Digitaalisuudesta lähiliikunnan iloon

Maaseudun palvelujen ja toimintaympäristön kehittämisen yhteistyöhankkeet

Samarbetsprojekt för utveckling av service och verksamhetsmiljö på landsbygden

2023-11-09 00:00:00

Digitalisaatio ;Hyvinvointi;Ikääntyvä väestö;Kylä;Lapset;Liikunta;Maisema ;Matkailu;Naiset ;Nuoret ;Palvelut;Teknologia;Vapaa-ajan asukkaat ;Vapaa-ajan toiminta, harrastukset ;Yhteisöllisyys, yhteisö, osallisuus;Ympäristötietoisuus

Barn;By;Digitalisering;Fritidsboende ;Fritidsverksamhet, hobbyer ;Gemenskap, delaktighet;Kvinnor;Landskap;Miljömedvetenhet;Motion;Teknologi;Tjänster ;Turism;Unga;Välbefinnande;Åldrande befolkning

Keski-Suomen elinvoimakeskus

Livskraftscentralen i Mellersta Finland

4

Hanketuki

Projektstöd

Saarijärven kaupunki

Paikallinen/Alueellinen

Lokal/Regional

267475

Päättynyt

Avslutat

Saarijärven kaupungin kehittämishankkeen päätavoite on uuden digitaalisen palvelun avulla saada kaikenikäiset asukkaat liikkumaan enemmän. Hankkeen toteuttaa Saarijärven kaupunki ja hankeaika on 1.5.2024 – 31.12.2024. Hankkeen pääkohderyhmä ja hankkeen hyödynsaajat ovat kaupungin asukkaat. Hanke toteutetaan paikallisesti Saarijärvellä. Hankkeen tuloksena saadaan kaikenikäiset asukkaat innostumaan lähiliikunnasta enemmän. Hankkeen aikana syntyy uusi, kaikille avoin palvelu, joka innostaa lisäämään lähiliikuntaa digitaalisuuden kautta ja edistää kestävän kehityksen periaatteita.

17457.53

SO8

17457.53

Leader Viisari ry

Leader Viisari ry

2025-04-30 00:00:00

Euroopan maaseuturahasto 2023–2027

Europeiska landsbygdsfonden 2023–2027

0

Yhteistyöhankkeet

Samarbetsprojekt

Kehittämishanke

Utvecklingsprojekt

Koordinointi- ja aktivointihankkeet

Koordinerings- och aktiveringsprojekt

SAARIJÄRVI

SAARIJÄRVI

100

2025-12-01T06:31:42.277Z

Kun hankehakemus oli vireillä, hankkeen pohjatyöt ja suunnittelu tehtiin kattavasti yhteistyössä palveluntarjoajan kanssa, jolloin hanke pääsi heti toukokuussa 2024 täysillä alkuun ja uusi palvelu päästiin lanseeraamaan 9.5.2024. Hankkeessa työskenteli suunnitellusti 20 prosentin työajalla 6 kuukauden ajan Saarijärven kaupungin hankekoordinaattori. Työkuukaudet olivat toukokuu 2024, elokuu 2024, syyskuu 2024, lokakuu 2024 sekä maaliskuu 2025 ja huhtikuu 2025. Hankeaika oli alun perin suunniteltu 8 kk mittaiseksi ja oli suunniteltu, että hanketyöntekijä on kesällä vapaalla. Kuitenkin Keski-Suomen ELY-keskuksen kanssa päädyttiin pidentämään hankeaikaa vuoden mittaiseksi, jotta saataisiin vuoden ajalta mitattavia tuloksia. Hankebudjettia ei enää voinut siinä kohtaa muokata, jolloin hanketyöntekijän työkuukaudet ripoteltiin hankeajalle hankkeen kannalta tarpeellisimmille kuukausille ja tässä onnistuttiin hyvin.

Toukokuussa 2024 ostettiin hankesuunnitelman mukaisesti kaupunkiseikkailu Cityspotting Saarijärvi. Palvelulla kyetään tarjoamaan maksuttomasti jotain uutta perheille, nuorille, työikäisille ja senioreille. Suurin osa palvelun sisällöstä on esteetöntä. Cityspotting on löytöretki puhelimessa ja Saarijärven osalta se sisältää 33 kohdetta. Kohteet eli spotit avautuvat vasta, kun olet kävellyt tai pyöräillyt spotin viereen. Palkintona kuulee mielenkiintoisia asioita Saarijärvestä luontoon, kulttuuriin, liikuntaan, historiaan tai paikallistietämykseen liittyen. Toukokuussa 2024 hankkeelle valmistettiin markkinointimateriaalia ja tehtiin verkkosivut. Lisäksi hankkeelle suunniteltiin yhteiskävelyitä kesälle ja toukokuulle kaksi tapahtumaa, jossa palvelua markkinoitiin. Toinen tapahtuma oli suunnattu yläkoululaisille ja järjestettiin Miljoona roskapussia -kampanjan yhteydessä. Toinen tapahtuma oli suunnattu Biotalouskampuksen opiskelijoille. Toukokuussa hankkeen hyvistä käytänteistä tehtiin myös tiedonvaihtoa Loimaan kaupungille, jotka päättivät myös hakea rahoitusta vastaavanlaiselle hankkeelle omaan kaupunkiinsa. Kesän aikana kaupunki järjesti lisäksi kaksi opastettua kävelykierrosta asukkaille ja mökkiläisille.

Elokuun aikana palvelua kehitettiin eteenpäin. Korjattiin muutaman spotin tietoja kirkon ja museon alueella yhteistyössä museon kanssa ja pidettiin opastettu kävelykierros kaupungin työntekijöille. Lisäksi käytiin keskustelu palveluntarjoajan kanssa kieliversiosta. Palvelun saavutettavuutta haluttiin parantaa, jonka vuoksi spoteille päätettiin teettää englannin kielelle käännökset. Samoin palveluun kirjautumista haluttiin helpottaa, jonka vuoksi haluttiin suorakirjautuminen QR-koodin avulla suomeksi ja englanniksi. Palveluun kirjautuminen vaatii normaalisti sähköpostiosoitteen ja käyttäjätilin luomisen, jotta käydyt spotit tallentuvat (seikkailua ei yhdessä päivässä ehdi käydä kokonaan läpi). Suorakirjautuminen mahdollistaa ja helpottaa varsinkin koululaisten seikkailemisen esimerkiksi liikuntatunnilla. Koska palvelun tärkeä osa on esteettömyys, koettiin lisäpalvelut tarpeellisiksi, koska näin voitiin entisestään madaltaa kynnystä palvelun käytöstä.

Syyskuussa testattiin palvelua englannin kielellä ja todettiin se toimivaksi sekä suhteellisen helppokäyttöiseksi. QR-koodit valmistuivat, joten niille teetettiin omaa viestintämateriaalia ja niiden käyttöä ja toimivuutta testattiin. Cityspotting palvelua markkinoitiin Biotalouskampuspäivässä 14.9. Viestinnän suunnittelussa ja toteutuksessa saatiin apua Saarijärven kaupungin markkinointikoordinaattorilta.

Lokakuussa suunniteltiin hankkeen kevään tapahtumia ja tilaisuuksia. Koska työaikaa oli suhteellisen vähän, oli tärkeää suunnitella hankkeen toimenpiteiden toteutusta pidemmälle ja ajoittaa niitä myös niille kuukausille, kun työaikaa ei ollut varattu toteutukseen. Näin markkinointimateriaalia oli valmiina. Esimerkiksi tammikuussa Saarijärven kaupunki osallistui Helsingissä MATKA2025-messuille, jossa Saarijärven kaupungin ständillä oli palvelun esitteitä esillä. Lokakuussa myös jatkettiin spottien englannin käännösten tarkastusta loppuun.

Maaliskuu 2026 tavattiin palveluntarjoajan kanssa ja käytiin läpi hankkeen tuloksia ja toimenpiteitä. Voitiin todeta, että palvelu toimii moitteetta ja käyttäjiä on saatu palvelun äärelle mukavasti. Lisättiin Saarijärven matkailuoppaaseen 2025 mainos palvelusta.

Huhtikuu 2026 meni messuilla sekä hankkeen loppuraporttia laatiessa. Palvelua mainostettiin Yhdessä enemmän -messuilla 5.5.2025, sekä Tampereella kotimaan matkamessuilla 4.4.2025. Lisäksi suunniteltiin kesän tapahtumissa palvelun näkyvyys. Hankkeen toteutuksesta koulujen tilaisuus siirtyi syksylle, toukokuussa ehdittiin toteuttaa ainoastaan roskienkeräystapahtuma.

Hanke sai hyvin näkyvyyttä ja se ylitti hankkeelle asetetut tavoitteet käyttäjämäärissä. Hankkeen tavoitteena oli saada 500 henkilö käyttämään palvelua hankkeen aikana. Välittömänä vaikutuksena on liikkumisen lisääminen asukkaissa ja muussa kohderyhmässä.

Voidaan todeta hankkeen tuottaneen hyviä tuloksia. Ihmisten liikuttaminen onnistui ja saatiin positiivista näkyvyyttä Saarijärvelle. Kehittämiskohteina voidaan todeta, että hankkeelle suunniteltu työaika ei ihan riittänyt, olisi ollut hyvä, jos työaikaa olisi ollut jokaiselle hankekuukaudelle 20 %, eikä vain 6 kk ajalle. Työajan pidentämisellä olisi kenties tavoitettu lisää käyttäjiä ja ehditty järjestää enemmän kävelyitä ja perehdytystä.

Tilastoja Cityspotting Saarijärvi -palvelun käytöstä
784 tilattu
466 aktivoitu
1620 spottikäyntejä.

Suosituimmat spotit ovat saaneet n. 100 vierailua. On hyvä huomioida sellainen seikka, että monesti seikkaillessa mukana on myös joku toinen, joten esimerkiksi spottikäyntejä on todellisuudessa enemmän. Palvelun tilaajista vain 26 % on Saarijärveltä, eli tämän luvun nostamiseen keskitymme hankkeen jälkeen. Paljon käyttäjiä on Keski-Suomesta, mutta iso osa myös pääkaupunkiseudulta. Eniten palvelua käytetään kesäaikaan, joten kesällä 2025 odotetaan käyttäjämäärien kasvavan.

Saarijärven kaupunki sitoutuu maksamaan digialustan ylläpitokustannuksia itse 30.4.2027 saakka. Kaupunki aikoo edelleen viestiä palvelusta säännöllisesti asukasviestinnässään sekä tapahtumissa muulle kohderyhmälle. Kouluille viestitään palvelusta edelleen. Kaupunki sitoutuu myös edelleen järjestämään vuosittain opastettuja kierroksia, jotta palvelu tulisi tutuksi. Määräajan päätyttyä arvioidaan käyttäjämäärien perusteella palvelun jatko ja kehittäminen, esimerkiksi spottimäärää kasvattamalla.

Hankkeesta saa vastaisuudessakin tietoa kaupungin hankekoordinaattorilta, joka on vakituisessa toimessa työsuhteessa Saarijärven kaupungilla. Lisäksi hankkeesta jää tieto kaupungin verkkosivuille. Toiminnan jatkosta on tehty myös alla oleva tiedote.

Saarijärven kaupungin kehittämishankkeen päätavoite on ollut uuden digitaalisen palvelun avulla saada kaikenikäiset asukkaat liikkumaan enemmän. Hankkeen toteutti Saarijärven kaupunki ja hankeaika oli 1.5.2024 – 30.4.2025. Hankkeen pääkohderyhmä ja hankkeen hyödynsaajat olivat kaupungin asukkaat. Hanke toteutettiin paikallisesti Saarijärvellä. Hankkeen tavoitteena oli saada kaikenikäiset asukkaat innostumaan lähiliikunnasta enemmän. Hankkeen aikana syntyi uusi, maksuton kaikille avoin palvelu, joka innosti lisäämään lähiliikuntaa digitaalisuuden kautta ja edistää kestävän kehityksen periaatteita.

7506.73

3866.1

2793.2

3291.5

Startgrupp Dynamo

Maaseudun palvelujen ja toimintaympäristön kehittämisen yhteistyöhankkeet

Samarbetsprojekt för utveckling av service och verksamhetsmiljö på landsbygden

2023-09-25 00:00:00

Liiketoimintaosaaminen;Markkinointi, markkinaosaaminen ;Tuotekehitys ;Tuulienergia;Vertaisoppiminen

Kollegialt lärande;Kunskaper om affärsverksamhet;Marknadsföring, marknadskompetens;Produktutveckling;Vindenergi

Pohjanmaan elinvoimakeskus

Livskraftscentralen i Österbotten

4

Hanketuki

Projektstöd

Ab Företagshuset Dynamo Yritystalo Oy

Paikallinen/Alueellinen

Lokal/Regional

261704

Päättynyt

Avslutat

Kartlägga intresse för en grupp företag. Kontaktsökning och informera om möjligheten att söka ett samarbetsprojekt. Kalkylera och få fram en prisbild att presentera för intresserade företag samt göra upp ett preliminärt avtal.

5000

SO8

5000

2024-08-31 00:00:00

Euroopan maaseuturahasto 2023–2027

Europeiska landsbygdsfonden 2023–2027

0

Yhteistyöhankkeet

Samarbetsprojekt

Valmisteluraha

Beredningspenning

Yritys- tai viljelijäryhmähankkeen valmisteluraha, 5 000 €

Beredningspenning för företags- eller jordbrukarsgruppsprojekt, 5 000 €

NÄRPIÖ

NÄRPES

100

2024-10-14T05:31:26.435Z

2150

2850

Välittävä Vierumäki – yhteisöllisyyttä ja yhteistyötä yli kylärajojen

Maaseudun palvelujen ja toimintaympäristön kehittämisen yhteistyöhankkeet

Samarbetsprojekt för utveckling av service och verksamhetsmiljö på landsbygden

2023-09-22 00:00:00

Etätyö, paikkariippumaton työ ;Ikääntyvä väestö;Kylä;Lapset;Monipaikkaisuus ;Monipalvelukeskus;Naiset ;Nuoret ;Pilotointi;Sosiaalinen pääoma;Vapaa-ajan toiminta, harrastukset ;Vertaisoppiminen;Yhteisöllisyys, yhteisö, osallisuus

Barn;By;Distansarbete, arbete oberoende av plats;Fritidsverksamhet, hobbyer ;Gemenskap, delaktighet;Kollegialt lärande;Kvinnor;Multilokalitet;Mångservicecenter;Pilotprojekt;Socialt kapital;Unga;Åldrande befolkning

Kaakkois-Suomen elinvoimakeskus

Livskraftscentralen i Sydöstra Finland

4

Hanketuki

Projektstöd

Vierumäen kyläyhdistys ry

Paikallinen/Alueellinen

Lokal/Regional

262198

Päättynyt

Avslutat

https://www.vierumaenkyla.fi/kehittyva-vierumaki/valittava-vierumaki-yhteisollisyytta-ja-yhteistyota-yli-kylarajojen/

Vierumäen kylän yhteisössä on kohtuullinen määrä aktiivisia toimijoita, mutta suhteutettuna asukasmäärään se on melko vähäinen ja hoidettavat asiat kasaantuvat usein samojen aktiivisten ihmisten harteille. Välittävä Vierumäki – yhteisöllisyyttä ja yhteistyötä yli kylärajojen -hankkeen tarkoituksena on lisätä kylän yhteisöllisyyttä sekä aktiivisten kyläläisten määrää kehittämällä toimintaa palvelumuotoilun työkaluin asukaslähtöisesti. Hankkeella pyritään tavoittamaan kohderyhmä, niin nuoret kuin vanhemmatkin, niissä paikoissa ja kanavissa, jotka he kokevat luontevaksi.

Välittävä Vierumäki – yhteisöllisyyttä ja yhteistyötä yli kylärajojen -hankkeen tarkoituksena on lisätä kylän yhteisöllisyyttä sekä aktiivisten kyläläisten määrää kehittämällä toimintaa palvelumuotoilun työkaluin asukaslähtöisesti. Hankkeella pyritään tavoittamaan kohderyhmä, niin nuoret kuin vanhemmatkin, niissä paikoissa ja kanavissa, jotka he kokevat luontevaksi.

81381.72

SO8

95743.2

Päijänne-Leader ry

Päijänne-Leader ry

2025-06-30 00:00:00

Euroopan maaseuturahasto 2023–2027

Europeiska landsbygdsfonden 2023–2027

0

Yhteistyöhankkeet

Samarbetsprojekt

Kehittämishanke

Utvecklingsprojekt

Koordinointi- ja aktivointihankkeet

Koordinerings- och aktiveringsprojekt

HEINOLA

HEINOLA

85

2026-09-25T05:37:44.390155Z

Toteutus oli jaettu erilaisiin teemoihin ja niihin liittyviin toimenpiteisiin. Teemoina olivat järjestöjen toimintaedellytyksiä kehittävät toimet, lasten ja nuorten aktiivisuutta ja kotipaikkaan sitoutumista lisäävät toimet, viestintätoimet, digitaaliset ratkaisut, sidosryhmät ja verkostoituminen, tapahtumatoiminta, tulevaisuuden visiointi ja yhteisten toimenpiteiden aloitus, yhteisöllisen asumisen kartoitus ja toimenpiteiden mallinnus.
4.1. Järjestöjen toimintaedellytyksiä kehittävät toimet
Verkostoja ja yhteistyötä järjestöjen välillä on lisätty järjestämällä Vierumäen järjestöilta sekä jatkamalla ja kehittämällä yhteistyötä tapahtumatoiminnassa. Järjestöjen välistä yhteistyötä on nähty mm. Talviriehassa, Pilkkikilpailuissa, Metsäleiripäivillä, Avoimissa kylissä ja Elävässä joulukalenterissa. Lisäksi järjestöt ovat tehneet yhteisen kannanoton keväällä 2024 koskien Aavehallin ja Vierumäen Palotalon myyntiä.Vierumäen VPK:n päättäessä sopimuksensa Päijät-Hämeen Pelastuslaitoksen kanssa vuoden 2025 loppuun, hankepäällikkö on auttanut järjestöä viestinnässä ja markkinoinnissa toiminnan lisäämiseksi.

4.2. Lasten ja nuorten aktiivisuutta ja kotipaikkaan sitoutumista lisäävät toimet
Kylällä järjestettyjen koko perheen tapahtumien lisäksi huomioita on kiinnitetty erityisesti nuoriin. Nuorten toiveita ja ajatuksia on kuunneltu Nuorten burgeri-illassa mm. Kyläni kaavakkeen avulla. Illassa syntyneitä ajatuksia ja ideoita on saatettu käytäntöön esimerkiksi järjestämällä kivienmaalauspäivä Vierumäen Metsästysmajalla, jossa nuoret
saivat maalata suuria kiviä omien visioidensa mukaan. Tämän lisäksi nuorten kanssa vierailtiin Vierumäen Flowparkissa ja syksyllä 2024 Heinolan nuorisopalvelujen kanssa järjestettiin Pop up-nuokku Vierumäen palotalolla. Nuoret ovat muodostaneet oman WhatsApp-ryhmän, jossa mukana on ollut Välittävä Vierumäki-hankkeen hankepäällikkö ja
jonka kautta nuorille pystyy viestimään tapahtumista ja muista tärkeistä asioista suoraan. Lisäksi lapsille ja nuorille toteutettiin keväällä 2025 oma kyläkysely Vierumäen kyläkyselyn rinnalla.

4.3. Viestintätoimet
Viestintää on jatkettu kotisivuilla ja sosiaalisessa mediassa, jonka lisäksi sitä on lisätty YouTubessa sekä luotu kylän oman tiedotuskanava WhatsAppiin, jossa kylän tapahtumista tiedotetaan yksikanavaisesti ryhmään liittyneille jäsenille. Myös nuoret tavoitetaan nykyään
paremmin paitsi nuorten oman Whatsapp-ryhmän myös Instagramin kautta. Alueen järjestöille on tarjottu apua viestinnässä ja esimerkiksi VPK:n kanssa toteutettiin videoita, joilla on parhaimmillaan ollut kymmeniä tuhansia näyttöjä. Lyhytvideoita on hyödynnetty myös Vierumäen Youtube-kanavalla, joka on nostanut paitsi kanavan tilaajien määrää, myös videoita katselleiden määrää. Etenkin Vierumäen kylän alle 13-vuotiaat lapset ovat katselleet videoita Youtuben kautta, sillä he eivät vielä käytä muita
sosiaalisen median kanavia.

4.4. Digitaaliset ratkaisut
Commun käyttöönottoa on selvitetty ja Vierumäen todettiin olevan yksinään liian pieni sen pilotoimiselle, mutta keskusteluja Commun käyttöönotosta Heinolassa on käyty Heinolan kaupunkimuotoilija Noora Kumpulaisen kanssa. Muita hyödynnettäviä digitaalisia työkaluja on pyritty löytämään verkostojen avulla, mutta esimerkiksi viestinnässä perinteiset
menetelmät (sosiaalinen media, kotisivut, sähköposti) on todettu järkevimmiksi.

4.5. Sidosryhmät ja verkostoituminen
Verkostoitumista on tehty paitsi kaupungin eri yksiköiden, myös muiden alueella toimivien hankkeiden, kuten Kylä lähtee liikkeelle-hankkeen, sekä naapurikylien kuten Ruuhijärven, Urajärven ja Kivijärven kanssa. Tämän lisäksi kesällä 2024 yhteistyötä tehtiin Liicuttawa Oy:n kanssa puistojumppien muodossa, jonka seurauksena palkattiin ohjaaja
Kehonhuoltoon sekä Lasten temppukouluun ja joogaan Vierumäen koululle. Keväällä 2025 toteutettiin kyläturvallisuuskysely alueen järjestötoimijoille sekä järjestettiin turvallisuusilta, jossa toimijoiden kesken pohdittiin varautumista ja täydennettiin turvallisuussuunnitelmaa kylamme.fi-palveluun.

4.6. Tapahtumatoiminta
Kylällä on järjestetty useita tapahtumia, kuten Talvirieha, Pilkkikilpailut, Metsäleiripäivät, Avoimet kylät, Flowpark-vierailu, Härkälän yhteisten vesialueiden osakaskunnan 50-vuotisjuhlat, Olkkari-ilta Vierumäen nuorten vanhemmille, Pop up -nuokku, Halloweenhulinat, siivoustalkoot sekä Elävä joulukalenteri, joka koostui 24 erilaisesta tapahtumasta tai tekemisestä. Näiden lisäksi keväällä 2024 aloitettiin avoimet, maksuttomat perheliikuntavuorot Vierumäen koululla, jossa perheet saavat tulla yhdessä
liikkumaan koulun saliin lauantaiaamuisin. Tämän lisäksi liikuntatarjonta on laajentunut kehonhuoltokurssilla, lasten temppujumpalla ja joogalla, Vierumäen Jytinän höntsäsählyvuoroilla ja kesällä 2025 kylän avoimilla, yhteisillä pesäpallopeleillä koulun pihassa. Tapahtumia varten kyläyhdistys hankki kylälle erillisenä investointihankkeena pomppulinnan, kaiuttimen ja mikrofonit, jotka on olleet käytössä keväällä 2025.

4.7. Tulevaisuuden visiointi ja yhteisten toimenpiteiden aloitus
Tulevaisuuden visiointia aloitettiin Vierumäen yhdistysillassa, jonka lisäksi sitä tukee tekeillä oleva kylä- ja turvallisuussuunnitelma. Kyläkummitoimintaan on löydetty pari vapaaehtoista ja toiminnan on tarkoitus alkaa keväällä 2024.

4.8. Yhteisöllisen asumisen kartoitus
Yhteisöllisen asumisen kartoitusta on tehty yhdessä Heinolan kaupungin, Oivawoodin, Rakennusliike Rossin ja Lammin Pop pankin kanssa, selvittämällä kiinnostusta minitaloalueeseen ja pohtimalla sen sijoittumista Vierumäen kylälle. Heinolan kaupunki järjesti kyselyn yhdessä hankkeen kanssa koskien kiinnostusta minitaloja kohtaan ja sen myötä mahdollisesta minitalosta kiinnostuneita löytyi useampi. Tällä hetkellä
talosuunnitelmia muokataan kyselyn palautteen perusteella Rakennusliike Rossin toimesta.

4.9. Toimenpiteiden mallinnus
Hankkeen aikana on laadittu Palvelumuotoilu-käsikirja kylätoiminnan kehittämiseksi. Työpajamallista toteutusta on pilotoitu Päijänne-Leaderin työntekijöiden sekä Vierumäen kyläyhdistyksen kanssa. Palvelumuotoilukäsikirjaa käytettyyn myös Kylä lähtee liikkeelle hankkeen ja Maakuntaliiton kanssa järjestetyssä workshopissa Päijät-Hämeen
kylätoimijoille kylien liikuntapalvelujen kehittämiseksi.

Vierumäellä on toteutettu kyläkysely vuosina 2021, 2023 sekä viimeisin keväällä 2025. Vierumäen kyläkysely 2025 toteutettiin aiempien tapaan verkossa ja kyselyyn kertyi vastauksia 64 kappaletta. Vastaajista 77 % (49kpl) oli alueen vakituisia asukkaita. Loput vastaajista oli vapaa-ajanasukkaita tai heillä oli muuten alueen tuntemusta (esim. entinen asukas tai käy töissä alueella). Vastaajaryhmistä suurin oli iältään 41–60-vuotiaita, joiden osuus vastaajista oli 41 %. Vastaajista 36 % oli tätä nuorempia ja 23 % tätä vanhempia. Viimeisimmän kyläkyselyn perusteella, Vierumäen aluehankkeet (Vetovoimainen Vierumäki 2022–2023 sekä Välittävä Vierumäki 2024–2025) ovat luoneet kylällä positiivisen vireen ja
niiden vaikutus näkyy kyläkyselyn tuloksissa selkeästi. Viimeisten vuosien aikana tyytyväisyys kylällä on kasvanut ja uusimmassa kyselyssä näkyy erityisesti yhteisöllisyyden kasvu. Verrattuna aiempaan, useampi vastaaja näki yhteisöllisyyden, kylän tapahtumat ja kivat ihmiset kylän vahvuuksina. Verrattuna aiempiin kyläkyselyihin ja suhteutettuna vastaajamääriin, myös isompi osa vastaajista näki Vierumäellä enemmän vahvuuksia kuin aiemmin. Vaikka huolia ja kehitettävääkin löytyy, oli vastaajista tyytyväisiä arkeensa Vierumäellä 88 % ja neutraalin kannan antoi 12,5 %. Kukaan 64:stä vastaajasta ei ilmaissut olevansa tyytymätön. Vastaajista vajaa 10 % suunnittelee muuttoa pois Vierumäeltä ja 24 % ei osannut sanoa. 20 vuoden kuluttua Vierumäellä näki asuvansa 22 % ja 10 vuoden päästä
lähes 40 % ja 5 vuoden päästä jopa lähes 70 %. Johtopäätöksenä kyselyn perusteella voidaankin todeta, että vierumäkeläiset ovat tätä nykyä varsin tyytyväisiä arkeensa.

Hankkeen aikana kyläyhdistyksen toimintaan on tullut uusia jäseniä hallitukseen, jonka lisäksi on saatu uusia vapaaehtoisia, jotka eivät ole mukana varsinaisesti kyläyhdistyksen toiminnassa vaan esimerkiksi pyörittävät vapaaehtoisvoimin Vierumäen koululla avoimia perheliikuntavuoroja. Kylällä on hankkeen aikana käynnistetty kyläkummitoiminta, otettu käyttöön uuden Vierumäkeläisen sivut, lomake ja kirje sekä kyläyhdistyksen hallituksen jäsenten toimesta käyty kontaktoimassa uudet asukkaat.

Hankkeen vaikutuksia päätettiin mitata seuraavilla mittareilla:
– Yhteisöllisyyskysely ennen hanketta ja sen lopussa.
– Eri järjestöjen toimintaan osallistuvien määrä.
– Eri järjestöjen viestinnän kehittyminen.
– Kylällä järjestettäviin tapahtumiin ja talkoisiin osallistuvien määrät.
– Kylän viestintäkanavien kattavuusmäärät.
– Nuorten (13–25-vuotiaiden) toimintaan osallistuvien määrä eri yhdistyksissä.
– Alueella toimivien järjestöjen määrä.

Yhteisöllisyyskyselyn perusteella hankkeen vaikutukset näkyvät etenkin siinä, kuinka asukkaat näkevät ja kokevat oman kylänsä. Yhteisöllisyyshankkeen lopussa aiempaa useampi asukas listasi Vierumäen vahvuuksiksi kivat ihmiset, kylän tapahtumat,
yhteisöllisyyden ja monipuolisen yhdistystoiminnan.

Vierumäen kyläyhdistyksen hallitukseen on tullut uusia toimijoita, jonka lisäksi vapaaehtoisia on tullut mukaan pop up-henkisesti, esimerkiksi osallistumalla tapahtumajärjestelyihin sekä pyörittämällä avoimia perheliikuntavuoroja Vierumäen koululla. Myös Vierumäen Marttojen jäsenmäärä on kasvanut, mutta tähän vaikuttaa ennen kaikkea Kirkonkylän Marttojen lakkautus ja jäsenien siirtyminen osittain Vierumäen Marttoihin.
Vierumäen kyläyhdistys on jatkanut viestintää monikanavaisesti kotisivuilla, sosiaalisessa mediassa ja kylätiedotteessa. Tämän lisäksi kylälle on perustettu yksisuuntainen Whatsapp-kanava, jonka kautta tietoa tapahtumista voi saada suoraan puhelimeen. Vierumäen VPK aloitti videoviestinnän somekanavissa keväällä 2025 ja videot tavoittivat
tuhansia käyttäjiä. VPK:n katsotuimmalla videolla on Facebookissa lähes 200 000 näyttöä.

Koska tarkkoja määriä tapahtumiin osallistujista ei aiemmilta vuosilta ole, täytyy kävijämäärien muutoksia arvioida karkeasti. Kohtuullisen varmasti voinee todeta, että kävijämäärät eri tapahtumissa eivät ole pienentyneet vaan pysyneet samoina tai jopa kasvaneet. Kylän Puurojuhlat ja Halloweenhulinat ovat olleet suosituimpia tapahtumia ja niissä kävijöitä on ollut 100–160 henkeä. Metsäleiripäivien hakijoiden määrä kasvoi keväällä
2025 ja leireille osallistui yhteensä yli 30 lasta ja myös aiempaa isompi joukko talkoolaisia.

Kylän viestintäkanavista selkeimmin käyttäjämäärää vakiintuneesti on kasvattanut kylän kotisivut, joilla oli keväällä 2025 yli 3 200 aktiivista käyttäjää. Kevätkaudella 2023 aktiivisia käyttäjiä oli 1 300 ja keväällä 2024 keskimäärin 2 200. Liikenne kotisivuille kulkeutuu hankkeen loppupuolella pääsääntöisesti hakukoneiden ja suorien linkkien kautta, kun taas kotisivujen kautta sivuille tulee jopa hieman aiempaa harvempi. Tämä kertoo paitsi hakukoneoptimoinnin onnistumisesta myös siitä, että asukkaat ja kyläilijät ovat löytäneet kotisivut viestintäkanavana ja käyttävät niitä tiedonhankintaan. Kotisivujen lisäksi katsojamääriä on kasvattanut Youtube-kanava, jonka katselukerrat ovat etenkin keväällä 2025 räjähtäneet pääsääntöisesti Vierumäen VPK:n tekemien videoiden
ansiosta. Videot ovat kasvattaneet myös muiden videoiden katselukertoja. Sosiaalisen median kanavista Metan Facebookin sekä Instagramin kattavuudet ovat pysyneet vakiintuneina, pois lukien yksittäiset kattavuuspiikit. Facebookissa kuukausittainen kattavuus on hankkeen päättyessä pääsääntöisesti 3000–6000 käyttäjää ja Instagramissa 500–2 500 käyttäjää. Molemmissa käyttäjämäärät ovat hitusen nousseet, mutta muutokset eivät ole olleet yhtä suuria kuin kotisivujen ja Youtuben osalta.

Nuorten osallistuminen varsinaiseen järjestötoimintaan ei ole lisääntynyt, mutta nuoret on tavoitettu aiempaa paremmin esimerkiksi Instagramin ja WhatsAppin avulla ja nuorten kanssa on ideoitu ja järjestetty yhdessä tapahtumia, joihin he ovat aktiivisesti osallistuneet.

Alueella toimivien järjestöjen määrä on pysynyt entisellään. Hankkeen aikana uusia kyläläisiä on aktivoitunut ja lähtenyt eri tavoilla mukaan
kyläyhteisöön ja sen rakentamiseen. Kylälle on syntynyt perinteisten tapahtumien lisäksi varsin spontaaneja tapahtumia, kuten koulun kentällä pelattu höntsäpesis, jossa varsinaista järjestävää tahoa ei ollut vaan asukkaat järjestivät sen itse. Myös jatkossa perinteisten tapahtumien ja aktiviteettien rinnalle syntyneitä uusia aktiviteetteja pyritään toteuttamaan ja ideoinnissa osallistamaan entistä suurempaa joukkoa kyläläisiä.

Vierumäen kylän yhteisössä löytyy aktiivisia toimijoita ja talkoolaisia, mutta asukaslukuun suhteutettuna heitä voisi olla enemmänkin ja usein samat toimijat ovat mukana lähes jokaisessa toiminnassa. Hankkeen tavoitteena oli kasvattaa Vierumäen kylän ja lähialueiden yhteisöllisyyttä ja sillä lisätä sekä asukkaiden viihtyvyyttä että myös alueen kiinnostavuutta potentiaalisten muuttajien silmissä. Pitkän ajan tavoite on, että Vierumäki on maleimainen, yhteisöllinen kylä kahden kaupungin välissä, jossa niin pysyvät asukkaat kuin vapaa-ajan asukkaatkin kokevat olevansa tärkeä osa kyläyhteisöä ja toteuttavat yhdessä laajalla joukolla erilaisia
tapahtumia ja toimintaa kylälle.

Tarkoituksena oli paitsi kasvattaa kyläyhdistyksen aktiivisten toimijoiden ja talkoolaisten määrää, myös kasvattaa alueella toimivien yhdistysten ja seurojen toimintaan osallistuvien määrää tukemalla ja kouluttamalla toimijoita viestinnässä ja toiminnan kehittämisessä palvelumuotoilun menetelmien avulla.

Hankkeen tavoitteena oli lisäksi edistää yhteisöllisyyttä erilaisin digitaalisten sovellusten ja työkalujen kuten Commun avulla ja seurata niiden toimivuutta ja vaikutusta yhteisössä. Tämän lisäksi hankkeessa pyrittiin löytämään ratkaisuja ja toimintamalleja etenkin nuorten osallistumiseen kyläkehittämisessä sekä tekemään konkreettisia toimia Vierumäki Masterplan-strategian jalkauttamisessa.

34994.13

30111.25

16276.34

Mun luonto

Maaseudun palvelujen ja toimintaympäristön kehittämisen yhteistyöhankkeet

Samarbetsprojekt för utveckling av service och verksamhetsmiljö på landsbygden

2023-10-13 00:00:00

Lapset;Nuoret ;Vapaa-ajan toiminta, harrastukset ;Yhteisöllisyys, yhteisö, osallisuus

Barn;Fritidsverksamhet, hobbyer ;Gemenskap, delaktighet;Unga

Etelä-Pohjanmaan elinvoimakeskus

Livskraftscentralen i Södra Österbotten

4

Hanketuki

Projektstöd

Kauhajoen 4H-yhdistys ry

Paikallinen/Alueellinen

Lokal/Regional

265086

Päättynyt

Avslutat

kauhajoki.4h.fi

Mun luonto on erityisesti 6-17-vuotiaille lapsille ja nuorille suunnattu luontohanke. Hankkeen tarkoituksena on lisätä lasten ja nuorten harrastamista luonnossa sekä lisätä siihen liittyvää tietotaitoa. Tavoitteena on uusien luontosuhteiden syntyminen.
Hankkeen avulla 4H-yhdistyksen osaaminen lisääntyy luontoon liittyvissä aiheissa ja saamme uusia ohjaajia jakamaan osaamistaan lapsille ja nuorille.
Hankkeen toimenpiteitä ovat mm. aiheeseen liittyvät kerhot, kurssit ja tapahtumat. Pyrimme mahdollisimman monipuoliseen tarjontaan luontoaiheen ympärillä tai luonnossa tekemiseen. Toivomme hankkeen avulla saavamme mahdollisimman monen lapsen ja nuoren tietokoneen ja kännykän ääreltä ulos kauniiseen ja puhtaaseen luontoomme.

55155.09

SO8

61283.43

Suupohjan Kehittämisyhdistys ry

Suupohjan Kehittämisyhdistys ry

2024-12-31 00:00:00

Euroopan maaseuturahasto 2023–2027

Europeiska landsbygdsfonden 2023–2027

0

Yhteistyöhankkeet

Samarbetsprojekt

Kehittämishanke

Utvecklingsprojekt

Koordinointi- ja aktivointihankkeet

Koordinerings- och aktiveringsprojekt

KAUHAJOKI

KAUHAJOKI

90

2026-01-28T15:07:35.891Z

Hankkeen aikana järjestettiin leirejä, kerhoja, tapahtumia ja kursseja. Näistä osa oli hyvinkin suosittuja, mutta toisinaan ei ollut ollenkaan tai oli liian vähän osallistujia. Järjestimme hankkeen aikana mm. luontokerhoja, loma-aikoina leirin ja luontopäiviä, koko perheen tapahtumia kuten hämäräseikkailu, omatoimisia luontorasteja, omatoimista aarteenetsintää, melotakurssin, kalastuskurssit ja paintball-illat. Hanke osallistui PlayCity-leirille ja Erä- sekä Ruokamessuille.
Hankkeen aikana yhdistykselle avattiin tiktok-tili, jonne nuoret tuottivat sisältöä. Tiktokissa aiheina olivat luontokohteet, luontotieto, myös hankkeen toimintoja mainostettiin.
Hankkeen aikana hankimme yhdistykseen luontotoimintaan liittyvää välineistöä ja saimme uutta tietoa luontoharrastajilta. Kerhotoimintaan hankimme mm. luupit ja kompassit. Vuokrattavia välineitä hankimme myös. Näitä olivat riippumatot lisävarusteineen, kaksi ilmatäytteitä kajakkia, nuotiovohvelirauta ja trangiat.

Kerhoihin ja leireille osallistui 44 lasta. Kursseille osallistui 84 lasta ja nuorta. Tapahtumat tavoitti yhteensä n. 1800 henkilöä ja Walkers-välkkä 217 nuorta. Kouluvierailuilla tavoitimme n.790 alakoululaista.
Hankkeen tiktokit saivat hankeaikana 101802 katselukertaa. Yllättäen ylivoimaisesti eniten, 9234 katselukertaa sai hirvi-video. Hopealle tuli villisika ja Kyllikki Saaren-suohauta videot, noin 6000 katselukerralla.
Heikoiten pääsimme tavoitteeseen luonto-ja metsäaiheisten 4H-yrittäjien suhteen. Vain yksi nuori osallistui raivaussahakurssille, mutta hän sai sitä kautta töitä yrittäjänä ja erittäin hyvät opit entiseltä metsurilta.
Jos katsomme hankkeen numeerisia tavoitteita, niin ainut jota emme ylittäneet, oli viikottaiseen kerhotoimintaan osallistuvat lapset. Kerhoja toteutui suunniteltua vähemmän, mutta muihin tavoitteisiin ja niiden ylikin päästiin hienosti, joten koemme että vuoden hankkeen aikana saimme paljon aikaan.

Voimme todeta, että lapset ja lapsiperheet ovat olleet hyvinkin aktiivisia tapahtumissa, kerhoissa, leireillä ja kursseilla, mutta yläkouluikäisiä on huonosti saatu mukaan toimintaan. Ohjaajien löytäminen alan harrastajista oli myös haastavaa. Saimme kuitenkin muutamia hyviä kontakteja ja uusia yhteistyökumppaneita. Esimerkiksi yhteistyö Suomen vapaa-aikakalastajien kanssa tulee varmasti jatkumaan. Lauhanvuoriadvetureksen ja Retkinummixin kanssa emme valitettavasti saaneet tapahtumia toteutumaan osallistujien vähyyden vuoksi, mutta voimme yrittää myöhemmin vielä uudelleen. Osa Kauhajoen retkikohteista kuten Kauhaneva ja Lauhanvuori sijaitsevat keskustasta aika kaukana, ehkä tämä vähensi osallistujia.
Hankkeen aikana kerättyä materiaalia, pelejä ja suuntamysteerejä voi hyödyntää esim. kerhoissa ja leireillä, sekä luontoon liittyvissä tapahtumissa.
Jatkamme ostettujen välineiden lainaamista ja markkinointia hankkeen päättymisen jälkeen.
Huomasimme, että ainakin kalastuskurssit olivat suosittuja ja keskustan jokirannasta nousi hyvin kalaa, joten näitä pyrimme myös jatkossa toteuttamaan. Ja luontoaiheinen kerhotoiminta on myös sellaista jota kannattaisi jatkaa. Ainakin ilmaiskerhona sinne tuli ihan hyvin osallistujia.

Mun luonto-hanke oli 6-17 -vuotiaille lapsille ja nuorille suunnattu luontohanke. Hankkeen tarkoituksena oli lisätä lasten ja nuorten harrastamista luonnossa sekä lisätä siihen liittyvää tietotaitoa. Hankkeen avulla 4H-yhdistyksen valmiudet järjestää luontotoimintaa lisääntyivät ja saimme uusia kontakteja sekä yhteistyökumppaneita toiminnan tueksi. Saimme hankittua luontoon liittyvää välineistöä lainattavaksi sekä kerhotoimintaan. Hankkeen toimenpiteitä olivat mm. aiheeseen liittyvät kerhot, leirit, kurssit ja tapahtumat. Pyrimme mahdollisimman monipuoliseen tarjontaan luontoaiheen ympärillä. Aina emme saaneet tarpeeksi osallistujia suunniteltuihin toimintoihin mutta muutamia hyviä onnistumisiakin saimme.

23716.68

20407.39

11031.02

Myllymäen historia näkyväksi (Myhinä)

Maaseudun palvelujen ja toimintaympäristön kehittämisen yhteistyöhankkeet

Samarbetsprojekt för utveckling av service och verksamhetsmiljö på landsbygden

2023-09-06 00:00:00

Ikääntyvä väestö;Kulttuuri, kulttuuriperintö;Kylä;Monipaikkaisuus ;Yhteisöllisyys, yhteisö, osallisuus

By;Gemenskap, delaktighet;Kultur, kulturarv;Multilokalitet;Åldrande befolkning

Etelä-Pohjanmaan elinvoimakeskus

Livskraftscentralen i Södra Österbotten

4

Hanketuki

Projektstöd

Helsingin Yliopisto

Paikallinen/Alueellinen

Lokal/Regional

257817

Päättynyt

Avslutat

Myllymäen historia näkyväksi (Myhinä)

Myllymäki on kymmenisen kilometrin päässä Ähtärin keskustasta sijaitseva kylä. 1900-luvun alussa Myllymäki oli yksi Etelä-Pohjanmaan merkittävimmistä rautatien kylkeen muodostuneista taajamista. Se oli tukkukaupan ja puunhankinnan keskittymä, josta oli kasvamassa yksi Väli-Suomen alueellisista keskuksista. Vaiheikkaasta menneisyydestä kertovat edelleen monet komeat rakennukset ja sukupolvesta toiseen kerrotut tarinat.

Ähtäri kuuluu Etelä-Pohjanmaan merkittävimpiin matkailualueihin. Myllymäen kylä ry – on kiinnostunut oman kylänsä ja sen vaikutusalueen historian hyödyntämisestä matkailullisesti. Myhinä-hankkeen tavoitteena on kerätä tietoa Myllymäen menneisyydestä ja jalostaa sitä helposti saatavilla oleviksi tuotteiksi paikallisten asukkaiden, yrittäjien ja yhdistyksien sekä matkailijoiden käyttöön kylään tutustuessaan ja omia matkailutuotteita kehittäessään. Hankkeen toteuttavat Myllymäen kylä ry ja Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti.

Hankkeessa toteutetaan kolme kokonaisuutta: osallistava aineistonkeruu työpajojen ja haastattelujen muodossa, kirjallinen julkaisu ja mobiiliopastus. Kyläseuralaiset tekevät Ruralia-instituutin tutkijoiden ohjastamina kirjallisten aineistojen keruuta, etsivät vanhoja valokuvia ja haastattelevat myllymäkeläisiä. Työpajojen ohjauksesta ja aineistojen jalostamisesta vastaavat Ruralia-instituutin työntekijät. Työpajojen käytännön järjestelyistä vastaa kyläseura. Hankkeessa kerätyt aineistot jäävät Myllymäen kyläseuran ja alueen museoiden haltuun. Niistä kootaan julkaisu, jonka osaksi toimitetaan myös metsänhoitaja Eino Kivilahden julkaisematon käsikirjoitus Myllymäen vaiheista aina 1900-luvun alkupuoliskolle saakka. Sitä täydennetään tuoreempaan historiaan pureutuvilla asiantuntijateksteillä. Hankkeessa kerättyä tietoa jalostetaan myös matkailutuotteiksi. Ensimmäisenä askeleena on hankkeessa valmistuva mobiiliopastus, joka kuljettelee Myllymäen historian keskeisimmille tapahtumapaikoille.

48000

SO8

60000

Kuudestaan ry

Kuudestaan ry

2025-08-31 00:00:00

Euroopan maaseuturahasto 2023–2027

Europeiska landsbygdsfonden 2023–2027

0

Yhteistyöhankkeet

Samarbetsprojekt

Kehittämishanke

Utvecklingsprojekt

Koordinointi- ja aktivointihankkeet

Koordinerings- och aktiveringsprojekt

ÄHTÄRI

ETSERI

80

2026-05-22T09:08:07.476Z

Toteutus
Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin ja Myllymäen kyläseura ry:n yhteisen Myllymäen historia näkyväksi hankkeen tavoitteena oli tuoda entisen kauppakylän ja rautatieläistaajaman – Myllymäen – historia paikalliskehittämisen tueksi, aktivoida kyläläisiä oman historian keräämiseen, esitellä Myllymäen vaiheita matkailijoille mobiiliopastuksen kautta sekä jalostaa hankkeessa kerätty aineisto kylän vaiheita käsitteleviksi julkaisuiksi. Virallisesti hanke alkoi 3 / 2024, ja keskeinen osa hanketoimenpiteistä toteutettiin keväästä 2024 syksyyn 2025 ulottuvalla ajanjaksolla. Hankkeen toimenpiteet olivat 1) Eino Kivilahden Myllymäen historiaa 1930-luvulle käsittelevän käsin kirjoitetun historiikin puhtaaksikirjoitus, 2) osallistavan aineistonkeruun – erityisenä painopisteenä muistitieto ja vanhat valokuvat – toteuttaminen, 3) kylän historiaa esittelevän mobiiliopastuksen kokoaminen, 4) asiantuntija-artikkeleiden laatiminen kerätyn aineiston pohjalta – ja samalla aineiston tuottaminen tulevaisuudessa julkaistavaan Myllymäen kyläkirjaan. Hankkeen ensimmäinen toimenpide oli ylimetsänhoitaja Eino Kivilahden kronikkamaisen, 385 sivuisen Myllymäki-historiikin puhtaaksikirjoitus. 1970-luvun lopulla valmistunut teos käsittelee kylän historiaa aina 1930-luvulle saakka keskittyen Myllymäen asutushistoriaan, rautatieliikenteeseen, liike-elämään ja yhdistystoimintaan. Kivilahden teoksesta ammennettiin sisältöjä myös muihin hanketoimenpiteisiin, aivan erityisesti osallistavaan aineistonkeruuseen ja mobiiliopastukseen. Teoksen puhtaaksikirjoitus oli erittäin työläs hanketoimenpide, sillä historiikista oli olemassa vain käsin kirjoitettu, runsaasti detaljitietoja ja luetteloita sisältävä versio. Toimenpide valmistui keväällä 2024. Seuraavaksi oli vuorossa osallistavan aineistokeruun toteuttaminen. Myllymäki on kylä, joka eli kukoistustaan 1900-luvun ensimmäisellä puoliskolla. Viimeiset vuosikymmenet ovat olleet hiipumisen aikaa. Kylässä oli vielä sotien jälkeen vireää yritystoimintaa, joka on kadonnut vähin äänin. Samalla tavoin myös yhdistystoiminta kylässä on merkittävästi vähentynyt työväenyhdistyksen ja vapaapalokunnan tultua lakkautetuksi. 1900-luvun ensimmäinen puolisko elää edelleen tarinoissa ja muistoissa sekä vanhoissa valokuvissa. Myllymäellä järjestettiin kaiken kaikkiaan kahdeksan kaikille avointa aineistonkeruu- ja muistelutyöpajaa, muutamia ryhmähaastatteluita sekä tehtiin paljon yksilöhaastatteluita. Näin kartutettiin tietoa kylän vaiheista 1930-luvulta tähän päivään saakka. Lisäksi kyläläiset tekivät myös itsenäistä aineistonkeruuta ja toimittavat hanketyöntekijälle aineistoja. Osallistavaa aineistonkeruuta voi pitää erittäin onnistuneena toimenpiteenä, sillä se aktivoi aidosti kyläläisiä ja hyödytti myös historian tallentamista ja näkyväksi tekemistä. Hanketilaisuuksien komeat osallistujamäärät kertovat siitä, että Myllymäen historia näkyväksi -hanke koettiin kyläläisten yhteiseksi ponnistukseksi. Ensimmäisessä muistelutyöpajassa, joka järjestettiin Myllymäen asemalla 14.5.2024, aiheena oli kylän rautatieläismenneisyys. Tilaisuus keräsi kaiken kaikkiaan 37 osallistujaa. Seuraavalla kerralla aiheena oli nuorisoseurantalo Pirtillä kylän liike-elämä. Tilaisuus kokosi 28.5.2024 yhteensä 33 osallistujaa. Myllymäki lapsuus- ja nuoruusmuistoissa työpaja järjestettiin Mesikämmenessä Ähtärissä 30.7 ja kokosi 16 osallistujaa. Syksyllä 2024 vuorossa olivat vielä liikennettä ja kuljetusyrittäjyyttä (6.8.2024, 30 osallistujaa), koulumuistoja (3.9.2024, 29 osallistujaa) ja yhdistyselämää sekä vapaa-ajantoimintaa (17.9.2024, 21 osallistujaa) sekä vanhoja valokuvia (12.10.2024, 15 osallistujaa) käsittelevät työpajatilaisuudet Pirtillä ja Myllymäen koululla. Metodisesti tilaisuudet oli rakennettu keskenään samankaltaisiksi. Hankevetäjä oli valmistellut etukäteen powerpoint-esityksen ja johdatteli kulloiseenkin aihepiiriin alkuperehdytyksen ja lämmittelykysymyksen kautta. Kyläläiset jakoivat muistojaan ja keskustelivat kulloisestakin aihepiiristä hankevetäjän esittämien virikkeiden – vanhojen valokuvien, lehtileike- ja arkistolöytöjen ja suorien kysymysten – pohjalta. Keskustelu oli vireää kaikissa tilaisuuksissa. Tilaisuudet äänitettiin, ja kerätyt tiedot olivat apuna mobiiliopastusta ja julkaisuja laadittaessa. Osin yleisötilaisuuksissa heränneiden jatkokysymysten pohjalta haluttiin tiettyjä aihepiirejä syventää yksilöhaastatteluilla. Sopivien informanttien etsimisessä kyläläiset olivat suureksi avuksi. Valtaosan haastatteluista teki hanketyöntekijä, mutta myös kyläläiset tekivät muutamia yksittäisiä haastatteluita. Hankkeessa haastateltiin seuraavia Myllymäellä asuvia, siellä varttuneita tai työskennelleitä henkilöitä: Kaisu Kallio (15.5.2024), Laila Jykylä (15.5.2024), Heikki Jykylä (15.5.2024), Eija Jykylä (15.5.2024), Matti Kivilahti (26.6.2024), Aarno Huhtamäki (26.6.2024), Aini-Maija Kallio (26.6.2024) Jukka Mäkelä (6.8.2024), Pertti Oikari (12.8.2024), Maire Varonen (14.8.2024), Irma Murtomäki (22.8.2024), Erkki Pieniaho (3.9.2024), Veli Raitamäki (3.9.2024), Antti Kivilehto (11.9.2024), Lauri Kallio (16.10.2024), Jaakko Leinonen (16.10.2024), Risto Pekkanen (16.10.2024), Janne Varjanto (7.11.2024), Lauri Rinne 28.4.2025, Marita Tiisanoja (8.5.2025), Riitta Koski (13.5.2025), Pertti Urrila (19.5.2025), Arvi Nikkola (21.5.2025), Sauli Hetekorpi (21.5.2025). Työpajatilaisuuksista ja haastatteluista on olemassa tallenteet, jotka luovutetaan Myllymäen kyläseura ry:n haltuun. Koska alusta lähtien tavoitteena oli se, että kylän historia jalostetaan julkaisuiksi, kerättiin vuosina 2024–2025 ahkerasti myös vanhoja Myllymäkeen liittyviä vanhoja valokuvia. Aiheesta järjestettiin myös teemapäivä Myllymäen koululla. Hankkeen ja kyläseuran käyttöön saatiinkin kymmenittäin valokuvia, jotka talletetaan kyläseuran lisäksi Ähtäri-Seuran arkistoon. Myllymäkeä koskevat painetutut- ja arkistolähteet ovat hajallaan eri arkistoissa, joten tämän hankkeen puitteissa käytiin läpi sellaisia aineistoja, jotka sijaitsivat Etelä-Pohjanmaalla. Aineistonkeruuta ja arkistotyöskentelyä tehtiin erityisesti vuoden 2024 aikana Ähtärin ja Seinäjoen kirjastojen kotiseutukokoelmissa sekä Seinäjoen kirjaston mikrofilmattujen lehtien kokoelmassa. Lisäksi kyläläiset toimittivat hanketyöntekijälle hallussaan olevia lehtileikkeitä ja muuta aineistoa. Lisäksi materiaalia kartutettiin syksyllä 2024 käymällä läpi Ähtärin kotiseutuarkiston ja Ähtärin kaupungin arkiston kokoelmia. Näin hankkeessa saatiin alustava käsitys Myllymäkeä koskevan arkistoaineiston laajuudesta. Lisäksi hanketyöntekijä laati erillisen sähköisen kyselyn, jolla kerättiin tietoa alueella toimineista yrityksistä – olihan kylä sotien jälkeen kotipaikka muun muassa yli kymmenelle kaupalle, joista suurin osa katosi 1960–1970-luvuilla. Kolmas suurempi – aikaisemman tiedonkeruun päälle rakentuva – tehtävä oli mobiiliopastuksen laatiminen Myllymäelle. Hanketyöntekijän eri palveluntarjoajien, kyläseuran ja Ähtärin kunnan viranhaltijan kanssa käymien neuvotteluiden jälkeen päädyttiin mobiiliopastuksen alustaksi valitsemaan kotimainen Citynomadi, sillä siihen on tuotettu Ähtärissä aikaisemminkin sisältöjä. Hanketyöntekijän tehtävänä oli laatia Myllymäen kylään, sen keskeisimpiin historiallisiin nähtävyyksiin ja rakennuksiin matkailijoita kiinnostavasti perehdyttävä, kännykällä selailtava opastus. Kaiken kaikkiaan opastukseen valikoitui 25 eri kohdetta Myllymäeltä. ”Rautatieläisten ja kauppiaitten Myllymäki” -reitillä painottuu aikakausi, jolloin kylä oli merkittävä rautatieläistaajama ja kaupan keskus, sillä merkittävä osa kylän rakennuskannasta, kyläisten omista muistoista ja heidän jakamistaan tarinoista käsittelee tuota aikaa, kauppaan ja rautateihin liittyviä muistoja. Mobiiliopastus mahdollistaa sen, että jokainen kiinnostunut voi kännykkää selailemalla ja opastettavia kohteita lähestymällä – opastus käyttää hyväkseen paikkatietoja – saada lisätietoa kylän monista vanhoista rakennuksista, rautateistä, tukku- ja vähittäiskaupoista, vapaa-ajanvietosta ja koulun vaiheista. Opastuksen alkupiste on entisen Kallion kaupan varastorakennuksen seinässä, aivan Myllymäen aseman tuntumassa. Hanketyöntekijä laati yhdessä Ruralia-instituutin taittajan kanssa opastaulun, joka kiinnitettiin entisen Kallion kaupan ulkorakennuksen seinään kesällä 2025. https://citynomadi.com/fi/map?route=2c84a97397c4b5274fd751de8de394d3 Viimeisenä hanketoimenpiteenä oli laatia kerätyn aineiston pohjalta Myllymäen uudempaa historiaa valaiseva asiantuntija-artikkeli. Siinä painopiste oli sen selittämisessä, miksi aikaisemmin vilkas ja elinvoimainen Myllymäki on hiljentynyt ja miten kyläläiset ovat kokeneet muutoksen. Teemaa tarkasteltiin I) Myllymäki–Ähtäri suhteen, väestökehityksen, kunnallistekniikan, kaavoitus- ja tonttipolitiikan, II) elinkeinoelämän, III) liikenteellisten ratkaisujen IV) koulun ja V) yhdistyselämän kautta. Tavoitteena on, että kirjoitus julkaistaan myöhemmin osana Myllymäen kyläkirjaa, jonka loppuun saattamisesta Myllymäen kyläseura ry kantaa ensisijaisen vastuun. Artikkelin nimeksi tuli ”Myllymäki murroksessa”.

Hankkeen määrälliset ja laadulliset tavoitteet saavutettiin hyvin. Kun tavoitteena oli aktivoida kyläläisiä aineiston keruuseen, osoittautui valittu lähestymistapa oikeaksi. Kyläläiset kokivat historiakirjoitushankkeen omakseen, sillä kylässä elää edelleen ajatus siitä, että se on unohdettu oman onnensa nojaan ihmisten ja palveluiden keskittyessä suurempiin taajamiin. Kyläläisillä oli tarve tuoda esiin oma näkökulmansa; se, miten Ähtärin kakkostaajaman hiipuminen oli edennyt ja mitkä päätökset olivat siihen johtaneet. Kaiken kaikkiaan osallistavaan aineistokeruu tavoitti yli 200 osallistujaa, mikä on erittäin korkea määrä suhteutettaessa kylän asukaslukuun. Tämän lisäksi kyläläiset tekivät itsenäistä aineistonkeruuta selvittelemällä hanketyöntekijän ohjaamana kylän vaiheita, kylässä eläneiden elämäntarinoita ja Myllymäellä toimineiden yritysten kohtaloita. Kuvaavaa onkin, että talkootyötuntikertymä ylittyi kirkkaasti, sillä niitä kertyi yli 7000 euron edestä. Lisäksi kyläläiset auttoivat tilaisuuksien järjestelyissä. Hankkeen myötä syntyikin sekä merkittävä aineistokokoelma, joka pitää sisällään asiakirjadokumentteja, valokuvia ja haastatteluäänitteitä. Aineistokokoelman rungon muodostavat Eino Kivilahden Myllymäki-historiikki, osallistavan aineistokeruun myötä syntyneet tallenteet ja hankkeessa laaditut asiantuntija-artikkelit (julkaisut liitteenä). Tiedotus oli keskeinen osa hanketta. Hankkeen käynnistyessä laadittiin lehdistötiedote, joka levisi laajasti alueen paikallislehtiin. Lisäksi Ähtärinjärven Uutisnuotta kirjoitti aihepiiristä ainakin kahdesti kertomalla hankkeesta ja muistelutyöpajasta sekä mobiiliopastuksesta. Työpajoista tiedotettiin Ähtärinjärven Uutisnuotassa ja sosiaalisen median kanavissa. Tiedotus vaikutti tavoittavan hyvin kohderyhmät. Lisäksi hanketyöntekijä teki hanketta tutuksi myös kylän ulkopuolella kirjoittamalla aihepiiristä Ruralia-lehteen ja blogiin otsikolla Miltä tuntuu, kun kotiseutu muuttuu? https://www.helsinki.fi/fi/ruralia-instituutti/uutiset/milta-tuntuu-kun-kotiseutu-muuttuu. Lisäksi hanketyöntekijä esitteli Myllymäen historiaa ja hanketta maaseutututkijoille ja kehittäjille Maaseutututkijapäivällä Kuortaneella 28.8.2025. Kyläkirjan valmistuttua hanke saa vielä jälkikäteen näkyvyyttä, sillä kylän kohtalo on kiinnostava esimerkki maaseudun rakennemurroksen kaiken läpäisevästä vaikutuksesta 1900-luvun jälkimmäiseltä puoliskolta näihin päiviin saakka.

Hankkeella keskeisin päämäärä oli osallistaa kyläläisiä – ja tuo tavoite myös saavutettiin. Pitkän hiljaiselon jälkeen Myllymäellä saatiin uutta toimintaa ja kehittämisintoa, joka voi kantaa jatkohankkeisiksi asti. Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin ja Myllymäen kyläseura ry:n yhteistyö toimi erinomaisesti, mikä luo jatkoedellytykset yhteistyöhankkeille. Tällä hetkellä kenties tärkein turvattava asia on kylän merkittäväksi arvioitu rakennuskanta, aivan erityisesti asemarakennukset ja vanhat kauppapuodit. https://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4210 Jo aikaisemmissa selvitystöissä on korostettu sitä, että Myllymäelle on ehdottomasti laadittava maisemanhoitosuunnitelma. Lisäksi on varmistettava se, ettei kylän vanha rakennuskanta tuhoudu vaan sille löytyy uutta mielekästä käyttöä. Erityisen tärkeää on säilyttää Finnilän entisen kauppakartanon ja asemarakennuksen, veturitallim ja yläkasarmin kaltaiset kyläkeskukselle ilmeen antavat, mutta tällä hetkellä vähällä käytöllä olevat rakennukset. Osa kulttuuriperintötyöstä on mahdollista myös hankkeistaa. Hankkeen aikana käytyjen keskustelujen perusteella tieto vanhan rakennuskannan saneeraamisesta ja siihen saatavista avustuksista on kylässä melko vähäistä. Myllymäki kuului Inhan kylän kanssa 1980-luvulla vanhojen rakennusten perusparannuskokeiluun, mutta vastaavanlaisella hankkeella olisi tällä hetkellä entistä suurempi tarve. Tuossa työssä Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti voisi olla avuksi, koska Aika, alueet ja kulttuuri -tutkimusryhmässä on vastaavien teemojen kanssa tehty töitä vuosien ajan. Lähtökohtana on kuitenkin se, että kyläläisten on ensimmäisenä itse tunnistettava oman kylänsä historian, muistojen, tarinoiden sekä niihin kietoutuneiden rakennusten arvo. Siksi Myllymäen historian näkyväksi -hanke oli ensimmäisen askel oikeaan suuntaan. Siihen, että kylän rikas menneisyys – aineeton ja aineellinen kulttuuriperintö – tunnistetaan kylän omaleimaisuuden lähtökohdiksi ja vahvuudeksi. Kulttuuriperinnön arvostus punoutuu laajemminkin kysymykseen Myllymäen elinvoimasta. Onko kylä houkutteleva asuinpaikka – voiko Myllymäki houkutella edelleen myös uusia asukkaita. Myllymäki on vuosien saatossa menettänyt likipitäen kaikki julkiset palvelut. Väestöpohja voisi kuitenkin riittää uudenkaltaiselle, yhdistysvetoiselle palvelutuotannolle, sillä kyläseura toimii melko vireästi. Siksi olisi selvitettävä, haluaisivatko kyläläiset tuottaa tietyn osan palveluistaan jatkossa itse tai ainakin kokeilla tuota vaihtoehtoa. Tuossakin selvitys- ja kokeilutyössä Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti voisi olla avuksi, sillä se on hankkeiden kautta muun muassa pilotoinut yhteiskunnallista yrittäjyyttä kylissä. Vähintäänkin nyt kerätty ja osittain julkaistukin aineisto tarjoaa hyvän lähtökohdan jatkaa historia-aineiston itsenäistä keräämistä, sillä siihen kylässä vaikuttaa nyt olevan innostusta. Samalla historian tekeminen näkyväksi voi tarkoittaa kyläseuralle myös täysin uusien kulttuurintuotteiden tekemistä; muistojen ja tarinoiden käyttämistä kylästä kertovien näyttelyiden ja näytelmien lähtökohtina.

Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin ja Myllymäen kyläseura ry:n yhteinen Myllymäen historia näkyväksi hanke (Myhinä) ajoittui vuosille 2024–2025. Hankkeessa entisen rautatieläistaajaman ja kauppakylän historia tuotiin osaksi maaseudun kehittämistä. Myllymäki oli 1900-luvun alussa yksi Etelä-Pohjanmaan vireimmistä rautatien kylkeen kasvaneista taajamista ja tukkukaupan keskuksista, jonka menneisyydestä kertovat monet vanhat rakennukset, tarinat ja muistot. Myhinä-hankkeessa myllymäkeläiset osallistuivat oman historiansa tallentamiseen. Hankkeessa järjestettiin kaikille avoimia, kylän historiaa eri näkökulmista valottavia muistelutyöpajoja, kerättiin vanhoja valokuvia ja tehtiin haastatteluita. Menneisyys jalostettiin myös julkaisuiksi, joista paikalliset yrittäjät ja yhdistykset voivat löytää aineksia oman toimintansa kehittämiseen ja kylää esittelevän kirjan kokoamiseen. Myllymäelle rakennettiin myös matkailijoita palveleva, kylän historiaa sanoin ja kuvin tutustuttava mobiiliopastus. EU-rahoituksen hankkeelle myönsi Kuudestaan ry.

20640

17760

9600

KYLÄSSÄ

Maaseudun palvelujen ja toimintaympäristön kehittämisen yhteistyöhankkeet

Samarbetsprojekt för utveckling av service och verksamhetsmiljö på landsbygden

2023-07-26 00:00:00

Kulttuuri, kulttuuriperintö;Kylä;Matkailu;Saavutettavuus;Vapaa-ajan asukkaat ;Vapaa-ajan toiminta, harrastukset

By;Fritidsboende ;Fritidsverksamhet, hobbyer ;Kultur, kulturarv;Tillgänglighet;Turism

Itä-Suomen elinvoimakeskus

Livskraftscentralen i Östra Finland

3

Hanketuki

Projektstöd

Mikkelin Musiikkijuhlien Kannatusyhdistys ry

Paikallinen/Alueellinen

Lokal/Regional

254089

Käynnissä

Är igång

www.mikkelinmusiikkijuhlat.fi

KYLÄSSÄ-hanke tuo Mikkelin Musiikkijuhlien konsertteja ja muusikoita ympäri vuoden Mikkelin kylien ja lähikuntien alueelle On the Move -liikkuvien konserttien muodossa. Hankkeen toteuttajana toimii Mikkelin Musiikkijuhlien kannatusyhdistys ry. Hanke käynnistyy syksyllä 2023. Kohderyhmään kuuluvat Mikkelin kaupunkiin kuuluvien kylien sekä lähikuntien asukkaat. Tuomme kulttuurin avulla kulttuuripääomaa ja henkistä hyvinvointia paikkakunnille, sekä tuomme uusia mahdollisuuksia nuorille kehittää omaa osaamista musiikin parissa.

123678

SO8

206130

Veej’jakaja ry

Veej’jakaja ry

2027-12-31 00:00:00

Euroopan maaseuturahasto 2023–2027

Europeiska landsbygdsfonden 2023–2027

0

Yhteistyöhankkeet

Samarbetsprojekt

Kehittämishanke

Utvecklingsprojekt

Koordinointi- ja aktivointihankkeet

Koordinerings- och aktiveringsprojekt

MIKKELI

S:T MICHEL

60

2026-08-25T09:41:58.418201Z

53181.54

45760.46

24736

InnoShare – Unleashing Collaborative Innovation and Talent Exchange

Maaseudun palvelujen ja toimintaympäristön kehittämisen yhteistyöhankkeet

Samarbetsprojekt för utveckling av service och verksamhetsmiljö på landsbygden

2023-09-15 00:00:00

Kokeilu, innovaatio;Liiketoimintaosaaminen;Pilotointi;Resurssitehokkuus

Experiment, innovation;Kunskaper om affärsverksamhet;Pilotprojekt;Resurseffektivitet

Pohjanmaan elinvoimakeskus

Livskraftscentralen i Österbotten

4

Hanketuki

Projektstöd

Centria-ammattikorkeakoulu Oy

Paikallinen/Alueellinen

Lokal/Regional

260564

Päättynyt

Avslutat

I Jakobstadsregionen kommer det inom de kommande tre åren att behövas nästan 2500 nya arbetstagare. Företagen önskar lösningsorienterade åtgärder kring arbetskraftsbristen i regionen, företagen själva nämner hellre kompetensdelning än arbetskraftsbrist. Målgruppen är SME-företag i Jakobstadsregionen, men projektet är öppet för alla och projektresultatet delas offentligt.

Projektet har förberetts av Centria i samarbete med Nykarleby Innovation Center (NIC) och projekttiden är 1.1.2024 – 31.12.2025.

En kompetenspool skapas, ett antal personer ska testa bli kompetensdelade mellan företag och övriga organisationer. Projektet ordnar nätverksträffar där nya verksamhetsmodeller diskuteras och utvecklas i samråd med företagen. Projektet ska även skapa en AI-plattform som hjälper företag att snabbt hitta lokala samarbetspartners eller underleverantörer.

Den långsiktiga målsättningen är att öka antalet innovationer i företag, öka nätverkandet och samarbetet företagen emellan samt att göra innovationsprocessen mera lätthanterlig för företag.

Projektet vill få till stånd en positiv attitydförändring kring arbetskraftsdelning vs. arbetskraftsbrist. Nya verksamhetsmodeller skapas. Med hjälp av projektet skapas nytt kunnande, referenslösningar och innovationer som kan säkerställa att den kompetenta arbetskraften i regionen används effektivt och stannar kvar.

Nätverken och samarbetet i regionen förstärks. Det här höjer regionens attraktionskraft. Kompetensdelningen bidrar även till att företagen kommer ta ännu bättre hand om sina anställda och se till att företaget är attraktivt.

282756.81

SO8

287412.9

2025-12-31 00:00:00

Euroopan maaseuturahasto 2023–2027

Europeiska landsbygdsfonden 2023–2027

0

Yhteistyöhankkeet

Samarbetsprojekt

Kehittämishanke

Utvecklingsprojekt

Koordinointi- ja aktivointihankkeet

Koordinerings- och aktiveringsprojekt

PIETARSAARI

JAKOBSTAD

98.38

2026-04-24T10:20:57.901Z

InnoShare genomförde sin plan genom tre huvudspår: att etablera ett nytt koncept för kompetensdelning mellan företag, att bygga en digital plattform som stödjer matchning och transparens, samt att skapa ett växande nätverk av företag och aktörer i Jakobstadsregionen. Partnerna Centria och Nykarleby Innovation Center rf (NIC) drev arbetet i nära samarbete, och under projektet justerades budget och resurser (ändringsansökan våren 2025) för att bättre spegla projektets utveckling och behov. Mycket av genomförandet byggde på kontinuerlig dialog med företagen, praktiska tester och en aktiv kommunikation som höll intressenterna engagerade.

Kompetensdelning och plattformens utveckling

Kompetensdelning har etablerats som ett centralt arbetssätt men visat sig kräva längre tid hos större företag där interna HR-processer är komplexa. Exempelvis har företag börjat låna in anställda och några har övervägt gemensam anställning av ett specifikt kompetensområde. Delmålet om 10 organisationer och 25 personer har delvis uppnåtts; statusen är att fler företag planerar testa kompetensdelningskonceptet och verkställande planeras i framtiden.

InnoShare-plattformen har byggts i flera faser:
Fas 1: Skelettet färdigt, men plattformen ej helt offentlig.
Fas 2: Grundfunktioner klara, annonser kan göras upp, planerat automatiskt matchmakingsystem då användarskaran ökar.
Fas 3: Plattformen publicerad och i bruk; nyhetsbrev online och juridiska riktlinjer uppgjorda och tillgängliga på plattformen; öppen källkod gör plattformen tillgänglig för inspiration och vidareutveckling.

Användarbas och innehåll har ökat stadigt på plattformen under projektet. Varierande mängd aktiva annonser från företagen under projektets gång på plattformen. Företagens intresse är stort, men den kritiska massan för bredare användning saknas fortfarande.

Kommunikativt har projektet utvecklat en grafisk profil och upprättat tydlig kommunikation via hemsidan, sociala medier och nyhetsbrev. Bryggan mellan plattformens tekniska utveckling och företagens behov har varit central under hela genomförandet.

Nätverksskapande och tematräffar

Nätverksskapande träffar har varit ett framgångsrikt verktyg för kunskapsdelning och relationer. Totalt har över 60 företag och organisationer deltagit i nätverken och tillhörande aktiviteter, med deltagarantal vanligtvis i intervallet 10–25 per träff. Denna aktiva träffvolym har skapat engagemang och kontinuerlig dialog kring kompetensdelning.

Tematräffar har kompletterat nätverken; teman inkluderade Uppfinnarjockeverkstad, matchmakingevenemang, kompetensdelningsföreläsningar i både Jakobstad och Nykarleby. Även AI-Talk ordnades, där rekrytering och kompetensdelning diskuterades ur olika vinklar inför över 50 deltagare.

Hösten 2025 lades särskild vikt på större regionala evenemang, ”Österbotten i Blickfånget” ordnades, där målet var att synliggöra regionens kompetensbehov och stärka samarbetet mellan offentliga aktörer, utbildningsinstitutioner och näringslivet.

Deltagande och nätverksdynamik har varit positivt och bidragit till en växande kunskapsbas om kompetensdelning samt ökad förståelse för hur plattformen kan fungera i praktiken.

Nya samarbeten och partnerskap

Integration Works projektet vars verksamhet inletts våren 2024 inom Jakobstads integrationsenhet. Samarbetet fokuserar på hur plattformen kan stödja integrationsarbete och kompetensdelning för nyanlända samt andra målgrupper. Hösten 2025 byggdes samarbetet vidare genom att IntegrationWorks använder InnoShare plattformen för sina kunder.

Lokala företagarföreningar och regionala aktörer har involverats för att bredda nätverket och möjliggöra fortsatt kompetensdelning i regionen.

Nationell och internationell uppmärksamhet har uppnåtts genom kommunikation och deltagande i regionala och svenska samarbeten, vilket stärker möjligheter till spridning och vidareutveckling av konceptet.

Sysselsättningsområdena i både Jakobstad och Vasa har deltagit i diskussioner kring samarbete, konceptet togs väl emot och utvecklas eventuellt i framtiden av sysselsättningsområdena.

Genomförande och effekt av kommunikation

Kommunikationen har varit en nyckelkanal för att nå målgruppen: regelbundna uppdateringar på LinkedIn och Instagram, Webbsidor (innoshare.fi och projektpartnernas egna webbsidor). Publiceringar i Centria Bulletin och blogginlägg har använts för att öka synlighet och förståelse av kompetensdelningens nytta.

Siffror visar ökat engagemang över tid, även om räckvidden varierar mellan olika kanaler. Kommunikationen har bidragit till positivt intresse hos företag och aktörer i regionen.

Så har projektet nått sina mål och skapat resultat

Projektet tog sin utgångspunkt i en konkret och växande utmaning i Jakobstadsregionen: arbetskraftsbrist, fragmenterade nätverk och ett behov av nya sätt att använda den kompetens som redan finns i regionen. I stället för att enbart fokusera på bristen valde projektet en lösningsfokuserad approach; hur kan befintlig kompetens delas, användas smartare och samtidigt bidra till innovation, trivsel och regional attraktionskraft?

En kompetenspool och prototypplattform som gick från idé till praktik
Projektet testade även en prototyp av en ny regional plattform – innoshare.fi . Syftet var att undersöka hur ny teknik och nya angreppssätt kan underlätta för företag att snabbt hitta lokala samarbetspartner för kompetensdelning, utan att behöva lägga tid på omfattande sökprocesser eller resa långt bort.

Plattformen visade på möjligheterna att använda AI för behovsbaserad matchning och stärkte bilden av hur digitala lösningar kan komplettera kompetenspoolen. Plattformen utvecklades och testades under projekttiden, och den gav viktiga insikter kring användarvänlighet, relevans och framtida utvecklingspotential.

Ett av projektets centrala mål var att utreda och testa hur en regional kompetenspool kan utformas. Under projekttiden utvecklades detta från ett teoretiskt resonemang till en praktiskt testad modell. Projektet identifierade tidigt behovet av flexibilitet och tydlighet, vilket resulterade i ett upplägg där både direkt kompetensdelning mellan företag och alternativa former för extern kompetens kan samexistera.

Kompetenspoolen fungerade som ett verktyg för dialog, i kompetenspoolen fanns företagens behov eller utbud av arbetskraft: vilka behov finns, vilken kompetens finns tillgänglig och hur kan matchningen ske på ett sätt som gynnar både individ och organisation? Genom att testa modellen i praktiken kunde projektet samla värdefulla insikter kring ansvarsfördelning, avtal, tidsbegränsningar och förtroendefrågor – lärdomar som kan utgöra grunden för fortsatt utveckling.

Kompetensdelning i verkligheten:
Projektets andra mål handlade om att omsätta modellen i praktiken. Denna praktiska testfas visade tydligt att kompetensdelning inte enbart handlar om resursoptimering, utan också om lärande, perspektivbyte och relationer. De kompetensdelade personerna fick tillgång till nya arbetsmiljöer, nya kollegor och nya sätt att arbeta, vilket i sin tur skapade ett indirekt kunskapsutbyte mellan företagen. Erfarenheterna bidrog till ökad yrkesutveckling, större förståelse för andra branscher och ett öppnare förhållningssätt till samarbete.

Under projektet skapades flexibla arbetsförhållanden. Ett konkret exempel som kan nämnas är en person som fick anställning 2-3 dagar i månaden, samtidigt fick hen en ny arbetsgemenskap och ett annat sammanhang. Personen i fråga driver den övriga tiden ett eget företag.
Ett annat konkret exempel som kan nämnas är en person som hade permitteringshot vid sitt ordinarie företag, blev uthyrd till ett annat företag, och till slut helt böt företag eftersom det ursprungliga företaget inte kunde fortsätta erbjuda en anställning.

Uppföljningen av kompetensdelade personer har från projektets sida inte alltid nått projektpersonalen, projektet fick nu som då höra från olika företag att de kompetensdelat personal på eget bevåg tack vare inspiration de fått från projektet. Ett behov av kompetens uppstår snabbt hos företagen och de tog själva initiativ till kompetensdelning utan att gå direkt via projektpersonalen eller plattformen, infon kom därmed först i efterhand.

Nätverksträffar som byggde tillit:
För att kompetensdelning ska fungera krävs tillit. Därför lade projektet stor vikt vid att samla företag och organisationer i gemensamma sammanhang. Genom nätverksträffar samlades totalt över 60 företag och organisationer, där fokus inte låg på envägsinformation, utan på dialog, gemensam problemlösning och relationsbyggande.

Utöver de mätbara resultaten har projektet bidragit till mjukare, men minst lika viktiga effekter: ökad innovationsbenägenhet, starkare nätverk, förbättrat samarbetsklimat och en tydlig attitydförändring kring hur man ser på arbetskraftsdelning jämfört med arbetskraftsbrist. Projektet har visat att konkurrerande företag kan samarbeta utan att förlora sin identitet – tvärtom kan samarbetet stärka både företagen och regionen.

Genom kontinuerlig diskussion med och feedback från både företag och kompetensdelade personer har projektet kunnat justera och utveckla sina arbetssätt under resans gång. Den flexibla approachen har varit avgörande för att säkerställa relevans och förankring i målgruppens verkliga behov.

Sammantaget har projektet lagt grunden för nya verksamhetsmodeller, referenslösningar och innovationer som kan bidra till att den kompetenta arbetskraften i Jakobstadsregionen används mer effektivt, stannar kvar – och på sikt även lockar återflyttare. Projektet har visat att kompetensdelning inte bara är ett svar på arbetskraftsbrist, utan också ett verktyg för regional utveckling, trygghet i arbetslivet och ett mer attraktivt arbetsklimat.

Fortsatt plan:
Plattformen lever vidare på www.innoshare.fi, åtminstone så länge som projektet IntegrationWorks är igång. NIC handhar plattformen tills dess. Diskussionerna har förts och vi fortsätter de påbörjade diskussionerna om möjlig övertagare av den verksamhet som utvecklades under projektet.

Det finns många intressenter till att ta över organiseringen av fortsatt kompetensdelningsverksamhet, man behöver nå en tillräcklig mängd företag och organisationer som deltar och aktivt använder plattformen. Mängden krävs för att konceptet ska kunna leva vidare. Bland intressenter kan nämnas utvecklingsbolag, sysselsättningsområden, företagarföreningar m.fl. Positiva diskussioner har förts med alla dessa, men det konkreta samarbetet har ännu inte utkristalliserats. Företagen är intresserade av fortsatt verksamhet och pushar även de på att den rätta formen av fortsättning utvecklas.

InnoShare utvecklade och testade ett nytt regionalt koncept för kompetensdelning mellan företag i Jakobstadsregionen, med stöd av en digital plattform och ett aktivt nätverksarbete. Projektet drevs i samarbete mellan Centria och Nykarleby Innovation Center rf (NIC) och genomfördes genom praktiska tester, kontinuerlig dialog med företag och återkommande nätverks- och tematräffar. En prototypplattform (innoshare.fi) byggdes och togs i bruk, med funktioner för synlighet och kompetensdelningsannonsering . Över 60 företag och organisationer deltog i nätverk och aktiviteter, och flera former av kompetensdelning testades eller initierades under projekttiden. Projektet ökade kunskapen om kompetensdelning, stärkte regionala nätverk och bidrog till en positiv attitydförändring kring samarbete och flexibel användning av arbetskraft. Plattformen och konceptet lever vidare efter projekttiden och utgör en grund för fortsatt utveckling.

121585.42

108344.9

52826.49

Vaaroilta vesille (Vave) -hanke

Maaseudun palvelujen ja toimintaympäristön kehittämisen yhteistyöhankkeet

Samarbetsprojekt för utveckling av service och verksamhetsmiljö på landsbygden

2023-10-31 00:00:00

Digitalisaatio ;Ilmastonmuutos;Liikunta;Matkailu;Palvelut;Sosiaalinen pääoma;Teknologia;Vapaa-ajan asukkaat ;Vapaa-ajan toiminta, harrastukset

Digitalisering;Fritidsboende ;Fritidsverksamhet, hobbyer ;Klimatförändring;Motion;Socialt kapital;Teknologi;Tjänster ;Turism

Pohjois-Suomen elinvoimakeskus

Livskraftscentralen i Norra Finland

4

Hanketuki

Projektstöd

Kainuun Liikunta ry

Paikallinen/Alueellinen

Lokal/Regional

266980

Päättynyt

Avslutat

www.kainuunliikunta.fi

Kainuun Liikunta ry:n toteuttamana Vaaroilta vesille -hankkeen tavoitteena on edistää Oulujärvi Leaderin alueella tapahtuvaa melonta- ja pyöräilyharrastusta sekä melontaan ja gravel-pyöräilyyn liittyvää matkailua. Hankkeessa tuotteistetaan uusia melonta- ja gravel-pyöräilyreittejä sekä luodaan valmiita pidemmälle vietyjä retkipaketteja erityisesti melontaan liittyen. Hankkeessa luodaan pohjaa melontaan liittyvälle tulevaisuuden yritystoiminnalle sekä parannetaan jo olemassa olevien yritysten edellytyksiä hyödyntää melontaa ja gravel-pyöräilyä omassa yritystoiminnassaan. Yleistä melontaharrastusta ja gravel -pyöräilyä edistetään lisäämällä tietoisuutta olosuhteista ja välinevuokraajista sekä järjestämällä koulutuksia ja tapahtumia. Erityisesti melonnan kohdalla edistetään vastuullista retkeily- ja matkailukulttuuria sekä hyödynnetään kiertotalouden periaatteita mm. mahdollistamalla yksityisille henkilöille entistä paremmat mahdollisuudet vuokrata omaa melontavälineistöä. Lisäksi hankkeessa kartoitetaan investointitarpeita sekä melontaharrastuksen/-matkailun ja gravel-pyöräilyn edistämiseksi myös hankkeen jälkeen. Hanke toteutetaan koko Oulujärvi Leaderin alueella ajalla 1.1.2024-31.8.2025.

92881.43

SO8

116101.79

Oulujärvi LEADER ry

Oulujärvi LEADER ry

2025-10-31 00:00:00

Euroopan maaseuturahasto 2023–2027

Europeiska landsbygdsfonden 2023–2027

0

Yhteistyöhankkeet

Samarbetsprojekt

Kehittämishanke

Utvecklingsprojekt

Koordinointi- ja aktivointihankkeet

Koordinerings- och aktiveringsprojekt

KAJAANI

KAJANA

80

2026-04-10T10:05:04.711Z

Keväällä 2024 hankkeessa tehtiin asiakastutkimus, jonka tarkoituksena oli selvittää, mitä paikalliset ja matkailijat kaipaavat melontaan ja SUP-retkeilyyn liittyen. Tutkimuksella tuotettiin valmista tietoa paikallisille yrittäjille ja yrittäjiksi aikoville. Tutkimuksessa kysyttiin mm. mitkä Oulujärvi Leaderin vesistöt/paikkakunnat kiinnostavat melonnan/SUP-retkeilyn näkökulmasta ja mitkä osa-alueet (esim. reitin lähtöpisteen saavutettavuus, mahdollisuus kaluston vuokraukseen, taukopaikkojen sijainti ja reittikuvausten saatavuus) ovat tärkeitä onnistuneella melonta-/SUP-retkellä. Tutkimukseen vastasi 63 henkilöä, ja vastauksia purettiin Kunnon puhetta melontamatkailusta -työpajassa kesäkuussa 2024.

Kesäkuussa 2024 hankkeessa järjestettiin kaikille avoin ja maksuton Kunnon puhetta kestävästä matkailusta -työpaja. Webinaarissa käytiin läpi mm. kestävä matkailu käsitteenä ja trendinä, kestävän matkailun hyödyt yritykselle ja sen hyödyntäminen markkinoinnissa, oman toiminnan suunnittelu, uudistava matkailu, luonto- ja kulttuuritiedon hyödyntäminen matkailupalveluiden suunnittelussa ja toteutuksessa sekä kestävän matkailun kriittinen tarkastelu ja viherpesu. Kouluttajana toimi matkailuasiantuntija Elina Hutton. Webinaariin osallistui kymmenen henkilöä.

Lisäksi kesäkuussa 2024 järjestettiin kaikille avoin ja maksuton Kunnon puhetta melontamatkailusta -työpaja Kajaanissa Rehjan saaressa. Koulutuspäivässä käytiin läpi asiakkaan polku melontaretkellä, melontaretkien monipuolisuus, kohdemarkkinat, markkinointi ja turvallisuus sekä Kainuun melontareitit ja tapahtumat. Koulutuksen aikana tehtiin melontaretki Rehjan saareen. Hanke tarjosi koulutukseen osallistujille varusteet (kajakki, aukkopeite, mela ja melontaliivi) sekä nuotiolounaan. Kouluttajana toimi melontakouluttaja Timo Kesti/Kestimo Adventure. Työpajaan osallistui kymmenen henkilöä.
Lisäksi kesäkuussa oli tarkoitus järjestää kaikille avoin ja maksuton Kunnon puhetta pyörämatkailusta -työpaja, jossa olisi käyty läpi Kainuun pyörämatkailun starttaaminen, pyörämatkailua tukevat palvelut ja toimivat liiketoimintamallit sekä houkuttelevat gravel-pyöräreitit ja kohderyhmät sekä luotu raamit alueen pyörämatkailun markkinoinnille. Lisäksi päivään oli varattu Bikelandin katsaus siitä, missä pyörämatkailussa mennään ja Welcome Cyclist -tunnuksen esittely. Kouluttajana olisi toiminut pyörämatkailun asiantuntija Mikko Saarinen/Hello Allegra. Vähäisen osallistujamäärän vuoksi työpaja jouduttiin perumaan, mutta Mikko Saarinen koulutti hankkeen projektipäällikköä mm. gravel-reittien suunnitteluun.

Kesäkuussa 2025 hankkeessa järjestettiin Kokkeile kajakkia -tapahtuma Kajaanin Kesäniemen uimarannalla ja Huparin melontalaiturilla. Kesäisen lauantaipäivän aikana kaikki halukkaat pääsivät tutustumaan kajakkimelonnan perusteisiin ja välineisiin maalla ja vedessä sekä SUP-lautailuun. Lisäksi rannalla oli musiikkia ja pientä syötävää. Kokkeile kajakkia -tapahtumassa olivat mukana myös paikalliset melontaseurat Oulujärven Melojat ja Kajaanin Latu, joiden toimintaan pääsi myös päivän aikana tutustumaan. Tapahtumaan osallistui yli 50 henkilöä.

Koko hankeajan laadittiin ja kartoitettiin Kajaaniin, Paltamoon, Puolangalle ja Vaalaan uusia gravelpyöräreitteijä, jotka julkaistiin loppusyksystä 2025. Alueen sora-, hiekka- ja metsätiet tarjoavat ainutlaatuisia gravelreittejä, ja reitit valittiin niin, että niistä löytyy elämyksiä ja haasteita sekä aloittelijoille että kokeneemmille pyöräilijöille. Reitit koostuvat hyvin rullaavista sorateistä, mukavasti mutkittelevista metsäurista ja satunnaisista asfalttiosuuksista. Reittejä ei ole merkattu maastoon, vaan kunkin reittikuvauksen yhteydessä on linkki Trailmapin reittikarttaan ja reitin GPX-jälkeen, jonka avulla navigointi on helppoa. Valmiita reittikuvauksia on yhteensä seitsemän: Kajaanissa Renforsin retki ja Korvanniemen kierto, Paltamossa Melalahden maisemiin ja Vaarankylän vauhti, Vaalassa Manamansalon mutkat sekä Puolangalla Hepokönkään huokaus ja Pirttijärven polkasu. Matkailuun tuotteistetut reitit ja niiden kuvaukset löytyvät Kainuun Liikunnan ylläpitämältä Endurance Kainuu -sivustolta sekä Trailmapista, joka on suomalainen maksuton verkkopalvelu ja mobiilisovellus, joka on suunniteltu erityisesti maastopyöräilijöiden, polkujuoksijoiden ja ulkoilijoiden käyttöön. Se tarjoaa tarkat polkukartat ja auttaa löytämään uusia reittejä, näyttää polkujen vaativuustasot sekä mahdollistaa reittien suunnittelun ja navigoinnin.

Lisäksi hankkeessa tuotettiin ja julkaistiin melontaan liittyvä markkinointivideo, joka on vapaasti käytettävissä paikallisen melonta- ja luontomatkailun markkinointiin. Videon pääosassa esiintyy Alone Suomi -ohjelmastakin tuttu, Eetun Völjyssä -Youtube-kanavaa pyörittävä eränkävijä Eetu Kemppanen. Markkinointivideo on katsottavissa Kainuun Liikunnan Youtube-kanavalla. Lisäksi hankkeen aikana on markkinoitu Kajaanin Latu ry:n ja Oulujärven melojat ry:n Kajaanissa, Paltamossa ja Vaalassa järjestämiä melontakursseja.

Hankkeesta ja sen toimenpiteistä on tiedotettu mm. Kainuun Liikunnan nettisivuilla, uutiskirjeissä, somessa ja paikallismedioissa (Kainuun Sanomat 8.4.2024, Ylä-Kainuu 11.4.2024, Yle Kainuu 18.4.2024, Kainuun Sanomat 2.6.2024, Sotkamo-lehti 22.6.2024, Kainuun Sanomat 21.6.2025, Ylä-Kainuu 10.11.2025). Hanke on ollut esillä 10.4.2024 järjestetyssä Vuokatin Argumenta/”Luonto ja liikunta – pitääkö kaiken olla digiä?” -seminaarissa sekä 9.5.2024 Mainuan ja Kosken kyläyhdistysten järjestämässä koko perheen tapahtumassa, jossa osallistujat saivat meloa Mainuanjokea Mainualta Koskikartanolle.

Hanke lisäsi alueen melonta- ja gravel-pyöräilymahdollisuuksien näkyvyyttä ja saavutettavuutta. Reittien tuotteistaminen ja tapahtumatoiminta madalsivat harrastamisen kynnystä ja vahvistivat alueen vetovoimaa luontoliikuntakohteena.

Yritystoiminnan näkökulmasta hanke tuotti tietoa ja valmiita konsepteja, joita paikalliset toimijat voivat hyödyntää palveluidensa kehittämisessä. Yhteistyö seurojen, yritysten ja muiden toimijoiden välillä vahvistui hankkeen aikana. Kestävän matkailun periaatteet nousivat keskeiseksi osaksi hankkeen toimintaa, ja vastuullisen retkeilyn merkitystä tuotiin esille kaikessa viestinnässä.

Hanke saavutti sille asetetut tavoitteet kokonaisuutena hyvin. Reittien kehittäminen, tapahtumat ja viestintä tukivat toisiaan ja muodostivat yhtenäisen kokonaisuuden. Yhteistyö paikallisten toimijoiden kanssa oli keskeinen onnistumistekijä.

Hankkeen aikana tunnistettiin myös kehittämistarpeita, erityisesti palveluiden pitkäjänteisessä ylläpidossa ja jatkokehittämisessä. Näihin voidaan vastata jatkohankkeilla ja alueellisella yhteistyöllä.

Vaikutukset ja jatkosuunnitelma Hankkeessa luotuja reittejä, materiaaleja ja toimintamalleja voidaan hyödyntää hankkeen päättymisen jälkeen. Vaaroilta vesille -hanke vahvisti Oulujärvi Leaderin alueen asemaa monipuolisena luontoliikunnan ja vesistömatkailun kohteena. Hanke edisti harrastamista, matkailua ja yritystoimintaa sekä tuki kestävän matkailun periaatteita. Hankkeen tulokset luovat hyvän perustan toiminnan jatkamiselle ja alueen edelleen kehittämiselle.

Hankkeessa kartoitettiin ja tuotteistettiin melonta- ja gravel-pyöräilyreittejä. Valmiita melontareittejä tuotiin paremmin esille, mikä paransi niiden saavutettavuutta niin paikallisille harrastajille kuin matkailijoillekin. Gravel-pyöräilyn osalta kartoitettiin alueen reittiverkostoa ja kehitettiin reittejä eri tasoisille käyttäjille.

Hankkeen aikana järjestettiin matalan kynnyksen melontatapahtuma, jonka tavoitteena oli innostaa uusia harrastajia melonnan pariin. Lisäksi järjestettiin melontaan liittyviä koulutuksia yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa. Hankkeessa lisättiin tietoisuutta välinevuokraajista ja melontakoulutuksista. Viestinnällä pyrittiin madaltamaan harrastamisen aloittamisen kynnystä ja lisäämään turvallista toimintaa vesillä.

Hankkeessa luotiin pohjaa vesistömatkailuun liittyvälle yritystoiminnalle suunnittelemalla valmiita retkipaketteja. Asiakastutkimuksilla kerättiin tietoa paikallisten asukkaiden ja matkailijoiden tarpeista. Tuloksia hyödynnettiin yrittäjien tukena palveluiden kehittämisessä.

39939.01

34366.13

18576.29

Kulturarv i utveckling

Maaseudun palvelujen ja toimintaympäristön kehittämisen yhteistyöhankkeet

Samarbetsprojekt för utveckling av service och verksamhetsmiljö på landsbygden

2023-08-23 00:00:00

Kulttuuri, kulttuuriperintö

Kultur, kulturarv

Pohjanmaan elinvoimakeskus

Livskraftscentralen i Österbotten

1

Hanketuki

Projektstöd

Kvarnen samkommun

Paikallinen/Alueellinen

Lokal/Regional

256482

Päättynyt

Avslutat

Pilgrimsvandringsleden St Olav Ostrobothnia sträcker sig från Karleby i norr till Sideby i söder. Leder består av 21 dagsetapper och totalt ca. 500 km. Utvecklandet av kulturell verksamhet, aktiviteter och upplevelser utmed leden kräver ett aktivt medborgar- och aktörsengagemang.

Syftet med projektet är att skapa engagemang bland österbottningarna och projektet ska mobilisera föreningar, tjänsteproducenter och organisationer att utveckla verksamhet, aktiviteter och upplevelser utmed leden. Projektet ska även utbilda kulturvärdar som kan fungera som lokala guider. En kulturvärd kan var en tjänsteproducent, en restaurangägare, en förening eller en enskild aktör utmed leden. Dessa behöver få information och inskolning för att kunna informera och upplysa vandraren och besökaren. Vi vill även dela med oss av det i österbottniska kulturavet och i projektet skapas ett auditivt material utifrån lokala sagor och sägner utmed leden.

Utmed de nordiska St Olavslederna finns pilgrimscenter, vilkas uppgift är att fungera som fysiska mötesplatser för vandrare och besökare, men även som ett andligt stöd. Projektets målsättning är därför att utreda möjligheterna till att grunda pilgrimscenter i Vasa, Karleby och Kristinestad i samarbete med församlingarna och även Luckorna. St Olav Ostrobothnia, som är både en nordlig St Olavsled och en europeisk kulturrutt, ingår i ett omfattande nätverk av andra europeiska kulturrutter, som samtliga certifieras via Europarådet. Genom studiebesök utvecklas goda och fungerande nätverk till dessa europeiska kulturrutter. Projektpersonalen ska även fungera som rådgivare i nationella och internationella nätverk för kulturrutter i Europa. Utmed samtliga europeiska kulturrutter är kulturarvssymboliken mycket synlig. Den sammanför leden med logon, broschyrer och produkter. Projektet utvecklar kulturarvssymbolik såsom pilgrimspass, -stämplar och -lådor, samt fysiska kartor för St Olav Ostrobothnia enligt riktlinjer för de nordiska St Olavslederna.

118898.81

SO8

169855.45

Aktion Österbotten rf

Aktion Österbotten rf

2026-08-31 00:00:00

Euroopan maaseuturahasto 2023–2027

Europeiska landsbygdsfonden 2023–2027

0

Yhteistyöhankkeet

Samarbetsprojekt

Kehittämishanke

Utvecklingsprojekt

Koordinointi- ja aktivointihankkeet

Koordinerings- och aktiveringsprojekt

KRUUNUPYY

KRONOBY

70

2024-03-20T08:12:02.890Z

51126.48

43992.57

23779.76

Aineetonta elinvoimaa – aineettoman kulttuuriperinnön kansainvälisen osaamisen kehittäminen

Maaseudun palvelujen ja toimintaympäristön kehittämisen yhteistyöhankkeet

Samarbetsprojekt för utveckling av service och verksamhetsmiljö på landsbygden

2023-10-06 00:00:00

Hyvinvointi;Kansainvälisyys, kansainvälistyminen;Kokeilu, innovaatio;Kulttuuri, kulttuuriperintö;Kulttuuriperintö;Liiketoimintaosaaminen;Luovat alat ;Markkinointi, markkinaosaaminen ;Nuoret ;Sosiaalinen innovaatio;Sosiaalinen pääoma;Tuotekehitys ;Vapaa-ajan toiminta, harrastukset ;Vertaisoppiminen;Yhteisöllisyys, yhteisö, osallisuus

Experiment, innovation;Fritidsverksamhet, hobbyer ;Gemenskap, delaktighet;Internationalism / internationalisering;Kollegialt lärande;Kreativa branscher;Kultur, kulturarv;Kulturarv;Kunskaper om affärsverksamhet;Marknadsföring, marknadskompetens;Produktutveckling;Social innovation;Socialt kapital;Unga;Välbefinnande

Pohjanmaan elinvoimakeskus

Livskraftscentralen i Österbotten

4

Hanketuki

Projektstöd

Kansanmusiikki-instituutti ry

Paikallinen/Alueellinen

Lokal/Regional

261145

Päättynyt

Avslutat

Kansanmusiikki-instituutin hankkeen tavoitteena on lisätä Pirityiset Leader-ryhmän alueen toimijoiden kansainvälistymisosaamista liittyen kykyyn hyödyntää alueen mainetta aineettoman kulttuuriperinnön alueena, jota on kasvattanut kaustislaisen viulunsoittoperinteen pääsy Unescon ihmiskunnan aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon. Hankkeessa pyritään kehittämään sitä kautta syntyneiden verkostojen hyödyntämistä sekä laajentaa Unescoon liittyvien verkostojen hyödyntämistä kokonaisvaltaisemmin myös muihin Unescon verkostotoiminnan muotoihin.

Hanke jakautuu viiteen työpakettiin, jotka koostuvat yrityksille, yhdistyksille ja julkisen sektorin toimijoille kohdistetuista kehittämistoimista, hankkeen toteuttajan kansainvälisen aineettoman kulttuuriperinnön asiantuntijuuden kehittämisestä sekä alueellisen aineettoman kulttuuriperinnön kansainvälistymisstrategian laatimisesta.

Hankkeen tuloksena alueen toimijoilla on enemmän tietoa, taitoa ja ideoita kansainväliseen yhteistyöhön, hankkeisiin ja niiden rahoituksiin. Tätä kautta syntyy uusia resursseja ja mahdollisuuksia ja hankkeita alueen kehittämiseen, mikä pitemmällä tähtäimellä vaikuttaa alueen kulttuurista, sosiaalista ja taloudellista elinvoimaa lisäävästi.

94949.23

SO8

118686.54

Pirityiset ry

Pirityiset ry

2025-10-31 00:00:00

Euroopan maaseuturahasto 2023–2027

Europeiska landsbygdsfonden 2023–2027

0

Yhteistyöhankkeet

Samarbetsprojekt

Kehittämishanke

Utvecklingsprojekt

Koordinointi- ja aktivointihankkeet

Koordinerings- och aktiveringsprojekt

KAUSTINEN

KAUSTBY

80

2026-02-23T12:09:15.153Z

Hankkeen lähtötilanteena oli etsiä keinoja ja rakentaa yhteyksiä ja strategiaa, joilla Pirityisten alueen eri sektorien (yritykset, yhdistykset ja kunnat) toimijat pystyisivät hyödyntämään kaustislaisen viulunsoiton Unesco-luetteloinnin synnyttämää maakunnallista kulttuuriperintöbrändiä suoraan tai välillisesti, ja että niiden aiheeseen liittyvä kansainvälistymisosaaminen kasvaisi.

Hanke koostui viidestä työpaketista, joista paketit 1–3 oli suunnattu yrityksille, yhdistystoimijoille ja julkisen sektorin toimijoille, paketti 4 kehitti toteuttajan Kansanmusiikki-instituutin osaamista kainsainvälisenä aineettoman kulttuuriperinnön asiantuntijaorganisaationa ja paketti 5 sisälsi hankekumppanuuksien kehittämistä ja alueen toimijoiden aineettoman kulttuuriperinnön kansainvälistymisstategian laatimisen muiden työpakettien pohjalta.

Hankesuunnitelman tavoitteet pystyttiin pääosin toteuttamaan, vaikka kehitys ei ollut kaikin osin niin suoraviivaista kuin oli odotettu. Hankkeen talkoorahoitus jäi laskettua pienemmäksi odotettua vähempien yleisötilaisuuksien tarpeen ja niihin osallistuvien talkooesiintyjien myötä, ja hankkeen kokonaiskustannusarvio ylittyi, mikä johtui osaksi tottumattomuudesta laskea uuteen rahoitusmalliin liittyviä lomapalkkakustannuksia. Hankkeelle haettiin jatkoaika 31.10 asti.

Hankkeen työpaketissa 1 toteutettiin yrityksille kysely, jossa kartoitettiin yritysten näkemyksiä ja mielikuvia kulttuuriperinnöstä alueellisen veto- ja pitovoiman sekä mm. työhyvinvoinnin resurssina sekä niiden tähänastisia yhteistyötapoja. Yhteistyötapoja selvitettiin hankkeen opintovierailuilla Viroon, ja myös Norjan Setesdalissa toimivan yhteistyömallin soveltuvuutta selvitettiin. Kaikkiaan 9 yritystä, painottuen matkailu- ja muihin palvelualoihin, kontaktoitiin hankkeen aikana tapaamisissa, joissa selvitettiin yritysten tarpeita, toiveita ja mahdollisuuksia yhteistyölle kulttuuriperintötoimijoiden kanssa. Erilaisten yhteistyömuotojen kehittelyssä pyrittiin hakemaan malleja, jotka sisältäisivät taloudellista tukea mutta ylittäisivät tavanomaisen sponsoroinnin ja sitoisivat yrityksen ja niiden henkilöstön ja muut sidosryhmät syvällisemmin alueen kulttuuriperinnön turvaamiseen.

Luontevien, hankesuunnitelman tavoitteiden mukaisten pelkkää sponsorointia syvällisempien konkreettisten yhteistyömuotojen kehitystyö osoittautui odotettua haastavammaksi ja hitaammaksi. Yritys- ja kulttuuriperintötoimijakontakteista saatujen näkemysten pohjalta suunnittelussa päädyttiin lopulta yrityskummi-yhteistyökonseptin ja siihen sisältyvän kahden erilaisen yhteistyömallin ja niihin liittyvien materiaalien kehittämiseen. Nämä materiaalipaketit osoittautuvan toimivan samalla myös perehtyttämis- ja sidosryhmäviestintämateriaaleina työpakettien 2 ja 3 yhdistys- ja julkisille toimijoille. Kehitystyön kautta havaittiin, että yritysten sitouttaminen yhteistyöhön niin, että niissä koetaan yrityksen olevan aidosti osa kulttuuriperintöyhteisöä, ja asiasta koituvan hyödyn avaaminen niille, vaatii aineistojen lisäksi pitkäjänteistä vähittäin etenevää kasvokkaista vuorovaikutusta.

Hankkeessa laadittiin laaja-alainen yhteistyöehdotus alueella toimivan kansainvälisen kaivosyhtiön hallitseman säätiön yhteistyöksi paikallisen kulttuuriyhteisöjen kanssa sekä yrityksen esg (environmental, social, governance) -tavoitteiden toteuttamiseksi alueella. Tämä ehdotus johtaa mahdollisesti taloudelliseen tukeen alueen kulttuuriperintötoimijoille.
Hankkeen työpaketissa 2 kartoitettiin kansainvälistymistoimista mahdollisesti hyötyviä kulttuuriperintöyhdistyksiä, ja niitä konsultoitiin sekä yritysyhteistyön että kansainvälistymishanketoiminnan tiimoilta, tuloksena ainakin yksi valmistunut kansainvälinen Erasmus+-hakemus; hakemusprosessin myötä kehittyi myös yhteys kulttuuriperintötoimijoiden ja Centria amk:n tki-toiminnnan välille. Yhdistyksiä tavattiin kaikkiaan kuusi. Hanke tuki alueen kulttuuriperinnön hyödyntämismahdollisuuksille keskeisen kaustislaisen viulunsoiton suojeluohjelman julkituontia asiaan liittyvien yhdistysten toimesta; suojeluohjelman sisältämät perinteen elävyyden turvaamistoimet sitovat perinteen turvaamisen laaja-alaisesti alueen laajempaan elinvoimaisuuden lisäämiseen.

Työpaketissa 3 informoitiin kuntatoimijoita Unesco-kouluverkostoon liittymisen mahdollisuuksista sekä selvitettiin mahdollisuuksia päästä Unesco Creative Cities -verkostoon. Vaikka verkostossa on maaseutukuntiakin, hankkeen aikana osoittautui että tavoite ei ole kuitenkaan alueen maaseutukunnille realistinen, joten asian edistämisestä hankkeessa luovuttiin. Tietoa mahdollisuudesta on kuitenkin levitetty maakunnassa, ja jos Kokkolan kaupunki innostuisi aiheesta ja verkoston jäsenyys toteutuisi, siitä voisi olla heijastusvaikutuksia maaseutukuntiinkin. Kaustisen kunnan kanssa on selvitetty ystävyyskunta-ajatusta muiden Unesco-kohteiden kanssa. Kaustisen kansanmusiikkijuhlien yhteydessä järjestetyssä avoimessa seminaarissa Kulttuuriperintö, Unesco ja alueellinen vetovoima esiteltiin mm. Lappajärven Unesco Geopark-kohteen alueellista hyödyntämistä, ja seminaariin pyrittiin saamaan myös puhuja Unesco-kouluverkostosta, mutta aikataulujen vuoksi tämä ei onnistunut.

Työpaketissa 4 kehitettiin Kansanmusiikki-instituutin kansainvälistä kulttuuriperinnön asiantuntijaosaamista. Toimenpiteet ovat sisältäneet mm. osallistumisen alan kansainväliseen innovaatio- ja verkostoitumistapahtumaan Unkarissa, skotlantilaisen alan organisaation benchmarking-vierailun isännöimisen, osallistumisen Museoviraston kansainvälisen Livind- kulttuurisen kestävän kehityksen hankkeen päätösseminaariin, Kaustisen kansanmusiikkijuhlilla toteutetun kansainvälisen Kaustinen ICH Academy luento- ja seminaarikokonaisuuden toteutukseen ja Kaustisella järjestetyn European Folk Network tapahtuman toteuttamiseen, konsultointia Suomen ja Ruotsin yhteisestä Torniojoen lippokalastusperinteen ja Tanskan Fanøn musiikkiperinnön suojelutoimista sekä Kulta ry:n konsultoimisesta kansainvälisen Culture goal 2030 jalkauttamisesta Suomeen, mikä lopulta johti hankeyhteistyöhön.

Työpaketti 5:n sisältönä oli kuratoitu benchmark-matkaohjelma, siihen liittyvä kehittämistyöpajatyöskentely sekä näiden pohjalta valmistettu alueen aineettoman kulttuuriperinnön kansainvälistymisstrategia. Benchmarking-vierailut toteutettiin yhteistyössä Kaustisen seutukunnan kanssa Viron Viljandiin sekä Setomaalle, ja niihin osallistui hankehenkilöstön ja Kaustisen seutukunnan henkilöstön lisäksi 4 henkeä alueen yrityksistä ja yhdistyksistä. Osallistujien saamiseen näille vierailuille oli haasteita, osittain viime hetken äkillisten esteiden vuoksi. Vierailuilla tutustuttiin alueen kulttuuriperintötoimijoihin ja kulttuuriperintöön liittyvään yritystoimintaan, hallinnolliseen toimintaan ja edistämisorganisaatioihin ja -toimenpiteisiin. Strategiatyöskentely toteutettiin työpajamuotoisesti vierailujen yhteydessä. Strategiatyöskentelyn tukena oli osallistuminen alueelliseen kansainvälisen hankkeistamisstrategian suunnitteluun epävirallisen Pohjanmaan aineettoman kulttuuriperinnön toimijaverkostossa sekä hankeaihioiden kehittäminen Centria amk:n kanssa.

Hankkeen seurantaryhmässä oli edustettuna alueen yritys- ja yhdistystoimijat, Kaustisen kunta, Kaustisen seutukunta ja alueen nuorison edustaja. Seurantaryhmä kokoontui kolme kertaa.

Hanke lisäsi tietoa alueen yritysten kiinnostuksesta osallistua alueen kulttuuriperinnön turvaamiseen, hyödyntää sitä kumppanuuksissaan ja sidosryhmätoiminnassaan sekä kansainvälistymispyrkimyksissään. Saadun tiedon perusteella kehitettiin osallistumisen tapoja. Yrityksille hanke tarjosi tietoa alueen kulttuuriperinnöstä ja mahdollisuuksista osallistua siihen.

Hanke lisäsi kulttuuriperintöyhdistysten kansainvälisen hankkeistamisen osaamista ja keinoja pyrkiä mielekkääseen yhteistyöhön yritysten kanssa. Julkisten toimijoiden tieto erilaisista Unescoon liittyvistä kansainvälisistä yhteistyö- ja -verkostoitumismahdollisuuksista (Unesco Creative Cities, Unesco-koulut ja ystävyyskuntatoiminta) lisääntyi ja toimenpiteiden konkreettinen suunnittelu käynnistyi.

Hanke on lisännyt alueen matkailutoimijoiden, tapahtumatoimijoiden ja kulttuuriperintötoimijoiden yhteistyötä ja vahvistanut niiden verkostoitumista. Hankkeessa toteutetut benchmarking-vierailut ovat olleet tuloksellisia ja osoittaneet muualta oppimisen tärkeyden tuottamiensa virikkeiden konkreettisten vaikutusten kautta. Vierailuilla oli ollut vaikutusta mm. paikallisen ja mahdollisesti myöhemmin alueelliseen tarkoitetun tila-, tapahtuma- ja matkailuyhteistyöverkoston käynnistämiseen Kaustisella, ja niiden vaikutuksesta syntyi yksi uusi matkailu- ja tapahtuma-alan yritys (Visit Future Oy:n aputoiminimi Lovekaustinen). Matkailu- ja palveluyrittäjät kehittivät Keski-Pohjanmaan matkailufoorumin yhteydessä pidetyissä työpajoissa vauhdikkaasti kulttuuriperinnöstä ponnistavia palvelu- ja elämystuoteideoita.

Hankkeen toteuttajan aineettoman kulttuuriperinnön asiantuntijuuden ja siihen liittyvän kansainvälistymisosaamisen osaaminen kasvoi hankkeen aikana, ja sen kysyntä on lisääntynyt sekä alueen toimijoiden, kotimaisten toimijoiden että kansainvälisten toimijoiden keskuudessa.
Hankkeen konkreettisina tuotoksina on esite, alueellinen aineettoman kulttuuriperinnön kansainvälistymisstrategia sekä yrityskummi-yhteistyökonseptin ohje- ja oheismateriaalit ja yrityksille, yhdistyksille ja julkisille toimijoille tuotettu infomateriaalipaketti.

Hankkeen viestintä on painottunut suoriin kontakteihin kohderyhmien kanssa sekä hankkeen esittelyyn erilaisissa aiheeseen liittyvissä verkostotapaamisissa, seminaareissa ja työpajoissa ja tapahtumissa sekä Keski-Pohjanmaan matkailufoorumissa. Hankkeen flyer-esitettä jaettiin suoraan käteen ja se toimi hyvänä keskustelunavaajana kohderyhmien kesken.

Hanke on antanut eväitä ja tuottanut sekä käytännöllisiä että strategisia välineitä siihen, että pidemmällä aikavälillä alueen kulttuuriperintö lisää alueelle koituvaa taloudellista ja sosiaalista hyötyä. Kulttuuriperintö on entistä paremmin hyödynnettävissä suoraan mm. matkailu- ja tapahtuma-alan sisällöntuotannossa, kun näiden alojen yrittäjien aiheen tuntemus ja kontaktit toimijoihin ovat lisääntyneet. Jo hankkeen päättyessä on nähtävissä yritysten omaehtoista halua kokeiluun ja tuotekehitykseen. Muiden alojen yrityksille sitoutuminen paikalliskulttuuriin voi antaa myönteistä brändiarvoa, lisätä yrityksen kiinnostavuutta sidosryhmien keskuudessa sekä vahvistaa yrityksen työnantajamielikuvaa ja henkilöstön sitoutumista. Kulttuuriperintöalan järjestötoimijoille hankkeessa kehitetyt keinot pyrkiä entistä vuorovaikutteisempaan yhteistyöhön yritysten kanssa ja lisääntynyt kansainvälistymisosaaminen lisää suoria taloudellisia mahdollisuuksia ja vahvistaa niiden tekemän vaikuttavuutta, arvostusta ja asemaa yhteiskunnan muilla sektoreilla. Mahdollinen tuleva osallistuminen kansainvälisiin Unesco- ja muihin verkostoihin tuo kuntiin osaamista ja nostaa myös niiden kiinnostavuutta ja houkuttelevuutta viereinä elinympäristöinä ja vierailukohteina.

Hankkeen tulokset ja materiaalit ovat hankkeen hyödynsaajien ja muiden toimijoiden hyödynnettävissä ja jatkossa leviävät mm. tulevien matkailuhankkeiden kautta ja verkostomuotoisen yhteistyön kuten hankkeen vaikutuksesta Kaustisella perustetun matkailu-, tila- ja tapahtumatyöryhmän kautta, jossa kehitystyö jatkuu. Hankkeessa synnytetty yrityskummikonsepti on esitelty myös kaustislaisen viulunsoiton yhdistysten aineettoman kulttuuriperinnön työryhmässä, joka on ottanut sen hyvin vastaan ja pyrkii ottamaan mallin käyttöön toimien toivottavasti esimerkkinä muillekin alueen kulttuuriperintöyhdistyksille ja -toimijoille.

Hankkeen lähtötilanteena oli etsiä keinoja ja rakentaa yhteyksiä ja strategiaa, joilla Pirityisten alueen eri sektorien (yritykset, yhdistykset ja kunnat) toimijat pystyisivät hyödyntämään kaustislaisen viulunsoiton Unesco-luetteloinnin synnyttämää maakunnallista kulttuuriperintöbrändiä suoraan tai välillisesti, ja että niiden aiheeseen liittyvä kansainvälistymisosaaminen kasvaisi. Näitä tavoitteita onnistuttiin pääosin toteuttamaan.

Hankkeessa selvitettiin yritysten näkemyksiä ja mielikuvia kulttuuriperinnöstä sekä niiden tähänastisia yhteistyötapoja ja tarpeita varsinkin kansainvälistymiseen liittyen. Saadun tiedon pohjalta kehitettiin yhteistyömalli kulttuuriperintöyhdistysten kanssa, jonka kehittäminen osoittautui odotettua haastavammaksi. Yhdistysten kansainvälistymistä tuettiin esitttelemällä hankkeistamismahdollisuuksia. Julkisen sektorin osalta selvitettiin Unesco-verkostoihin liittymisen mahdollisuutta ja autettiin yhteistyökeskustelujen käynnistämisessä. Hankkeen benchmarking-vierailut Viroon tuottivat oppia sikäläisistä hyvistä käytänteistä ja johtivat konkreettisiin tuloksiin. Hankkeen toteuttajan kansainvälinen osaaminen lisääntyi monien yhteistyötoimien kautta. Hankkeessa laadittiin aineettoman kulttuuriperinnön kansainvälistymisstategia.

Hanke on antanut eväitä ja tuottanut sekä käytännöllisiä että strategisia välineitä siihen, että pidemmällä aikavälillä alueen kulttuuriperintö lisää alueelle koituvaa taloudellista ja sosiaalista hyötyä.

40828.17

35129.54

18991.52