Älykäs kylä – fiksuja palveluja ja yhteisöllistä toimintaa – Yhteiskehittämishankkeen valmisteluhanke

Älykkäät kylät yhteistyöhankkeet

Samarbetsprojekt för Smarta byar

2023-09-08 00:00:00

Kylä;Yhteisöllisyys, yhteisö, osallisuus;Älykäs sopeutuminen

By;Gemenskap, delaktighet;Smart anpassning

Lapin elinvoimakeskus

Livskraftscentralen i Lappland

4

Hanketuki

Projektstöd

Pyhän kyläyhdistys ry

Paikallinen/Alueellinen

Lokal/Regional

260048

Päättynyt

Avslutat

Pyhän kyläyhdistys

Älykäs kylä – fiksuja palveluja ja yhteisöllistä toimintaa – Yhteiskehittämishankkeen valmisteluhankkeessa pureudutaan yhteisöllisten palvelujen kehittämishaasteeseen ja älykkäiden ratkaisujen löytämiseen sidosryhmävuoropuhelun ja yhteissuunnittelun avulla. Älykäs kylä valmisteluvaiheen mukaisesti hankkeen aikana muotoillaan ideaa yhteisöllisten palvelujen älykkäistä ja fiksuista ratkaisuista, konkretisoidaan tavoitteita, tunnustellaan kumppanuuksia ja käydään alustavat sopimusneuvottelut tähdäten kestävään kumppanuuteen, viestitään, verkostoidutaan ja vahvistetaan osallisuutta.

Hankkeen aikana kartoitetaan potentiaaliset yhteistyötahot ja muotoillaan dynaaminen verkostokartta sekä tehdään markkinakartoitusta ja osallistetaan potentiaaliset asiakkaat yhteisöllisten palvelujen ja älykkäiden, fiksujen ratkaisujen kehittämiseen.

5000

SO8

5000

Leader Pohjoisin Lappi ry

Leader Pohjoisin Lappi ry

2024-06-28 00:00:00

Euroopan maaseuturahasto 2023–2027

Europeiska landsbygdsfonden 2023–2027

0

Yhteistyöhankkeet

Samarbetsprojekt

Valmisteluraha

Beredningspenning

Älykäs kylä -valmisteluraha, 5 000 €

Beredningspenning för Smarta byar, 5 000 €

PELKOSENNIEMI

PELKOSENNIEMI

100

2025-01-15T11:30:21.980Z

2150

1850

1000

Ristijärven matkailun tulevaisuuden tiekartta

Tiedonvälityshankkeet

Informationsförmedlingsprojekt

2023-10-25 00:00:00

Alustatalous;Digitalisaatio ;Esteettömyys;Liiketoimintaosaaminen;Liikunta;Markkinointi, markkinaosaaminen ;Matkailu;Palvelut;Reitistö;Saavutettavuus;Saavutettavuus;Sovellukset ja alustat;Tuotekehitys ;Turvallisuus;Vapaa-ajan asukkaat ;Vapaa-ajan toiminta, harrastukset ;Yhteisöllisyys, yhteisö, osallisuus

Applikationer och plattformar;Digitalisering;Fritidsboende ;Fritidsverksamhet, hobbyer ;Gemenskap, delaktighet;Kunskaper om affärsverksamhet;Leder;Marknadsföring, marknadskompetens;Motion;Plattformsekonomi;Produktutveckling;Säkerhet;Tillgänglighet;Tillgänglighet;Tillgänglighet;Tjänster ;Turism

Pohjois-Suomen elinvoimakeskus

Livskraftscentralen i Norra Finland

4

Hanketuki

Projektstöd

Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy

Paikallinen/Alueellinen

Lokal/Regional

264506

Päättynyt

Avslutat

Ristijärvellä on kehittämistahtoa viedä matkailuelinkeinoa eteenpäin niin yrityksillä, yhdistyksillä kuin kunnalla. Myös hyvät luonnonolosuhteet, vetovoimaiset tapahtumat, reitistöt, vapaa-ajan rakennukset ja logistinen sijainti ovat etuja matkailumarkkinoilla. Ristijärven sijainti valtatie 5:n varrella, Kajaanin lentokentän läheisyys sekä ratayhteydet ovat kaikki vahvuuksia saavutettavuuden kannalta. Lisäksi Vuokatin, Ukkohallan ja Paljakan matkailukeskukset sijaitsevat lähellä ja ovat näin potentiaalisia yhteistyökumppaneita.

Hankeen kohderyhmänä ovat ristijärveläiset matkailusektorin ja siihen kytkeytyvät yritykset, yhdistykset, matkailijat ja ulkopaikkakuntalaiset vapaa-ajanasukkaat. Hyödynsaajina ovat matkailijat, kuntalaiset, yritykset kuin myös Ristijärven kunta. Välillisinä hyödynsaajina ovat lähikuntien matkailusektorin toimijat.

Hankkeen tavoitteena on laatia Ristijärvelle matkailun tiekartta, joka toimii yhteisenä suunnitelmana matkailusektorin kehittämiseksi tulevaisuudessa. Tiekartta edesauttaa matkailuyrityksiä tekemään tulevaisuuden investointi- ja muita suunnitelmia, yhdistyksiä kehittämään tapahtumiaan matkailulliseen suuntaan sekä kuntaa suunnittelemaan toimintojaan, kuten palveluita ja infrastruktuuria.

68786

SO0

68786

2025-10-31 00:00:00

Euroopan maaseuturahasto 2023–2027

Europeiska landsbygdsfonden 2023–2027

0

Tiedonvälityshankkeet

Informationsförmedlingsprojekt

Kehittämishanke

Utvecklingsprojekt

Tiedonvälityshanke

Informationsförmedlingsprojekt

RISTIJÄRVI

RISTIJÄRVI

100

2026-09-30T06:28:33.849155Z

Aikataulu

Hankkeen alkuperäinen toteutusaika oli 01.04.2024 – 313.2025.
Sille haettiin ja saatiin jatkoaika talvella 2025 (muutospäätös: 24.2.2025 / päätösnumero: 479526) ja hanke päättyi tämän mukaisesti 31.10.2025.

Kustannukset ja rahoitus

Hankkeen kokonaisbudjetti oli 68 786,00 euroa, josta Euroopan maaseuturahaston tuki oli 61 907,40 euroa (kansallinen EU-tuki ja EMR-rahoitus). Ristijärven maksama kuntarahoituksen osuus oli 3 494,33 euroa ja KAMK:n omarahoitusosuus 3 384,27 euroa (KAMK).

Hankkeen kokonaisbudjetti ylittyi 346 eurolla. Henkilöstökulut ylittyivät 247,57 eurolla ja samalla flat rate 99,03 eurolla. Hankkeen toteutuneet kulut olivat yhteensä 69 132,60 euroa.

Toimenpiteet

Hankkeen toimenpiteet jakautuivat viiteen työpakettiin.
Työpaketti 1: Selvitys paikallisten ja muiden toimijoiden matkailunäkemyksistä
Työpaketissa päämääränä oli tehdä selvitys Ristijärven matkailun nykytilasta ja toisaalta hankea hyviä käytänteitä benchmarking-matkan ja vertailuselvityksen avulla. Erityisesti nykytila-analyysi kytkeytyi tiiviisti työpaketin 3 tavoitteisiin.
Työpaketin tavoitteena oli laatia kysely Ristijärven matkailusta, mutta tämä korvattiin haastatteluilla. Hankkeen aikana käytiin useita haastattelumaisia keskusteluja alueen matkailuyritysten kanssa. Lisäksi keskusteluja käytiin kunnan ja yhdistystoimijoiden kanssa. Näiden avulla avattiin toimialan nykytilaa, haasteita ja tavoitteita.
Benchmarking-matkan tavoitteena oli tutustua onnistuneisiin pienten kuntien matkailukehittämisen toimenpiteisiin tai onnistuneesti totutettuun laajempaan kehittämissuunnitelmaan. Matkan kautta tavoitteena oli saada ajatuksia ja tietoa hyvistä käytänteistä ja uusia ideoita. Samalla matka vahvistaa alueen toimijoiden verkostoitumista. Benchmarkin-matka oli suunnattu kunnan, matkailuyritysten ja yhdistysten henkilöille.
Ristijärven matkailun kehittämisen tärkeimmäksi kohteeksi määrittyi kunnan omistuksessa olevan Saukkovaaran hiihtokeskuksen ympäristö. Yhdeksi benchmarking-matkan tavoitteeksi tulikin tutustua pieniin hiihtokeskuksiin ja niiden toimintamalleihin. Ristijärvellä sijaitsevat matkailuyritykset ovat kokoluokaltaan pieniä. Toisena tavoitteena matkalla oli perehtyä pienten yrittäjien toimintaan ja kehittämistoimiin. Tavoitteena oli myös ottaa selvää, kuinka kunnat tukevat matkailuelinkeinoa, ja samalla sen miten kunta on mukana matkailuelinkeinossa. Tavoitteena oli myös perehtyä siihen, kuinka alueen matkailumarkkinointi on hoidettu ja millainen matkailuorganisaatio alueella on. Tavoitteisiin pääsemiseksi matkalla oli tarkoituksena vierailla kunnissa, matkailuyhdistyksissä ja yrityksissä sekä matkailukohteissa.
Benchmarking-matkan aikana saatua hyödynnettiin Ristijärven matkailun tiekartan suunnitelmassa, mutta samalla se avasi ymmärrystä matkailun nykytilasta niin kuntaorganisaation kuin yritysten suuntaan. Toimivia käytäntöjä ja hyviä ideoita voidaan ottaa käyttöön myös nopealla aikataululla. Tutustumalla muiden alueiden toimintatapoihin ja yritysten palveluihin ja tuotteisiin syntyi oivalluksia, jotka halutaan soveltaa omaan käyttöön.
Tavoitteita peilaten matkakohteeksi valikoitui Koillismaa ja Itä-Lappi. Matkalla kierrettiin Taivalkosken, Posion, Kemijärven ja Sallan kunnissa. Kohdekunnat ovat pieniä ja niissä matkailu on organisoitunut eri tavoin. Kussakin kunnassa on pieni hiihtokeskus, mutta niiden omistuspohja on erilainen ja operointi on hoidettu eri tavoin. Kohdeyrityksiksi valikoitui pääosin pieniä, mutta vetovoimaisia ja kehittyviä yrityksiä.
Matkalle osallistuivat kunnanjohtaja, elinkeinopäällikkö, yksi matkailuyrittäjä ja projektipäällikkö.
Toisena työpaketin tavoitteena oli laatia vertailuselvitys toiseen kohteeseen. Vertailuselvitys toteutettiin suunniteltua laajempana. Kohteiksi valittiin Suomen pienimpiä hiihtokeskuksia. Näistä selvitettiin laajasti perustiedot, eli mm. omistuspohja, rinnetoimintoja pyörittävä taho, hiihtokeskuksen perustiedot (rinne- ja hissimäärät/tyypit), lumetus, palvelut, lippujen hinnat…) ja kuntien tukimuoto keskuksille. Toinen vertailu tehtiin pienten kuntien matkailumarkkinoinnin muodoista ja mm. niiden visit-sivujen toiminnasta.
Työpaktin tavoitteena oli ja toimenpiteenä tehtiin haastattelututkimus lähialueiden matkailutoimijoille. Tavoitteena oli selvittää heidän näkemyksiään Ristijärven matkailun nykytilasta ja mahdollisista yhteistyön muodoista. Kaikkien naapurikuntien matkailutoimijoita ei saatu mukaan haastatteluun, mutta niiden pohjalta syntyi kuitenkin pohjanäkemys alueen potentiaalista.
Työpaketin tuloksena syntyi raportti benchmarking-matkasta ja vertailuselvityksistä.
Suunnitelmassa tavoitteena ollutta digitaalista karttaa matkailutoiminnoista Ristijärvellä ei toteutettu, koska siihen ei lopulta nähty tarvetta tässä vaiheessa.
Työpaketti 2: Mihin matkailu on menossa?
Työpaketissa tavoitteena oli tehdä Ristijärven matkailun kehittämistä palveleva toimialan tulevaisuustarkastelu. Tarkastelussa katsottiin laajemmin toimintaympäristön muutoksia ja niihin vaikuttavia tekijöitä sekä tehtiin megatrendien ja trendien sekä heikkojen signaalien, muutosten ensioireiden, analysointia matkailutoimialan ja Kainuun näkökulmasta. Tarkastelussa käytiin läpi mm. ilmastonmuutoksen ja digitalisaation vaikutuksia alueen matkailutoimialaan. Tuloksista koottiin kattava PESTEL-analyysin taulukko helpottamaan tulkintaa.
Työpaketin tuloksena syntyi tiivis raportti nykytila-analyysin ja kehittämissuunnitelman pohjaksi.
Työpaketti 3: Yhdessä matkailua kehittäen
Työpaketin tavoitteena oli järjestää kaksi työpajaa, joiden tuloksena syntyisi kattava SWOT-analyysi. Tavoitteena oli löytää vahvuuksia ja kehitettäviä asioita. Työpajojen suunnittelu keskeytyi syksyllä 2024, kun kunnanjohtaja ilmoitti siirtyvänsä sivuun tehtävästään, ja uuden kunnanjohtajan haku alkoi. Työpajoja ei lopulta järjestetty, sillä myös elinvoimapäällikkö ilmoitti jättävänsä toimensa.
Kattava SWOT-analyysi saatiin kuitenkin aikaan käymällä keskusteluja alueen matkailuyritysten ja kuntalaisten kanssa sekä perehtymällä tarkemmin Ristijärven matkailun kehittämisen ja kehittymisen menneisiin vaiheisiin. SWOT-analyysin tuotosta esiteltiin kunnan suuntaan. Näiden pohjalta myös syntyi neljä eri skenaariota Ristijärven matkailun tulevaisuudesta hahmottamaan haluttua tulevaisuuskuvaa.
Työpaketin tuloksena syntyi kattava Ristijärven matkailun nykytila-analyysi ja vertailuselvitykset -raportti, johon koottiin myös työpakettien 1 ja 2 keskeisin anti. Raportti toimitettiin sekä uudelle kunnanjohtajalle että elinvoimapäällikölle.
Työpaketti 4: Matkailun tiekartan laatiminen
Työpaketin tavoitteena oli laatia ketterä Ristijärven matkailun tiekartta, jossa määritellään visio, strategisten tavoitteet, matkailuinvestointien ja tuotteistuksen suuntalinjat, toimenpideohjelma sekä matkailun markkinointitoimenpiteiden kehittämislinjat. Tavoitteena myös oli, että tiekartan toimenpiteitä myös viedään eteenpäin pilottimaisesti.
Tiekartassa visio määrittyi seuraavaksi: Vuonna 2035 Ristijärvi on tunnettu Arctic Lakelandin sydämessä sijaitseva, luonnonläheinen ja kestävä matkailukohde, joka tarjoaa aitoja elämyksiä ympäri vuoden. Saukkovaara on kehittynyt ympärivuotiseksi matkailukeskukseksi, joka yhdistää laskettelun, luontoaktiviteetit ja innovatiivisen tuulivoimaopastuskeskuksen. Matkailu tukee paikallista elinkeinoelämää ja yhteisöllisyyttä, erottuen brändillä: ”Reittejä kiireettömyyteen – luonnon voimaa Ristijärvellä.”
Päätavoitteiksi määriteltiin: Kasvattaa Ristijärven vetovoimaa vastuullisena, luonnonläheisenä ja innovatiivisena matkailukohteena tukemalla olemassa olevia matkailuyrityksiä ja hakemalla kasvua uusista yrityksistä. Tavoite on kehittää Saukkovaaran alueesta ympärivuotisen matkailukeskus. Matkailusta kehittyy Ristijärvelle kasvava elinkeino (kannattava ja työllistäjä), joka parantaa kunnan tunnettuutta ja vetovoimaisuutta.
Tavoitteet määrittyivät lyhyen ja pitkän aikavälin tavoitteiksi. Näiden mukaan syntyi kaksi pääkehityskohdetta. Kehityskohde 1: Matkailuinfran ja -palveluiden kehittäminen – vetovoimaisuuden ja tunnettuuden lisääminen. Kehityskohde 2: Prosessien ja toimintatapojen kehittäminen – Verkostojen ja yhteistyön kehittäminen. Joille määriteltiin tarkemmat tavoitteet ja aikataulutetut toimenpiteet.
Matkailuinfran ja -palveluiden kehittämisen alle syntyi 11 eri toimenpidekokonaisuutta. Prosessien ja toimintatapojen kehittämisen alle puolestaan kahdeksan. Näistä toimenpiteistä pystyttiin tunnistamaan ja muodostamaan kunnan kannalta tärkeitä hankeaihioita, jotka auttavat viemään toimenpiteitä konkretiaan.
Työpaketti 5: Matkailutyöryhmä
Työpaketin tavoitteena oli pilotoida matkailutyöryhmä, joka kokoaisi matkailutoimijat kunnassa keskustelemaan mm. yhteisistä tavoitteista ja toimenpiteistä.
Matkailutyöryhmää ei kuitenkaan hankkeen aikana pilotoitu, koska uuden kunnanjohtajan tavoitteena oli, että työryhmä tulee uuden elinvoimapäällikön tehtäväksi. Uusi elinvoimapäällikkö astui toimeensa vain kuukausi ennen hankkeen päättymistä. Työryhmän perustamista pidettiin tärkeänä ja se tultaneen toteuttamaan. Työryhmän yhtenä tehtävänä on seurata tiekartan toimenpiteiden edistymistä.

Hankkeen onnistumista voidaan mitata sillä, päästiinkö asetettuihin tavoitteisiin ja johtavatko ne konkreettisiin toimenpiteisiin. Tämän hankkeen tavoitteena oli laatia Ristijärvelle matkailun tiekartta, joka osoittaa askeleita toimialan kehittämiseksi kunnassa. Ristijärven matkailun vision, strategisten tavoitteet, matkailuinvestointien ja tuotteistuksen suuntalinjat näyttävä tiekartta saatiin aikaiseksi. Se sisältää toimenpideohjelman linjaukset sekä matkailun markkinointitoimenpiteiden kehittämiskohdat.

Työpakettikohtaisista toimenpiteistä pohjalta syntyi raportti, joka pitää sisällään Ristijärven matkailun nykytila-analyysi ja vertailuselvitykset. Raportissa oli mukana laaja nykytila-analyysi, toimintaympäristön muutosten tarkastelu, benchmarking-matkan anti, vertailuselvitys sekä näistä johdetut matkailun skenaariot.

Tavoitteena myös oli, että tiekartan toimenpiteitä myös viedään eteenpäin pilottimaisesti.
Hankkeen myötä Ristijärvi aktivoitui Arctic Lakeland Kainuu toiminnassa, ja ovat mm. osallistumassa Matkamessuille maakunnan yhteisosastolla. Hankkeen myöstä matkailuelinkeinon edistäminen ja kehittäminen kunnassa nähdään tärkeänä tulevaisuuden tekona ja potentiaalina. Konkreettisina toimenpiteinä liikkeelle lähdetään Saukkovaaran hiihtokeskuksen ja matkailullisen näkyvyyden (mm. visit-sivut) kehittämisen käynnistäminen. Tulevia toimia tullaan hankkeistamaan.
Tulevat vuodet tulevat näyttämään saadaanko matkailutoimiala kunnassa nousuun ja perustetaanko uusia yrityksiä. Ensimmäisiä askeleita on jo otettu, ja tiekartta toimenpiteineen toimii runkona elinkeinon edistämisessä.

Ristijärvellä on potentiaalia kehittää matkailua. Tämän toteutuminen kuitenkin edellyttää kohteiden vetovoimaisuuden kehittämistä ja alueen tunnetuksi tekemistä. Kuntaan myös kaivataan entistä enemmän matkailualan yrityksiä, ja tähän täytyy panostaa monilla tavoin.

Jatkotoimenpiteinä esitetään toimintamallin juurruttamista. Tavoitteena tulisi olla tiekartassa määritellyn koordinoitu matkailun johtamismallin vakiinnuttaminen osaksi kunnan ja alueen matkailutoimijoiden arkea. Tämä myös vahvistaisi yhteistyörakenteita, mikäli sen myötä perustetaan pysyvä matkailutyöryhmä kokoamaan kunnan, yritykset ja sidosryhmät säännölliseen vuoropuheluun. Osana tätä tulisi myös luoda mittaristo ja aikataulu tiekartan toimenpiteiden vaikutusten seuraamiseksi ja arvioimiseksi. Samalla kytketään Ristijärven matkailun kehittäminen osaksi laajempaa Kainuun matkailuverkostoa ja edunvalvontaa.

Resurssien varmistamiseksi tulisi hakea jatkorahoitusta tiekartan toimenpiteiden toteuttamiseen, erityisesti markkinoinnin kehittämiseen ja kohteiden kehittämiseen.

Hankkeessa luotiin tiekartta matkailun tulevaisuuden suuntaviivoista ja samalla kehitettiin Ristijärven matkailun strategista johtamista. Hankkeen työpakettien kautta kartoitettiin matkailun nykytilaa, benchmarkattiin hyviä käytäntöjä muista kunnista, analysoitiin toimintaympäristön muutoksia ja laadittiin skenaarioita matkailun kehittämiseksi. Haastattelujen ja vertailuselvitysten avulla tunnistettiin Saukkovaaran alueen keskeinen rooli matkailun veturina. Tulevaisuustarkastelussa huomioitiin mm. ilmastonmuutoksen ja digitalisaation vaikutukset. Tiekartassa määriteltiin visio vuodelle 2035, strategiset tavoitteet, kehittämiskohteet ja konkreettiset toimenpiteet, jotka ohjaavat Ristijärven matkailun pitkäjänteistä kehittämistä.

29577.98

32329.42

6878.6

Lähempää lautaselle

Ilmastoyhteistyöhankkeet

Klimatsamarbetsprojekt

2023-10-31 00:00:00

Elintarvikkeet ;Huoltovarmuus;Ilmastonmuutos;Luomu, luonnonmukainen tuotanto;Lähiruoka;Markkinointi, markkinaosaaminen ;Pilotointi;Riskienhallinta ja varautuminen

Ekologisk, ekologisk produktion;Klimatförändring;Livsmedel;Marknadsföring, marknadskompetens;Närproducerad mat;Pilotprojekt;Riskhantering och beredskap;Underhållssäkerhet

Lounais-Suomen elinvoimakeskus

Livskraftscentralen i Sydvästra Finland

1

Hanketuki

Projektstöd

Varsinais-Suomen liitto – Egentliga Finlands förbund

Paikallinen/Alueellinen

Lokal/Regional

266038

Päättynyt

Avslutat

Varsinais-Suomella on merkittävä asema Suomen ruoantuotantokokonaisuudessa. Ruoantuottajien tarjousosaaminen, julkisen sektorin yhteistyö ruokahankintojen kehittämiseksi, kysynnän ja tarjonnan parempi yhteen saattaminen sekä ruokaketjun toimijoiden muutoskestävyys ovat kuitenkin asioita, joihin maakunnassa tulisi panostaa nykyistä enemmän. Lähempää lautaselle -hankkeessa paneudutaan Varsinais-Suomen ruokaketjun toimijoiden tarjousosaamisen kehittämiseen ja julkisten hankintojen mahdollisuuksien ymmärtämiseen, mm. DPS-menettelyyn keskittyvän pilotoinnin sekä erilaisten koulutusten ja vertaisoppimistilaisuuksien kautta. Julkisia ruokahankintoja tekevien henkilöiden yhteistyötä syvennetään luomalla toimijoille yhteinen säännöllisesti kokoontuva verkosto, jonka kautta pystytään kokoamaan koulutus- ja kehitystarpeita ja vastaamaan niihin. Hankkijoiden osaamista vahvistetaan myös henkilökohtaisiin sparraustarpeisiin vastaamalla. Lisäksi hankkeessa pureudutaan varsinaissuomalaisen ruokaketjun muutoskestävyyteen ja tulevaisuuden näkymiin suuntaamalla katseet mm. toimitusvarmuuteen, ilmastonmuutokseen sopeutumiseen, kysynnän ja tarjonnan kohtaamishaasteisiin, tilojen yhteistyömahdollisuuksiin ja siihen, miten nämä asiat vaikuttavat tulevaisuuden hankintoihin ja toimitusketjuihin. Ruokaketjun toimijoita ja hankkijoita tuodaan yhteen näkemysten ja tarpeiden yhteensovittamiseksi. Tuottajille järjestetään tilaisuuksia mm. ilmastokestävyydestä ja viljelysuunnittelusta sekä viljelykiertojen monipuolistamisesta. Lisäksi hankkeessa toteutetaan Varsinais-Suomen ruokaketjun toimitusvarmuuteen sekä kysynnän ja tarjonnan haasteisiin pureutuva selvitys. Hankkeen ensisijaisena kohderyhmänä alueen ruokaketjun toimijat: viljelijät, ensiasteen jalostajat ja jalostavat pk -yritykset sekä julkisia elintarvikehankintoja tekevät henkilöt. Hanketta toteuttavat Valonia ja Pyhäjärvi-instituutti yhteistyössä MTK Varsinais-Suomi ry:n sekä Kaarea Oy:n kanssa alkuvuodesta 2024 vuoden 2025 loppuun.

276112.41

SO4

289153.22

2026-03-31 00:00:00

Euroopan maaseuturahasto 2023–2027

Europeiska landsbygdsfonden 2023–2027

0

Yhteistyöhankkeet

Samarbetsprojekt

Kehittämishanke

Utvecklingsprojekt

Koordinointi- ja aktivointihankkeet

Koordinerings- och aktiveringsprojekt

TURKU

ÅBO

95.49

2024-04-04T07:48:24.098Z

Hankesuunnitelma oli kunnianhimoinen, sisältäen paljon erilaisia toimenpiteitä ja tapahtumia. Hankkeessa saatiin paljon aikaan ja pystyttiin etenemään tarkoituksenmukaisuus edellä, joka tarkoitti ajoittain myös suunnitelmien muuttamista. Erityisesti haasteita aiheuttivat toimenpide 1.1. Tuottajien ja elintarvikkeita jalostavien yritysten tarjousosaamisen kehittäminen sekä toimenpide 3.3 Ilmastokestävyys ja viljelysuunnittelu, joihin oli suunniteltu paljon tilaisuuksia. Toimenpiteen 1.1 panostukset siirrettiin kohti pienempiä keskustelutilaisuuksia, tilakäyntejä ja pyöreän pöydän keskusteluja, jotka osoittautuivat hedelmällisiksi. Toimenpiteen 3.3 osalta taas panostettiin hankeyhteistyöhön ja ihmisten tavoittamiseen yhteistyön ja yhteisten tilaisuuksien kautta. Hanke kuitenkin mahdollisti myös sen, että toteutusaikana pystyttiin tarttumaan esiin nousseisiin tarpeisiin ja mahdollisuuksiin. Esimerkiksi Varsinais-Suomen ruokaketju muutoksessa -tilaisuus järjestettiin paljon suunniteltua suurempana ja monipuolisempana, sillä kentällä tuntui sillä hetkellä olevan tilausta maakunnan ruokakehityksen suuntaa laajemmin luotaavalle tilaisuudelle. Hankesuunnitelmassa ei myöskään alunperin oltu suunniteltu DPS-työhön liittyvää videotuotantoa, mutta mahdollisuuteen tartuttiin, kun toiselta alueelta ehdotettiin aiheen tiimoilta yhteistyötä. Ruokapalvelu- ja elintarvikehankinnoista vastaavien verkostolle oltiin jo hakemusvaiheessa suunniteltu paljon tilaisuuksia, mutta niiden kysyntä ja osallistumisaktiivisuus jopa yllätti hanketoteuttajat. Verkoston tapaamisissa tai infoissa oli useamman kerran noin 20 eri kuntaa edustettuna alueen 27 kunnasta, joka kertoo, että verkostolle annettiin arvoa ja sen tapaamisia priorisoitiin. Kunnat jakoivat paljon kokemuksiaan ja kuntien nostoista nousi myös uusia hankeaihioita.

Julkisiin hankintoihin ja tarjousosaamiseen liittyvät avoimet tilaisuudet eivät houkutelleet suurta määrää osallistujia, mutta tukuille ja tuottajille kohdennetut pyöreän pöydän keskustelut osoittautuivat toimiviksi. Keskusteluilla saatiin tuotua toimijoita yhteen ja madallettua kynnystä tarjota julkiselle puolelle DPS:n kautta. Yritykset saivat keskusteluista tietoa julkisista hankinnoista ja DPS:sta sekä heidän mahdollisuuksistansa julkisissa tarjouskilpailuissa. Kun tietoa jaettiin pienissä keskusteluryhmissä sekä lyhyellä ja helppolukuisella esitteellä henkilökohtaisesti, yritykset tuntuivat olevan vastaanottavampia.
Hankkeen aikana alueella panostettiin mittavasti viestintään. Hankkeen puitteissa toteutettiin DPS:stä mittava sosiaalisen median kampanja yhteistyössä Kaarean kanssa. Kampanjalla onnistuttiin saamaan
näkyvyyttä julkisille ruokahankinnoille ja niiden mahdollisuuksille, joka on jo itsessään tärkeää, vaikka viestiin törmäävä tuottaja ei päättäisikään rekisteröityä nimenomaan DPS-järjestelmään. Suuri arvo oli myös itsessään sillä, että viestinnälliset panostukset pakottivat niin hanketoimijat kuin tilaajan edustajan sanallistamaan osallistumisen hyödyt mahdollisimman helposti ymmärrettävään muotoon. Suurena ponnistuksena toteutettiin yksityiskohtainen ohjevideo, jonka toivottiin osaltaan madaltavan kynnystä järjestelmään tutustumisen tieltä.
Kaarean DPS avattiin lokakuussa 2024 ja vuoden 2025 alussa siihen oli ilmoittautunut 3 ruoantuottajaa ja tätä raporttia kirjoitettaessa ilmoittautuneita yrityksiä on 6. Määrä on pieni, mutta silti suurempi kuin
muilla järjestelmää käyttävillä alueilla.

Hankkeen tuloksena saatiin perustettua ja vakiinnutettua aktiivinen kuntien edustajista koostuva ruokapalvelu- ja elintarvikehankinnoista vastaavien verkosto, jonka toiminta jatkuu myös tulevaisuudessa.

Hankkeen tilaisuuksilla, keskusteluilla sekä laadituilla selvityksillä herätettiin ja pidettiin yllä keskustelua maakunnan ruokaketjun nykytilasta, sen kehitystarpeista ja potentiaalista sekä kysynnän ja tarjonnan pullonkauloista ja ratkaisumahdollisuuksista.

Toimijoiden välinen vuoropuhelu ja tiedonjaon jatkuminen niin julkisten hankintojen kuin laajemminkin kysynnän ja tarjonnan kohtaamisen osalta on kaikkien osapuolien jaettu toive ja sitä tulisi edistää jatkossakin. Pienempien ryhmien keskustelut ovat tuottavampia kuin isot tilaisuudet sellaisissa aiheissa, missä yritykset jakavat tietoa tuotantomääristään ja omista henkilökohtaisista haasteistaan. Jatkossa voisi olla siis hedelmällisempää järjestää enemmän pienempiä keskusteluja ja miniseminaareja lähellä yrityksiä. Esimerkiksi samanlainen tilaisuus joka kunnassa/muutamassa maakunnan kunnassa, jolloin yritysten on helppo tulla paikalle työpäivänkin aikana. Hankkeen aikana käydyissä keskusteluissa ja erilaisissa tilaisuuksissa nousi monesti esiin tarve saada entisestään nostettua alueen profiilia ruoantuotanto ja -jalostusalueena ja sen kehittäjänä. Hankkeen aikana nousi esiin tarve jonkinlaiselle maakunnalliselle ruokastrategialle, jota ei toki laajuutensa takia pystytty tässä hankkeessa työstämään.
Esimerkiksi Varsinais-Suomen ruokaketju muutoksessa -tilaisuus ja sen jälkimainingeissa käydyt keskustelut nostivat framille alueen osaamiskirjoa ja vahvuuksia ja peräänkuuluttivat sitä, että alueen kehittymisen entisestään vaatii panostuksia ja tahtotilaa ja sitä, että kokonaisuutta on pystyttävä katsomaan nimenomaan kokonaisuutena – on pystyttävä keskustelemaan samaan aikaan niin alan työllisyystilanteesta ja tekijäpulasta, ruokakasvatuksesta, kysynnän kehityksestä, ilmastonmuutoksen tuomista tuotantohaasteista kuin ruoantuottajien taloudellisesta ahdingosta. Vain muutamia asioista mai
nitaksemme.

Hankkeen aikana pystyttiin toteamaan, että maakunnan ruokapalvelu- ja elintarvikehankinnoista vastaavat henkilöt kuten ruokapalvelupäälliköt ovat sellainen voimavara ja tiedonlähde, jota ei tule sivuuttaa alueen ruokaketjun kehittämisessä. He ovat kriittinen risteyspiste tilaajina sekä tahona, joka on päivittäin tekemisissä ison loppukäyttäjä- ja asiakaskunnan kanssa. Heillä on valtavasti tietoa kysynnästä,
vaativien asiakasryhmien mieltymyksistä sekä ruokatrendien näkymisestä käytännön tasolla. He myös ratkovat tärkeitä käytännön haasteita esimerkiksi hävikin vähentämiseen ja ruoan arvostuksen kasvattamiseen liittyen työssään joka päivä. Tarve vertaistuelle ja kokemusten jakamiselle vaikutti olevan suuri ja kunnat jakoivatkin mielellään kokemuksiaan. Kuntien ruokapalvelu- ja elintarvikehankinnoista vastaavien verkostoa tulisi kutsua säännöllisesti
koolle myös jatkossa ja näin Valonian toimesta aiotaankin tehdä.

Molemmilla hanketoteuttajilla on käynnissä muitakin ruokaketjuun, maatalouteen ja ruoantuotantoon liittyviä hankkeita, joihin on poimittu nyt päättyvästä hankkeesta havaintoja. Organisaatioissa on myös
jatkuvasti suunnitteilla uusia hankkeita, joissa pystytään rakentamaan nyt saatujen tulosten ja havaintojen päälle.

Lähempää lautaselle hankkeessa parannettiin ruoantuottajien tarjousosaamista ja heidän mahdollisuuksiaan osallistua julkisiin ruokahankintoihin. Hankkeessa keskityttiin erityisesti DPS-järjestelmään sekä ruoantuottajien ja hankkijoiden törmäyttämiseen erilaisissa tapahtumissa sekä keskustelutilaisuuksissa, panostaen samaan aikaan aktiiviseen viestintään. Hankkeen kanssa samaan aikaan Kaarea otti käyttöön DPS-järjestelmän. Hankkeessa panostettiin siihen, että maakunnan ruokapalveluista vastaavat tahot ovat paremmin verkostoituneita ja jakavat keskenään tietoa, oppeja ja vertaistukea. Hankkeessa luotiin kuntien ruokapalvelu- ja elintarvikehankinnoista vastaavien verkosto, joka kokoontui aktiivisesti ja jatkaa toimintaansa hankkeen jälkeenkin. Hankkeessa syvennyttiin Varsinais-Suomen maakunnan ruokaketjun kysynnän ja tarjonnan nykyhaasteisiin ja parempaan kohtaamiseen tulevaisuudessa. Hankkeessa tuotettiin maakunnan ruokaketjuun liittyvä selvitys ja pidettiin teemaa aktiivisesti esillä viestinnässä ja erilaisissa tilaisuuksissa.

118728.33

141493.56

15890.52

Länsi-Lapin luonnontuotealan yritysryhmähankkeen valmistelu

Maaseudun palvelujen ja toimintaympäristön kehittämisen yhteistyöhankkeet

Samarbetsprojekt för utveckling av service och verksamhetsmiljö på landsbygden

2023-10-23 00:00:00

Luonnontuotteet;Saavutettavuus;Tuotekehitys

Naturprodukter;Produktutveckling;Tillgänglighet

Lapin elinvoimakeskus

Livskraftscentralen i Lappland

4

Hanketuki

Projektstöd

Kolarin kunta

Paikallinen/Alueellinen

Lokal/Regional

266162

Päättynyt

Avslutat

Kolarin kunta hakee valmistelurahaa Länsi-Lapin luonnontuotealan yritysryhmähankkeen valmisteluun. Hankkeen on määrä valmistua kevään 2024 loppuun mennessä. Tarve yritysryhmän valmistelulle on tullut Luonnontuotealan kasvukoordinaattori-hankkeen (Lapin ELY-keskus MSR 166661) aikana rakentuneelta yritysverkostolta.

Valmistelurahan tavoitteena on koota yhteen luonnontuotealan toimijoista koostuva 4-6 (9) yrittäjän ryhmä, jonka kanssa valmistellaan yritysryhmähanke. Valmisteluhankkeen tarkoituksena on varmentaa yritysryhmän tahot, joiden intressissä on kartoittaa valmistamiensa pienerien markkinoilletulo. Tuloksena syntyy selvitys siitä, onko valmisteltavalle hankkeelle onnistumisen edellytyksiä ja ovatko edellytykset kehittämishankkeen kokoisia. Mikäli edellytyksiä on, niin yrittäjäryppään kanssa työstetään kehittämishankkeen suunnitelma, jonka yhtenä osana solmitaan sopimus yritysryhmähankkeen hakemisesta.

5000

SO8

5000

Leader Tunturi-Lappi ry

Leader Tunturi-Lappi ry

2025-03-31 00:00:00

Euroopan maaseuturahasto 2023–2027

Europeiska landsbygdsfonden 2023–2027

0

Yhteistyöhankkeet

Samarbetsprojekt

Valmisteluraha

Beredningspenning

Yritys- tai viljelijäryhmähankkeen valmisteluraha, 5 000 €

Beredningspenning för företags- eller jordbrukarsgruppsprojekt, 5 000 €

KOLARI

KOLARI

100

2025-05-14T13:13:53.034Z

2150

1850

1000

0

Saunasatama

Maaseudun palvelujen ja toimintaympäristön kehittämisen yhteistyöhankkeet

Samarbetsprojekt för utveckling av service och verksamhetsmiljö på landsbygden

2023-10-23 00:00:00

Kylä;Liiketoimintaosaaminen;Markkinointi, markkinaosaaminen ;Matkailu;Palvelut;Vapaa-ajan asukkaat ;Vapaa-ajan toiminta, harrastukset

By;Fritidsboende ;Fritidsverksamhet, hobbyer ;Kunskaper om affärsverksamhet;Marknadsföring, marknadskompetens;Tjänster ;Turism

Keski-Suomen elinvoimakeskus

Livskraftscentralen i Mellersta Finland

4

Hanketuki

Projektstöd

Kehittämisyhtiö Keulink Oy

Paikallinen/Alueellinen

Lokal/Regional

254988

Päättynyt

Avslutat

www.keulink.fi

Hankkeessa selvitetään miten Ahtolan sataman alueelle suunniteltu saunarakennusinvestointi voitaisiin toteuttaa kestävällä ja vastuullisella ja kannattavalla tavalla. Kartoitetaan avoimella haulla sekä aktivointitapahtumilla yhteistyökumppanit (yritykset/yhdistykset), jotka olisivat halukkaita lähtemään rakentamaan uutta palvelukokonaisuutta Ahtolan sataman sekä saunatoimintojen ympärille. Selvityksen tavoitteena on lisätä elinvoimaa ja yritysten yhteistyötä ja koota yritysryhmähankkeita Ahtolan satama-alueen palveluiden ja jo olemassa olevan saunayrittäjyyden myöskin kansainväliseen kehittämiseen. Hanke jatkaa aikaisemman Satamat ja Reitit hankkeen lopputuotosten käytäntöönpanoa ja hanketta toteutetaan tiiviissä yhteistyössä Keurusselän retkeilyalue -hankkeen sekä Keuruun valot- hankkeen kanssa. Kohderyhmänä tässä ovat keuruulaiset yritykset sekä yhdistykset ja muut toimijat. Mahdollisten rakennusinvestointien toteutettua hyödynsaajina ovat kaikki keuruulaiset asukkaat sekä matkailijat. Toteutusalue on Keuruu ja hakijana on Kehittämisyhtiö Keulink Oy. Tuki haetaan Leader-ryhmä Vesuri ry:ltä.

29104

SO8

29104

Vesuri-ryhmä ry

Vesuri-ryhmä ry

2025-08-31 00:00:00

Euroopan maaseuturahasto 2023–2027

Europeiska landsbygdsfonden 2023–2027

0

Yhteistyöhankkeet

Samarbetsprojekt

Kehittämishanke

Utvecklingsprojekt

Koordinointi- ja aktivointihankkeet

Koordinerings- och aktiveringsprojekt

KEURUU

KEURU

100

2026-04-10T12:32:41.462Z

Tausta: Ahtolan sataman kehittämistä on suunniteltu aikaisemmin mm. Satamat ja Reitit -hankkeessa (v. 2018, masterplan liitteenä s.20-27). Hankkeessa todetaan, että Ahtolan satamaa pitäisi profiloida erityisesti veneilijöiden ja kuntalaisten olohuoneena ja tukikohtana. Satamaan pitäisi saada lisää palveluja, kuten helppoa ja esteetöntä tekemistä vesillä mm. onkipaikat ja muuta vapaa-ajan toimintaa esim. sauna ja välinevuokrausta. Saunasatama hanke jatkoi alueen kehittämistä eteenpäin. Hankepäätös saatiin keväällä 2024. Kesän aikana Aava & Bang tuotti hankkeelle kilpailija katsauksen Suomen ja lähialueen saunapalveluista. Koottiin alueen saunapalveluista lyhyesti kertovat Saunasanomat ja samalla kerrottiin yrittäjille yritysryhmähankkeen mahdollisuudesta. 29.8.2024 oli ensimmäinen avoin aktivointitilaisuus Ahtolan satamaravintolassa. Tilaisuudessa oli paikalla yrittäjiä ja päättäjiä yhteensä n. 30 henkeä. Siellä esieltiin yleisölle kilpailijakatsauksen tuloksia ja näkymiä saunatrendin kasvusta Suomessa ja ulkomailla. Tilaisuudessa käytiin vilkasta keskustelua ja ideoitiin alueen saunapalveluita Ahtolan satamaan. Lopullinen versio Keuruu saunakonseptista valmistui syksyllä 2024 ja se esiteltiin 31.10. teams-tapaamisessa. Marraskuussa 2024 pystytimme saunasimulaattorin Ahtolan satamaan saunayrittäjien kanssa (osa valopolku tapahtumaa). Tarkoituksena luoda mielikuvaa siitä, miltä alueella voisi näyttää, jos siellä olisi sauna. Samalla kartoitimme saunayritysten halukuutta lähteä kehittämään palveluitaan yritysryhmähankkeessa. Teimme tapahtuman ajalle kyselyn Saunasatamasta ja vastaajilta tuli runsaasti ideoita kehittämiseen. Tammikuussa 2025 hankkeelle haettiin jatkoaikaa elokuun loppuun saakka. Keväällä 2025 aktivoitiin keuruulaisia saunayrittäjiä tutustumaan kansainväliseen saunabusinekseen (World Sauna Forum Jkl) Maaliskuussa 2025 toteutettiin saunaseminaari, jossa pää puhujina olivat Sauna from Finlandin Carita Harju sekä Salonkitravelsin Marjo Määttä. Paikalla oli kolmisen kymmentä asiasta kiinnostunutta yrittäjää ja muita toimijoita. Ahtolan saunasataman myyntimateriaali valmistui keväällä 2025. Tämän hankkeen avulla koottiin yritysryhmä, ja Metsien saunat -yritysryhmähanke käynnistettiin syksyllä 2025.

Hankkeen tuloksena saatiin laadukkaita tutkielmia, raportteja ja esitteitä Ahtolan saunamaailman kehittämiseen, nämä kaikki löytyvät Kehittämisyhtiö Keulinkin kotisivuilta. Metsien saunat -yritysryhmä käynnistyi elokuussa 2025.

Hankkeen avulla etsittiin erialaisia Ahtolan sataman kehittämiseen liittyviä ideoita. Yritykset ovat innostuneet uusiin investointeihin ja kehittämään omia liiketoimintojaan. Hankkeen avulla on tuotu esille erilaisia saunomiseen liittyviä perinteitä ja uusia näkökulmia liiketoimintojen kehittämiseen ja elinvoiman kasvuun. Ahtolan sataman kehittäminen on edelleen käynnissä ja potentiaalisten uusienkin toimijoiden kanssa käydään aktiivisesti keskusteluja uusien avausten suhteen.

Hankkeen tavoitteena oli selvittää miten Ahtolan sataman alueelle suunniteltu saunarakennusinvestointi voitaisiin toteuttaa kestävällä ja vastuullisella ja kannattavalla tavalla. Sekä kartoittaa avoimella haulla ja aktivointitapahtumilla yhteistyökumppanit (yritykset/yhdistykset), jotka olisivat halukkaita lähtemään rakentamaan uutta palvelukokonaisuutta Ahtolan sataman sekä saunatoimintojen ympärille. Hankeessa toteutettiin saunapalvelujen kilpailijakatsaus, kehitettiin Keuruun saunakonsepti, laadittiin myyntimateriaalit Ahtolan saunainvestoinneille ja tapahumien kautta innostettiin yrittäjiä kehittämään palvelujaan. Hankkeen avulla käynnistettiin Metsien saunat -yritysryhmähanke. Yleinen talouden tilanne ei ollut ihanteellinen investorien hankkimiessa, mutta kiinnostuneet tahot käyvät edelleen aktiivisesti keskusteluja Ahtolan satama-alueen kehittämiseksi.

12514.72

10768.38

5820.9

0

Sahanrannan kehittämisinvestoinnit

Maaseudun toimintaympäristön kehittämisen investoinnit

Investeringar i utvecklingen av landsbygdens verksamhetsmiljö

2023-09-18 00:00:00

Esteettömyys;Ikääntyvä väestö;Liikunta;Maarakentaminen;Matkailu;Palvelut;Saavutettavuus;Saavutettavuus;Tasa-arvo, yhdenvertaisuus ;Turvallisuus;Turvallisuus;Vapaa-ajan asukkaat ;Vapaa-ajan toiminta, harrastukset

Fritidsboende ;Fritidsverksamhet, hobbyer ;Jämställdhet, likabehandling;Markbyggande;Motion;Säkerhet;Säkerhet;Tillgänglighet;Tillgänglighet;Tillgänglighet;Tjänster ;Turism;Åldrande befolkning

Pohjois-Suomen elinvoimakeskus

Livskraftscentralen i Norra Finland

3

Hanketuki

Projektstöd

Vaalan kunta

Paikallinen/Alueellinen

Lokal/Regional

253503

Käynnissä

Är igång

www.vaala.fi/hankkeet

Sahanrannan kehittämisinvestoinnit -hanke on Vaalan kunnan toteuttama hanke, mikä lisää Vaalan kunnan alueella sijaitsevan Sahanrannan uimarannan ja venesataman alueen esteettömyyttä, saavutettavuutta, viihtyvyyttä ja samalla myös kunnan elinvoimaisuutta. Hankkeessa investoinnin kohteita ovat pääasiassa ranta-alueen esteettömyyttä parantavat rakenteet kuten kulkureitit, valaistus, opasteet, uimalaituri, venelaituri henkilönostimella, uimaluiska, kalusteet sekä esteettömät pukukopit ja wc-tilat. Lisäksi aluetta kehitetään investoimalla mm. ulkokuntosaliin, nuotiopaikkoihin ja muihin vapaa-ajanviettoa edistäviin ratkaisuihin, kuten lasten leikkialueen monipuolistamiseen. Eri ikäryhmät huomioimalla saadaan alueelle lisää käyttäjiä ja lisättyä yhteisöllistä sekä ympärivuotista toimintaa.
Huomiota hankkeen aikana kiinnitetään alueen parempaan saavutettavuuteen myös digitaalisesti tarjoamalla nykyistä laajemmalle käyttäjäkunnalle tietoa alueesta ja sen esteettömistä puitteista sekä alueen palveluista. Digitaalisia ratkaisuja kehitetään myös säätietojen ja vedenlämpötilan jatkuvaan seurantaan.
Alueella järjestetään vuosittain myös tapahtumia. Näistä suurin on joka kesäinen Vaala Beach volley –tapahtuma, joka on järjestetty vuodesta 1989 saakka. Hanke mahdollistaa yhä useamman ihmisen ja uusien käyttäjäryhmien osallistumisen ranta-alueella järjestettäviin tapahtumiin ja luo puitteet muiden järjestämien tapahtumien toteuttamiseen. Hanke päättyy viimeistään 30.9.2026. Hanke kokonaisuudessaan on maakunnallisesti ja valtakunnallisesti esimerkillinen ja sen toteuttamisesta viestitään valtakunnallisesti. Alue on paikallisesti asukkaille ja vapaa-ajan asukkaille kohtaamispaikka ja matkailuyrittäjien hyödynnettävissä omassa markkinoinnissaan. Alue on merkittävä Oulujärven ja Rokua Geoparkin alueen kohde, jonka voi sisällyttää erilaisiin viikko-ohjelmiin. Alueelle investoiminen on alkusysäys uusille alueen matkailun kehittämistoimille.

471245

SO8

471245

2027-11-30 00:00:00

Harvaan asuttu maaseutu

Glesbygd

ritvasa

Euroopan maaseuturahasto 2023–2027

Europeiska landsbygdsfonden 2023–2027

0

Maaseudun toimintaympäristön kehittämisen investoinnit

Investeringar i utvecklingen av landsbygdens verksamhetsmiljö

Investointihanke

Investeringsprojekt

Yleishyödylliset maaseudun toimintaympäristön kehittämisen investoinnit

Allmännyttiga investeringar i utveckling av landsbygdens verksamhetsmiljö

VAALA

VAALA

100

2026-02-05T14:21:10.496699Z

202635.35

127236.15

141373.5

Ampumaratahanke

Maaseudun toimintaympäristön kehittämisen investoinnit

Investeringar i utvecklingen av landsbygdens verksamhetsmiljö

2023-08-21 00:00:00

Maarakentaminen;Palvelut;Turvallisuus;Vapaa-ajan asukkaat ;Vapaa-ajan toiminta, harrastukset ;Varautuminen, omavaraisuus;Vesiensuojelu

Beredskap, självförsörjning;Fritidsboende ;Fritidsverksamhet, hobbyer ;Markbyggande;Säkerhet;Tjänster ;Vattenskydd

Pohjois-Suomen elinvoimakeskus

Livskraftscentralen i Norra Finland

1

Hanketuki

Projektstöd

Raahen Ampujat r.y.

Paikallinen/Alueellinen

Lokal/Regional

256584

Käynnissä

Är igång

www.raahenampujat.fi

Ampumaratahankkeen toteuttaa Raahen Ampujat ry. Hankkeen tarkoitus on siirtää nykyiset ampumaradat pois pohjavesialueelta. Tavoitteena on luoda hyvät ja valvotut harjoitusmahdollisuudet lajin harrastajille. Hankkeen vaikutukset tulevat olemaan laajat, saamme lisää ratoja haulikkoammuntaan, practicalrata laajenee ja pistooli-ja kivääri radat uudistetaan ja tehdään lajien vaatimustasot täyttäviksi. Hankkeesta hyötyvät seudun kaikki harrasteampujat, metsästäjät ja virkavallan edustajat. Hankkeen sijoituspaikka on Siikajoen kunnassa ja sen on tarkoitus olla kokonaisuudessaan valmis vuoden 2026 lopulla. Sitä ennen valmistuvat haulikko-ja practicalradat 2025 vuoden loppuun mennessä. Pistooli-ja kiväärilajien ratalaitteet tehdään itse kappaletavarasta.

90435.29

SO8

150725.49

Norsu Leader ry

Norsu Leader ry

2026-12-31 00:00:00

Kaupungin kehysalue

Kransområde kring staden

Euroopan maaseuturahasto 2023–2027

Europeiska landsbygdsfonden 2023–2027

0

Maaseudun toimintaympäristön kehittämisen investoinnit

Investeringar i utvecklingen av landsbygdens verksamhetsmiljö

Investointihanke

Investeringsprojekt

Yleishyödylliset maaseudun toimintaympäristön kehittämisen investoinnit

Allmännyttiga investeringar i utveckling av landsbygdens verksamhetsmiljö

SIIKAJOKI

SIIKAJOKI

60

2024-04-04T13:57:44.567Z

38887.17

33461.06

18087.06

Käsitöitä ja kulttuuria omaishoitajille Keski-Pohjanmaalla

Maaseudun palvelujen ja toimintaympäristön kehittämisen yhteistyöhankkeet

Samarbetsprojekt för utveckling av service och verksamhetsmiljö på landsbygden

2023-08-17 00:00:00

Demonstraatio;Ikääntyvä väestö;Kokeilu, innovaatio;Kulttuuri, kulttuuriperintö;Kylä;Liikkuva palvelu ;Monipaikkaisuus ;Naiset ;Palvelut;Pilotointi;Saavutettavuus;Sosiaalinen innovaatio;Sosiaalinen pääoma;Tasa-arvo, yhdenvertaisuus ;Vapaa-ajan toiminta, harrastukset ;Vertaisoppiminen;Yhteisöllisyys, yhteisö, osallisuus

By;Demonstration;Experiment, innovation;Fritidsverksamhet, hobbyer ;Gemenskap, delaktighet;Jämställdhet, likabehandling;Kollegialt lärande;Kultur, kulturarv;Kvinnor;Multilokalitet;Pilotprojekt;Rörlig service;Social innovation;Socialt kapital;Tillgänglighet;Tjänster ;Åldrande befolkning

Pohjanmaan elinvoimakeskus

Livskraftscentralen i Österbotten

4

Hanketuki

Projektstöd

Taito Keski-Pohjanmaa ry

Paikallinen/Alueellinen

Lokal/Regional

254162

Päättynyt

Avslutat

www.taitokeskipohjanmaa.fi

Käsityötä ja kulttuuria omaishoitajille hankkeessa etsitään keinoja virkistää ja innosta omaishoitajia heidän raskaan työnsä vastapainoksi. Hankkeen aikana suunnitellaan ja kehitetään omaishoitajille ja heidän hoidettaville Taitohetket.
Taitohetki on noin 1 ½ h kerrallaan/henkilö toteutettava käsityö ja kulttuuri painotteinen hetki omaishoitajan kotona tai hänelle sopivassa tilassa. Lisäksi hankeen aikana toteutetaan kaksi omaisretkeä kulttuuriympäristöön ja -tapahtumaan. Hankkeen loppuun järjestettyyn seminaariin jossa esitellään hankkeen tulokset ja jaetaan omaishoitajille suunnalttujen eri hankkeiden hyviä käytänteitä.

Tavoitteena on parantaa alueen asukkaiden hyvinvointia yhteisöllisyyden, osallisuuden ja osaamisen lisäämisen kautta hyödyntäen luonnon, liikunnan ja kulttuurin hyvinvointivaikutuksia.

46688.43

SO8

58360.54

Pirityiset ry

Pirityiset ry

2025-12-31 00:00:00

Euroopan maaseuturahasto 2023–2027

Europeiska landsbygdsfonden 2023–2027

0

Yhteistyöhankkeet

Samarbetsprojekt

Kehittämishanke

Utvecklingsprojekt

Koordinointi- ja aktivointihankkeet

Koordinerings- och aktiveringsprojekt

VETELI

VETIL

80

2026-04-13T11:52:35.002Z

Käsityötä ja kulttuuria omaishoitajille hankkeessa toteutimme tiedottamista somen kautta hankkeesta, niin että postauksia tehtiin jaettavaksi. Taitojärjestön toiminnanjohtajille hanketta esiteltiin teamsin kautta. Yhteydenpitoa puhelimitse ja eri tapahtumien kautta omaishoitajiin oli tehokkain viestintäkanava omaishoitajayhdistyksen kautta. Kuuntelu, keskustelu ja asioista sopiminen onnistui erittäin hyvin. Tässä suurena apuna oli Tuula Koivusaari Keski-Pohjanmaan Omaishoitaja ry:stä.
Tiedotusmateriaalin suunnittelu ja valmistaminen kuului myös marraskuun toimenpiteisiin. Omaishoitajille suunnattujen puheluiden perusteella toteuttamisen muotoa säädimme toiveiden mukaiseksi. Marraskuun yhteydenottojen jälkeen selvisi mm. se, että omaishoitajat toivovat kokoontumista muualla kuin heidän kodissaan. Päätettiin toteuttaa taitohetket kevään 2024 aikana
Vetelissä Keski-Pohjanmaan omaishoitajien tiloissa ja Perhossa kirjaston tiloissa. Aluksi suunniteltu Taitohetki oli noin 1, 5 h kerrallaan/ryhmä. Käsityöohjaajan toimi pääasiassa Mammu Taitoio. Myöhemmin aika oli pääosin kaksi tuntia.
31.1. klo 13 Veteli, klo 15.15. Perho. Hankkeen ja Taitohetken sisällön esittely ja kommentointi. Tämän kerran perusteella sovittiin seuraavat kokoontumisen aiheet ja päivät.
14.2. klo 13 Veteli, klo 15.15. Perho. Valmistettiin ystävänpäiväkortit. Taitohetkessä mukana myös Kaustiselta viulistit Erkki Virkkala ja Ilkka Huntus.
13.3. klo 13 Veteli, klo 15.15 Perho. Runouden äärellä. Valmistettiin pieni ruonokirja. Mukana lausuja Hilkka Klemola.
27.3. klo 13 Veteli, klo 15.15 Perho. Tarinat mukana arjessa. Valmistettiin mehiläisvaha-arkista kynttilöitä ja kuunneltiin Markus Långin laulua ja kitaran soittoa.
10.4. klo 12.30 Veteli, klo 15.15 Perho Kevättä rinnassa. Valmistettiin kevään kukkia paperista. Muisteluja keväästä Mammu Tainion johdolla.
Toukokuu 2024: Suunnittelimme syksyn 2025 Taitohetket ja paikkakunnat Taitohetkien toteuttamiseen. Suunnittelimme myös Käsityötä ja kulttuuria kävelyretken kesäkuulle. Teimme kävelyretken työpaja tuotteen mallikappaleet. Kilpailutimme retken kuljetukset. Tarkensimme tiedotusmateriaalia. Kesäkuu 2024: Toteutimme Käsityötä- ja kulttuuria retken Kokkolassa. Retkeläiset olivat pääosin Vetelistä ja Kaustiselta. Oppaana Helena Anttiroiko-Mehtälä ja käsityöohjaajana Tuija Isopahkala.
Syksyn ensimmäinen Taitohetki toteutettiin Kaustisella ja Toholammilla 4.9. Taitohetken ohjelmassa oli käsikorun valmistaminen huopapalloista. Lisäksi kirjoitimme pieniä runoja. Käsityöohjaajana Tuula Puoskari.
Lokakuussa Taitohetki toteutettiin Kaustisella ja Toholammilla 2.10. Taitohetken ohjelmassa syyskauden hedelmät kankaasta ja hetkessä oli mukana kaksi viulupelimannia Erkki Virkkala ja Ilkka Huntus Kaustiselta.
Marraskuussa Taitohetki toteutettiin Kaustisella ja Toholammilla 6.11. Taitohetken ohjelmassa oli paperiset sydänkoristeet Kaustisella ja mehiläisvaha-arkki kynttilät Toholammilla. Taitohetkessä oli myös yhteinen tarinankerronta.
Marraskuussa aloitettiin myös ensi kevään suunnitteluun liittyvät tiedotustilaisuudet 13.11. Perhossa ja Lestijärvellä. Tilaisuuksissa oli mukana myös Tuula Koivusaari, Keski-Pohjanmaan Omaishoitajista. Keski-Pohjanmaan Omaishoitajat tiedottivat myös tapahtumistamme. Lisäksi Kaustisella tilojen varaamisesta ja ovien aukaisemisesta vastasi Pirjo Palosaari-Penttilä. Kaustisella kokoonnuttiin Marttalassa sekä Pelimannitalossa ja Toholammilla Jussinpirtillä.
Taitohetkiin työpajatuotteita suunnittelimme syksyn aikana lisää ja teimme niihin ohjeistukset sekä mallikappaleet.
Omaishoitajaviikolle järjestimme Veteliin Tyhyhetken 25.11., Joulun ihmeet. Hetken sisältö oli seuraava: Jouluun liittyvää yhdessä tekemistä ja tarinointia. Työpajassa myös muisteltiin ja kerrottiin omia muistoja ja kokemuksia joulun ajasta ja niistä ihmeistä ja voimaannuttavista kokemuksista, joita omaishoitajan työssä tapahtuu – joulun ihmeistä. Tyhyhetken piti Anni-Veera Aitolehti Kuulumosta.
Joulukuu 2024 suunnittelimme omaishoitajille kulttuuriretkeä, varmistimme kuljetuksen ja suunnittelimme Taitohetkeä. Järjestelimme myös hyvin pitkälti arkistoamme kuvia ja hankkeen aineistoa. Aloitimme myös kevään 2025 Taitohetkien kulttuuritoimijoiden rekrytoinnin. Stilisoimme 3.12. Taito ja kulttuurimatka-tapahtumaa (omaishoitajien retken nimi). Ohjelmassa oli tutustuminen Taitokeskus Kokkolan verstastyöskentelyyn ja osallistuminen enkelityöpajaan, jossa valmistettiin pieni enkeli villahahtuvasta. Kuljetukset järjestettiin Kaustiselta Kokkolaan ja takaisin minibussilla ja toinen minibussi Toholammilta Kokkolaan ja takaisin Keski-Pohjanmaan Omaishoitajien toimesta heidän kustannuksin sekä järjestelyt heidän kustannuksella. He osallistuivat kirkkokonserttiin myös omin kustannuksin samana iltana.
Taitohetki tyhy -teemalla Joulun ihmeet toteutettiin 4.12. 2024 Toholammilla (Jussinpirtti) sekä Kaustisella aikataulullisesti: 4.12.2024 klo 12.30-14,15 Kaustinen, Marttala ja 4.12.2024 klo 15.15-17 Toholampi, Jussinpirtti. Edellä mainitut Taitohetket ohjasi Anni-Veera Aitolehti.
17.12. esittelimme hanketta 22 Taitoyhdistysten henkilöstöille teamstapaamisessa.
2025 toimenpiteet
Tammikuu 2025 tarkensimme kevään ohjelmaa ja tiedotimme ohjelmasta Keski-Pohjanmaan omaishoitajat ry:n kautta osallistujia.
Vuoden ensimmäiset Taitohetket 29.1. pidettiin Vetelissä ja Halsualla käsityöohjaajana Mammu Tainio. Gospelmusiikkia esittivät Eero Hietala (Pivo Wallet Oy) ja Miska Nikula.Taitohetki pidettiin Kaustisella 12.2. käsityöohjaajana Mammu Tainio, joka myös luki tarinaa. Tarina tuki hetken aihetta ystävyyttä.
Maaliskuussa hankkeen Taitohetkistä olivat kiinnostuneet myös Kokkolanseudun Omaishoitajat. Aloitimme keskustelun Marja-Liisa Kattilakosken kanssa ja suunnittelut toukokuulle toteutettavista Taitohetkistä. Ajallisesti emme saaneet aikoja sopimaan, joten uuden ajat sovittiin syksyksi 2025.
12.3. toteutettiin Taitohetki Halsualla ja Vetelissä. Vetelissä Taitohetkessä oli mukana myös Teatteriduo Eliti.
Huhtikuussa hanketta esiteltiin Ykspihlajan kudontaryhmälle. Suunniteltiin uusia työpajatuotteita. Laadittiin palautekyselylomake Taitohetkiin osallistuneille. Palautteet kerättiin huhti- toukokuun aikana.
9.4. Taitohetki järjestettiin Kaustisella. Käsityöhetken lisäksi hetkessä esiintyi Kaustisen musiikkilukion oppilaita. Omaishoitajat tehostivat hankkeen Taitohetkien markkinointia ja osallistuivat syksyn ohjelman suunnitteluun.
Toukokuussa suunnittelimme syksyn ohjelmaa yhdessä Keski-Pohjanmaan Omaishoitajien Leena Janatuisen kanssa. Kävimme läpi toukokuun lopussa saamamme palautteet Taitohetkistä.
Suunnittelimme myös jo huhtikuussa aloitettua, Omaishoitaja seminaria.
7.5. Taitohetki pidettiin Toholammilla. 12.5. Taitohetki pidettiin Vetelissä ja Halsualla. Teemana oli tarinaryijyt. Hanke oli esillä Kokkolassa Flowfest messuilla. Osastoa rakennettiin 23.5. ja hankkeen esittelypäivä oli 25.5. Osastolla kävi noin 50 henkilöä. Osasto oli maksuton.
Kesäkuussa keskityimme kuvaamaan ja valmistamaan kirjallista ohjelehtistä “Taitohetket ohjeet”
yhdistysten käyttöön. Pääosin tätä työtä tekivät käsityöohjaajat Emilia Jämsä ja Mammu Tainio. Työtä ohjasi myös Tuula Puoskari. Elokuussa ohjelehti laitettiin esille hankkeen sivuille. Heinäkuussa hankehenkilöstö lomaili. Elokuussa aloitimme yhteistyön syvemmin Kokkolanseudun Omaishoitajien kanssa ja toteutimme heille kaksi Taitohetkeä. Näissä työpajoissa ei ollut mukana muuta kulttuuritarjontaa asiakkaiden toiveesta joutuen. Taitohetket pidettiin Ullavassa 18.1. ja Lohtajalla 27.8. Molemmat olivat kahden tunnin mittaisia.
Syyskuussa toteutimme toiveesta vielä Kokkolanseudun omaishoitajien kanssa Kälviällä Taitohetken 11.9. Muutoin syyskuu meni hyvin pitkälti seminaarivalmisteluissa. Seminaari ”Käsitöitä ja kulttuuria omaishoitajille Keski-Pohjanmaalla” toteutettiin Kaustinen pe 26.9. klo 12–15.30. Seminaarin järjestettiin yhteistyössä Keski-Pohjanmaan Omaishoitajien ja Kokkolanseudun Omaishoitajien kanssa. Saimme videotervehdyksen europarlamentaarikko, Suomen Omaishoitajaliiton puheenjohtaja Merja Kyllöseltä Brysselistä. Musiikkia muistille osion toteutti Kaisa Tienvieri Musisoiva yhdistyksestä ja Mammu Tainio piti työpajan avaimenperien valmistamisesta. Kerroimme myös hankkeen aikana syntyneestä ohjelehdestä ja hankkeestamme.
Syyskuussa pidimme Taitohetken vielä Vetelissä 29.9.valmistaen tunnelmavaloja. 6.10 oli Taitohetki Kaustisella jossa valmistettiin salmiakkihimmeleitä pilleistä. Taitohetkien suunnittelun ja tekemisen rinnalla aloitimme marraskuussa myös Taitohetkien ohjelmakortistojen suunnittelun. Taitohetki 10.11. pidettiin Vetelissä ja Halsualla. Teemana oli valo ja kynttilät. Taitohetki Vetelissä 24.11. oli joulusta askartelua kivan musiikillisen tunnelman merkeissä. Hetkessä valmistettiin joulukortteja. Musiikkia soitti Tallari-yhtyeen Katri Haukilahti ja Sampo Korva. Toteutimme vielä Taitohetkiet 1.12. Kaustisella ja 8.12. Toholammilla. Tällöin valmistettiin virsienkeleitä ja kynttilöitä. Taitohetkessä oli mukana muusikko Ville Ojanen. Syksyn 2025 Taitohetki huipentui Keski-Pohjanmaan omaishoitajien omaan, hankkeen ulkopuoliseen retkeen niin, että Taitohetki pidettiin Taitokeskus Kokkolassa heidän toiveestaan. Kolmekymmentä- yksi henkilöä valmistivat Taitohetkessä helmiset joulukuusen koristeen. Taitohetkeen saapumisen kulut eivät tulleet hankkeelle vaan omaishoitajien yhdistys kustansi itse ja osallistui omin kustannuksin Kokkolan kirkossa pidettyyn joulukonserttiin Taitohetken jälkeen.
Joulukuun aikana tehtiin hallinnollisia töitä hankkeelle, kuten loppuraporttia ja maksatusta. Valmistettiin loppuun ohjelmakortisto. Ohjelmakorteissa on kirjattuna aihe, kesto, muu kulttuuritarjonta yhteystietoineen.

Taitohetkiä pidettiin hankkeen aikana yhteensä 43.
Hankkeen esittelytilaisuuksia 6.
Seminaari ”Käsityötä ja kulttuuria omaishoitajille” 26.9.2025
Uusia käsityöohjeita ja mallikappaleita yhteensä 20 joista 14 esitellään Taitohetket-hankkeen käsityöohjelehtinen.
Käsityöohjelehtinen. On Taito Keski-Pohjanmaan ry:n verkkosivuilla kohdassa hankkeet.
Ohjelmakortisto, jossa ohjeet yhdeksään Taitohetkikertaan. On Taito Keski-Pohjanmaan ry:n verkkosivuilla kohdassa hankkeet.
Mahdollisuus yhden osa-aikaisen henkilön työllistyminen.
Kulttuurialan henkilöiden keikat neljälletoista henkilölle, joista neljälle useammin kuin kerran.
Taitohetkiin osallistui yhteensä 460 henkilöä.
Htv 0,68 hankkeen aikana.
Vastikkeeton työ, eli talkootyö 78 tuntia.

Taitohetket jäävät yhdistyksen toimintamuodoksi, jonka rahoituspohjaa mietitään kevään 2026 aikana. Toiminnan jatkuvuuden varmistamiseksi tulisi selkeyttää rahoitus- ja vastuunjakomalleja sekä kartoittaa mahdollisuuksia osarahoitteiseen tai palvelusopimuksiin perustuvaan toteutukseen. Verkostoyhteistyötä kulttuuri- ja luovien alojen toimijoiden kanssa kannattaa vahvistaa edelleen, jotta osaajia voidaan hyödyntää monipuolisesti ja tarjota heille säännöllisempiä työllistymis-mahdollisuuksia. Toimintamallin tuotteistaminen helpottaisi sen käyttöönottoa uusilla paikkakunnilla.
Viestinnässä suositellaan panostamaan entistä enemmän suoraan kohderyhmään kohdistuvaan henkilökohtaiseen viestintään sekä omaishoitajayhdistysten omiin kanaviin. Lisäksi digitaalisten kanavien ja paikallisten verkostojen hyödyntämistä voidaan kehittää perinteisen median rinnalla.
Toiminnan vaikuttavuuden vahvistamiseksi jatkossa on suositeltavaa kerätä systemaattisesti palautetta osallistujilta ja hyödyntää sitä toiminnan sisällöllisessä kehittämisessä sekä vaikutusten osoittamisessa.

Käsityötä ja kulttuuri omaishoitajille Keski-Pohjanmaalla hankkeen tavoitteena oli virkistää ja innostaa omaishoitajia heidän vaativan ja kuormittavan arjen vastapainoksi. Omaishoitajat tukevat sairaita, vammaisia tai iäkkäitä perheenjäseniä, ja omaishoito vaikuttaa laajasti koko perheen elämään.
Hankkeen aikana kehitettiin ja mallinnettiin toimintamalli ”Käsitöitä ja kulttuuria omaishoitajille”. Samalla luotiin verkosto, joka mahdollistaa omaishoitajille suunnatun pysyvämmän virkistystoiminnan myös hankkeen jälkeen. Hanke toi näkyvyyttä eri kulttuurialojen osaajille ja kytki heidät osaksi hankkeen aikana syntynyttä verkostoa, johon kuuluu muun muassa luovan alan yrittäjiä.
Hanke mahdollisti matalan kynnyksen lyhytaikaisen työllistymisen teatteri-ilmaisun, musiikin, kirjallisuuden ja luovan liikkumisen ammattilaisille. Lisäksi hankkeen Taitohetkien toteuttajana toiminut käsityöohjaaja sai valmiudet työllistää itseään osa-aikaisesti tarjoamalla vastaavaa toimintaa omaishoitajayhdistyksille.
Keskeisenä tuloksena hankkeessa korostui yhteisöllisyys kyläyhteisöissä sekä toisista välittämisen merkitys, mikä toteutui hankkeen aikana erinomaisesti.

20076.02

17274.72

9337.69

Tulevaisuuden maalaisjärki

Selvitykset ja suunnitelmat

Utredningar och planer

2023-10-28 00:00:00

Digitaidot;Digitalisaatio ;Etätyö, paikkariippumaton työ ;Kokeilu, innovaatio;Kulttuuri, kulttuuriperintö;Lapset;Liikkuva palvelu ;Liikunta;Monipaikkaisuus ;Monipalvelukeskus;Naiset ;Nuoret ;Palvelut;Saavutettavuus;Sosiaalinen innovaatio;Sosiaalinen pääoma;Sovellukset ja alustat;Tekoäly;Valokuitu, optinen kuitu ;Vapaa-ajan asukkaat ;Vapaa-ajan toiminta, harrastukset ;Varautuminen, omavaraisuus;Vähemmistöt;Yhteisöllisyys, yhteisö, osallisuus;Älykäs sopeutuminen

Applikationer och plattformar;Artificiell intelligens;Barn;Beredskap, självförsörjning;Digitala färdigheter;Digitalisering;Distansarbete, arbete oberoende av plats;Experiment, innovation;Fritidsboende ;Fritidsverksamhet, hobbyer ;Gemenskap, delaktighet;Kultur, kulturarv;Kvinnor;Minoritet;Motion;Multilokalitet;Mångservicecenter;Optisk fiber, optisk fiber;Rörlig service;Smart anpassning;Social innovation;Socialt kapital;Tillgänglighet;Tjänster ;Unga

Pohjois-Suomen elinvoimakeskus

Livskraftscentralen i Norra Finland

4

Hanketuki

Projektstöd

Elävä Kainuu LEADER ry

Paikallinen/Alueellinen

Lokal/Regional

266409

Päättynyt

Avslutat

www.kainuuleader.fi

Kainuulaisten Leader-ryhmien yhteisen hankkeen tarkoituksena on kartoittaa Kainuun maakunnan ja Vaalan kunnan maaseutualueen palvelutarpeet ja saatavuushaasteet. Selvitystyön pohjalta löytyvät Älykäs kylä -strategian keskeiset kehittämisaihiot sekä kumppanuudet niiden toteutukselle. Sivutuloksena voi syntyä myös muita kehittämis- ja investointihankkeita. Toteutuksen myötä yleinen tietoisuus Älykäs kylä -toimintamallista ja sen mahdollisuuksista sekä osallistamisen ja ennakoinnin eri menetelmistä on lisääntynyt. Saatua tietoa ja oppeja voidaan hyödyntää jatkossa niin erityyppisessä ja -tasoisessa kehittämisessä kuin toimijoiden omassa toiminnassa. Hankkeen pääasiallisen kohderyhmän muodostavat alueen paikallisyhteisöt ja niissä toimivat tahot, joiden kautta hyödynsaajina ovat myös kunnat sekä erilaisten palvelujen tuottajat ja loppukäyttäjät.

71655.23

SO0

71655.23

2025-06-30 00:00:00

eeva-liisakemppainen

Euroopan maaseuturahasto 2023–2027

Europeiska landsbygdsfonden 2023–2027

0

Tiedonvälityshankkeet

Informationsförmedlingsprojekt

Kehittämishanke

Utvecklingsprojekt

Selvitykset ja suunnitelmat

Utredningar och planer

SUOMUSSALMI

SUOMUSSALMI

100

2025-12-22T08:02:24.457Z

Tulevaisuuden Maalaisjärki -hanke toteutettiin 1.4.2024–30.6.2025 koko Kainuun ja Vaalan maaseutualueella. Hankkeessa työskenteli kaksi osa-aikaista työntekijää: Elävä Kainuu Leaderin kyläkoordinaattori (0,5 htv) ja Oulujärvi Leaderin yhteisökartturi (0,2 htv). Työ jakautui tasaisesti 18 kuukauden ajalle. Hanke eteni suunnitellusti ja sen keskeisenä tuloksena syntyi Älykäs kylä -strategia, joka toimii jatkohankkeen perustana. Alkuperäisen kahden aktivointikierroksen sijaan panostettiin yhteen kierrokseen, kohdennettuihin keskusteluihin ja verkostojen rakentamiseen.
Hankkeen viestintä toteutettiin monikanavaisesti. Tavoitteena oli lisätä tietoisuutta Älykäs kylä -teemasta ja aktivoida kohderyhmiä kehittämistyöhön. Hankkeelle perustettiin omat Facebook- ja Instagram-kanavat, joihin tuotettiin sisältöä koko hankkeen ajan. Kanavilla julkaistiin Reels-videoita, tarinoita ja postauksia tilaisuuksista ja tapahtumista. Lisäksi avattiin blogi, johon kirjoittivat asiantuntijat maaseudun kehittämisen kentältä. Viestintää tehtiin myös perinteisin keinoin: paikallislehdille toimitettiin tiedotteita, tapahtumien puffeja ja valmiita juttuja. Lehdistö julkaisi niitä vaihtelevasti. Kuntien viestintäkanavia hyödynnettiin info-tv-lähetyksissä, verkkosivuilla ja somealustoilla. Lisäksi hanketyöntekijät lähettivät suoraa sähköpostiviestintää yhdistystoimijoille ja maaseutuvastaaville.
Hankkeesta käytiin kertomassa myös muissa tapahtumissa: Nurmeksen maaseutuparlamentissa, Paltamon hanketreffeillä ja Oulujärvi Leaderin yhdistyslauantaissa Vuolijoella, KAO:n maalaismarkkinoilla. Viestintä herätti kiinnostusta ja lisäsi osallistujamääriä aktivointikierroksella.
Aktivointikierros toteutettiin yhdeksässä kunnassa. Tilaisuuksissa käytettiin osallistavia ja visuaalisia menetelmiä, kuten rahasijoitusäänestystä. Osallistujat saivat 10 000 kuvitteellista rahayksikköä, jotka he sijoittivat teemapisteisiin, kuten Elämyksellinen maaseutu, Liikkuvat palvelut tai Digitaaliset ratkaisut. Eniten rahaa saaneet teemat käsiteltiin yhteisesti. Menetelmä tarjosi konkreettisen ja mielekkään tavan ilmaista mielipiteitä ja loi innostavan ilmapiirin. Aktivoinnissa hyödynnettiin Elävä Kainuu ja Oulujärvi Leaderin taustakyselyä sekä Oulujärvi Leaderin Nuoriso Leaderin videota “Elinvoimainen ja hyvinvoiva Kainuu 50 vuoden päästä”, joka viritti keskustelua.
Koska ensimmäisten tilaisuuksien osallistujamäärät ja keskustelun taso ylittivät odotukset, toista kierrosta ei katsottu tarpeelliseksi. Henkilöstöresurssit kohdennettiin sen sijaan kahdenkeskisiin keskusteluihin sellaisten tahojen kanssa, jotka osoittivat kiinnostusta jatkohankkeeseen. Tämä auttoi sitouttamaan heitä mukaan ja selkeyttämään uuden hankkeen sisältöä. Aktivointivaiheen myötä syntyi useita uusia kumppanuuksia ja verkostoja, jotka loivat perustan jatkokehittämiselle.
Hanke järjesti kaksi virtuaaliluentoa Teamsin välityksellä. Ensimmäinen, 19.6.2024, käsitteli ennakointia, digitaalisuutta ja älykkäitä ratkaisuja maaseudulla. Luennoitsijana toimi Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen tutkimusjohtaja Tuomas Kuhmonen. Hän johdatti osallistujat ajankohtaisiin teemoihin ja kannusti tarkastelemaan tulevaisuutta uudesta näkökulmasta. Toinen luento, 19.11.2024, käsitteli digitaalisuutta ja tekoälyä maaseudun työkaluina. Futuristi Elina Hiltunen esitteli konkreettisia sovelluksia ja toi esiin tapoja hyödyntää teknologiaa palveluiden tuottamisessa ja yhteisöjen toiminnassa. Molemmat luennot herättivät vilkasta keskustelua ja saivat hyvän vastaanoton.
Ennakointityöpajoja järjestettiin kaksi. Ensimmäinen pidettiin Ristijärvellä 11.12.2024. Osallistujat valittiin avoimen kutsun kautta, ja työskentelyssä hyödynnettiin aktivointikierroksen koontia. Työpajassa keskityttiin kahteen suosituimpaan teemaan: Elämyksellinen maaseutu ja Liikkuvat palvelut. Osallistujat jaettiin ryhmiin ja työstivät teemoja apukysymysten ja ongelmapuu-menetelmän avulla. Työskentely oli syvällistä ja tuotti konkreettisia ideoita Älykäs kylä -strategian kehittämiseksi.
Toinen työpaja järjestettiin Vuokatissa 11.–12.2.2025. Mukana olivat tahot, jotka olivat ilmaisseet kiinnostuksensa osallistua jatkohankkeeseen. Työpajan tavoitteena oli jatkaa kehittämisideoiden työstämistä ja koota strategian tarkempi sisältö. Osallistujat pääsivät myös tutustumaan toisiinsa ja rakentamaan yhteistyötä jo varhaisessa vaiheessa. Päivien aikana kuultiin kaksi asiantuntijapuheenvuoroa: Viestintä Taiga esitteli viestinnän ja visuaalisen ilmeen suunnittelua, ja Sotkamon kulttuurituottaja Marko Karvonen puhui maaseutuylpeydestä ja sen merkityksestä identiteetin vahvistamisessa. Työpajassa ideoitiin mm. Liikkuvat palvelut -auton visuaalinen ilme.
Kotimaan benchmarkkaus-opintomatka järjestettiin 30.11.–1.12.2024 yhteistyössä Kainuun kylätoiminnan kanssa. Matkakohteina olivat Tervo, Vesanto ja Kerkonkoski Pohjois-Savossa. Tutustuttiin paikallisiin hankkeisiin, kyläyhteisöjen toimintaan ja kuntien kanssa tehtävään yhteistyöhön. Matkalla pidettiin myös Tuomas Kuhmosen luento kyläyhteisöjen ennakoinnista sekä työpaja, jossa vaihdettiin ajatuksia paikallisten kanssa. Matkan aikana järjestettiin toimintaa, joka auttoi osallistujia verkostoitumaan keskenään. Matka tarjosi uusia ideoita ja mahdollisuuden “pölyttää” omaa ajattelua. Osallistujat kokivat matkan hyödylliseksi ja inspiroivaksi.
Hankkeen aikana selvitettiin mahdollisuuksia ulkomaille suuntautuvan benchmarkkausmatkan toteuttamiseen. Koska maaseuturahastosta ei voi rahoittaa kansainvälisiä opintomatkoja, kartoitettiin EU:n Erasmus+-ohjelmaa. Pienimuotoiset kumppanuushankkeet (KA210) todettiin soveltuvimmaksi vaihtoehdoksi. Vaikka hakemusta ei vielä tehty, valmistelun aikana syntynyt selvitys tarjoaa hyvän pohjan tulevaisuuden hankkeelle.
Tulevaisuuden Maalaisjärki -hanke lisäsi alueellista ymmärrystä älykkäistä kyläratkaisuista, loi verkostoja ja sitoutti toimijoita kehittämistyöhön. Monipuolinen viestintä, osallistavat työskentelytavat ja konkreettiset kohtaamiset loivat vahvan perustan Älykäs kylä -strategialle ja sen jatkokehittämiselle.
Rahasijoitusäänestysmenetelmä sai erityistä kiitosta osallistujilta. Se mahdollisti konkreettisen tavan ilmaista omat arvostukset eri teemojen välillä ja antoi osallistujille mahdollisuuden tutustua sisältöihin pisteittäin keskustellen. Menetelmä koettiin sekä visuaalisesti kiinnostavaksi että helposti lähestyttäväksi, ja se loi rennon ilmapiirin työskentelylle. Osallistujat kokivat, että saivat vaikuttaa aidosti ja että heidän näkemyksensä otettiin vakavasti.
Virtuaaliluentojen päätteeksi käytiin vilkasta keskustelua. Osallistujat esittivät kysymyksiä tekoälyn sovelluksista, maaseudun digitaalisesta saavutettavuudesta ja siitä, miten teknologiaa voidaan sovittaa kylien todellisuuteen. Keskustelu osoitti, että aihe oli ajankohtainen ja osallistujilla oli tarve uusille tiedoille ja käytännön esimerkeille.
Opintomatkan yhteishenki rakentui jo linja-autossa, jossa järjestetty tietovisa sai osallistujat keskustelemaan. Vierailukohteet herättivät runsaasti keskustelua siitä, miten eri alueiden ratkaisuja voisi soveltaa omalla alueella. Käytännönläheiset esimerkit ja paikallisten toimijoiden avoimuus tekivät vaikutuksen. Osallistujat kuvasivat matkaa inspiroivaksi ja sellaiseksi, joka avasi uusia näkökulmia kehittämiseen.
Toisen ennakointityöpajan aikana osallistujat pääsivät suunnittelemaan myös tulevan liikkuvat palvelut -auton ulkoasua ja sisältöä. Tämä konkretisoi kehittämistyötä ja loi tunteen siitä, että ideat eivät jää vain paperille. Strategiatyö eteni osallistujalähtöisesti: osallistujat tunnistivat alueensa erityispiirteet ja tarpeet, joiden pohjalta määriteltiin konkreettisia kehittämistoimia. Näitä olivat esimerkiksi kylätilojen kehittäminen, yhteisöllisyyttä tukevat tapahtumat, liikkuvien palvelujen reittien suunnittelu.
Työpajassa nousi esiin myös maaseutuylpeyden merkitys paikallisidentiteetin vahvistamisessa. Sotkamon kulttuurituottajan puheenvuoro rohkaisi osallistujia näkemään omat kylät ja yhteisöt arvokkaina ja kehittämisen arvoisina. Tämä lisäsi positiivista asennetta ja halua viedä asioita eteenpäin.
Henkilökohtaiset kutsut jatkohankkeeseen osallistuviin työpajoihin lisäsivät sitoutumista. Viestissä esiteltiin selkeästi, mitä osallistuminen tarkoittaa ja mitä hyötyä siitä on. Moni osallistuja koki kutsun arvokkaana eleenä ja merkkinä siitä, että heidän panostaan arvostettiin.
Kansainvälisen benchmarkkausmatkan suunnittelu eteni esiselvitysvaiheeseen. Erasmus+-ohjelman rahoitusmahdollisuudet kartoitettiin ja todettiin, että pienimuotoiset kumppanuushankkeet tarjoavat mahdollisuuden jatkaa Älykäs kylä -teeman kehittämistä eurooppalaisessa kontekstissa. Valmistelun yhteydessä syntynyt materiaali voidaan hyödyntää seuraavassa hakuvaiheessa.
Kokonaisuudessaan Tulevaisuuden Maalaisjärki -hanke onnistui herättämään kiinnostusta, synnyttämään aitoa keskustelua ja rakentamaan perustaa tulevalle kehittämistyölle. Sen aikana muodostuneet verkostot ja toimintamallit tukevat uuden Älykäs kylä -hankkeen käynnistämistä ja tarjoavat työkaluja maaseudun tulevaisuuden kehittämiseen myös pitkällä aikavälillä.

Tulevaisuuden Maalaisjärki -hanke tuotti arvokkaita tuloksia niin sisällöllisesti kuin vaikuttavuudeltaan. Hankkeessa toteutettiin Kainuun maaseudun ja Vaalan kunnan alueen palvelutarpeiden kartoitus sekä selvitettiin mahdollisia uusia, älykkäitä ratkaisumalleja palvelujen ja toimintojen kehittämiseksi. Kartoitustyön aikana tunnistettiin paikallisia haasteita ja ideoitiin ratkaisuja, jotka vastaavat alueen tarpeisiin innovatiivisella ja paikallislähtöisellä tavalla.

Hankkeen aikana syntyneet tuotokset – kuten asiantuntijaluennot, opintomatka, ennakointityöpajat, Älykäs kylä -viestintämateriaalit ja niistä nousseet keskustelut – tarjosivat laajan ja monipuolisen pohjan strategiselle kehittämistyölle. Aiemmin toteutetun kyselyn lisäksi nämä toimenpiteet loivat perustan, josta saatiin esiin keskeiset kehittämisaihiot, joiden pohjalta muodostettiin yhtenäinen Älykäs kylä -strategia.

Jokaisessa kunnassa järjestettiin työpaja, joissa käsiteltiin aktiivisesti äänestettyjä teemoja. Näistä merkittävimmiksi nousivat Liikkuvat palvelut ja Elämyksellinen maaseutu. Näitä teemoja lähdetään kehittämään ja testaamaan konkreettisina toimenpiteinä seuraavassa vaiheessa. Työpajoissa ja suunnittelutapaamisissa syvennettiin aiheiden sisältöä ja tarpeita, ja mukana olleet kumppanitahot sitoutuivat tiiviisti kehittämään omaa aluettaan uudenlaisten ratkaisujen kautta.

Hankkeen aikana toimenpiteisiin osallistuneet saivat lisää tietoa Älykäs kylä -toimintatavasta ja siihen liittyvästä rahoitusmallista, mikä vahvistaa valmiuksia osallistua oman alueen kehittämiseen.

Älykäs kylä -strategian pohjalta on kirjoitettu uusi hankesuunnitelma, joka tarkentaa kehittämistarpeita ja esittää konkreettisia toimenpiteitä niiden toteuttamiseksi. Uuden hankkeen hakemus on jätetty Kainuun ELY-keskukselle.

Tulevaisuuden Maalaisjärki -hankkeen osana teetettiin ostopalveluna selvitys sote-alueiden digitaalisista ja liikkuvista palveluista eri puolilla Suomea. Tavoitteena oli kartoittaa hyviä käytäntöjä ja tunnistaa ratkaisuja, joita voidaan soveltaa Kainuun ja Vaalan alueella kehitettäviin Liikkuvat palvelut -ratkaisuihin.

Selvityksen mukaan liikkuvat sote-palvelut, kuten sote-autot, liikkuvat hammashoitoyksiköt ja laboratorioautot, ovat käytössä useilla hyvinvointialueilla. Digitaalisia alustoja hyödynnetään yleisesti, mutta niiden yhdistäminen liikkuviin yksiköihin on vasta kehittymässä. Etelä-Karjalan Mallu-auto ja Satakunnan näytteenottoauto nousivat esiin malliesimerkkeinä.

Selvitys tarjosi hyödyllistä tietopohjaa hankkeen jatkokehittämiselle. Sen suosituksia hyödynnetään erityisesti uuden Älykäs kylä -hankkeen pilotoinnissa.

Hankkeen toimenpiteistä ja tuloksista viestittiin aktiivisesti ja monikanavaisesti. Tiedonvälitystä on toteutettu:

-Hankkeen kotisivuilla: https://www.kainuuleader.fi/tulevaisuuden-maalaisjarki/

-Hankkeen omissa Instagram- ja Facebook-kanavissa julkaistiin 70 julkaisua

-Facebook julkaisujen kattavuus 34,3 tuhatta/hlö

-Instagram julkaisujen kattavuus 14,9 tuhatta/hlö

-Kuntien kanavissa, info-tv:ssä ja verkkosivuilla sekä paikallislehtiin lähetetyissä tiedotteissa ja lehtijutuissa.

-Sähköpostiviestinnällä kohderyhmille ja yhteistyötahoille.

Blogikirjoitukset:

-10.1.2025 Unohdetaan vaatimattomuus – puhtaan ylpeydellä kylästä! Johanna Niinivuo

Unohdetaan vaatimattomuus – puhutaan ylpeydellä kylistä!

-Luonnon monimuotoisuus maaseudun ja kylien voimavaraksi – Arkijärjellä ympäristöihin! Timo Reko 26.11.2024 https://www.kainuuleader.fi/leaderblogi/luonnon-monimuotoisuus-maaseudun-ja-kylien-voimavaraksi-arkijarjella-ymparistotoihin/

-12.9.2024 Hankkeen ajankohtaisia. https://www.kainuuleader.fi/leaderblogi/tulevaisuuden-maalaisjarki-hankkeen-ajankohtaisia/

-20.8.2024 Maalla on helpompaa. Maria Helo https://www.kainuuleader.fi/leaderblogi/maalla-on-helpompaa/

-11.8.2024 Tulevaisuuden Kainuu. Taina Leinonen. https://www.kainuuleader.fi/leaderblogi/tulevaisuuden-kainuu/

-YleKainuu radio haastattelu ja juttu. 9.10.2024
https://yle.fi/a/74-20116308

-Kajaani Maalaismarkkinat 13.-14.9.2024

-Hanke-esittely valtakunnallisessa Nurmeksen Maaseutuparlamentissa 26.9.2024

-Hanke-esittely Maaseuturahaston hanketreffeillä Paltamossa. (pvm, tarkista virallinen nimi)

-Älykkäät kylät valtakunnallinen hanketapaaminen 4.-5.11. Runnilla

Hankkeen visuaalisella ilmeellä haluttiin erottautua perinteisestä Leader- ja hankeviestinnästä, sillä Älykäs kylä -teema edellytti nykyaikaisempaa ja ajatuksia herättävää otetta. Viestinnässä käytettiin kirkkaita ja huomiota herättäviä värejä sekä tekoälyn luomia kuvia, jotka herättivät useissa keskustelutilaisuuksissa kiinnostusta ja keskustelua. Kuvien ja visuaalisten elementtien kautta pystyttiin viestimään teemasta tuoreella tavalla ja synnyttämään keskustelua siitä, mitä älykkyys voi tarkoittaa maaseudulla.

Myös hankkeen logo suunniteltiin erottumaan muista hankkeista. Tavoitteena oli rakentaa tunnistettava ja omaääninen visuaalinen identiteetti, joka tukee hankkeen viestinnällisiä tavoitteita ja auttaa jäsentämään Älykäs kylä -teemaa helposti lähestyttäväksi kokonaisuudeksi.

Hankkeen aikana tuotettua videomateriaalia voi katsoa sosiaalisen median kanavista. https://www.instagram.com/tulevaisuuden_maalaisjarki/
https://www.facebook.com/profile.php?id=61558624716259

Muutokset ja vaikuttavuus

Hankkeen myötä osallistujien ymmärrys Älykäs kylä -termistä ja siihen liittyvästä ajattelusta on vahvistunut selkeästi. Aihe, joka aiemmin saattoi tuntua vaikeasti lähestyttävältä tai abstraktilta, on konkretisoitunut esimerkkien, keskustelujen ja työpajojen kautta. Osallistujat ovat saaneet kokonaiskuvan siitä, mitä Älykäs kylä -toiminta voi heidän omalla alueellaan tarkoittaa, ja millaisia mahdollisuuksia se tarjoaa palvelujen ja yhteisöjen kehittämiseen.

Hankkeen nimi, Tulevaisuuden Maalaisjärki, on itsessään ollut yksi keskeinen tulos. Nimi on saanut laajasti kiitosta eri puolilta Suomea oivaltavuudestaan ja ymmärrettävyydestään. Se on toiminut siltana tulevaisuusajattelun ja perinteisen maalaisjärjen välillä, ja tehnyt Älykäs kylä -teemasta helposti lähestyttävän ja omakohtaisen. Nimeä on alettu käyttää myös muiden alueiden Älykäs kylä -hankkeissa selkeyttävänä käsitteenä. Tämä osoittaa, että yksinkertainen ja ymmärrettävä viestintä voi laajentaa hankkeen vaikuttavuutta ja hyvien käytäntöjen leviämistä.

Hyvät käytänteet

Hankkeen aikana syntyi useita hyviä käytänteitä, joita voidaan hyödyntää jatkossa:
-Ennakointityöpajat mahdollistivat osallistujalähtöisen ja syvällisen ideoinnin, jossa kehittämisaihiot muotoiltiin strategian pohjaksi.
-Benchmarkkaus-opintoretki Pohjois-Savoon tuki ajatustenvaihtoa yli maakuntarajojen ja toi konkreettisia esimerkkejä älykkäistä ratkaisuista.
-Yhteiskehittäminen työpajoissa ja suunnittelutapaamisissa sitoutti osallistujat ja lisäsi ymmärrystä alueiden erilaisista tarpeista.
-Monikanavainen viestintä teki hankkeesta tunnetun ja läpinäkyvän, ja mahdollisti osallistumisen laajasti koko hankealueella.
-Nimen oivaltava käyttö ja siihen liittyvä viestintä loivat valtakunnallista kiinnostusta ja tunnistettavuutta.

Tulevaisuuden Maalaisjärki -hankkeella arvioidaan olevan merkittäviä pidemmän aikavälin vaikutuksia Kainuun ja Vaalan alueen paikallisyhteisöille, kehittämistoimijoille sekä maaseudun elinvoimalle laajemminkin. Hanke on vahvistanut tietoisuutta Älykäs kylä -ajattelusta ja luonut ymmärrettävän tavan lähestyä monimutkaisia kehittämiskysymyksiä. Tiedon, esimerkkien ja käytännön työpajojen kautta osallistujat ovat saaneet konkreettisia työkaluja ja rohkaisua lähteä itse kehittämään alueitaan.

Vaikuttavuutta on syntynyt erityisesti seuraavilla osa-alueilla:

Käsitteellinen vaikuttavuus: Hanke on selkeyttänyt Älykäs kylä -ajattelua ja vienyt sitä ymmärrettävään, paikallistasolla sovellettavaan muotoon. Nimi ”Tulevaisuuden Maalaisjärki” on otettu käyttöön muuallakin Suomessa, ja se toimii esimerkkinä siitä, kuinka onnistunut viestintä voi lisätä valtakunnallista näkyvyyttä ja vaikuttavuutta.

Verkostovaikuttavuus: Hanke on yhdistänyt kyläyhteisöjä, yhdistyksiä, kuntia ja asiantuntijatahoja yli kunnallis- ja maakuntarajojen. Tämä mahdollistaa tulevaisuudessa laajemmat yhteistyöhankkeet ja resurssien tehokkaamman käytön.

Toiminnallinen vaikuttavuus: Hankkeen toimenpiteet ovat johtaneet konkreettisten kehittämisaihioiden muotoiluun ja uuden Älykäs kylä -strategian syntymiseen. Strategian kautta kehittäminen jatkuu konkreettisesti myös hankkeen jälkeen.

Tulosten hyödyntäminen hankkeen päätyttyä

Hankkeessa syntynyt materiaali – kuten Älykäs kylä -strategia, työpajojen koosteet, sekä opintoretken dokumentaatio – jäävät hanketta toteuttaneiden Leader-ryhmien käyttöön. Ne löytyvät Leader-ryhmien verkkosivuilta, ja niitä hyödynnetään uusissa hankkeissa, paikallisyhteisöjen suunnittelussa sekä alueellisessa vaikuttamistyössä.

Osallistujat ja yhteistyötahot pääsevät hyödyntämään materiaalia suoraan omassa kehittämistyössään. Näin hankkeessa tuotettu tieto ei jää vain hankehallinnon tasolle, vaan valuu käytäntöön kylätaloihin, yhdistyksiin ja kunnan arjen kehittämistyöhön.

Jatkosuunnitelmat

Hankkeen päättyessä sen työn tuloksista on kirjoitettu jatkohanke, jonka hakemus on jätetty Kainuun ELY-keskukselle. Uuden hankkeen tavoitteena on:
-viedä strategian mukaisia kehittämistoimia käytäntöön
-pilotoida ja testata Liikkuvat palvelut ja Elämyksellinen maaseutu -ratkaisuja
-syventää kartoituksia ja selvittää toimintojen alueellinen kattavuus ja kannattavuus
-kehittää toimijoiden osaamista ja yhteistyörakenteita

Jatkohankkeessa ovat mukana samat sitoutuneet toimijat, joiden kanssa työtä tehtiin Tulevaisuuden Maalaisjärki -hankkeen aikana. Toimintaa koordinoi Oulujärvi Leader yhteistyössä Elävä Kainuu Leaderin kanssa.

Ylläpito ja hyödyt yhteiskunnalle

Hankkeen tulosten ylläpitäminen perustuu:

-jatkohankkeeseen ja siihen sitoutuneisiin tahoihin
-Leader-ryhmien rooliin osaamisen ja materiaalin säilyttäjänä ja jakajana
-aktiivisten kyläyhteisöjen ja yhdistysten haluun kehittää omaa aluettaan

Tulokset hyödyttävät yhteiskuntaa laajasti:
-parantamalla maaseudun palvelujen saavutettavuutta
-vahvistamalla yhteisöllisyyttä ja osallisuutta
-lisäämällä maaseudun vetovoimaa ja elinvoimaa

Hyödynsaajat pääsevät hyötymään hankkeesta käytännönläheisesti: alueelle voidaan tuoda uusia liikkuvia palveluita, tapahtumamalleja ja yhteistyörakenteita. Koulutukset, materiaalit ja verkostot tukevat myös tulevia hankeideoita ja mahdollistavat uudenlaisia palvelumuotoja ja kokeiluja.

Hyväksi havaittuja käytännön suosituksia:

-Yksinkertainen ja oivaltava viestintä madaltaa kynnystä osallistua ja sitouttaa toimijoita.
-Alhaalta ylöspäin suuntaava yhteiskehittäminen luo pohjan sitoutuneille toimijoille ja jatkohankkeille.
-Verkostojen rakentaminen on aloitettava jo ensimmäisessä vaiheessa, ja sitä tulee tehdä suunnitelmallisesi koko hankeajan, jotta toimenpiteet voidaan viedä käytäntöön seuraavassa.
– Strategiatyössä on huomioitava paikallisyhteisöjen tarpeet ja näkökulma, jolloin ratkaisuista tulee toimivia ja pitkäkestoisia.
-Tulevaisuusajattelun ja maalaisjärjen yhdistäminen toimii sillanrakentajana innovatiivisuuden ja käytännön välillä.

Tulevaisuuden Maalaisjärki -hanke (1.4.2024–30.6.2025) kartoitti Kainuun ja Vaalan maaseudun palvelutarpeita ja kehitti paikallislähtöisiä ratkaisuja Älykäs kylä -ajattelun pohjalta. Lähtötilanteessa maaseudun haasteina olivat palvelujen etääntyminen, väestön väheneminen ja osallisuuden puute. Hanke toteutui pääosin suunnitellusti, vaikka toista aktivointikierrosta ei resurssisyistä järjestetty – sen sijaan panostettiin kohdennettuihin tapaamisiin. Hankkeen toimenpiteisiin osallistui laaja joukko toimijoita, työpajoissa käytettiin toiminnallisia menetelmiä kuten rahasijoitusäänestystä. Tärkeimmiksi kehittämisteemoiksi nousivat ”Liikkuvat palvelut” ja ”Elämyksellinen maaseutu”, joita syvennettiin työpajoissa ja opintomatkalla Pohjois-Savoon. Viestintä oli laajaa ja nykyaikaista, ja hanke loi helposti lähestyttävän viestinnällisen brändin. Epäonnistumisena nähtiin ajankäytön haasteet, jota paikattiin priorisoinnilla ja budjetin sisäisillä siirroilla. Hankkeessa syntyi Älykäs kylä -strategia ja vahva toimijaverkosto. Jatkohanke on jätetty hankerahoitushakuun Kainuun ELY-keskukselle, ja sen tavoitteena on pilotointi ja strategian toimenpiteiden käytäntöön vienti. Tuloksia hyödynnetään laajasti paikallisyhteisöissä myös hankkeen päätyttyä.

30811.74

40843.49

Meän uusi terde

Maaseudun toimintaympäristön kehittämisen investoinnit

Investeringar i utvecklingen av landsbygdens verksamhetsmiljö

2023-08-31 00:00:00

Esteettömyys;Puurakentaminen;Turvallisuus

Säkerhet;Tillgänglighet;Träbyggande

Lapin elinvoimakeskus

Livskraftscentralen i Lappland

4

Hanketuki

Projektstöd

Voimistelu- ja Urheiluseura Lohijärven Kuohu ry

Paikallinen/Alueellinen

Lokal/Regional

258743

Päättynyt

Avslutat

www.kuohu.fi

Lohijärven Kuohu ry:n hankkeessa rakennetaan seurantalona ja Lohijärven Kyläyhdistyksen kylätalona toimivaan Kuohulaan katettu terassi vanhan avoterassin tilalle, jotta saadaan rakennus entistä tehokkaammin käyttöön. Samalla nykyisen ravintola-, keittiö- ja aulatilan katto uusitaan.
Urheiluseura järjestää kesäisin tansseja, joiden yhteydessä ulkoterassilla on karaokea. Terassiasiakkaiden määrän jatkuvasti kasvaessa on tila käynyt kokoontumisissa ahtaaksi. Uudella terassilla saatavan lisätilan avulla yhdistys voi kehittää toimintaansa entistä isompaa väkijoukkoa palvelevaksi. Lisäksi uusi katettu tila mahdollistaa tanssikauden aloittamisen aiemmin keväällä ja jatkamisen myöhemmin syksyllä ja helpottaa terassin ylläpitoa. Tavoitteena on saada entistä useammat toiminta-alueemme kyläläiset, mökkiläiset ja muut kesäasukkaat tapaamaan toisiaan ja viettämään aikaa yhdessä. Terassi edesauttaa jatkossa myös toimintamme kehittämistä yhdistyksemme ja koko kunnan elävöittämiseksi. Remontti on tarkoitus aloittaa syksyllä 2023 ja jatkaa sitä huhtikuussa 2024.
Samassa yhteydessä tehdään urheilutalolle esteetön kulku, uusimalla vanhat sisääntuloportaat, rakentamalla portaiden yhteyteen invaluiska, levittämällä tuulikaapin oviaukkoa ja muuttamalla entinen lippukioski eteisaulassa inva-wc-tilaksi.

48607

SO8

74780

Outokaira Tuottamhan ry

Outokaira Tuottamhan ry

2025-12-31 00:00:00

Harvaan asuttu maaseutu

Glesbygd

Euroopan maaseuturahasto 2023–2027

Europeiska landsbygdsfonden 2023–2027

0

Maaseudun toimintaympäristön kehittämisen investoinnit

Investeringar i utvecklingen av landsbygdens verksamhetsmiljö

Investointihanke

Investeringsprojekt

Yleishyödylliset maaseudun toimintaympäristön kehittämisen investoinnit

Allmännyttiga investeringar i utveckling av landsbygdens verksamhetsmiljö

YLITORNIO

ÖVERTORNEÅ

65

2026-03-19T09:04:32.920Z

Lohijärven Kuohu ry:n hankkeessa rakennettiin seuran- ja kylätalona toimivaan Kuohulaan uusi katettu terassi vanhan avoterassin tilalle. Samalla nykyisen ravintola-, keittiö- ja aulatilan katto ja välipohjaeristeet uusittiin. Samassa yhteydessä parannettiin saavutettavuutta rakentamalla pääportaiden yhteyteen invaluiska, uusimalla sisäänkäyntiä leveämmäksi ja muuttamalla entinen lippukioski eteisaulassa inva-wc-tilaksi.
Hanke toteutettiin pääosin talkootyönä, kuten esimerkiksi rakenteiden purkutyöt, perustusten teko, välipohjan kunnostus ja eristys, aluskatteen ja kattopeltien asennukset, paneloinnit, maalaukset, listoitukset, LVIS-työt sekä muut viimeistelytyöt. Myös kaivuutyöt tehtiin talkootyönä. Talkootöitä kertyi yhteensä yli 1500 tuntia, mikä oli merkittävä ponnistus pienelle seuralle.

Ulkopuolisena palveluna hankittiin tarvittavat maa-ainekset sekä pellitykset, räystäät, sadevesikourut ja kattoturvatuotteet sekä terassin lasitukset.

Kustannusten osalta alkuperäinen budjetti alitettiin, mistä syystä tehtiin muutoshakemus välttämättömiin hankintoihin talon käytön kehittämiseksi. Seuralle hankittiin omat karaokelaitteet ja kaiuttimet. Lisäksi uusittiin lämminvesivaraaja sekä hankittiin miesten wc-tiloihin automaattihuuhtelulla varustetut, vettä säästävä urinaalit.

Hanke kokonaisuutena toteutettiin aikataulullisesti suunnitelman mukaisesti. Hanke aloitettiin heti rahoituspäätöksen jälkeen rakenteiden purkutöillä lokakuussa 2023. Terassi saatiin valmiiksi heinäkuussa 2024, kun lasiliike asensi ikkunat. Inva-wc:n ja sitä tukevien rakennelmien toteuttaminen tehtiin syksyllä 2024. Kesällä 2025 vaihdettiin lämminvesivaraaja sekä uudet urinaalit. Karaokelaitteet ja kaiuttimet hankittiin syksyllä 2025.

Hankkeen tuloksena Kuohulassa on lähes ympärivuotiseen käyttöön soveltuva, entistä suurempi terassitila sekä esteettömät wc-tilat. Lisäksi nykyisen ravintolatilan kattorakenteet on uusittu ja samalla eristetty entistä energiataloudellisemmaksi. Karaoke- ja äänentoistolaitteiden hankinta mahdollistaa erilaisten asiakastilaisuuksien järjestämisen niin tanssien yhteydessä kuin myös muina aikoina. WC-tilojen uusiminen on parantanut merkittävästi asiakasviihtyvyyttä Kuohun tilaisuuksissa.
Hankkeen viestintä hoidettiin Lohijärven Kuohun verkkosivuilla hankkeen etenemisen mukaan. Sosiaalisessa mediassa hanketta käsiteltiin seuran Facebook- ja Instagram -tileillä. Hankkeen etenemisestä tiedotettiin reaaliajassa. Paikallisessa Meän Tornionlaakso -lehdessä oli laaja koko aukeaman artikkeli terassin toteutuksesta ja aktiivisesta talkootyöstä.
Tarkempi kuvaus hankkeen etenemisestä löytyy täältä:

Meän uusi terde

Hankkeen tarve oli ilmeinen. Uusi katettu tila on mahdollistanut toiminnan laajentamisen sekä entistä paremmat olosuhteet tilaisuuksissa vieraileville henkilöille. Tämä on käynyt selväksi vuosien 2024 ja 2025 tansseissa: kävijämäärät ovat kasvaneet merkittävästi edellisistä vuosista ja tanssikautta on voitu jatkaa pidemmälle syksyyn. Lokakuussa 2025 järjestetyissä Jahtitansseissa terassi oli täydessä käytössä, vaikka ulkona oli pakkasasteita. Kun samalla on uudistettu sisääntulo ja wc-tilat myös liikuntarajoitteisille sopiviksi, on se lisännyt merkittävästi tilojen käytettävyyttä ja saavutettavuutta.

Hankkeella on ollut myös merkittävä vaikutus yhteisöllisyyden lisääntymiseen alueella. Talkoisiin osallistuttiin erittäin aktiivisesti kaikista Kuohun kylistä. Lisäksi useammat yhteiset tilaisuudet ovat aktivoineet kyläläisiä osallistumaan entistä enemmän seuran toimintaan.
Tarkoituksena on edelleen laajentaa käyttöä. Tilaa voidaan jatkossa käyttää myös muissa tilaisuuksissa lisätilana, mikä hyödyttää mm. seuran jäsenistöä ja paikallisia asukkaita. Seuraavaksi parannetaan uuden terassin akustiikkaa mm. akustolevyin.

Hankkeessa parannettiin seurantalon toimivuutta, esteetöntä käyttöä ja saavutettavuutta sekä lisättiin rakennuksen käyttöä uusimalla entinen ulkoterassi katetuksi tilaksi. Samalla uusittiin ravintola-, keittiö- ja aulatilojen kattorakenteet, asennettiin aluskate sekä uusi peltikate. Lisäksi rakennettiin uusi inva-wc sekä parannettiin saavutettavuutta uudella inva-luiskalla. Muutoshakemuksella hanketta laajennettiin uuden lämminvesivaraajan, miesten wc-tilojen urinaalien sekä karaoke- ja äänentoistolaitteiden hankintaan. Edellä mainituilla muutoksilla mahdollistettiin entistä suuremmat kävijämäärät, terassitilojen laajempi käyttö, parempi saavutettavuusa sekä tilojen uusien käyttötapojen kehittäminen.

20901.01

17984.59

9721.4