiilestä hintaa -koulutusoppaat sekä järjestettiin ja tallennettiin oppaaseen pohjautuva koulutuswebinaari.

Aihe osoittautui suunniteltua laajemmaksi, joten tarkastelu rajattiin naudan lietelantaan. Yhden valmiin toimintamallin sijasta tunnistettiin neljä ratkaisupolkua: ruokaketjun markkinaehtoiset kannustimet, CRCF ja vapaaehtoiset hiilimarkkinat, uusiutuvan energian ohjauskeinot sekä CAP ja muut maatalouspolitiikan kannustimet. Usean mallin tarkastelu tarjosi realistisemman pohjan jatkokehittämiselle. Keskeinen havainto oli, ettei lannan hiilen ilmasto- ja kasvukuntohyötyjä voida vielä luotettavasti hinnoitella.

Hanke ei synnyttänyt maatiloille uutta tulovirtaa, sillä mittaus-, todentamis- ja sääntelykäytännöt ovat vasta kehittymässä. Tarvitaan yhteisiä mittaus- ja todentamiskäytäntöjä, läpinäkyviä sopimus- ja arvonjakomalleja sekä markkinaehtoisia pilotteja, joissa alkutuottajan asema turvataan. Materiaalit säilyvät avoimesti SBB:n sivuilla ja niitä voidaan hyödyntää koulutuksessa, neuvonnassa, jatkohankkeissa ja edunvalvonnassa niin kauan kuin sisältö on ajantasaista.

51569.25

68359.24

0