Vasikankasvatuksen ABC – VAKKA

Maatilojen kehittämisen yhteistyöhankkeet

Samarbetsprojekt för utveckling av gårdar

2023-10-27 00:00:00

Eläinten hyvinvointi ja terveys;Kustannustehokkuus;Lihan tuotanto;Maidontuotanto;Nautaeläimet;Resurssitehokkuus;Ympäristötietoisuus

Djurens välbefinnande och hälsa;Kostnadseffektivitet;Köttproduktion;Miljömedvetenhet;Mjölkproduktion;Nötkreatur;Resurseffektivitet

Itä-Suomen elinvoimakeskus

Livskraftscentralen i Östra Finland

1

Hanketuki

Projektstöd

Satafood Kehittämisyhdistys ry

Paikallinen/Alueellinen

Lokal/Regional

266824

Käynnissä

Är igång

https://www.satafood.net/hankkeet/

Satafood Kehittämisyhdistys ry, Faba osk., Emovet Oy ja hankealueen maitotilat toteuttavat yhteistyössä Vasikkakasvatuksen ABC – VAKKA-hanketta. Tavoitteena on koota yhteen vasikan kasvatuksen parhaat käytännöt.

Hanke koostuu kolmesta osa-alueesta. Ensimmäisessä osa-alueessa tavoitteena on vasikkamanagementin parhaiden käytäntöjen kuvaaminen niin täsmällisesti kuin mahdollista. Toisessa osa-alueessa kartoitetaan ja testataan uusia suositeltavia tai hyödyllisiä toimintamalleja asiantuntijatiedon jakamiseen. Näissä otetaan huomioon myös teollisuuden ja sidosryhmien tarpeet. Kolmannen osa-alueen tavoitteena on lisätä ammattitaitoa ja tuottaa alueelle uusi vasikkamanagement toimintamalli.

Odotetut tulokset: Osaamistason nostaminen ja eläinaineksen tuotannollisen potentiaalin nousu. Tuottajien kasvava ammattitaito ja osaaminen geneettisen potentiaalin hyödyntämisessä.

Vaikuttavuus: Tilat ovat saaneet käyttöönsä ohjeistusta ja toimintamalleja, jotka ovat hyödynnettävissä myös hankeajan jälkeen. Tilojen ammattitaito on lisääntynyt ja alueen maitotilojen valtakunnallinen kilpailukyky paranee.

Hanke toteutetaan Pohjois-Savon alueella 1.2.2024-30.4.2027. Kohderyhmänä ja hyödynsaajina ovat hankealueen maitotilat, välillisesti hyötyä kertyy koko maidon arvoketjulle ja hankealueelle.

293891.44

SO2

367364.3

2027-04-30 00:00:00

kristaketonen

Euroopan maaseuturahasto 2023–2027

Europeiska landsbygdsfonden 2023–2027

0

Yhteistyöhankkeet

Samarbetsprojekt

Kehittämishanke

Utvecklingsprojekt

Tiedonhankintahanke

Informationssökningsprojekt

KUOPIO

KUOPIO

80

2024-04-15T11:43:00.505Z

126373.31

167518.13

Investoinnin jälkeen – maitotilan kasvupaketti

Maatilojen kehittämisen yhteistyöhankkeet

Samarbetsprojekt för utveckling av gårdar

2023-09-04 00:00:00

Eläinten hyvinvointi ja terveys;Eläinvahinkojen ehkäiseminen ;Maidontuotanto

Djurens välbefinnande och hälsa;Förebyggande av skador på djur;Mjölkproduktion

Etelä-Pohjanmaan elinvoimakeskus

Livskraftscentralen i Södra Österbotten

3

Hanketuki

Projektstöd

Satafood Kehittämisyhdistys ry

Paikallinen/Alueellinen

Lokal/Regional

259123

Käynnissä

Är igång

https://www.satafood.net/hankkeet/

Satafood Kehittämisyhdistys ry, Faba osk. ja hankealueen maitotilat toteuttavat yhteistyössä Investoinnin jälkeen – maitotilan kasvupaketti hanketta. Tavoitteena on rajata karjatilan riskejä rakentamalla toimintamalli investoinnin jälkeiseen uuteen tilanteeseen. Hanke koostuu kahdesta osa-alueesta. Ensimmäisessä osa-alueessa tavoitteena on tunnistaa tilan investoinnin jälkeiseen toimintaan liittyvät riskit ja menestystekijät. Toisessa osa-alueessa luodaan tunnistamistyön pohjalta maitotilojen kasvupaketti toimintamalli. Hankealueella sijaitsee paljon investoineita maitotiloja, joiden tuotostaso on jäänyt alle koko maan keskituotoksen ja joiden koko potentiaali halutaan tuoda hanketoimilla esiin.

Odotetut tulokset: Alueen investoineiden maitotilojen keskituotosta ja alueen tuotostasoa saadaan nostettua kohti valtakunnallista tasoa ja yli. Tilat saavat käyttöönsä toimintamalleja, joiden avulla saadaan hyödynnettyä tehdyt investoinnit täysimääräisesti.

Vaikuttavuus: Tiloille muodostuu pysyviä toimintamalleja, jotka ovat osa nykyaikaista maidontuotantoa ja joiden avulla varmistetaan investoineiden tilojen parhaat mahdolliset jatkoedellytykset. Alueen maitotilojen valtakunnallinen kilpailukyky paranee.

Hanke toteutetaan Etelä-Pohjanmaan alueella. Kohderyhmänä ja hyödynsaajina ovat hankealueen maitotilat, välillisesti hyötyä kertyy koko maidon arvoketjulle ja hankealueelle.

227852.63

SO2

284815.79

2027-04-30 00:00:00

kristaketonen

Euroopan maaseuturahasto 2023–2027

Europeiska landsbygdsfonden 2023–2027

0

Yhteistyöhankkeet

Samarbetsprojekt

Kehittämishanke

Utvecklingsprojekt

Tiedonhankintahanke

Informationssökningsprojekt

SEINÄJOKI

SEINÄJOKI

80

2025-11-27T05:42:11.653375Z

97976.63

129876

Valkuaisviisas maidontuotanto

Ilmastoyhteistyöhankkeet

Klimatsamarbetsprojekt

2023-09-14 00:00:00

Huoltovarmuus;Lihan tuotanto;Maidontuotanto;Nautaeläimet;Rehuntuotanto

Foderproduktion;Köttproduktion;Mjölkproduktion;Nötkreatur;Underhållssäkerhet

Itä-Suomen elinvoimakeskus

Livskraftscentralen i Östra Finland

3

Hanketuki

Projektstöd

Luonnonvarakeskus

Alueiden välinen

Interregional

261484

Käynnissä

Är igång

Märehtijöiden tuottama korkealaatuinen eläinvalkuainen on osa Suomen huoltovarmuutta, koska märehtijät pystyvät muodostamaan tarvitsemansa valkuaisen ihmisravinnoksi kelpaamattomista kasvimateriaalista. Tuotoksen nostamiseksi ja taloudellisen tuloksen parantamiseksi nurmirehua täydennetään viljapohjaisilla energiarehuilla ja pääosin ulkomaista alkuperää olevalla valkuaisrouheella. ”Valkuaisviisas” ruokinta tarkoittaa huoltovarmuuden kannalta nurmirehun resurssitehokasta käyttöä sekä ihmisravinnoksi kelpaamattomien myllyteollisuuden sivutuotteiden hyödyntämistä ja tuontivalkuaisen käytön minimoimista.

Valkuaisviisas maidontuotanto -hankkeen tavoitteina ovat
1) Vähentää lypsylehmien valkuaisen yliruokintaa ja maatilan ammoniakkitappioita
2) Tuottaa uutta tietoa lypsylehmien valkuaisruokinnasta ja päivittää optimointiohjelmat uusimmalla tutkimustiedolla sekä arvioida ruokinnansuunnitteluohjelmien optimoinnin luotettavuutta
3) Tuottaa helposti saatavilla olevaa tietoa nautojen valkuaisruokinnan perusteista ja tehostaa tiedonsiirtoa tutkimuksen, asiantuntijaverkoston ja maatilayrittäjien välillä

Toimenpiteinä hankkeessa on uuden tiedon tuottaminen Luke Maaningan toimipaikassa, koulutusmateriaalin tuottaminen yhteistyössä hankkeen toteuttajien kesken sekä tiedonsiirto koulutustilaisuuksien, lehtikirjoitusten sekä webinaarien kautta. Kohderyhmänä ovat Itä-Suomen maidontuottajat sekä näille tiloille palveluja tuottavat asiantuntija. Hankkeen tuloksena maitotilojen kustannukset pienenevät ja typen muodossa oleva ympäristökuormitus vähenee.

Hankkeen toteuttavat yhteistyössä Luonnonvarakeskus ja ProAgria Itä-Suomi 1.11.2023-30.11.2026 välisenä aikana.

260000

SO4

325000

2026-11-30 00:00:00

sari

Euroopan maaseuturahasto 2023–2027

Europeiska landsbygdsfonden 2023–2027

0

Yhteistyöhankkeet

Samarbetsprojekt

Kehittämishanke

Utvecklingsprojekt

Tiedonhankintahanke

Informationssökningsprojekt

KUOPIO

KUOPIO

80

2024-09-20T07:08:32.363Z

111800

148200

0

Feeling Good – Lehmän hyvä elämä

Maatilojen kehittämisen yhteistyöhankkeet

Samarbetsprojekt för utveckling av gårdar

2023-10-31 00:00:00

Eläinten hyvinvointi ja terveys;Laatu- ja muut vastuullisuusjärjestelmät ;Maidontuotanto;Nautaeläimet

Djurens välbefinnande och hälsa;Kvalitets- och andra ansvarssystem;Mjölkproduktion;Nötkreatur

Pohjois-Suomen elinvoimakeskus

Livskraftscentralen i Norra Finland

1

Hanketuki

Projektstöd

ProAgria Pohjois-Suomi ry

Alueiden välinen

Interregional

258038

Käynnissä

Är igång

Toteuttajat: ProAgria Oulu ja Oulun Ammattikorkeakoulu OAMK Luova

Toimenpiteet: Kehittämishanke, yhteistyöhanke, Maatilojen kehittämisen yhteistyöhankkeet, Tiedonhankintahanke

Tavoitteet: Maitotilojen tuotantoeläinten hyvinvointia mittaavien ja parantavien, viimeisimmän kansainvälisen tutkimustyön tuottamien menetelmien hyödyntäminen yritysten oman toiminnan kehittämiseksi ja kuluttajille eläinten hyvinvoinnista dokumentoinniksi

Odotetut tulokset ja vaikutukset: Kotieläintuotannon toimintatapojen kehittäminen, nuorten tuottajien verkostoituminen, tuottaja-kuluttaja -viestintäyhteyden kehittäminen

Kohderyhmä: maidontuottajat Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin maakunnassa, ProAgria Oulu ja OAMK Luova

Hyödynsaajat: maidontuottajat Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin maakunnassa, verkostoyhteistyön kehittäminen maaseudun kehittäjäorganisaation (ProAgria Oulu) ja oppilaitoksen (OAMK Luova) kesken

Toteutusaika- ja -alue. 1.1.2024 – 31.12.2026

321799.42

SO2

402249.27

2026-12-31 00:00:00

tiinak

Euroopan maaseuturahasto 2023–2027

Europeiska landsbygdsfonden 2023–2027

0

Yhteistyöhankkeet

Samarbetsprojekt

Kehittämishanke

Utvecklingsprojekt

Tiedonhankintahanke

Informationssökningsprojekt

OULU

ULEÅBORG

80

2024-04-09T11:06:36.849Z

138373.75

183425.67

Matkalla Metsän Sydämessä

Maaseudun palvelujen ja toimintaympäristön kehittämisen yhteistyöhankkeet

Samarbetsprojekt för utveckling av service och verksamhetsmiljö på landsbygden

2023-11-09 00:00:00

Sisä-Suomen elinvoimakeskus

Livskraftscentralen i Inre Finland

4

Hanketuki

Projektstöd

Mänttä-Vilppulan kaupunki

Paikallinen/Alueellinen

Lokal/Regional

267509

Päättynyt

Avslutat

Matkalla Metsän Sydämessä 2024-2025 -hankkeen tavoitteena on uudenlaisen, vastuullisen metsämatkailuverkoston synnyttäminen Ylä-Pirkanmaan kuntien (Juupajoki, Mänttä-Vilppula, Ruovesi ja Virrat) ja Keuruun alueella. Hanketta
koordinoi Mänttä-Vilppulan kaupungin kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut.

Hankkeen tavoitteena on vastuullisten, kansainvälisesti kiinnostavien metsämatkailutuotteiden kehittäminen tietoa, osaamista ja viestintää edistämällä, uusien reittien ja niihin liittyvien oheispalveluiden selvityksillä ja pilotoinneilla sekä fyysisen ja digitaaliseen saavutettavuuden edistämisellä.

Hankkeen tuloksena syntyy maaseutukuntien, osallistuvien yritysten ja toimijoiden tarinallistettu Matkalla Metsän Sydämessä -alue, jota tuodaan näkyväksi erityisesti kansainvälisessä matkailumarkkinoinnissa. Verkostoyhteistyön synnyttämät matkailutuotteet lisäävät alueen kiinnostavuutta ja matkailumääriä. Hankkeen hyödynsaajina ovat hankealueen matkailualan yrittäjät ja kunnat sekä matkailijat.

70000

SO8

87500

PoKo ry

PoKo ry

2025-12-31 00:00:00

Euroopan maaseuturahasto 2023–2027

Europeiska landsbygdsfonden 2023–2027

0

Yhteistyöhankkeet

Samarbetsprojekt

Kehittämishanke

Utvecklingsprojekt

Tiedonhankintahanke

Informationssökningsprojekt

MÄNTTÄ-VILPPULA

MÄNTTÄ-VILPPULA

80

2026-06-22T14:25:58.559Z

Matkalla Metsän Sydämessä 2024–2025-hankkeen toteutus rakentui viidestä toisiaan täydentävästä toimenpidekokonaisuudesta, joiden avulla kehitettiin Ylä-Pirkanmaan ja Keuruun alueelle vastuullinen, verkostomainen ja kansainvälisesti kiinnostava metsämatkailukokonaisuus. Toteutus eteni vaiheittain vuosien 2024–2025 aikana, ja siinä yhdistyivät verkostotyö, osaamisen kehittäminen, palvelumuotoilu, kansainvälistyminen sekä digitaalinen saavutettavuus.

Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa keskityttiin uudenlaisen vastuullisen metsämatkailuverkoston kokoamiseen. Alueelta kartoitettiin metsään liittyviä toimijoita, kuten matkailuyrityksiä, yhdistyksiä ja muita paikallisia toimijoita, jotka olivat kiinnostuneita kehittämään kestäviä matkailupalveluja. Verkoston rakentaminen perustui aktiiviseen kontaktointiin, viestintään sekä verkostotapaamisiin ja työpajoihin. Näiden kautta synnytettiin uusia yhteistyökumppanuuksia ja lisättiin toimijoiden välistä luottamusta.

Tärkeä osa verkostotyötä oli toimijoiden vastuullisuusosaamisen vahvistaminen. Hankkeessa järjestettiin vastuullisuuswebinaari ja -työpaja, joissa toimijoita ohjattiin tunnistamaan ja viestimään omista vastuullisuustoimistaan. Yrityksiä kannustettiin myös osallistumaan Visit Finlandin Sustainable Travel Finland -ohjelmaan tai vastaaviin vastuullisuutta edistäviin toimintamalleihin.

Seuraavassa vaiheessa keskityttiin kansainvälisesti kiinnostavien metsämatkailupalveluiden kehittämiseen yhdessä verkoston toimijoiden kanssa. Tavoitteena oli luoda uusia, mm. luontoon perustuvia matkailu- ja hyvinvointipalveluja erityisesti kansainvälisille kohderyhmille. Kehittämistyö perustui osaamisen vahvistamiseen, jota tuettiin työpajoilla, asiantuntijakoulutuksilla sekä verkostotapaamisilla.

Kolmannessa osa-alueessa kehitettiin reitistöjä ja kytkettiin ne osaksi kansainvälistä markkinointia. Mukana oli myös yhteistyötä Suomen International Federation of Popular Sports (IVV) -verkoston kanssa. Tavoitteena oli luoda alueelle IVV-reittejä ja liittää paikallisia palveluita osaksi kansainvälistä reitistöä. Lisäksi alueen olemassa olevia reittejä ja tapahtumia koottiin yhteen. Hyödynnettiin mm. luontopolkuja, joiden avulla kehitettiin kansainvälisesti markkinoitavia matkailutuotteita. Samalla luotiin yhteyksiä kansainvälisiin matkanjärjestäjiin, jotta alueen tunnettuutta voitiin lisätä.

Neljänneksi keskityttiin digitaalisen saavutettavuuden ja markkinointiosaamisen kehittämiseen. Hankkeessa tuotettuja palveluita vietiin kansainvälisiin digitaalisiin alustoihin, kuten Visit Finlandin DataHubiin. Toimijoiden osaamista digitaalisessa markkinoinnissa vahvistettiin koulutusten ja työpajojen avulla. Lisäksi toteutettiin kohdennettu digimarkkinointikampanjapilotti, jolla lisättiin alueen näkyvyyttä valituilla kohdemarkkinoilla (saksankielinen Keski-Eurooppa). Viestintäkanavina hyödynnettiin verkkosivustoja ja sosiaalista mediaa. Tavoitteena oli tehdä palveluista helposti löydettäviä ja saavutettavia.

Koko projektin aikana rakennettiin alueen yhteinen tarinallinen Metsän Sydän-identiteetti. Metsän Sydän -teeman ympärille luotiin yhtenäinen visuaalinen ilme ja viestinnällinen kokonaisuus, joka yhdisti alueen toimijat ja palvelut. Tarinallistaminen tuki sekä tuotteistamista että markkinointia. Hankkeessa tuotettiin monipuolista markkinointimateriaalia, kuten esitteitä, valokuvia ja pilottina alueen yhteinen englanninkielinen matkailutuotemanuaali ”Highlights of the Forest Heart of Finland”. Materiaaleja hyödynnettiin sekä kansallisessa että kansainvälisessä markkinoinnissa.

Kokonaisuutena hankkeen toteutus oli monitasoinen prosessi, jossa yhdistyivät aluekehittäminen, verkostotyö ja käytännön pilotointi. Toteutus loi vahvan perustan alueen metsämatkailun pitkäjänteiselle kehittämiselle ja kansainväliselle kasvulle.

Hankkeessa koottiin laaja ja sitoutunut metsämatkailuverkosto viiden kunnan alueelta. Verkostoon liittyi 25 toimijaa, ja heidän yhteistyötään vahvistettiin kahdeksan asiantuntijatyöpajan ja webinaarin avulla.
Matkailupalveluiden kehittämisessä painotettiin vastuullisuutta, tuotteistamista ja digitalisaatiota. Työpajojen tuloksena syntyi mm. kansainväliseen markkinointiin suunnattu englanninkielinen Forest Heart of Finland -tuotemanuaalipilotti, joka esiteltiin kansainvälisessä myyntiworkshopissa 16 kansainväliselle matkanjärjestäjälle. Lisäksi Metsän Sydän alueelle järjestettiin tutustumismatka (FAM -trip), johon osallistui viisi kansainvälistä matkanjärjestäjää.
Reitistöjen kehittämistä edistettiin kartoittamalla alueen keskeisiä reittejä ja käynnistämällä yhteistyö Pirkanmaan matkailu ry:n kanssa IVV-reittien kehittämiseksi.
Digitaalista osaamista ja saavutettavuutta parannettiin kouluttamalla toimijoita digitaaliseen markkinointiin, analytiikkaan ja hakukoneoptimointiin. Lisäksi toteutettiin kohdennettu markkinointikampanjapilotti Keski-Eurooppaan sekä aktiivista viestintää sosiaalisessa mediassa.
Alueen yhteinen Metsän Sydän -tarina, visuaalinen ilme ja viestintä yhtenäistettiin. Uudet monikieliset (suomi, englanti, saksa) verkkosivut julkaistiin ja alueelle tuotettiin Metsän Sydämen / Forest Heart -ilmeisiä markkinointimateriaaleja kansainvälisiin ja kotimaisiin tapahtumiin.

Hanke vahvisti alueen matkailutoimijoiden yhteistyötä, kehitti kansainvälisesti kiinnostavia alueellisia matkailutuotteita, lisäsi alueen digitaalista näkyvyyttä ja loi yhtenäisen brändin Metsän Sydän -alueelle.

Metsän Sydän-sivuston ylläpitämistä verkoston yhteistyönä tullaan jatkamaan samoin kuin verkostomaista matkailumarkkinointiyhteistyötä verkostokuntien kassa. Seuraavaa verkoston tapaamista on suunniteltu kesän 2026 alkuun Mänttä-Vilppulaan.

Matkalla Metsän Sydämessä 2024–2025 -hankkeen tavoitteena oli kehittää Ylä-Pirkanmaan ja Keuruun alueelle vastuullinen ja kansainvälisesti kiinnostava metsämatkailuverkosto. Hankkeessa edistettiin matkailutoimijoiden osaamista, vahvistettiin viestintää sekä kartoitettiin reittejä ja pilotoitiin luontoon liittyviä matkailupalveluja. Lisäksi panostettiin alueen fyysiseen ja digitaaliseen saavutettavuuteen.
Hankkeen tuloksena syntyi tarinallistettu Matkalla Metsän Sydämessä -kokonaisuus, joka kokoaa yhteen alueen kunnat, yritykset ja muut toimijat. Verkostoyhteistyö lisäsi toimijoiden välistä yhteistyötä ja mahdollisti uusien matkailutuotteiden kehittämisen.
Hanke vahvisti alueen vetovoimaa ja loi edellytyksiä matkailijamäärien kasvulle erityisesti kansainvälisillä markkinoilla. Sen keskeisiä hyödynsaajia ovat alueen matkailuyrittäjät, kunnat sekä matkailijat.

30100

18900

21000

0

Kongasjärven pohjapato

Luonnonvarayhteistyöhankkeet

Naturresurssamarbetsprojekt

2023-09-18 00:00:00

Kosteikot;Kylä;Maaperä;Monimuotoisuus;Turvallisuus;Vapaa-ajan asukkaat ;Vesi;Vesienhallinta;Vesienhoito, vesistön kunnostus;Vesiensuojelu;Vesirakentaminen (sis.ruoppaus);Ympäristötietoisuus

By;Fritidsboende ;Jordmån;Miljömedvetenhet;Mångfald;Säkerhet;Vatten;Vattenbyggande;Vattenhantering;Vattenskydd;Vattenvård, restaurering av vattendrag;Våtmarker

Pohjois-Suomen elinvoimakeskus

Livskraftscentralen i Norra Finland

3

Hanketuki

Projektstöd

Väyrylä – Kongaksen osakaskunta

Paikallinen/Alueellinen

Lokal/Regional

261391

Päättynyt

Avslutat

www.vayrylakongas.fi

Toteuttajat: Väyrylä – Kongaksen osakaskunta yhteistyössä Puolangan kunnan kanssa.
Toimenpiteet: Suunnitelma pohjapadon rakentamiseksi Kongasjärvestä lähtevän Salmenjoen niskalle. Suunnittelutyö kilpailutetaan asiantuntijoilla.

Tavoitteet:
– Nostaa Kongasjärven vedenpinnan korkeuden alarajaa, eli matalinta korkeutta, jonka järvi kevättulvien jälkeen saavuttaa.
– Parantaa järven veden laatua ja hoitaa ekosysteemiä.
– Tukea kalakannan elinvoimaisuutta.

Odotetut tulokset ja vaikutukset:
– Järven vedenkorkeuden alarajan nousu.
– Veden laadun paraneminen.
– Kalakannan säilyttäminen.
– Alueen virkistysmahdollisuuksien lisääntyminen.
– Kiinteistöjen arvon säilyminen.

Kohderyhmä ja hyödynsaajat:
– Kongasjärven ranta-asukkaat ja osakkaat sekä matkailijat.
– Kalastajat ja luonnosta nauttijat.

Toteutusaika ja -alue:
– Suunnitteluhankkeen toteutusaika positiivisesta rahoituspäätöksestä 31.12.2025 asti. Toteutusalueena Kongasjärvi, Salmenjoen niska. Toteutuskunta Puolanka.

Kongasjärvi on tärkeä osa paikallista ekosysteemiä ja virkistysalueita. Järven tila on heikentynyt vuosien varrella, ja sen vedenpinnan vaihteluvälin ja alarajan lasku on aiheuttanut ongelmia niin kalastukselle kuin virkistyskäytöllekin. Suunnitellun padon avulla voimme pysäyttää järven kuivumisen ja parantaa sen veden laatua. Tämä hyödyttää paitsi järven asukkaita myös alueen luontoa ja monimuotoisuutta.
Suunniteltu patohanke tukee kalakannan elinvoimaisuutta ja järven ekosysteemin terveyttä. Tämä hyödyttää kalastajia, luonnonystäviä ja alueen ekologista tasapainoa. Aiemmin toteutettu kyselytutkimus osoittaa vahvaa kannatusta hanketta kohtaan. Suunnitellulla hankkeella on selkeä ja kiireellinen tarve sekä kohderyhmän että toteutusalueen näkökulmasta. Se parantaa järven tilaa ja ylläpitää alueen elinvoimaisuutta, mikä tekee siitä erittäin merkittävän ja perustellun hankkeen.

23120

SO5

28900

2026-06-30 00:00:00

Euroopan maaseuturahasto 2023–2027

Europeiska landsbygdsfonden 2023–2027

0

Yhteistyöhankkeet

Samarbetsprojekt

Kehittämishanke

Utvecklingsprojekt

Tiedonhankintahanke

Informationssökningsprojekt

PUOLANKA

PUOLANKA

80

2025-11-24T14:16:25.663439Z

Hankeidea sai alkunsa Kongasjärven ranta-asukkaiden kiinnittäessä huomiotaan vesitilanteen huonontumiseen erityisesti vuodesta 2013 alkaen. Kongasjärvi on tyypiltään keskikokoinen humusjärvi. Ongelmana ranta-asukkaiden näkökulmasta on vuosittain alkukesästä alkavan veden pinnan alarajan nopean laskun seurauksena venepaikkojen ja laiturien jääminen kuivilleen kauas vesirajasta sekä rajoittuneet veneily- ja uintimahdollisuudet. Veden laatu on huonontunut kalakantaa uhaten ja kalastusmahdollisuuksia rajoittaen sekä kiinteistöjen arvoa laskien. Esimerkiksi katiskat ja muut pyyntivälineet limoittuvat nopeasti. Keväällä 2025 suoritetuissa mittauksissa Kongasjärven vedenpinta laski kolmessa kuukaudessa 35-42 senttimetriä. Vaativan suunnittelutehtävän toteuttamiseksi perustettiin pohjapadon suunnitteluhanketta valmisteleva työryhmä. Hankkeen tärkein tavoite oli laatia suunnitelma pohjapadon rakentamisesta viranomaisten ja rahoittajien hyväksyttäväksi.
Suunnitteluhanketta lähdettiin valmistelemaan sillä olettamuksella, että hanke olisi tyypiltään kuin Osmankajärvellä toteutunut ennallistamishanke. Puolangan kunnan toimesta toteutettiin kirjeitse kysely Kongasjärven rantakiinteistöjen omistajille pohjapadon rakentamiseksi Salmenjoen niskalle. 89 ranta-asukkaalta saatiin yhteensä 85 vastausta, jotka edustivat valtakirjat huomioiden 88 kiinteistöä. Vastanneista 70 (89,8%) kannatti ja 9 (10,2%) vastusti hanketta.
Suunnittelutyöhön pyydettiin tarjouksia eri yrityksiltä. Tarjousten jättöpäivä oli 25.10.2023. Tarjouksia saatiin lopulta kaksi kappaletta, joista hankkeen suunnittelutyöhön valittiin Maveplan oy. Hankkeessa tehtiin maastokäynti 10.6.2024 Kongasjärven rannalle, ja samalla käytiin Salmenjoen suulla. Läsnä tuolloin oli hankkeen työryhmä sekä Maveplan oy:n edustaja. Samalla tehtiin mittauksia ja alustavia hahmotelmia.
Hankesuunnitelmassa prosessi kuvattiin seuraavasti: “Suunnittelutyöhön kuuluu 1. Selvitetään vallitseva vesitilanne (korkeus ja virtaama) Salmenjoen niskassa sekä pohjapadon ympäristövaikutukset 2. Määritetään keskivedenkorkeus Kongasjärvessä 4. Määritetään pohjapadon sijainti, muoto, laajuus ja korkeus 5. Suunnitellaan patomassan hankinta ja kuljetukset 6. Suunnitellaan työvaiheet, konetyön tarve ja laatu 7. Laaditaan kustannusarvio pohjapadon rakentamiselle ja suunnitellaan rahoitus 8. Laaditaan lupahakemus”.
Koska vanhoja Kongasjärven vesirajatietoja ei löytynyt, kokonaisuuden tyyppi muuttui ennallistamisesta keskivedenkorkeuden nostoksi, mikä vaikutti mm. lupaprosessiin. Pohjapadon suunnitelma valmistui 13.11.2024. Maveplan oy esitteli sen työryhmälle 20.11.2024.
Pohjois-Suomen Aluehallintovirastolta tuli 15.01.2025 22-kohtainen täydennyspyyntö hakemukseen liittyen. Haasteellisin täydennyspyyntö liittyi kysely-/ suostumuslomakkeen päivittämiseen. Kongasjärven rantakiinteistöjen omistajille piti tehdä uusi kysely. Kyselyssä piti saada vähintään 75 %:n kannatus niiltä rantakiinteistöiltä, joilla jää maata veden alle hankkeen seurauksena. Suostumus piti saada kunkin kiinteistön jokaiselta omistajalta. Näissä tuloksissa ei ollut merkitystä niillä rantakiinteistöillä, joilla ei jäisi maata veden alle hankkeen seurauksena. Kyselyn toteutti hankkeen työryhmä. Työryhmä laati vastineet myös muihin täydennyspyynnön kohtiin.
20.08.2025 PSAVI:lta tuli uusi täydennyspyyntö koskien Kongasjärven ympärillä olevia talousvesikaivoja. Työryhmä laati kyselylomakkeen täydennyspyynnön mukaisesti ja teki kyselyn rantakiinteistöjen omistajille. Kyselyn vastauksissa rantakiinteistöjen omistajat eivät nähneet hankkeella olevan vaikutusta omistamiinsa talousvesikaivoihin. Työryhmän talkootyöllä oli ratkaiseva merkitys siihen, että hankkeen budjetti ei ylittynyt.
Tämän hankkeen toteuttamista olisi helpottanut se, että toimenpiteen tyyppi (keskivedenkorkeuden nostaminen) olisi ollut selvillä jo ennen hankkeen alkua. Tällöin hankkeessa olisi voitu toteuttaa heti tarvittavat kyselyt. Tyypin vaihtuminen vaikuttaa myös mm. vesilain mukaiseen lupamaksuun merkittävästi. Täydennyspyyntöihin vastaaminen oli haastavaa ja vaati paljon työtunteja. Hankkeen budjetti ei ylittynyt alkuperäisestä (haettu tuki 23 120€). Alkuperäisessä hankesuunnitelmassa päättymisaika oli vuoden 2025 loppuun, mutta tähän haettiin kuuden kuukauden lisäaika.
Hankkeen aikana on käyty vuoropuhelua ja keskustelua paikallisten asukkaiden ja sidosryhmien kanssa. Vastaanotto on ollut pääosin myönteistä ja sidosryhmät ovat olleet todella kiinnostuneita hankkeen etenemisestä.

Hankesuunnitelmassa tuloksiksi määriteltiin suunnitelma pohjapadon rakentamiseksi ja viranomaislupien hakemiseen tarvittava materiaali sekä investointihanke- ja rahoitussuunnitelma. Prosessi kuvattiin seuraavasti: “Suunnittelutyöhön kuuluu 1. Selvitetään vallitseva vesitilanne (korkeus ja virtaama) Salmenjoen niskassa sekä pohjapadon ympäristövaikutukset 2. Määritetään keskivedenkorkeus Kongasjärvessä 4. Määritetään pohjapadon sijainti, muoto, laajuus ja korkeus 5. Suunnitellaan patomassan hankinta ja kuljetukset 6. Suunnitellaan työvaiheet, konetyön tarve ja laatu 7. Laaditaan kustannusarvio pohjapadon rakentamiselle ja suunnitellaan rahoitus 8. Laaditaan lupahakemus”.
Hanketta toteutettiin aluksi ennallistamistoimenpiteenä, mutta tyyppi muuttui keskivedenkorkeuden nostohankkeeksi, koska vanhoja Kongasjärven vesirajatietoja ei löytynyt. Työryhmä teki paljon suunniteltua enemmän talkootyötä, mutta kaikki asetetut tavoitteet saavutettiin. Pohjapadon suunnitelma valmistui 13.11.2024. Maveplan oy esitteli sen työryhmälle 20.11.2024.
Suunnitelma sisältää varsinaisen lupahakemussuunnitelman lisäksi liitteet:
1. Yleis- ja sijaintikartta
2.1 Vaikutusalueen kiinteistörekisterikartta
2.2 Omistajaluettelo
3.1 Kainuun maakuntakaavamerkintöjen yhdistelmäkartta
3.2 Maakuntakaavamerkinnät ja -määräykset
3.3 – 3.7 Ranta-asemakaavat
4. Pohjapadon asema- ja leikkauspiirustukset
5. Simuloidut vedenkorkeudet ja virtaamat
6. Kustannusarvio
7.1 Vahinkoaluekartta
7.2 Vahinkoarvio
8. Suostumukset
Hankkeen etenemisestä on tiedotettu Väyrylä-Kongaksen osakaskunnan verkkosivuilla, kuten hankesuunnitelmaan on kirjoitettu. Julkaisuja on tehty 25.1.2026, 31.5.2025, 24.2.2025 ja 4.4.2024 (16.9.2023 viestitty hankkeen hakemisesta). Viestinnässä kerrottiin mm. hankkeen hakemisesta, taustasta, kannatuskyselyn tuloksista, positiivisesta rahoituspäätöksestä, toimenpiteistä, tavoitteista, odotetuista vaikutuksista, suunnitelman valmistumisesta ja lupahakemuksen jättämisestä sekä sen täydentämisestä. Valmis suunnitelma on lisätty nähtäville osakaskunnan verkkosivuille 3.3.2025.
Suullista viestintää tehtiin myös todella paljon. Paikalliset kiinteistönomistajat ottivat usein itse kontaktia kysyäkseen hankkeesta. Hankkeen etenemisestä on pidetty katsauksia myös vuosien 2025 ja 2026 varsinaisissa kokouksissa, joissa osakkailla on ollut mahdollista esittää kysymyksiä ja keskustella teemasta.
Puolanka -lehti kirjoitti hankkeesta artikkelin, joka julkaistiin 3.7.2024.

Hankkeessa saatuja tietoja ja oppeja jaetaan sekä suullisesti että kirjallisesti eteenpäin. Hankkeen kirjalliset julkaisut (tiedotteet sekä suunnitelma pohjapadosta) jäävät kaikkien saataville osakaskunnan verkkosivuille omalle välilehdelleen, joten ne on helppo löytää esimerkiksi hakukoneiden kautta. Osakaskunnan verkkosivuilla on aina vähintään yhteydenottolomake niille, joita teema mahdollisesti kiinnostaa. Osakaskunta kannustaa aktiivisesti omia osakkaitaan (yli 300 kiinteistöä) muodostamaan työryhmiä, joille tietoa hanketoiminnasta voi siirtää.
Hankkeen epäsuora vaikutus on se, että muutkin paikallisympäristöstään kiinnostuneet kuulevat hankkeiden rahoitusmahdollisuuksista, saavat kontakteja rahoittajiin sekä malleja työryhmän perustamisesta ja toiminnasta. Sekä nykyisen suunnitteluhankkeen, että osakaskuntien aiempien hankkeiden pohjalta kertynyt osaaminen voi auttaa uusia ryhmiä hakemaan hankkeita.
Suunnitteluhankkeen jälkeen osakaskunta hakee rahoitusta investointihankkeelle valmistuneen suunnitelman pohjalta, joten hankkeista tulee luonteva jatkumo ja suunnitteluhankkeen tärkein tuotos, suunnitelma pohjapadosta, saadaan konkretisoitua.

Kongasjärven pohjapato -suunnitteluhanke käynnistyi ranta-asukkaiden huolesta, joka liittyy järven heikentyneeseen vesitilanteeseen. Erityisesti vuodesta 2013 alkaen vedenpinnan nopea lasku alkukesäisin on heikentänyt veneily- ja virkistyskäyttömahdollisuuksia sekä vaikuttanut negatiivisesti veden laatuun, kalastukseen ja kiinteistöjen arvoon. Hankkeen tavoitteena oli laatia toteuttamiskelpoinen suunnitelma pohjapadon rakentamiseksi sekä tuottaa lupahakemukseen tarvittavat aineistot.
Hanke käynnistettiin sillä oletuksella, että kyseessä on ennallistamishanke, mutta toteutuksen aikana ilmeni, ettei historiallisia vesirajatietoja ollut saatavilla. Tämän seurauksena hankkeen luonne muuttui keskivedenkorkeuden nostohankkeeksi, mikä vaikutti merkittävästi lupaprosessiin ja vaadittaviin selvityksiin. Tästä huolimatta kaikki keskeiset tavoitteet saavutettiin.
Hankkeen tuloksena valmistui kattava pohjapadon suunnitelma liitteineen, mukaan lukien erilaiset tarkastelut, vaikutusarviot, kustannusarvio ja lupahakemusaineisto. Hankkeen aikana toimitettiin useita täydennyksiä, mikä lisäsi työmäärää.
Hankkeessa korostui ennakkotiedon merkitys hanketyypin määrittelyssä sekä lupaprosessin vaativuus. Talkootyön suuri osuus mahdollisti hankkeen toteuttamisen budjetin puitteissa.
Työryhmän tavoitteena edetä hankkeen jälkeen investointihankkeeseen ja toteuttaa pohjapato käytännössä.

9941.6

13178.4

0