Kairalan kedot kuntoon!

Yleishyödylliset luonnon monimuotoisuusinvestoinnit

Allmännyttiga investeringar i biologisk mångfald

2024-04-30 00:00:00

Luonnon monimuotoisuus;Maisema

Landskap;Naturens mångfald

Lapin elinvoimakeskus

Livskraftscentralen i Lappland

4

Hanketuki

Projektstöd

Kairalan Kyläseura ry

Paikallinen/Alueellinen

Lokal/Regional

295361

Päättynyt

Avslutat

https://visitkairala.fi

Kairalan kylämaisema on rakentunut vuosisatojen aikana voimallisen maatalouden harjoittamisen myötä. Kyläalueella on laajoja sarkapeltoja, jokivarressa reheviä ja monimuotoisia niittyjä sekä peltoaukeita ja lajistoltaan rikkaita perinnebiotooppialueita. Luonnon ja ihmisen vuorovaikutuksesta on syntynyt lajistoltaan monimuotoinen ja vyöhykkeinen kulttuurimaisema, jota uhkaa maataloustoiminnan vähentymisen myötä maisemanhoitotöiden vaativuus. Hankkeessa hankitaan piennarmurskain yleishyödylliseen käyttöön kulopeltojen ja viljelysteiden pientareiden hoitoon. Tavoitteena on kulttuurimaiseman säilyminen ja maatalousluonnon monimuotoisuuden vaaliminen. Hanke tukee valtakunnallisesti arvokkaan maisemanhoitoalueen hoidon jatkuvuutta. Hoidettu kylämaisema lisää myös asukkaiden viihtyvyyttä, ja parantaa kylämatkailun mahdollisuuksia.

11782.4

SO6

14728

2024-12-31 00:00:00

Harvaan asuttu maaseutu

Glesbygd

Euroopan maaseuturahasto 2023–2027

Europeiska landsbygdsfonden 2023–2027

0

Yleishyödylliset ympäristö- ja ilmastoinvestoinnit

Allmännyttiga miljö- och klimatinvesteringar

Investointihanke

Investeringsprojekt

Yleishyödylliset investoinnit luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi

Allmännyttiga investeringar för att främja naturens mångfald

PELKOSENNIEMI

PELKOSENNIEMI

80

2026-02-13T11:28:29.863Z

Hankkeen suunnittelun teki Kairalan kyläseura ry ja se pohjautui pitkälliseen kokemukseen yhteisöllisestä ja pääasiassa fyysisesti toteutetusta maisemanhoidosta. Rahoituspäätöksen jälkeen kaksi kyläyhdistyksen hallituksen jäsentä, joilla on koulutus ja osaaminen traktoreihin ja niiden työkoneisiin, aloitti tarkemman selvittelyn hankittavasta koneesta. Koneen hankinnassa tuli huomioida se, että kone soveltuu käytettäväksi kylän traktorikannalla. Koneiden valinnassa huomioitiin mm. koneen kokonaispaino, liikkuvuus, työleveys, tehon tarve, terien tyyppi ja paino, koneen takuu ja takuuhuollon sijainti. Kyläyhdistys vertaili eri koneita netin kautta, soitteli toimittajille ja pyysi tarkempia tarjouksia eri toimittajilta, Koneisiin erikoistunut kyläläinen kävi katsomassa konevaihtoehtoja Oulussa ja Rovaniemellä. Pitkällisen selvittelyn jälkeen päädyttiin hankkimaan kone Turun Konekeskuksesta. Kone on Fezzi ZMTE-PRO 2000 piennarmuskain. Kone toimitettiin Kairalaan, josta se purettiin pois lavetin kyydillä kahdella traktorilla. Tämän jälkeen havaittiin ,että kaikki pyydetyt osat eivät olleet mukana. Varaterät ja lisäosat haettiin myöhemmin matkahuollosta Savukoskelta. Kyläyhdistyksen työryhmä kokoontui ja sopi koneen ylläpidosta ja huollosta.

Kyläyhdistyksellä on käytössä piennarmurskain, jolla voidaan ylläpitää kylämaisemaa ja hoitaa maatalousluonnon monimuotoisuutta. Kone tehostaa työtä, joka aiemmin on tehty käsityönä. Kyläseuran väki on ikääntynyttä, joten kone helpottaa osaltaan maisemanhoitoa. Kone mahdollistaa tietyntyyppisten kohteiden hoidon, muttei toki sovellu kaikkiin kohteisiin, joten fyysinen talkootyö tulee myös jatkossa jatkumaan.

Konetta säilytetään konehallissa osoitteessa Sodankyläntie 102 ja kyläseura vastaa sen huolloista ja ylläpidosta.

Kyläseura on sitoutunut kylämaiseman hoitoon. Hoitoa tehdään suunnitelmallisesti joka kesä. Yhdistys kustantaa traktorin käyttökulut, jolla piennarmuskainta käytetään. Hoitokohteet suunnitellaan yhdessä vuosittain mm. maisemakävelyllä. Aktiivisen hoidon myötä kylämaisema säilyy avarana ja lajisto sekä sen eliöstö monimuotoisena.

Kyläseura hankki piennarmurskaimen kylämaiseman hoitoon. Kairalan kylä on valtakunnallisen maisemanhoitoalue, jonka perinteiset elinkeinot ovat hiipuneet. Kylässä on merkittävän laajoja vanhoja peltoalueita, lajistoltaan monimuotoisia vanhoja niittyjä ja laidunalueita sekä viljelysteiden pientareita. Alueet ovat alkaneet pensittymään ja lajisto yksipuolistumaan, joka vaikuttaa heikentävästi kylän yleisilmeeseen, viihtyvyyteen sekä maatalousluonnon monimuotoisuuteen. Hankitulla piennarmuskaimella hoidetaan kyläyhteisön yhdessä valitsemia maisemallisia avainkohtia. Hankinta tukee kylän vuosikymmeniä jatkunutta talkootyöhön pohjautuvaa maisemanhoitoa.

5066.43

6715.97

0

Luonnonmonimuotoisuus tutuksi Liminganlahdella

Yleishyödylliset luonnon monimuotoisuusinvestoinnit

Allmännyttiga investeringar i biologisk mångfald

2024-02-28 00:00:00

Ekosysteemipalvelu ;Kulttuuri, kulttuuriperintö;Kulttuuriperintö;Luonnon monimuotoisuus;Maarakentaminen;Maisema ;Monimuotoisuus;Pölyttäjät ;Ympäristötietoisuus

Ekosystemtjänst;Kultur, kulturarv;Kulturarv;Landskap;Markbyggande;Miljömedvetenhet;Mångfald;Naturens mångfald;Pollinerare

Pohjois-Suomen elinvoimakeskus

Livskraftscentralen i Norra Finland

4

Hanketuki

Projektstöd

Liminganlahden Ystävät ry

Paikallinen/Alueellinen

Lokal/Regional

282810

Päättynyt

Avslutat

Hankkeen toteuttaa Liminganlahden Ystävät ry.
Toimenpiteet: Peltoalueen muokkaaminen luonnon monimuotoisuutta parantavaksi kukkaniityksi
Kohderyhmä: Koululaiset, kuntalaiset, matkailijat, muut virkistyskäyttäjä sekä eri organisaatiot esimerkkiniittynä

2640

SO6

3300

Norsu Leader ry

Norsu Leader ry

2024-12-31 00:00:00

Kaupunkien läheinen maaseutu

Stadnära landsbygd

Euroopan maaseuturahasto 2023–2027

Europeiska landsbygdsfonden 2023–2027

0

Yleishyödylliset ympäristö- ja ilmastoinvestoinnit

Allmännyttiga miljö- och klimatinvesteringar

Investointihanke

Investeringsprojekt

Yleishyödylliset investoinnit luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi

Allmännyttiga investeringar för att främja naturens mångfald

LIMINKA

LIMINGO

80

2026-02-19T11:57:03.131Z

Hanke toteutettiin talkoovoimin ja siinä edistettiin luonnon monimuotoisuuden kehittämistä alueella.

Hankkeen tuloksena lisättiin alueen kukkaniittyä noin 2ha alueelle. Pellolle hankittiin kukkaniittysiemenseoksia kahdelta eri toimittajalta. Hankkeelle tullaan laittamaan keväällä ilmoitustaulu, jossa kerrotaan mitä alueelle on kylvetty, kenen toimesta ja kenen rahoittamana.

Hankkeen vaikutuksesta kukkaniityn jatkoksi tullaan toisen hankkeen myötä rakentamaan kosteikko, joka tukee kukkaniittyä ja luonnon monimuotoisuuden lisäämistä alueella. Kokonaisuus tulee lisäämään alueen virkistys- ja opetuskäyttöä ja matkailun viipymää.

Hanke onnistui hyvin ja talkoolaisia saatiin paikalle yli odotusten. Pelto kylvettiin kokonaan talkoovoimin. Hanke tulee lisäämään alueella viihtymistä sekä luonnon monimuotoisuuden ymmärtämistä.

1135.2

976.8

528

Luonnon monimuotoisuuden parantaminen Karjaanjoen ja Uskelanjoen vesistöissä

Yleishyödylliset luonnon monimuotoisuusinvestoinnit

Allmännyttiga investeringar i biologisk mångfald

2023-08-30 00:00:00

Luonnon monimuotoisuus;Vesienhoito, vesistön kunnostus;Vesiensuojelu;Vieraslajit;Ympäristötietoisuus

Främmande arter;Miljömedvetenhet;Naturens mångfald;Vattenskydd;Vattenvård, restaurering av vattendrag

Uudenmaan elinvoimakeskus

Livskraftscentralen i Nyland

3

Hanketuki

Projektstöd

Virtavesien hoitoyhdistys Virho ry, Vårdförening för strömvatten rf

Paikallinen/Alueellinen

Lokal/Regional

258943

Päättynyt

Avslutat

Virtavesien hoitoyhdistys Virho ry (Virho) hankkeessa kunnostetaan Karjaanjoen ja Uskelanjoen joki- ja purouomia. Hankkeen tavoitteena on elvyttää Karjaanjoen ja Uskelanjoen arvokalojen ja ravuston elinmahdollisuuksia sekä parantaa vesistöjen tilaa ja vedenlaatua. Samassa vesistöjen taloudellinen arvo ja arvostus kasvavat sekä mm. mökkitonttien arvo nousee. Tavoitteena on myös luoda yhteisöllisyyttä vesistöjen varsille ja antaa tietoa vesienhoidosta maa- ja vesialueen omistajille. Tärkeimmät tavoitteet hankkeessa on suorittaa virtavesikunnostuksia joki- ja purouomissa. Käytännössä tämä tarkoittaa kutusoraikkojen ja poikaskivikoiden rakentamista sopiviin alueisiin vesistöissä. Kunnostuksien tarkoitus on palauttaa perkauksilla uomista tuhotut elin- ja lisääntymisalueet. Kunnostuksilla voidaan myös viimeistellä esim. viranomaiskunnostettuja alueita tai huoltaa aikaisemmin kunnostettuja kohteita. Hanke myös poistaa vieraslajeja toiminta-alueellaan ja opastaa maanomistajia vieraslajien poistossa. Toteutustapana voivat olla talkookunnostukset, konetyö ja myös työttömien palkkaaminen kunnostuksiin.

15000

SO6

20000

Ykkösakseli ry

Ykkösakseli ry

2026-06-30 00:00:00

Ulompi kaupunkialue

Yttre stadsområde

Euroopan maaseuturahasto 2023–2027

Europeiska landsbygdsfonden 2023–2027

0

Yleishyödylliset ympäristö- ja ilmastoinvestoinnit

Allmännyttiga miljö- och klimatinvesteringar

Investointihanke

Investeringsprojekt

Yleishyödylliset investoinnit luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi

Allmännyttiga investeringar för att främja naturens mångfald

SALO

SALO

75

2025-12-15T10:34:05.997322Z

Karjaanjoen vesistön kunnostukset 2025-30.6.2026

Pusulanjoki, Lohja Pusulanjoessa sijaitsevan pitkän koskialueen Karisjärvenkosken niska-alue on aikoinaan perattu. Kosken niska-alueen pohja koostuu lähinnä teräväsärmäisestä perkuukivestä ja teräväsärmäisestä sorasta. Alueelle otettiin talvella 25 kuution kiviaineskuorma josta 20 kuutiota oli soraa ja 5 kuutiota kiveä. Joen pohjoispuolen peltoalue aurattiin lumesta useaan kertaan, jotta peltoalue saatiin jäädytettyä raskaita koneita kestäväksi. Kiviaines jaettiin paikallisen koneurakoitsijan avustukselle uoman varteen useaan eri kasaan odottamaan kesäaikaisia kunnostuksia. Sorana kunnostuksessa käytettiin 16-50 mm soraa ja kivenä 150-450 mm kiveä. Kosken niska-alueelle kunnostettiin soralla useita pienempiä kutualueita ja isolla kivellä parannettiin virtausnopeutta soraikoilla sekä sijoitettiin kiveä uomaan virtavesilajiston elinalueeksi. Niska-alueen alapuolisessa koskessa soraistettiin kolmen eri koskikynnyksen yläpuolet kutualueiksi ja uomaan sijoitettiin kohteeseen tuotua kiveä. Lisäksi uoman rannoilta sijoitettiin perkuukiveä ja puuainesta takaisin koskeen. Kunnostuksia alueella suorittivat Virhon työntekijät ja Markus Penttinen sekä useat talkoolaiset. Kohteessa pidettiin kahdet eri kunnostustalkoot. Karisjärvenkosken niska-alueen uusille soraikoille syntyi ainakin yksi kutupesä kutuaikana.

Pusulanjoen Töllinkoski, Lohja
Töllinkosken yläosan huonokuntoinen pato poistettiin monen toimijan yhteistyönä vuonna 2023. Yläpuolisen patoaltaan tyhjennyksestä huolimatta koskeen karkasi padon poiston yhteydessä suuri määrä maa-ainesta tukkien mm. alueen kutusoraikkoja. Hankkeen toimesta Töllikoskella pidettiin talkookunnostuspäivä jossa alueen soraikot käytiin pöyhimässä kuohkeiksi ja alueella jo olevia soraikkoja vahvistettiin uudella soralla. Alueella pöyhittiin noin viisitoista soraikkoa ja kolmea luontaista soraikkoaluetta parannettiin ja laajennettiin uudella soralla. Kunnostuksessa käytettiin 16-50 mm. soraa noin 2 kuutiota. Kosken keskiosan laajaan uudella soralla vahvistettuun soraikkoon syntyi kaksi kookasta kutupesää ja soraikolla nähtiin noin 55 cm naarastaimen kutemassa. Kosken alaosan pöyhityille soraikoille syntyi ainakin kolme erillistä kutupesää.

Karjaanjoen sivupuro Räpsänoja, Karkkila
Puronieriän poistopyynnissä oli nyt käynnissä kuudes kausi vuonna 2025. Purosta onnistuttiin poistamaan enää 7 puronieriä yksilöä kolmella eri pyyntikerralla, taimenia tuli sivusaaliiksi perholla 23 kpl. Yhteensä puronieriöitä on purosta poistettu 368 kpl. Youtube kanava Kalastajanmaailma kävi tekemässä juttua puron kunnostuksesta ja puron puronieriäkannan poistohankkeesta vuonna 2023. Youtube videolla on ollut vuoden 2025 loppuun mennessä jo yli 19 000 näyttökertaa.

Puron alaosilta ruopattiin lampi talvella 2025. Lammen ruoppauksesta lähti liikkeelle kiintoainesta alapuoliselle kunnostetulle alueelle. Yhteistyössä alueen osakaskunnan kanssa kunnostetun alueen soraikot käytiin pöyhimässä puhtaiksi. Alueella olevan lammen maanomistajan kanssa keskusteltiin lammen padon yhteydessä olevasta kalatiestä ja pohdittiin padon settilankkujen asettamista niin, että erityisesti syysaikaan pääosa virtaamasta ohjautuisi kalatien kautta jolloin mm. taimenen nousumahdollisuudet kalatiestä parantuvat. Purolla tehtiin hankkeen toimesta kunnostustarveselvitystä syksyllä 2025. Maastokäynnin yhteydessä purosta löytyi UPM:n alueelta huonosti asennettu tierumpu joka toimii vaellusesteenä. Asiasta otettiin yhteyttä maanomistajaan ja kohteessa pidettiin maastokatselmus UPM:n edustajan kanssa. UPM asensi tierummun uudelleen kesäkuussa 2026 ja nyt virtavesilajit pystyvät liikkumaan rummun läpi myös ylävirran suuntaan. Puron latvoilla putkitettiin uomaa kesällä 2026. Työstä aiheutui isot kiintoaines päästöt Virhon kunnostusalueille. Luvattomasta työstä tehtiin ilmoitus viranomaisille. Kesäkuussa 2026 Virhon kausityöntekijät kävivät täydennys kunnostamassa kiintoaineksen tuhoamaa kunnostusaluetta uudella soralla. Alueen soraikot pöyhittiin ja niihin lisättiin uutta soraa sekä tehtiin muutamia uusia soraikkoja.

Vihtijoen sivupuro, Vihti
Puro toimii tärkeänä taimenen lisääntymispurona Vihtijoen vesistössä. Talven 2026 pitkä pakkaskausi mahdollisti puron koneellisen kunnostuksen. Kohteeseen otettiin 25 kuutiota 16-50 mm soraa. Sora jaettiin puron suoraksi kaivetuille osille yhteistyössä maanomistajan kanssa. Sora jaettiin telakaivurin ja traktorin sekä peräkärryn avulla purossa olevan jääkannen päälle josta se laskeutui puron pohjalle jäiden sulattua. Maaliskuussa ja toukokuussa soraistustyötä viimeisteltiin vielä käsityönä. Uudet soraikkopohjat toimivat taimenen lisääntymisalueina ja virtavesieliöstön sekä vesisammaleiden tartuntapintana. Uutta soraikkoaluetta puroon syntyi noin sadan metrin matkalle.

Uskelanjoen vesistön kunnostukset 2025-30.6.2026

Uskelanjoen sivuhaara, Salo
Alueen hiekka- ja savipohjaisia virta-alueita soraistettiin ja kivettiin taimenen ja muun vesieliöstön lisääntymis- ja elinalueiksi. Soramateriaalin jaon uoman varteen toteutti alueen maanomistaja lainaamallaan kauhakuormaajalla. Toinen alueen maanomistajista raivasi aukon tien ja niittyalueen välisen puuston läpi rekka-autolle. Raivatun aukon ansioista kiviaines pystyttiin tiputtamaan suoraan nupista joen penkalle aivan kunnostuskohteen tuntumaan. Pitkän virta-alueen alaosaa kunnostettiin 12 kuution soramäärällä ja 22 kuution kivimäärällä. Kunnostettu uomapituus oli noin 80 metriä. Alueella vahvistettiin vanhoja soraikkoja ja tehtiin kokonaan uusia. Kivellä luotiin noin 40 metriä pitkä kivinen koskialue virtavesilajiston monipuoliseksi elinalueeksi. Koskialueeseen sijoitettiin myös kolme soraikkoa. Uutta soraikkoa kunnostuksessa syntyi 48 neliötä ja kivikkoa 66 neliötä. Kunnostuksessa käytettävä sora oli 16-65 mm ja kivi 150-450 mm. Kunnostuksia alueella suorittivat Virhon työntekijät, Rapalan henkilökunta 18 hengen voimin ja Livia ympäristöoppilaitoksen oppilaat. Talvella 2026 kohteessa paikattiin kivenajosta syntyneitä maaston painaumia koneellisesti. Painaumiin tuotiin hiekkaa jolla maasto tasoitettiin. Kunnostusalueen 8 soraikkoon oli syntynyt vähintään 9 kutupesää 23.10.2025 mennessä.

Uskelanjoen sivuhaara, Salo
Erinomaiset kunnostustulokset rohkaisivat jatkamaan kunnostustyötä Uskelanjoella. Aikaisempien vuosien kunnostusalueilla taimenen lisääntyminen on moninkertaistunut. Hiipumassa olleelle kunnostusalueelle syntyi vuonna 2019 enää 2-3 taimenen kutupesää ennen kunnostustoiminnan aloittamista. Syksyllä 2025 kunnostetuilta alueilta laskettiin hurjat 77 taimenen kutupesää. Vuoden 2026 kunnostuksen tavoitteena oli pääosin parantaa alueen taimenen poikasalueita ja virtavesiluonnon monimuotoisuutta luomalla kunnostusalueen alaosan savipohjaisille alueille lisää kivistä koskipinta-alaa. Kiviaineksella myös suojattiin uoman eroosio herkkiä reunoja eroosiolta. Koskialueet toimivat taimenen poikasten suojaisina elinalueina sekä mahdollistavat muun virtavesiluonnon monipuolistumisen alueella. Karkea kiviaines toimii tartuntapintana vesisammalille ja vesihyönteisille. Talvella alueelle kuljetettiin noin 22 kuutiota 150-400 mm kiviainesta paikallisen maanomistajan avustuksella. Kiviaines jaettiin aivan uoman reunoille, josta tulevien talkoolaisten oli helppo kivetä uomaa käsityönä. Uomaa kivettiin noin 40 metrin matkalta, lisäksi alueelle tehtiin 2 uutta kutusoraikkoa vuoden 2025 kunnostuksesta yli jääneestä sorasta. Soraikoihin soraa meni noin 1 kuutio. Alueella olivat talkoilemassa Rapalan henkilökunta 18 hengen voimin hankevastaavan ohjauksessa.

Uskelanjoen Hitolanjoen alinta koskea on aikoinaan ”kunnostettu” erikoisella tavalla. Hyvää poikaskoskea on kynnystetty lampareiksi ja kosken sivu-uomastoja on kuivatettu. Virhon kausityöntekijät kävivät avaamassa ja vesittämässä kosken sivu-uomastoja taimenen pienpoikasten elinalueiksi. Kuiville jäävää sivu-uomastoa vesitettiin avaamalla sivu-uomien ja pääuoman välistä kannasta kolmesta eri kohdasta. Uutta paremmin vesitettyä sivu-uomastoa muodostui kosken yhteyteen noin 60 metrin matkalle. Hitolanjoen kunnostuksen kuluihin ovat osallistuneet myös Elinvoimakeskus kalastonhoitomaksuvaroilla ja L-S kalatalousalue

Karjaanjoen vesistön kunnostukset

Pusulanjoki, Lohja
Pusulanjoessa sijaitsevan pitkän koskialueen Karisjärvenkosken niska-alue on aikoinaan perattu. Kosken niska-alueen pohja koostuu lähinnä teräväsärmäisestä perkuukivestä ja teräväsärmäisestä sorasta. Alueelle otettiin talvella 25 kuution kiviaineskuorma josta 20 kuutiota oli soraa ja 5 kuutiota kiveä. Joen pohjoispuolen peltoalue aurattiin lumesta useaan kertaan, jotta peltoalue saatiin jäädytettyä raskaita koneita kestäväksi. Kiviaines jaettiin paikallisen koneurakoitsijan avustukselle uoman varteen useaan eri kasaan odottamaan kesäaikaisia kunnostuksia. Sorana kunnostuksessa käytettiin 16-50 mm soraa ja kivenä 150-450 mm kiveä. Kosken niska-alueelle kunnostettiin soralla useita pienempiä kutualueita ja isolla kivellä parannettiin virtausnopeutta soraikoilla sekä sijoitettiin kiveä uomaan virtavesilajiston elinalueeksi. Niska-alueen alapuolisessa koskessa soraistettiin kolmen eri koskikynnyksen yläpuolet kutualueiksi ja uomaan sijoitettiin kohteeseen tuotua kiveä. Lisäksi uoman rannoilta sijoitettiin perkuukiveä ja puuainesta takaisin koskeen. Kunnostuksia alueella suorittivat Virhon työntekijät ja Markus Penttinen sekä useat talkoolaiset. Kohteessa pidettiin kahdet eri kunnostustalkoot. Karisjärvenkosken niska-alueen uusille soraikoille syntyi ainakin yksi kutupesä kutuaikana.

Pusulanjoen Töllinkoski, Lohja
Töllinkosken yläosan huonokuntoinen pato poistettiin monen toimijan yhteistyönä vuonna 2023. Yläpuolisen patoaltaan tyhjennyksestä huolimatta koskeen karkasi padon poiston yhteydessä suuri määrä maa-ainesta tukkien mm. alueen kutusoraikkoja. Hankkeen toimesta Töllikoskella pidettiin talkookunnostuspäivä jossa alueen soraikot käytiin pöyhimässä kuohkeiksi ja alueella jo olevia soraikkoja vahvistettiin uudella soralla. Alueella pöyhittiin noin viisitoista soraikkoa ja kolmea luontaista soraikkoaluetta parannettiin ja laajennettiin uudella soralla. Kunnostuksessa käytettiin 16-50 mm. soraa noin 2 kuutiota. Kosken keskiosan laajaan uudella soralla vahvistettuun soraikkoon syntyi kaksi kookasta kutupesää ja soraikolla nähtiin noin 55 cm naarastaimen kutemassa. Kosken alaosan pöyhityille soraikoille syntyi ainakin kolme erillistä kutupesää.

Karjaanjoen sivupuro Räpsänoja, Karkkila
Puronieriän poistopyynnissä oli nyt käynnissä kuudes kausi vuonna 2025. Purosta onnistuttiin poistamaan enää 7 puronieriä yksilöä kolmella eri pyyntikerralla, taimenia tuli sivusaaliiksi perholla 23 kpl. Yhteensä puronieriöitä on purosta poistettu 368 kpl. Youtube kanava Kalastajanmaailma kävi tekemässä juttua puron kunnostuksesta ja puron puronieriäkannan poistohankkeesta vuonna 2023. Youtube videolla on ollut vuoden 2025 loppuun mennessä jo yli 19 000 näyttökertaa.

Puron alaosilta ruopattiin lampi talvella 2025. Lammen ruoppauksesta lähti liikkeelle kiintoainesta alapuoliselle kunnostetulle alueelle. Yhteistyössä alueen osakaskunnan kanssa kunnostetun alueen soraikot käytiin pöyhimässä puhtaiksi. Alueella olevan lammen maanomistajan kanssa keskusteltiin lammen padon yhteydessä olevasta kalatiestä ja pohdittiin padon settilankkujen asettamista niin, että erityisesti syysaikaan pääosa virtaamasta ohjautuisi kalatien kautta jolloin mm. taimenen nousumahdollisuudet kalatiestä parantuvat. Purolla tehtiin hankkeen toimesta kunnostustarveselvitystä syksyllä 2025. Maastokäynnin yhteydessä purosta löytyi UPM:n alueelta huonosti asennettu tierumpu joka toimii vaellusesteenä. Asiasta otettiin yhteyttä maanomistajaan ja kohteessa pidettiin maastokatselmus UPM:n edustajan kanssa. UPM asensi tierummun uudelleen kesäkuussa 2026 ja nyt virtavesilajit pystyvät liikkumaan rummun läpi myös ylävirran suuntaan. Puron latvoilla putkitettiin uomaa kesällä 2026. Työstä aiheutui isot kiintoaines päästöt Virhon kunnostusalueille. Luvattomasta työstä tehtiin ilmoitus viranomaisille. Kesäkuussa 2026 Virhon kausityöntekijät kävivät täydennys kunnostamassa kiintoaineksen tuhoamaa kunnostusaluetta uudella soralla. Alueen soraikot pöyhittiin ja niihin lisättiin uutta soraa sekä tehtiin muutamia uusia soraikkoja.

Vihtijoen sivupuro Salmoja, Vihti
Puro toimii tärkeänä taimenen lisääntymispurona Vihtijoen vesistössä. Talven 2026 pitkä pakkaskausi mahdollisti puron koneellisen kunnostuksen. Kohteeseen otettiin 25 kuutiota 16-50 mm soraa. Sora jaettiin puron suoraksi kaivetuille osille yhteistyössä maanomistajan kanssa. Sora jaettiin telakaivurin ja traktorin sekä peräkärryn avulla purossa olevan jääkannen päälle josta se laskeutui puron pohjalle jäiden sulattua. Maaliskuussa ja toukokuussa soraistustyötä viimeisteltiin vielä käsityönä. Uudet soraikkopohjat toimivat taimenen lisääntymisalueina ja virtavesieliöstön sekä vesisammaleiden tartuntapintana. Uutta soraikkoaluetta puroon syntyi noin sadan metrin matkalle.

Uskelanjoen vesistön kunnostukset
Uskelanjoen sivuhaara, Salo
Alueen hiekka- ja savipohjaisia virta-alueita soraistettiin ja kivettiin taimenen ja muun vesieliöstön lisääntymis- ja elinalueiksi. Soramateriaalin jaon uoman varteen toteutti alueen maanomistaja lainaamallaan kauhakuormaajalla. Toinen alueen maanomistajista raivasi aukon tien ja niittyalueen välisen puuston läpi rekka-autolle. Raivatun aukon ansioista kiviaines pystyttiin tiputtamaan suoraan nupista joen penkalle aivan kunnostuskohteen tuntumaan. Pitkän virta-alueen alaosaa kunnostettiin 12 kuution soramäärällä ja 22 kuution kivimäärällä. Kunnostettu uomapituus oli noin 80 metriä. Alueella vahvistettiin vanhoja soraikkoja ja tehtiin kokonaan uusia. Kivellä luotiin noin 40 metriä pitkä kivinen koskialue virtavesilajiston monipuoliseksi elinalueeksi. Koskialueeseen sijoitettiin myös kolme soraikkoa. Uutta soraikkoa kunnostuksessa syntyi 48 neliötä ja kivikkoa 66 neliötä. Kunnostuksessa käytettävä sora oli 16-65 mm ja kivi 150-450 mm. Kunnostuksia alueella suorittivat Virhon työntekijät, Rapalan henkilökunta 18 hengen voimin ja Livia ympäristöoppilaitoksen oppilaat. Talvella 2026 kohteessa paikattiin kivenajosta syntyneitä maaston painaumia koneellisesti. Painaumiin tuotiin hiekkaa jolla maasto tasoitettiin. Kunnostusalueen 8 soraikkoon oli syntynyt vähintään 9 kutupesää 23.10.2025 mennessä. Uskelanjoen sivuhaara, Salo Erinomaiset kunnostustulokset rohkaisivat jatkamaan kunnostustyötä Uskelanjoella. Aikaisempien vuosien kunnostusalueilla taimenen lisääntyminen on moninkertaistunut. Hiipumassa olleelle kunnostusalueelle syntyi vuonna 2019 enää 2-3 taimenen kutupesää ennen kunnostustoiminnan aloittamista. Syksyllä 2025 kunnostetuilta alueilta laskettiin hurjat 77 taimenen kutupesää. Vuoden 2026 kunnostuksen tavoitteena oli pääosin parantaa alueen taimenen poikasalueita ja virtavesiluonnon monimuotoisuutta luomalla kunnostusalueen alaosan savipohjaisille alueille lisää kivistä koskipinta-alaa. Kiviaineksella myös suojattiin uoman eroosio herkkiä reunoja eroosiolta. Koskialueet toimivat taimenen poikasten suojaisina elinalueina sekä mahdollistavat muun virtavesiluonnon monipuolistumisen alueella. Karkea kiviaines toimii tartuntapintana vesisammalille ja vesihyönteisille. Talvella alueelle kuljetettiin noin 22 kuutiota 150-400 mm kiviainesta paikallisen maanomistajan avustuksella. Kiviaines jaettiin aivan uoman reunoille, josta tulevien talkoolaisten oli helppo kivetä uomaa käsityönä. Uomaa kivettiin noin 40 metrin matkalta, lisäksi alueelle tehtiin 2 uutta kutusoraikkoa vuoden 2025 kunnostuksesta yli jääneestä sorasta. Soraikoihin soraa meni noin 1 kuutio. Alueella olivat talkoilemassa Rapalan henkilökunta 18 hengen voimin hankevastaavan ohjauksessa.

Uskelanjoen sivujoen Hitolanjoen alinta koskea on aikoinaan ”kunnostettu” erikoisella tavalla. Hyvää poikaskoskea on kynnystetty lampareiksi ja kosken sivu-uomastoja on kuivatettu. Virhon kausityöntekijät kävivät avaamassa ja vesittämässä kosken sivu-uomastoja taimenen pienpoikasten elinalueiksi. Kuiville jäävää sivu-uomastoa vesitettiin avaamalla sivu-uomien ja pääuoman välistä kannasta kolmesta eri kohdasta. Uutta paremmin vesitettyä sivu-uomastoa muodostui kosken yhteyteen noin 60 metrin matkalle. Hitolanjoen kunnostuksen kuluihin ovat osallistuneet myös Elinvoimakeskus kalastonhoitomaksuvaroilla ja L-S kalatalousalue. Yllä mainitut kunnostukset ym. toimenpiteet ovat lisänneet merkittävästi kunnostusalueiden luonnon monimuotoisuutta ja parantaneet mm. uhanalaisen taimenen lisääntymis- ja poikastuotanto mahdollisuuksia. Kunnostukset ovat lisänneet merkittävästi tietoisuutta ja vesistöistä välittämisen kulttuuria paikallisen väestön keskuudessa. Kunnostuksien yhteydessä on oltu yhteydessä viranomaisiin jotka ovat myös saaneet tietoa kyseisistä vesistöistä ja niiden kunnostamisesta

Kunnostukset ym. toimenpiteet ovat lisänneet merkittävästi kunnostusalueiden virtavesiluonnon monimuotoisuutta ja parantaneet mm. uhanalaisen taimenen lisääntymis- ja poikastuotanto mahdollisuuksia. Osassa kunnostuskohteita on saatu vesialue- ja maanomistajia aktivoitua kunnostustoimintaan. Kuitenkin vesistöjen, kala- ja rapukantojen sekä niiden monimuotoisuuden parantamiseen tehtävä työmaa on niin laaja ja suuri, että virtavesihankkeiden jatkamiselle on suuri tarve. Kunnostustyö myös vaatii ammattitaitoa ja rahallista resurssia jota voidaan toimivien hankkeiden avulla kohdentaa potentiaalisien vesistöjen kunnostustoimintaan. Virtavesiä ja vaelluskalakantoja elvyttävää hankerahoitusta haettiin ja saatiin vuosille 2026, 2027 ja 2028. Tulevan hankkeen ydin on virtavesien kunnostustoiminnassa, vaelluskalojen elinympäristöjen parantamisessa ja vesiensuojelussa.

Hanke on toiminut hankesuunnitelman mukaisesti. Karjaanjoen ja Uskelanjoen alueita on kunnostettu yhteensä kuudessa eri kohteessa. Tärkeimmät toimenpiteet hankkeessa oli suorittaa virtavesikunnostuksia joki- ja purouomissa. Käytännössä tämä tarkoittaa kutusoraikkojen ja poikaskivikoiden rakentamista sopiviin alueisiin vesistöissä. Kunnostuksien tarkoitus oli palauttaa mm. perkauksilla tuhotut elin- ja lisääntymisalueet vesieliöstölle, esimerkiksi taimenille ja ravuille. Kunnostukset hyödyttävät virtavesien luonnon monimuotoisuutta monin eri tavoin. Kivetyt ja soraistetut alueet toimivat tarttumapintana monille eri vesieliöille ja vesisammalille. Hanke myös perehdyttää maanomistajia ja mökkiläisiä vieraslajien poistoon. Erityisesti kohteena olivat haitalliset vieraslajit minkki ja supikoira. Kunnostusten suunnittelu ja seuranta tapahtui tiiviissä yhteistyössä maa- ja vesialueiden omistajien kanssa. Tämä on erinomainen keino tuoda tietoa omistajille ja luoda kiinnostusta myös pienvesiä kohtaan. Kunnostuksien toteutustapana voivat olla talkookunnostukset, konetyö ja myös työttömien palkkaaminen kunnostuksiin. Työttömien kausityöntekijöiden palkkaamiseen on käytetty palkkatukea, eduskunnan myöntämää kolmivuotista siirtomäärärahaa Suomenlahteen laskevien jokien vaelluskalakantojen parantamiseksi ja investointihankkeen rahoitusta. Investointihankkeen rahoituksen käyttö kausityöntekijän palkkaamiseen vaati muutoshakemuksen teon ja hyväksytyn päätöksen.

6450

5550

3000

Rietajärven kunnostus, vaihe 1

Yleishyödylliset luonnon monimuotoisuusinvestoinnit

Allmännyttiga investeringar i biologisk mångfald

2024-02-07 00:00:00

Kylä;Vapaa-ajan asukkaat ;Vapaa-ajan toiminta, harrastukset ;Vesienhoito, vesistön kunnostus;Vesiensuojelu;Yhteisöllisyys, yhteisö, osallisuus

By;Fritidsboende ;Fritidsverksamhet, hobbyer ;Gemenskap, delaktighet;Vattenskydd;Vattenvård, restaurering av vattendrag

Sisä-Suomen elinvoimakeskus

Livskraftscentralen i Inre Finland

4

Hanketuki

Projektstöd

Rietajärvi ry

Paikallinen/Alueellinen

Lokal/Regional

279528

Päättynyt

Avslutat

Rietajärven tila on arvioitu vuoden 2007 vesistöseurannassa tyydyttäväksi. Sittemmin järven rehevöityminen on jatkunut, mikä näkyy mm. lummekasvustojen lisääntymisenä. Hanke käynnistää Rietajärven suojelu- ja kunnostustoimenpiteet. Vaiheessa 1 jyrsitään lumpeiden juuristoa.

8204

SO6

11720

Linnaseutu ry

Linnaseutu ry

2024-12-15 00:00:00

Kaupunkien läheinen maaseutu

Stadnära landsbygd

Euroopan maaseuturahasto 2023–2027

Europeiska landsbygdsfonden 2023–2027

0

Yleishyödylliset ympäristö- ja ilmastoinvestoinnit

Allmännyttiga miljö- och klimatinvesteringar

Investointihanke

Investeringsprojekt

Yleishyödylliset investoinnit luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi

Allmännyttiga investeringar för att främja naturens mångfald

HÄMEENLINNA

TAVASTEHUS

70

2026-01-26T09:07:56.682Z

Toteutus perustui sopimukseen, jonka mukaan IMH-Tekniikka suoritti jyrsintätyön Truxor dm 5000 -koneella ja keräilyveneellä.

Tulokset on kuvattu yhdistyksemme Google sites -sivustolla https://sites.google.com/view/rietajarvi/lumpeiden-jyrsint%C3%A4-2024

Kyseessä oli yhdistyksemme ensimmäinen ponnistus Rietajärven kunnostamiseksi. Seuraavissa vaiheissa on tarkoitus pureutua kuormituksen vähentämiseen. Tässä pyrimme tekemään yhteistyötä Pääjärven suojeluyhdistyksen kanssa. Onhan Pääjärvenkin edun mukaista, jos kuormitusta saataisiin kuriin jo latvavesillä. (Rietajärvestä lähtevä Rietaoja laskee Pääjärveen.)

Hankkeessa jyrsittiin lummekasvustojen juuria Rietajärvestä.

3527.72

3035.48

1640.8

Kuusinkijoki kuntoon

Yleishyödylliset luonnon monimuotoisuusinvestoinnit

Allmännyttiga investeringar i biologisk mångfald

2023-07-06 00:00:00

Luonnon monimuotoisuus;Maisema ;Vesienhoito, vesistön kunnostus;Vesiensuojelu;Vesirakentaminen (sis.ruoppaus)

Landskap;Naturens mångfald;Vattenbyggande;Vattenskydd;Vattenvård, restaurering av vattendrag

Pohjois-Suomen elinvoimakeskus

Livskraftscentralen i Norra Finland

4

Hanketuki

Projektstöd

Kuusinkijoki kuntoon ry

Paikallinen/Alueellinen

Lokal/Regional

254785

Päättynyt

Avslutat

Kuusinkijoki kuntoon ry on ostanut Kuusinkijoessa olevan Myllykosken vesivoimalaitoksen ja siihen kuuluvat maa- ja vesialueet joulukuussa 2022.
Syys- lokakuussa 2023 aloitetaan 67:n vuoden ajan kuivana olleen Piilijoen pohjan puhdistaminen. Työ tehdään pääosin konetyönä ja lopuksi käsityönä. Piilijoen puhdistaminen on esityö varsinaiselle Kuusinkijoen avaamiselle.
Kesällä 2024 Piilijoen liittyminen Kuusinkijokeen rakennetaan valmiiksi konsulttiyhtio AFRY:n tekemän suunnitelman mukaisesti. Työt on tavoite olla valmiina syksyllä 2024.
Kuusinkijoki kuntoon ry on kuusamolainen yhdistys, jonka tavoitteena on saada Oulankajoen sivujoki, Kuusinkijoki, sellaiseen kuntoon, että erittäin uhanalaisen taimenen ja muiden vaelluskalojen on mahdollista päästä perinteisille kutualueilleen. Kuusamossa Oulankajoen sivujoki, Kuusinkijoki, on yksi Suomen parhaan potentiaalin omaavista taimenjoista. Ennen voimalaitosta taimen ja muut vaelluskalat nousivat Kuusinkijokea pitkin yläpuolisille järvialueille kutemaan ja kasvamaan. Myllykosken pienvesivoimala on estänyt kalojen nousun joen latvajärville kutemaan 67:n vuoden ajan.

30000

SO6

50000

Koillismaan Leader ry

Koillismaan Leader ry

2024-12-31 00:00:00

Harvaan asuttu maaseutu

Glesbygd

Euroopan maaseuturahasto 2023–2027

Europeiska landsbygdsfonden 2023–2027

0

Yleishyödylliset ympäristö- ja ilmastoinvestoinnit

Allmännyttiga miljö- och klimatinvesteringar

Investointihanke

Investeringsprojekt

Yleishyödylliset investoinnit luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi

Allmännyttiga investeringar för att främja naturens mångfald

KUUSAMO

KUUSAMO

60

2026-04-20T12:51:55.595Z

Vesijohtotyöt teki putkifirma varmistaen 200 talouden vedensaannin tulevaisuudessa. Kiviensiirrot liittyvät Piilijoen ennallistamistyöhön.

Tulokset ovat erittäin hyvät, saatiin kaikki suunnitellut ennallistamistyöt tehtyä ennen talvea.

Huhtikuussa alkaa Kuusinkijoen ennallistamisessa ns. viimeistelytyöt.
Kustannusarvio lopputöille on n. 780 000 €. Rahoitus on tulossa Ely:n maaseuturahastosta. Rakennetaaan kaksi työpatoa, kaksi pohjapatoa ja yksi silta Piilijoen patotiehen

Piilijoen ennallistamistyöt vuoden 2025 saatiin syksyllä 2024 tehtyä. Nämä viimeistelytyöt mahdollistavat keväällä 2025 Piilijoen avaamisen pojkapatojen rakentamisen jälkeen.
Piilijoen pohja on puhdistettu täydellisesti puustosta syksyllä 2024. Lisäksi kuntat on saatu puhdistettua kone- että käsitöinä. Lisäksi kerätyt kuntat on maisemoitu Kuusamon Yhteismetsän maille Kuusamon kaupungin ympäristötarkastan ohjeiden mukaisesti. Lisäksi Kuusinkijoen ja Piilijoen liittymä kohdassa on poistettu kalliota n. 60 m3 kaivinkonetyönä. Piilijoen pohjan kalliopohjaan kaivinkonevasaralla tehtiin myös alivirtaussyvennys valmiiksi. Kiviä samalla siirrettiin Piilijoen rakennettavaan pohjapadon työmaalle valmiiksi. Pohjapto rakennetaan toukokuun lopulla 2025.
Lisäksi Koillis-Kuusamon vesiosuuskunnan vesijohto laitettiin riittävän syvälle Piilijoen pohjalle ja eristettiin molemminpuolin
rannalla jäätymisen estämiseksi.
Loppusyksyllä roudan tultua ajettiin myös kivikasoja valmiiksi kesän 2025 töitä ajatellen.
Piilijoki on ennallistettu 2023-2024 niin hyvään kuntoon kuin on mahdollista. Kuusinkijoki kuntoon odottaa malttamattomana Piilijoen lopullista aukaisua 70 vuoden padotuksen jälkeen.

12900

11100

6000

Honkalanrannan luonnonsuojelualueen luontorakentaminen III

Yleishyödylliset luonnon monimuotoisuusinvestoinnit

Allmännyttiga investeringar i biologisk mångfald

2024-01-14 00:00:00

Esteettömyys;Luonnon monimuotoisuus;Maisema ;Reitistö;Saavutettavuus;Vapaa-ajan toiminta, harrastukset ;Yhteisöllisyys, yhteisö, osallisuus

Fritidsverksamhet, hobbyer ;Gemenskap, delaktighet;Landskap;Leder;Naturens mångfald;Tillgänglighet;Tillgänglighet

Sisä-Suomen elinvoimakeskus

Livskraftscentralen i Inre Finland

4

Hanketuki

Projektstöd

Honkalanrannan tuki ry

Paikallinen/Alueellinen

Lokal/Regional

275990

Päättynyt

Avslutat

Honkalanrannan luonnonsuojelualue

Honkalanrannan tuki ry toteuttaa Honkalanrannan luonnonsuojelualueella monipuolisen luontorakentamisohjelman, jolla säilytetään ja palautetaan perinnemaisemaa, edistetään linnuston suojelua ja kehitetään alueen luontopalveluita. Hankkeeseen kuuluu ruovikon niittoa, raivausta, lammaslaidunten aitaamista ja huoltokatoksen rakentaminen.

Hankkeen tavoitteena on varmistaa maisemanhoitoon tarvittavien lampaiden laiduntamisen edellytyset pitkälle tulevaisuuteen, monipuolistaa lintujen elinympäristöä ja parantaa alueen huollon edellytyksiä siten, että alueen ylläpito saadaan toimivalle ja kestävälle pohjalle. Alue sijaitsee järven rannassa lähellä asutusta, ja siellä vierailee vuosittain tuhansia alueen asukkaita ja koululaisia, joita hanke hyödyttää. Hanke toteutetaan vuosien 2024 ja 25 aikana painottuen kesäkausiin.

21072.8

SO6

30104

Linnaseutu ry

Linnaseutu ry

2025-12-31 00:00:00

Ulompi kaupunkialue

Yttre stadsområde

Euroopan maaseuturahasto 2023–2027

Europeiska landsbygdsfonden 2023–2027

0

Yleishyödylliset ympäristö- ja ilmastoinvestoinnit

Allmännyttiga miljö- och klimatinvesteringar

Investointihanke

Investeringsprojekt

Yleishyödylliset investoinnit luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi

Allmännyttiga investeringar för att främja naturens mångfald

HÄMEENLINNA

TAVASTEHUS

70

2026-05-04T09:25:18.085Z

Hanke toteutettiin kaksivuotisena siten, että aitatöitä, niittoa sekä pitkospuiden ja polkujen kunnostusta tehtiin molempina vuosina
2024 ja 2025; monikäyttökatos rakennettiin ja opasteet uusittiin 2025. Toteutus kattoi kaikki hankkeeseen suunnitellut työt ja
hankinnat ja kulut pysyivät pääosin budjetissa. Hankkeen työmäärä kasvoi huomattavasti arvioidusta, mikä johtui pääosin siitä, että
monikäyttökatos päätettiin edullisten materiaalien ja suorien materiaalilahjoitusten turvin toteuttaa aiottua maalattiaista avokatosta
huomattavasti laadukkaampana lautalattiaisena latona, jossa on kauttaaltaan harvalaudoitetut seinät, ikkuna ja liukuovi.

Hankkeen tuloksena kaikki vanhimmat, 50mm vahvuisilla tolpilla ja matalalla verkkoaidalla tehdyt laitumien aidat uusittiin kokonaan
vahvemmille 80mm tolpalle ja 120cm korkealle verkolle. Lisäksi ns. suolohkon laidun jaettiin kahteen osaan paremman
laidunkierron mahdollistamiseksi. Aitoihin asennettiin metallirakenteiset portit huonosti toimineiden puuporttien tilalle. Uutta aitaa
rakennettiin kaikkiaan yli 700m.
Lintutornin edustan ruovikko niitettiin molempina kesinä, mikä tuotti alueen linnustolle monipuolisemman elinympäristön.
Rantaluhtaa raivattiin pensaikosta, mikä palautti alkuperäistä perinnemaisemaa. Pitkospuista vaihdettiin lahovikaisia lankkuja ja
vahvistettiin olemassa olevia rakenteita ruuvaamalla lankut poikkipuihin, mikä vähentää yksittäisten lankkujen taipumaa ja vähentää
vanhenevien lankkujen katkeamisriskiä. Tämä pidentää käyttöikää huomattavasti. Polkuja pinnoitettiin soralla ja hakkeella ja
samalla polkujen kapeimpia kohtia levennettiin.
Alueelle rakennettiin monikäyttökatokseksi kutsuttu lato, joka mahdollistaa polttopuiden ja oman heinän varastoimisen alueella sekä
mahdollistaa lammastalouden olkien, kuivikkeiden ja muiden tarvikkeiden hankkimisen suurina erinä mikä alentaa hintoja ja karsii
turhaa liikennettä. Alueen luontopolun vanhimpia, vaurioituneita opasteita uusittiin ja hankittiin pari uutta.

Hankkeen päätavoite oli saattaa alue sellaiseen kuntoon, että lampaiden laiduntaminen ja alueen muu nykyinen käyttö on
kestävällä pohjalla ja voi jatkua pitkälle tulevaisuuteen. Nämä tavoitteet saavutettiin ja voidaan arvioida vaikutusten ulottuvan
pääosin 10-20 vuoden päähän tulevaisuuteen. Monikäyttökatoksen ja polkujen osalta vaikutus on useita kymmeniä vuosia.
Jatkossa ei ole suunnitelmia suurista investoinneista, vaan alue on rakenteiltaan valmis ja järjestettävät talkoot lähivuosina ovat
alueen maisemanhoitoa, vieraslajien torjuntaa ja rakenteiden kunnossapitoa.
Jatkossa aitojen ja pitkospuiden kunto tarkastetaan vuosittain, mutta mittavia toimenpiteitä ei oleteta tarvittavan kymmeneen
vuoteen. Rakennusten ja etenkin kattojen kunto tarkastetaan joka toinen vuosi, oleellisia toimenpiteitä ei oleteta tarvittavan
kymmeneen vuoteen. Perinnemaiseman umpeen kasvamista seurataan ja varaudutaan raivaustarpeeseen rantaluhdalla ja
laitumilla viiden vuoden sisällä. Opasteiden uusimistarvetta on todennäköisesti viiden vuoden sisällä, pois lukien nyt uusitut
opasteet.

Hankkeessa toteutettiin Honkalanrannan luonnonsuojelualueen lammaslaitumien aitojen laaja uusiminen, ruovikon niittoa ja
rantaluhdan raivausta sekä pitkospuiden ja polkujen kunnostusta. Alueelle rakennettiin monikäyttökatos ja alueen opasteita uusittiin
ja lisättiin.

9061.3

7796.94

4214.56

HOITOKALASTUSKALUSTON PÄIVITYS 2023-24

Yleishyödylliset luonnon monimuotoisuusinvestoinnit

Allmännyttiga investeringar i biologisk mångfald

2023-11-19 00:00:00

Luonnon monimuotoisuus;Vapaa-ajan toiminta, harrastukset ;Vesienhoito, vesistön kunnostus

Fritidsverksamhet, hobbyer ;Naturens mångfald;Vattenvård, restaurering av vattendrag

Pohjois-Suomen elinvoimakeskus

Livskraftscentralen i Norra Finland

1

Hanketuki

Projektstöd

Tyräjärven nuottamiehet ry

Paikallinen/Alueellinen

Lokal/Regional

265734

Päättynyt

Avslutat

TYRÄJÄRVEN NUOTTAMISTEN HOITOKALASTUSKALUSTON PÄIVITYS 2023-24
Rakennetaan 300:n metrin mittainen hoitokalastusnuotta, jonka pyyntikorkeudeksi tulee 8 metriä. Nuotta rakennetaan Tyräjärven nuottamiehet ry:n toimesta. Lisäksi hankitaan kaikuluotain, jonka avulla selvitetään kalaparvien sijainti sekä paikan kelpoisuus nuotanvetoon. Myös venekalusto vaatii päivittämistä, hankimme uuden varmakäyntisen perämoottori aiemmin käytettynä ostettuun veneeseen.

8873.53

SO6

14789.21

Koillismaan Leader ry

Koillismaan Leader ry

2024-11-30 00:00:00

Harvaan asuttu maaseutu

Glesbygd

Euroopan maaseuturahasto 2023–2027

Europeiska landsbygdsfonden 2023–2027

0

Yleishyödylliset ympäristö- ja ilmastoinvestoinnit

Allmännyttiga miljö- och klimatinvesteringar

Investointihanke

Investeringsprojekt

Yleishyödylliset investoinnit luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi

Allmännyttiga investeringar för att främja naturens mångfald

TAIVALKOSKI

TAIVALKOSKI

60

2024-04-19T12:22:42.283Z

HOITOKALASTUSNUOTAN RAKENTAMINEN
Hoitokalastusnuotta rakentuu kahdesta siipiverkosta ja siipiverkot toisiinsa yhdistävästä umpiperästä. Siipiverkkot tehtiin 165 metrin mittaisiksi, nuotan pyyntikorkeuden olessa 8 metriä. Tavoitteena oli rakentaa 300:n metrin mittainen nuotta. Siipiverkkoelementit (2 kpl) koottiin jamomalla yhteen, paaleina hankituista ja paikalla leikatuista hapaan kappaleista. Havasosien (9 kpl/elementti) silmäkoko pienenee jamomisen edetessä perää kohti. Paaleissa oli havasta suunniteltua enemmän, kun kaikki havas käytettiin, niin nuotasta tuli 30 metriä pidempi kun oli suunniteltu.
Koko hankkeen kustannusarvio alitettiin 257,65 eurolla.
Hyvin suunniteltu hanke toteutui ilaman yllätyksiä.

Nuottamiehet toimii yhdessä vesialueenomistajan Jokijärven kylän kalastuskunnan sekä vesistöntilan parantamiseen, kalaston rakenteen oikaisemiseen ja alueen järvien virkistyskäytön kohentamiseen tähtäävien tahojen kanssa.

Hoitokalstuksella saavutettavat vaikutukset. Vesistön sisäisen kuormituksen vähentämiseen kohdistuvat toimet Tyrä- ja Koviojärvellä tähtäävät kalojen luonnonkierron palauttamiseen ja veden laadun parantamiseen, jotka luovat pohjaa koko Iijoen vesistön vetovoiman nostamiselle, elinkeinoelämän ja matkailun piristymiselle sekä irkistyskäytölle ja asumisviihtyvyydelle. Hoitokalastus kaluston uudistaminen ja ylläpito tähtää jatkuvaan toimintaan kalakantojen luonnonkierron palauttamiseksi.

HOITOKALASTUSNUOTAN RAKENTAMINEN
Tyräjärven nuottamiehet suunnittelivat ja rakensivat hoitokalastusnuotan itse. Lähtökohtana oli Tyräjärven ja Koviojärven hoitokalastukseen soveltuvan nuotan suunnittelu ja rakentaminen.
Nuotta rakennettiin Jokijärven kylätalon tiloissa, Taivalkosken kansalaisopiston pyydysrakentamisen opintopiirissä, opettajana toimi Ari Ahola. Opintopiiri tuntien lisäksi työtä tehtiin runsaasti myös muuna aikana. Nuotan rakentaminen toteutui suunnitelman mukaisesti, ainut merkittävä poikkeama suunniteltuun oli huomattavasti suurempi työtuntien määrä. Työtunteja kertyi yli kolminkertainen määrä arvioituun määrään verrattuna.
MUUT KALUSTOHANKINNAT
Tavoitteena oli hankkia perämoottori veneeseen jolla hoidetaan rysäpyynnin saaliskuljetuksia sekä käytetään yhteysveneenä nuottauslautalla. Kalaparvien etsimiseen ja nuottaukseen soveltuvien apajapaikkojen kartoittamista varten tavoite oli hankkia kaikuluotain. Molemmat hankinnat tehtiin suunnitelman mukaisesti.

3815.61

3283.22

1774.7

Luonnon monimuotoisuuden parantaminen Vantaanjoen vesistössä

Yleishyödylliset luonnon monimuotoisuusinvestoinnit

Allmännyttiga investeringar i biologisk mångfald

2023-08-13 00:00:00

Luonnon monimuotoisuus;Vesienhoito, vesistön kunnostus;Vesiensuojelu;Vieraslajit;Ympäristötietoisuus

Främmande arter;Miljömedvetenhet;Naturens mångfald;Vattenskydd;Vattenvård, restaurering av vattendrag

Sisä-Suomen elinvoimakeskus

Livskraftscentralen i Inre Finland

3

Hanketuki

Projektstöd

Virtavesien hoitoyhdistys Virho ry, Vårdförening för strömvatten rf

Paikallinen/Alueellinen

Lokal/Regional

257870

Päättynyt

Avslutat

www.virho.fi

Virtavesien hoitoyhdistys Virho ry (Virho) on Suomen tunnetuin pienvesistöjen kunnostaja ja edelläkävijä. Virho tuntee erinomaisesti Vantaanjoen uhat ja mahdollisuudet sekä paikat, joita kunnostamalla voidaan saavuttaa hyviä tuloksia. Uomakunnostukset tulee suunnata kohteisiin joissa vedenlaatu on riittävä myös vaativille lajeille. Samaan aikaan tulee tehdä tiedotus- ja valistustyötä, jotta vedenlaadulliset ongelmat saadaan vähenemään. Vedenlaatuongelmia voivat aiheuttaa mm. kunnalliset jätevesipäästöt. Virho käy jatkuvaa vuoropuhelua ja tekee yhteistyötä kuntien kanssa koskien jätevesipäästöjä. Uomien kunnostaminen ja vieraslaji pyynnit tehdään tiiviissä yhteistyössä maa- ja vesialueiden omistajien kanssa. Yhteistyö lisää valtavasti vesistö- ja kalastotietoisuutta myös paikallisten asukkaiden keskuudessa. Yhteistyö myös lisää kiinnostusta vesien tilaan ja vesistöjen tilan parantamiseen. Hankkeen tavoitteena on elvyttää Vantaanjoen arvokalojen ja ravuston elinmahdollisuuksia sekä parantaa vesistöjen tilaa ja vedenlaatua. Samassa vesistöjen taloudellinen arvo ja arvostus kasvavat sekä mm. mökkitonttien arvo nousee. Tavoitteena on myös luoda yhteisöllisyyttä vesistöjen varsille ja antaa tietoa vesienhoidosta maa- ja vesialueen omistajille. Tärkeimmät tavoitteet hankkeessa on suorittaa virtavesikunnostuksia joki- ja purouomissa. Käytännössä tämä tarkoittaa kutusoraikkojen ja poikaskivikoiden rakentamista sopiviin alueisiin vesistöissä. Kunnostuksien tarkoitus on palauttaa perkauksilla tuhotut elin- ja lisääntymisalueet. Kunnostuksilla voidaan myös viimeistellä esim. viranomaiskunnostettuja alueita tai huoltaa aikaisemmin kunnostettuja kohteita. Hanke myös poistaa vieraslajeja toiminta-alueellaan ja opastaa maanomistajia vieraslajien poistossa. Toteutustapana voivat olla talkookunnostukset, konetyö ja myös työttömien palkkaaminen kunnostuksiin.
Toteutusaika 15.8.2023-31.12.2025
Toteutusalue Vantaanjoen vesistö Emo ry. toiminta-alueella.

15000

SO6

20000

Eteläisen maaseudun osaajat EMO ry

Eteläisen maaseudun osaajat EMO ry

2026-06-30 00:00:00

Sisempi kaupunkialue

Inre stadsområde

Euroopan maaseuturahasto 2023–2027

Europeiska landsbygdsfonden 2023–2027

0

Yleishyödylliset ympäristö- ja ilmastoinvestoinnit

Allmännyttiga miljö- och klimatinvesteringar

Investointihanke

Investeringsprojekt

Yleishyödylliset investoinnit luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi

Allmännyttiga investeringar för att främja naturens mångfald

HYVINKÄÄ

HYVINGE

75

2025-12-19T13:55:07.223971Z

6450

5550

3000

Pienpeto- ja vieraslajihanke

Yleishyödylliset luonnon monimuotoisuusinvestoinnit

Allmännyttiga investeringar i biologisk mångfald

2023-10-30 00:00:00

Kosteikot;Luonnon monimuotoisuus;Vieraslajit

Främmande arter;Naturens mångfald;Våtmarker

Lapin elinvoimakeskus

Livskraftscentralen i Lappland

4

Hanketuki

Projektstöd

Kemin-Lapin riistanhoitoyhdistys

Paikallinen/Alueellinen

Lokal/Regional

267096

Päättynyt

Avslutat

Hankkeella pyritään pyytämään haitallisia vieraslajeja Savukosken ja Pelkosenniemen kuntien alueella.

Hanketta koordinoi Savukosken ja Pelkosenniemen riistanhoitoyhdistykset, jotka alkuvuodesta 2024 yhdistyvät Kemin-Lapin riistanhoitoyhdistykseksi.

Käytännön toteutus suoritetaan Savukosken ja Pelkosenniemen paikallisten metsästysseurojen suorittamana pyyntivälineiden pyyntiin virittämisellä ja päivittäisellä kokemisella. Liitteenä osallistuvista metsästysseuroista luettelo.(liite1)
Hankkeeseen tarvittavat 20% omarahoitusosuus kerätään osallistuvilta metsästysseuroilta. Hankkeeseen ei käytetä riistanhoitoyhdistyksen varoja.

Hankkeen tarve
Poistetaan paikalliseen luontoon kuulumattomat vieraslajit ja pienpedot.
Tausta
Vieraslajit ja pienpedot ovat lisääntyneet ja systemaattista pyyntiä ei alueella ole.
Kohderyhmä
Metsästysseurat ja yksittäiset sitoutuneet metsästäjät.
Hyödynsaajat
Luonnon ekologinen tasapaino paranee ja metsäkanalintukanta ja muut alkuperäislajit hyötyvät ja estetään vieraslajien leviäminen.
Toteutusalue
Savukosken ja Pelkosenniemen kunnan yksityis- ja valtionmaat.

Hankkeen laajempi viitekehys
Aktivoimme nuoria ja paikallisia metsästäjiä hoitamaan arvokasta luonnon monimuotoisuutta.
Hankkeen toteutus, aikataulu ja riskit
Hanke toteutetaan paikallisten metsästysseurojen ja aktiivisten metsästäjien talkootyöllä.
Hanke toteuttaminen aloitetaan rahoituspäätöksen jälkeen ja pyyntiä jatketaan vuosittain sallittuina pyyntiaikoina.
Jos hankerahoitus ei toteudu riittävän suuruisena niin hanke ei toteudu esitetyssä laajuudessa.
Hankkeen tavoitteet, tulokset, vaikutukset sekä seuranta ja raportointi.
Tavoitteenamme on poistaa vieraslajeja sekä pienpetoja. Tuloksena on aktivoida metsästäjiä ko. asiassa, kun on käytettävissä olevia pyyntivälineitä.
Vaikutuksena on estää haitallisten vieraslajien leviäminen.
Seuranta ja raportointi toteutetaan metsästäjien tekemillä ilmoituksella omariistaan.

26448.8

SO6

33061

2024-12-30 13:23:07

Harvaan asuttu maaseutu

Glesbygd

Euroopan maaseuturahasto 2023–2027

Europeiska landsbygdsfonden 2023–2027

0

Yleishyödylliset ympäristö- ja ilmastoinvestoinnit

Allmännyttiga miljö- och klimatinvesteringar

Investointihanke

Investeringsprojekt

Yleishyödylliset investoinnit luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi

Allmännyttiga investeringar för att främja naturens mångfald

SAVUKOSKI

SAVUKOSKI

80

2024-12-30T11:23:07.702Z

11372.98

15075.82

Toivon metsä – hyvinvointia ja kestävää monimuotoisuutta

Yleishyödylliset luonnon monimuotoisuusinvestoinnit

Allmännyttiga investeringar i biologisk mångfald

2024-01-15 00:00:00

Reitistö;Vapaa-ajan toiminta, harrastukset

Fritidsverksamhet, hobbyer ;Leder

Etelä-Pohjanmaan elinvoimakeskus

Livskraftscentralen i Södra Österbotten

4

Hanketuki

Projektstöd

Seinäjoen seurakunta

Paikallinen/Alueellinen

Lokal/Regional

271501

Päättynyt

Avslutat

Hankkeessa rakennetaan vapaaehtoisvoimin esteetön laavu, wc sekä puulato Pappilankorpeen Seinäjoen seurakunnan omistamaan metsään.

Hankkeen talkootyöhön voivat vapaasti osallistua kaikki kansalaiset, mukana ovat muun muassa alueella toimivat Etelä-Pohjanmaan Mettälliset ry, Etelä-Pohjanmaan moottorikelkkailijat ry, Ylistaron Kainaston metsästysseura ry, Seinäjoen alueella toimivat Partion lippukunnat, Lakeuden Elämysliikunta ry ja Seinäjoen seurakunta.

Laavulta lähtee esteetön reitti lähteelle, jossa on tasanne pöytä-penkki-yhdistelmää varten. Lähdettä ympäröivä metsä tullaan ennallistamaan korveksi seurakunnan omilla toimenpiteillä. Toinen reitin haara kulkee rajaa pitkin ristimetsään, jonne rakennetaan maastoon sopiva pieni levähdys- ja hiljentymispaikka luonnonkivistä ja suurista haaparungoista. Koko alueesta tulee esteetön, mikä mahdollistaa kaikkien ihmisten liikkumisen luontokohteessa. Alueella voidaan jatkossa pitää luonto- ja ympäristökasvatuksen opetusta – esimerkiksi luontokerhoja – ja opettaa konkreettisesti, mitä hiilensidonta tarkoittaa. Alueen luonnosta pidetään huolta ja sillä voidaan torjua ilmastonmuutosta. Luontokohde on kaikille avoin ja tuo esille sen, että seurakunta metsänomistajana kantaa vastuuta luonnosta.

Liikunta on luontainen väline monenlaiseen kohtaamiseen. Parhaimmillaan se ehkäisee syrjäytymistä ja ulkopuolisuutta ja luo tunnetta yhteisöllisyydestä, millä saattaa olla ratkaiseva rooli niin nuoren, aikuisen kuin ikäihmisenkin elämässä. Hankkeen tarpeellisuus nousee esille siinä, että tässä luontokohteessa yhdistyvät monien eri ryhmien tarpeet. Hankkeelle asetetut tavoitteet eivät liity seurakunnan kirkkolaissa ja -järjestyksessä määriteltyihin perustehtäviin, eivätkä kunnan lakisääteisiin tehtäviin.

39186.55

SO6

60287

Kehittämisyhdistys Liiveri ry

Kehittämisyhdistys Liiveri ry

2024-12-31 00:00:00

Kaupunkien läheinen maaseutu

Stadnära landsbygd

kirsi-poltto

Euroopan maaseuturahasto 2023–2027

Europeiska landsbygdsfonden 2023–2027

0

Yleishyödylliset ympäristö- ja ilmastoinvestoinnit

Allmännyttiga miljö- och klimatinvesteringar

Investointihanke

Investeringsprojekt

Yleishyödylliset investoinnit luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi

Allmännyttiga investeringar för att främja naturens mångfald

SEINÄJOKI

SEINÄJOKI

65

2026-01-28T14:42:49.310Z

Idea Toivon metsä – hyvinvointia ja kestävää monimuotoisuutta -hankkeesta sai alkunsa jo metsätapahtumassa syksyllä 2023, kun seurakuntalaiset osallistuivat metsänhoitoon seurakunnan metsässä Pappilankorvessa. Aluetta hoidettiin metsänhoidollisesti ja raivattiin 120 metriä pitkä rauduskoivuista tehty risti, joka näkyy mm. dronella otetuissa kuvissa.

Hankkeessa tehtiin esteettömyyssuunnitelma koko hankealueelle, sen tekijäksi samoin kuin hankkeen asiantuntijaksi valittiin kilpailutuksella Saloelämys Tmi.

Hankkeessa rakennettiin esteetön laavu, vessa sekä puulato Pappilankorpeen Seinäjoen seurakunnan metsään. Laavulta lähtee esteetön reitti lähteelle, loppupäässä on lankkupolku sekä siltä ojan yli. Lankkupolun päässä on tasanne sekä pöytä-penkki yhdistelmä luonnossa pysähtymistä varten. Lähdettä ympäröivä metsä tullaan ennallistamaan korveksi seurakunnan omilla toimenpiteillä. Toinen reitin haara kulkee lähellä rajaa ristimetsään. Ristimetsään rakennettiin maastoon sopiva pieni levähdyspaikka/ hiljentymispaikka, alttari ja risti. Koko alue on esteetön, joka mahdollistaa kaikkien ihmisten liikkumisen luontokohteessa. Alueella voidaan jatkossa pitää luonto- ja ympäristökasvatuksen opetusta esim. luontokerhoja ja opettaa konkreettisesti, mitä hiilensidonta tarkoittaa. Alueen luonnosta pidetään huolta, jolla torjutaan ilmastonmuutosta. Luontokohde on kaikille avoin ja tuo esille sen, että seurakunta metsänomistajana kantaa vastuuta luonnosta.

AIKATAULU
2/2024 Hankkeen aloitusinfo. Hankkeen toteutuksen suunnittelu
2–8/2024 Reittien tasausta, murskeen ajoa ja levitystä reitille. Laavun, wc:n ja puuladon tekoa
8–10/2024 Laavun, wc:n ja siirto paikalleen. Puuladon tekeminen paikan päällä. Lankkupolun tekeminen lähteelle ja lähteen levähdyspaikan tekeminen.
10–12/2024 Alueen viimeistelyä, viittojen asennus paikalleen. Loppukatselmus ja loppuraportin tekoa.
12/2024 Hankkeen päättäminen

ESTEETÖN LAAVU, WC, PUULATO JA KAMERAVALVONTA REITTIEN LÄHTÖPAIKALLE
Seinäjoen seurakunnan puistopäällikkö Esko Karttunen ja seurakunnan metsäasiantuntija Jouni Aila sekä alueen suunnittelija Hannu Salo tutustuivat hankepaikkaan ja määrittelivät laavun, wc:n sekä puuladon paikat. Samalla merkattiin ja sijoitettiin reitistö maastoon. Reitistö jakautuu Ristimetsään menevään haaraan ja lähteelle menevään haaraan.
Esteettömän laavun ja wc:n hirsityöt tehtiin ostopalveluna ja kilpailutettiin keväällä 2024. Rakentajaksi valittiin Lakeuden Elämysliikunta ry, jolla on kokemusta useista samanlaisista töistä. Laavun ja wc:n hirsityöt tehtiin Seinäjoen Jouppilanvuorella ja siirrettiin paikalleen Toivon metsään. Paikan päällä tehtiin laavun katto ja sisäosat sekä nuotiokehä sekä wc:n luiska.

Laavusta tehtiin esteetön, jossa huomioitiin väljät sisätilat sekä kivituhkapintainen lattiamateriaali. Laavun pöydän korkeus on 670 mm ja nukkumalaverit ja samalla istuinpenkit sisäseinustalla korkeudeltaan 550 mm. Laavun mallia haettiin Kyrkösjärven esteettömän lastenreitin Oravapolun laavusta. Laavuun lisättiin molemmin puolin sivuseinät, estämään tuulta. Laavulla voidaan nukkua ympäri vuorokauden. Nuotiokehä on malliltaan aivan ”uniikki”, joka suunniteltiin alusta alkaen tähän paikkaan. Nuotiokehän korkeus on myös esteettömyyden vaatimusten mukainen, korkeudeltaan 800 mm. Nuotiokehä rakennettiin sisä- ja ulkoverkosta, jossa väliin laitettiin kiviä. Itse tulipesässä on kuorma-auton vanne, johon muurattiin erillinen pohja. Kehän laidalle hitsattiin sekä ritilä että raakku makkaranpaistoa ja nokipannukahvien keittoa varten.

Laavu sijaitsee kaukana asutuksesta, joten ilkivaltaa vastaan päätettiin hankkia valvontakamera. Valvontakameraan haettiin kokemusta Lakeuden Latu ja Polku ry:n Järvilaavulta.

Riistakamera on mallia Burrel S12 HD+SMS3, akkuna on lyijyhyytelöakku 12 V x7,2 Ah. Akkua ladataan aurinkopaneelilla ja teho on 15 W, sekä jännite 12 V . Kamerassa on sim -kortti joka lähettää liikkeestä kuvaa laavulta. Kamera tulee viereiseen haapaan, osoittamaan laavulle päin.

Laavupihalle tuleva esteetön wc rakennettiin myös ostopalveluna Seinäjoen Jouppilanvuorella. Rakentajaksi valittiin Lakeuden Elämysliikunta ry. Vastaavanlaisia vessoja on yhdistys rakentanut parikymmentä. Paikka Toivon metsässä tehtiin talkootyönä, samoin kuin esteetön luiska ja tasanne vessan eteen. Luiska noudattaa esteettömyyden kriteereitä, ollen 8 %:n nousulla. Esteettömän wc: edessä on tasanne, joka on kooltaan 2,5×2,5 metriä, eli sähköpyörätuolin pyörähdysympyrä. Tasanteessa ja luiskassa on myös reunalistat. Kokemusten mukaan käymälä toimii erittäin hyvin, eikä haju- ym. haittoja ilmene. Vastaavan mallisia käymälöitä on käytössä Jouppilanvuoren esteettömällä elämysreitillä vuodesta 2006 lähtien.

Puulato oli tarkoitus tehdä kokonaan talkootyönä paikan päällä. Seurakunnan omat kökkäläiset hankkivat puutavaran ja aisasivat puut puuladon kasaamista varten. Puutavaraa varattiin noin 40 kappaletta. Heti alussa huomattiin, että seurakunnan kökkäläiset eivät pysty puulatoa rakentamaan, koska se vaatii hirrenveistotaitoa ym. Hankevastaava pyysi Liiveriltä lupaa rakennuttaa hirsilato ostopalveluna. Ladon budjetti ei ylittynyt ostopalvelun vuoksi. Puuladon seinään kiinnitettiin maastopalovaroitus kyltti.

ESTEETÖN REITISTÖ LÄHTEELLE JA RISTIMETSÄÄN SEKÄ ALTTARI
Reitit määriteltiin merkkaamalla reitin keskilinja. Ristimetsään kulkeva noin 250 metriä pitkä esteetön reitti kulkee rajasta keskimäärin kymmenen metrin etäisyydellä. Reitti on 2,5 metriä leveä sekä pohjustettiin täytemaalla ja päälle ajettiin noin 7 cm:n kerros kivituhkaa, joka on esteettömyyden vaatimus reitille. Reitin nousu saa olla korkeintaan 5 %. Kivituhka vaatii kovettuakseen noin vuoden, jolloin se ei enää painu. Reitin teko kilpailutettiin ja tekijäksi valittiin Varrasjärven murske.

Ristimetsän kupeeseen rakennettiin metsäalttari risteineen. Alttari jäljittelee kirkon alttaria kaiteineen ja pöytineen. Alttarille voi polvistua ja papin luvalla jakaa, vaikka ehtoollista. Ristin suunnitteli Hannu Salo ja alttarilla olevan lyhdyn Simo Inkeri. Alttari suunniteltiin kiven kupeeseen, jossa oli ristinmuotoinen lohkeama.

LEVÄHDYSPAIKKA PÖYTÄ-PENKKEINEEN
Toinen esteetön reitin osa menee noin 150 metrin matkan lähteelle. Lähteen pulppuamispaikan löysi seurakunnan metsäasiantuntija Jouni Aila. Tämä metsäsaareke on ennallistettu patoamalla oja ja lähteeltä tuleva vesi, jolloin alue muuttuu korveksi, korpimaisemaan kuuluvine kasveineen. Tällä metsäalueella noin sadan metrin matkalle tehtiin lankkupolku ja ojan yli silta. Lankkupolun tulee täyttää esteettömyyden kriteerit.

VIITAT JA KYLTIT KOKO ALUEELLE
Lopuksi asetettiin viitat paikalleen aina päätiestä Toivon metsään saakka. Kyltit asennettiin jokaiseen risteykseen. Toivon metsään tuli omat kyltit, jotka asennettiin paikoilleen. Toivon metsässä kyltit ohjaavat laavulle, esteettömään wc:n, lähteelle ja alttarille.

HANKKEEN RAHOITUS
Hankkeen budjetti koostui rakentamiseen tarvittavista materiaaleista ja talkootyöstä. Kokonaisrahoitus on 60 287,00 euroa, josta talkootyön osuus on 21 100,45 euroa. Hankkeen rahoitus muodostui EU –rahoituksesta, muusta julkisesta tuesta (seurakunnan oma rahoitus) ja yksityisestä rahoituksesta /talkootyöstä. Talkoolaisten henkilötyön hinta on 20 euroa/tunti sekä konetyön hinta 40 euroa/tunti.

HANKKEEN RISKIKARTOITUS
Hankkeen toteutuksen riskeinä pidettiin reittien rakentamiseen liittyviä riskejä. Alueen louhikkoisuus saattaa tuoda ongelmia, joskin valitulla yrittäjällä on suuri kaivinkone, joka vähentää riskejä huomattavasti. Myös kevään rospuuttokausi saattaa tuoda ongelmia reittien tekovaiheessa. Suuremmilta riskeiltä vältyttiin, vain rakentamisen alueen märkyys toi jonkin verran haasteita rakentamisessa.

YHTEISTYÖKUMPPANIT
Yhteistyökumppanit toimivat hankkeen taustavoimina ja osin hankkeen talkootyössä. Yhteistyökumppaneina toimivat partiolaiset, Seinäjoen seurakunnan nuorisotyö, Etelä-Pohjanmaan Mettälliset, Etelä-Pohjanmaan moottorikelkkailijat, Kainaston metsästysseura, Lakeuden Elämysliikunta ry ja Lakeuden Latu ja Polku ry.

HANKKEEN VIESTINTÄ
Hankkeesta viestittiin laaditun suunnitelman mukaisesti seurakunnan omissa kanavissa mm. seurakuntalehdessä, seurakunnan omalla palstalla kaupunkilehti Eparissa, paikallislehdissä JP-kunnallissanomat ja Pohjankyrö sekä seurakunnan verkkosivuilla ja sosiaalisen median kanavissa. Hankkeesta on lisäksi tiivistelmä maaseutu.fi sivuilla.

Hanke toteutui suunnitelman mukaan ja esteettömyys huomioon ottaen.

Hanke sai rakentamisvaiheessa paljon positiivista palautetta sekä seurakunnan omalta metsätyöryhmältä, että ulkopuolisilta vierailijoilta.

Hanketta esiteltiin muun muassa kirkon ympäristöpäivillä Seinäjoella 14.-15.8.2024, ks. https://evl.fi/plus/yhteiskunta-ja-kirkko/kestava-kehitys/kirkon-ymparistopaivat2024/

Piispa Matti Salomäki seurueineen vieraili hankkeessa paikan päällä Seinäjoen seurakunnan piispantarkastuksen yhteydessä 20.11.2024 ja sekä piispa että seurue olivat tyytyväisiä näkemäänsä.

Hankkeen tuloksia voimme jatkossa arvioida yleisöpalautteilla sekä erilaisten kohteessa vierailevien ryhmien palautteilla. Monia tilaisuuksia voidaan järjestää Toivon metsässä sekä esitellä kohdetta ja sitä kautta saada palautetta kohteen toimivuudesta.

Hanke oli erittäin mielenkiintoinen, yhteisöllisyyttä lisää hanketoimijoiden keskuudessa ja myös tulevaisuudessa käyttäjien kesken. Seurakunta voi olla omalla panoksellaan ideoimassa ja lisäämässä ihmisten hyvinvointia tämäntyyppisillä innovaatioillaan.

Metsät tarjoavat erilaisia mieleen jääviä mahdollisuuksia, vaikka kokousten tai hyvinvointitapahtumien järjestämiseen. Luonnossa liikkuminen ja metsässä samoilu voivat tuoda useita suotuisia terveysvaikutuksia. Kaikki tutkimukset osoittavat, että luonto hoitaa meitä tehokkaasti.

Toivon metsä on monipuolinen ja esteetön luonto- ja virkistyskohde, joka palvelee mahdollisimman monia kansalaisia, lapsiperheitä, matkailijoita jne. mahdollistamalla tasavertaisen liikkumisen ja luontoelämyksen.
Esteettömyys koskee meitä kaikkia. Erityisen tärkeää se on kuitenkin niille henkilöille, joilla jo on jokin tilapäinen tai pysyvä toimintarajoite. Tällaisia huomioon otettavia tekijöitä ovat esimerkiksi dementia, heikentynyt lihasvoima, heikentynyt psyykkinen toimintakyky, kuulovamma, näkövamma, pyörätuolin käyttö, tasapainohäiriöt jne. Myös kulkeminen lastenvaunujen tai pienten lasten tai esimerkiksi jalassa olevan kipsin kanssa voidaan katsoa tilapäisiksi toimintarajoitteiksi. Pyörätuolimitoitus on hyvä esteettömän suunnittelun lähtökohta. Toivon metsä -hankkeen kaltaiset esteettömät ratkaisut liikuntareiteillä lisäävät merkittävästi myös lapsiperheiden ja ikäihmisten liikkumista.

Erityisen arvokasta hankkeessa olivat talkootyöt ja niiden ympärille syntynyt vahva yhteisöllisyys, tästä erityiset kiitokset kuuluvat töitä organisoineelle Lakeuden elämysliikunta ry:lle.

JATKOSUUNNITELMIA
1. Lähdettä ympäröivä metsä tullaan ennallistamaan korveksi seurakunnan omilla toimenpiteillä.
2. Seurakunnan metsätyöryhmä suunnittelee kohteen käyttöön vihkimisen keväälle 2025. Toivon metsä otetaan osaksi Seinäjoen seurakunnan tilavarauskalenteria ja siellä ryhdytään järjestämään säännöllistä toimintaa ja tapahtumia.
3. Lisäksi suunnitellaan kohteen esim. viikoittaiset huoltotoimet aktiivikäyttöajalle, joka painottunee erityisesti kesä- ja syyskuukausiin (6–9). Kohteessa ei tule olemaan talvikunnossapitoa, koska sääolosuhteiden vuoksi talvikeleillä ei ole mahdollista täydellä varmuudella taata kohteen turvallista esteettömyyttä.
4. Seinäjoella järjestetään toukokuussa kirkon yhteinen kaupunkifestivaali kirkkopäivät, Toivon metsässä järjestetään tilaisuus pe 23.5.2025 klo 14–15.30. Ks. https://www.kirkkopaivat.fi/ohjelma/seinajoki-2025/
5. Saavutettavuuden lisäämiseksi selvitetään mahdollisuutta viedä reitistö Citynomadi-sovellukseen vastaavalla tavalla kuten Jouppilanvuoren elämysliikuntareitti: https://citynomadi.com/route/10b0245aa90da2b043d24b5882255824

Toivon metsä – hyvinvointia ja kestävää monimuotoisuutta -hankkeessa rakennettiin vapaaehtoisvoimin esteetön laavu, wc sekä puulato Pappilankorpeen Seinäjoen seurakunnan omistamaan metsään.

Hankkeen talkootyöhön voivat vapaasti osallistua kaikki kansalaiset, mukana olivat mm. alueella toimivat Etelä-Pohjanmaan Mettälliset ry, Etelä-Pohjanmaan moottorikelkkailijat ry, Ylistaron Kainaston metsästysseura ry, Seinäjoen alueella toimivat Partion lippukunnat, Lakeuden Elämysliikunta ry ja Seinäjoen seurakunta.

Laavulta lähtee esteetön reitti lähteelle, jossa on tasanne pöytä-penkki-yhdistelmää varten. Toinen reitin haara kulkee rajaa pitkin ristimetsään, jonne rakennettiin maastoon sopiva pieni levähdys- ja hiljentymispaikka luonnonkivistä ja suurista haaparungoista.

Koko alue on esteetön, mikä mahdollistaa kaikkien ihmisten liikkumisen luontokohteessa. Alueella voidaan jatkossa pitää luonto- ja ympäristökasvatuksen opetusta – esim. luontokerhoja – ja opettaa konkreettisesti, mitä hiilensidonta tarkoittaa. Alueen luonnosta pidetään huolta ja sillä voidaan torjua ilmastonmuutosta. Luontokohde on kaikille avoin ja tuo esille sen, että seurakunta metsänomistajana kantaa vastuuta luonnosta. Liikunta on luontainen väline monenlaiseen kohtaamiseen. Parhaimmillaan se ehkäisee syrjäytymistä ja ulkopuolisuutta ja luo tunnetta yhteisöllisyydestä, millä saattaa olla ratkaiseva rooli niin nuoren, aikuisen kuin ikäihmisenkin elämässä.

16850.21

10580.37

11755.97