Selvitykset ja suunnitelmat

Utredningar och planer

2024-01-26 00:00:00

Ikääntyvä väestö;Kylä;Lapset;Monipalvelukeskus;Nuoret ;Palvelut;Tasa-arvo, yhdenvertaisuus ;Yhteisöllisyys, yhteisö, osallisuus

Barn;By;Gemenskap, delaktighet;Jämställdhet, likabehandling;Mångservicecenter;Tjänster ;Unga;Åldrande befolkning

Itä-Suomen elinvoimakeskus

Livskraftscentralen i Östra Finland

4

Hanketuki

Projektstöd

SOS-lapsikyläsäätiö sr

Paikallinen/Alueellinen

Lokal/Regional

260422

Päättynyt

Avslutat

SOS-Lapsikylä kartoittaa ja selvittää Perheentalo-konseptin toimintaedellytyksiä ja tarpeita Juankosken (Kuopio), Tuusniemen ja Kaavin alueilla. Selvitystyöstä laaditaan raportti, jota voidaan hyödyntää yli maakuntarajojen Perheentalo-konseptin laajenemisessa maaseutualueille. Itse Perheentalon toimintarahoitusta haetaan muista rahoituslähteistä. Hankeraportin tuloksia on mahdollista hyödyntää toiminnan suunnittelussa ja käynnistämisessä valtakunnallisesti.

28132.83

SO0

28132.83

Kehittämisyhdistys Kalakukko ry

Kehittämisyhdistys Kalakukko ry

2025-02-28 00:00:00

PiiaSavolainen

Euroopan maaseuturahasto 2023–2027

Europeiska landsbygdsfonden 2023–2027

0

Tiedonvälityshankkeet

Informationsförmedlingsprojekt

Kehittämishanke

Utvecklingsprojekt

Selvitykset ja suunnitelmat

Utredningar och planer

KUOPIO

KUOPIO

100

2026-01-27T13:14:38.021Z

Hankekauden aikana selvitettiin tavoitteiden mukaisesti maaseutualueiden erityispiirteitä ehkäisevän työn ja varhaisen tuen toimintaympäristönä sekä kartoitettiin asukkaiden kokemuksia oman alueen palveluiden tarjonnasta ja riittävyydestä hyvinvointia ja osallisuutta edistävinä asioina erityisesti lapsiperheiden osalta. Hankkeessa saatiin tietoa myös toimintaedellytyksistä varhaisen tuen kohtaamispaikkatoiminnan käynnistämiseen maaseutualueella sekä luotiin konkreettisia yhteistyön muotoja kiertävän Perheentalon toiminnan aloittamiseksi vuoden 2025 alusta alkaen.

Selvitystyö aloitettiin keräämällä olemassa olevaa tietoa hankkeen kohdealueista sekä viestimällä laajasti hankkeesta ja sen tavoitteista (mediatiedote, verkkojulkaisu, lehtiartikkeli ja yhteydenotot kuntien toimijoihin).
Hankesuunnitelman mukaisesti toimintaympäristön kartoitus ja alueiden asukkaiden osallistaminen tarvittavan tiedon keräämiseen on tapahtunut jalkautumalla aktiivisesti kaikille kolmelle Koillis-Savon alueelle tapaamaan kohderyhmäläisiä sekä palveluita tuottavia tahoja. Samalla on kartoitettu yhteistyö- ja yhteisauttamisen mahdollisuuksia. Tietoa on kerätty mahdollisimman laajasti ja alueiden toimijoihin on otettu yhteyttä sekä julkisella, että kolmannella sektorilla niin päättäjä- kuin toimijatasolla. Tietoa on kerätty myös olemassa olevien verkostojen tapaamisissa (järjestöfoorumi, toimijaverkostot, vanhempainillat), kuntalaisille kohdennetulla avoimella kyselyllä sekä tapahtumissa. Toimijatapaamisissa kuultiin myös hiljaista tietoa asioista, jotka koettiin toimiviksi tai haasteelliseksi lapsiperheiden hyvinvointiin liittyvissä asioissa ja palveluiden tarpeessa. Toimintaympäristön kartoituksen pohjalta kaikkien kolmen alueen lapsiperheille tarkoitetut toiminnat on koottu yhteen. Tämä auttaa hahmottamaan kohderyhmälle olemassa olevia toimintoja ja palvelun tuottajia sekä auttaa välttämään päällekkäisyyksiä jatkossa. Kiertävän Perheentalon rakenteita ja toimintoja koskevaa kartoitustyötä on tehty hankeaikana ja jatketaan omarahoitteisesti keväällä 2025.

Tiedonkeruun menetelmäksi kunnassa asuville lapsille, nuorille, lapsiperheille luotiin Webropol-kysely, jonka avulla kartoitettiin monipuolisesti näkemyksiä, kokemuksia ja toiveita tarvittavien palveluiden suhteen. Kyselyssä kartoitettiin lapsiperheiden ajatuksia perheiden hyvinvointia sekä kuormitusta lisäävistä tekijöistä sekä ajatuksia omasta asuinalueestaan. Kyselyllä selvitettiin, millaisia toimintoja ja teemoja lapsiperheet kaipaisivat omaan arkeensa ja millaiset asiat maaseutualueilla vaikuttavat niiden käyttöön. Kyselyn kautta on ollut myös mahdollisuus ilmoittaa kiinnostustaan toimia vapaaehtoistehtävissä SOS-Lapsikylän toiminnassa.
Kohderyhmälle suunnattu kysely oli avoinna 12.9.-30.11.2024. Kyselyä markkinointiin kaikissa hankkeen tapaamissa ja tapahtumissa. Kyselyä jaettiin myös yhteistyökumppaneiden toimesta erilaisilla verkko- ja somekanavilla, kuntien toimipisteissä sekä koulun ja päiväkotien vanhempainilloissa ja tiedotuskanavilla (Wilma, Daisy). Flyer- lehtisiä on jaettu myös äitiys- ja lastenneuvolasta. Saavutettavuuden lisäämiseksi kyselyyn on voinut vastata myös paperiversiona Juankosken, Kaavin ja Tuusniemen lähikirjastolla. Kyselystä oli mainos Koillis-Savo-lehden paperiversiossa 12.9.2024 sekä se oli mainoksena lehden digiversiossa 12.9-20.11.2024. Mainoksesta oli suora vastauslinkki kyselyyn.

Viestintäsuunnitelman mukaisesti hankkeen etenemisestä ja ajankohtaisesta tiedosta on viestitty erilaisissa yhteistyötapaamisissa. Hankkeessa kerätty tieto on herättänyt kiinnostusta laajalti alueen toimijoissa ja sen on ajateltu hyödyttävän myös muiden alueella toimivien työtä erityisesti lapsiperhepalveluiden kehittämisessä. Viestintää on kohdennettu niin, että sen avulla tavoitettiin laajasti hankkeen kohderyhmäalueen kuntalaisia. Hankeaikana kerättyä tietoa toimivista viestintäkanavista on jo hyödynnetty mm. viestimällä matalan kynnyksen viestintäkanavissa (alueiden oma viestintä ja some kanavat).
Hankeen aikana yhteistyötä on tiivistetty Pohjois-Savon hyvinvointialueen ja sen perhekeskuksen sekä erilaisten kehittäjätyöryhmien kanssa. Yhteistyötapaamisia on ollut mm. perhesosiaalityön ja -ohjauksen sekä lapsiperheiden yleisen neuvonnan työryhmän kanssa. Yhteydenotoissa ja tapaamisissa on haluttu ja on kuultu palveluihin ja niiden kehittämiseen liittyviä ehdotuksia ja tarpeita. Työryhmien kanssa on sovittu ohjauksesta SOS- Lapsikylän vuoden 2025 alussa alkaviin toimintoihin (Mummun ja vaarin tupa, Perhekumppanityöskentely 2.0). Yhteistyötä Perhekeskuksen kanssa pyritään jatkossakin vahvistamaan.
Hankeaikana on pyritty edistämään avointa yhteistyötä kaikkien toimijatahojen kanssa. Neuvotteluita yhteistyöstä on käyty koko hankekauden ajan sekä työntekijä että esihenkilötasolla, jotta alueiden palveluita voitaisiin kehittää perheiden kannalta mahdollisimman toimiviksi.
Hankkeen aikana on kartoitettu mahdollisia toimitiloja ja niihin liittyviä yhteistyö- ja synergiamahdollisuuksia. Samalla on herätelty keskustelua yhteisistä toimintatilamahdollisuuksista, jossa palveluita tuottavat toimijatahot voisivat hyödyntää samoja tiloja lapsiperheille tarjottavissa palveluissa esimerkiksi Kiertävän Perheentalo-nimen alla. Tilakatselmuksia tehtiin sekä kuntien että yksityisessä omistuksessa oleviin toimitiloihin kaikilla alueilla. Tiloja kartoittaessa on haluttu erityisesti kiinnittää huomiota tilan turvallisuuteen, esteettömyyteen, muunneltavuuteen eri käyttäjäryhmille sekä toiminnallisuuteen. Jokaiselta hankkeen kohdealueelta on hankekaudella käytyjen neuvottelujen lopputuloksena tarjottu kuntien hallinnoimat tilat maksutta Kiertävän Perheentalon käyttöön toiminnan käynnistyessä vuoden 2025 alussa.

Hankkeella ei ole ollut virallista ohjausryhmää, mutta hankkeen ohjaavaan työryhmään ovat osallistuneet ehkäisevän työn päällikkö, ehkäisevän työn aluevastaava ja perhekumppanipalvelun ohjelmapäällikkö. Tätä kautta tieto hankkeen kulusta on kulkeutunut kehittämistyöstä aina SOS-Lapsikylän johtoryhmään saakka. Ohjaavan työryhmän tapaamisia hankekaudella on ollut 10.

Hankkeen talous on edennyt budjettisuunnitelman mukaisesti.
Loppuraportin lisäksi hankkeessa saadun tiedon pohjalta on koottu materiaalipaketti maaseutualueiden Kiertävän Perheentalon konseptin hyödyntämiseksi yli maakuntarajojen ja muualle Suomeen.

Hankkeessa kerättiin tietoa toiminnan järjestämisen perusteiksi. Hankkeesta saadun palautteen mukaan tiedonvälityshanke on koettu tarpeelliseksi kuntalaisten sekä toimijoiden keskuudessa. Toimijatapaamiset ja infotilaisuudet löytyvät liitteestä 1(Ks. liite 1). Kyselyn kautta vapaaehtoisuudesta kiinnostuneita oli 23 henkilöä, josta 11 jätti yhteystietonsa lisätietoja varten.
Hankkeen alkaessa pidettiin mahdollisena, että näiltä kolmelta alueelta nousevat tarpeet ja tätä kautta tulevan Kiertävän Perheentalon rakenteet voivat olla erilaisia eri alueilla. Lapsiperheiden toiveet alueilla osoittautuivat kuitenkin hyvin samankaltaisiksi. Perheiltä nousevat tarpeet olivat hyvin realistisia ja arkisia. Niissä korostui hyvinvointia lisäävien elementtien toive sekä yhteisöllisyyden puute ja huoli avunsaannin vaikeudesta.
Kuntalaisille kohdennettuun kyselyyn vastasi 75 henkilöä: Kaavilta 19, Juankoskelta 22 ja Tuusniemeltä 34. Kaikilla kolmella maaseutukunnalla kyselyyn vastannut väestö on suurimmalta lukumäärältään äitejä, osittain vastaajina ovat olleet isät ja lapset. Vastaajat olivat pääsääntöisesti vanhemmaksi tulleita, perheellisiä aikuisia. Tuusniemeltä vastauksia (15) saatiin myös nuorilta alle 15- vuotiailta. Vastaukset ovat olleet yhdenmukaisia suoraan kuntalaisilta erilaisissa kohtaamisissa, tapahtumissa ja keskusteluissa saadun tiedon kanssa, joka vahvistaa kyselyllä kerätyn tiedon oikeanlaisuutta. Kunnista esille nousseet tarpeet ja toiveet vastaavat erinomaisesti Kiertävän Perheentalon tarjoamiin mahdollisuuksiin alueiden lapsille, nuorille ja lapsiperheille mm. monialaisen toimijuuden ja yhteistyön näkökulmasta.
Kiertävän Perheentalon toiveet teemoista ovat kaikissa kunnissa samankaltaisia. Kiertävän Perheentalon matalan kynnyksen toiminta ilmaistiin vastauksissa tervetulleeksi ja tarpeelliseksi. Vastaajista 46 % toivoi yhteisöllisiä, vertaistuellisia ja arkipäiväisiä kohtaamisia kodinomaisessa ja helposti saavutettavassa paikassa. Kyselyssä toivottiin perhekahvilatoimintaa (38 %), ilmaisia tapahtumia (39 %), harrastustoimintaa (57 %) sekä ammattilaisten ohjaamaa avointa ryhmätoimintaa (36 %). Toimintoja toivottiin tasaisesti sekä arkeen että viikonloppuihin. Päivä- ja ilta-ajat olivat jonkin verran halutumpia kuin aamupäiviin sijoittuvat toiminnat. Ikäryhmistä eniten toimintaa toivottiin alakoululaisille ja leikki-ikäisille, mutta tässä alueiden välillä oli eroja. Esimerkiksi vauvaperheille tarkoitettua toimintaa toivoi Juankoskella 52 % vastanneista, kun taas Tuusniemellä ja Kaavilla vastaava luku oli 23 %. Jokaisella alueella toivottiin omaa toimintaa myös vanhemmille. Kiertävän Perheentalon toimintaa toivottiin eniten kerran viikossa tapahtuvaksi.
Yhteisinä teemoina perheille toivottiin leikkiä ja juttelua (38 %), laulua ja musiikkia (37 %), askartelua ja kädentöitä (44 %), ruuanlaittoa ja leivontaa (48 %). sekä em. teemoihin liittyviä harrasteryhmiä. Lasten ja erityisesti nuorten harrastamismahdollisuudet koettiin kaikissa kunnissa vähäisiksi ja näihin toivottiin erilaisia harrastusvaihtoehtoja.
Toive hyvinvointiin, liikkumiseen, ulkoiluun ja terveyteen liittyvissä teemoissa nousi esiin jokaisella alueella ja niihin liittyviä toimintoja toivottiin eniten (55 %). Erityisryhmille toivottiin toimintoja ja tukea sekä vanhemmille että lapsille. Mm. erilaiset neuropsykiatriset ryhmätoiminnot lapsille ja nuorille sekä perheille saivat eniten yksittäisiä toiveita avoimissa vastauksissa. Tämä toive on noussut esiin myös verkostojen kanssa käydyssä vuoropuhelussa. Osa vanhemmista toivoi toimintoja pelkästään lapsille sekä lastenhoitoapua oman jaksamisen tueksi. Yksittäisissä vastauksissa nousi esiin vanhemman uupumiseen ja lastensuojeluun liittyvä pelko.
Perheiden kuormitustekijät olivat kaikilla kohdealueilla vastaajien kesken samankaltaisia. Esiin nousivat yksinäisyyden kokemus ja vertaisuuden puute sekä samankaltaisessa elämäntilanteessa olevien ihmisten tapaamisten toive. Avoimissa vastauksissa sekä somaattiseen- että mielenterveyteen liittyvät tekijät nousivat selvästi perheitä ja yksilöitä kuormittaviksi tekijöiksi, samoin talouteen liittyvät asiat. Lisäksi perheitä kuormittavat tuen- ja asiantuntijatiedon puute. Lasten kohdalla avoimissa vastauksissa nousivat esiin haasteet ja tuen puute autisminkirjon-, mielenterveysongelmien- tai kehitysvamman kanssa.
Sekä vanhemmat että ikäryhmään kuuluvat toivoivat kouluikäisille kohtaamisen paikkoja ja harrastusmahdollisuuksia. Toiveena nousivat esiin mm. erityisryhmille suunnatut sekä mopoihin, eläimiin ja luontoon liittyvät harrastukset. Alueilla tehdyn kartoitustiedon pohjalta olemassa oleviin toimintoihin osallistuminen on vähentynyt erityisesti nuorten osalta ja erilaisiin harrastekokeiluihin on vähän osallistujia.
Toimijatahot tuottivat haastatteluissa ja tapaamisissa paljon tietoa erilaisista lapsiperheiden arkeen liittyvistä ilmiöistä ja huolista. Esille nousivat vanhemman tuen tarve, haasteet lapsen terveydessä ja hyvinvoinnissa sekä erilaiset ympäristön tuottamat haasteet. Ammattilaiset kokivat vanhempien olevan väsyneitä ja tarvitsevan tukea erilaisten arjen haasteiden keskellä. Ylisukupolviset talouden- ja arjenhallinnan haasteet nousivat esiin keskusteluissa. Näillä nähtiin olevan vaikutusta mm. siihen, miten vanhemmat pystyvät hyödyntämään saamaansa tukea ja ohjausta. Päihteiden käyttö ja mielenterveyden ongelmat perheissä koettiin haasteiksi, joita on hankalaa saada näkyväksi ja avun piiriin. Avun saaminen ja tarvittavien tahojen tavoitettavuus koettiin yleisesti haasteelliseksi erityisesti huolitilanteissa. Lasten osalta toimijoilta nousi huoli mm. arjen rytmin, syömisen, nukkumisen sekä ruutuajan suhteen. ”Kaverivanhemmuus” ja vanhempien omat elämänhallinnan haasteet näkyvät lasten voinnissa erilaisena oireiluna mm. käyttäytymisen haasteina, levottomuutena ja rytmittömyytenä. Kouluikäisten kohdalla yksinäisyys ja mahdollisuudet päästä kouluajan ulkopuolella harrastuksiin ja tapaamaan ystäviä pitkien matkojen vuoksi nousivat esiin monien toimijatahojen kanssa. Yleisesti välimatkojen koettiin vaikuttavan merkittävästi palveluiden käyttöön maaseutualueella. Palveluiden rakenteissa huoli nousi mm. työntekijöiden vaihtuvuudesta, avun saannin vaikeudesta ja sen vaikutuksista perheisiin sekä pitkistä jonotusajoista joihinkin palveluihin, erityisesti ilta-aikoina.
Suurin osa lapsiperheiden parissa toimivista koki, että yhteistyössä, suunnitelmallisuudessa ja koordinoinnissa olisi parantamisen varaa. Koordinointia toivottiin, jotta se poistaisi palveluiden pirstaleisuutta ja toisi suunnitelmallisuutta, josta sekä lapsiperheet että toimijat erityisesti pienillä paikkakunnilla hyötyisivät. Toimintojen päällekkäisyys koettiin epämotivoivana tekijänä palveluiden suunnittelussa, resurssoinnissa ja järjestämisessä, erityisesti kolmannen sektorin palveluissa. Yhdistykset tuottavat merkittäviä lisäpalveluita lapsiperheille kansalaistoiminnan avulla. Tämän vuoksi tarvitaan yhteistä suunnittelua ja perheiden tarpeiden priorisointia suunnittelussa. Yhteisauttaminen, resurssien jakaminen sekä mahdollisuudet yhteisrahoituksesta ovat osalle toimijatahoista edelleen vieraita.
Tiedonvälityshanke sai myönteistä palautetta alueilla jalkautumalla tehdystä kartoitustyöstä, kiinnostuksesta alueiden olemassa oleviin rakenteisiin ja tarpeisiin, konkreettisesta mallista yhteisauttamisessa sekä joustavasta suunnittelusta tulevien palveluiden suhteen. Kuntalaiset että toimijatahot kuntajohtoa myöten toivovat palveluihin pitkäjänteistä maaseutualueiden tarpeista lähtevää ja juurtuvaa kehittämistä. Kuntalaiset toivoivat erityisesti omien lähipalveluidensa kehittämistä
Hankkeessa kävi ilmi, että kuntien ja hyvinvointialueiden säästöpaineet vaikuttavat merkittävästi sekä palveluita käyttävien kuntalaisten, että toimijatahojen toiveikkuuteen ja ajatuksiin palveluiden riittävyydestä. Tilanne näkyy tällä hetkellä mm. kiristyvänä kilpailuna tarvittavista kumppanuuksista, rahoituskanavista ja tarpeena keskittyä yhä vahvemmin oman toiminnan kehittämiseen sen sijaan, että järjestöt panostaisivat entistä enemmän yhteisauttamiseen, yhteisrahoitusten hakemiseen ja perheiden tarpeiden priorisointiin kilpailuasetelman sijaan. Kaikki yhteistyöneuvottelut eivät ole johtaneet toivottuun lopputulokseen myöskään Kiertävän Perheentalon osalta. Mm. Itä-Suomen Perheentalojen yhteisöllisen kehittämisen työryhmä ei ole hyväksynyt SOS- Lapsikylää uutena palveluntuottajana verkostoonsa avoimesta yhteistyötoiveesta huolimatta. Yhteistyön haasteet ovat tulleet hankeorganisaatiolle yllätyksenä ja ovat olleet valitettavia.
Hankkeen aikana esiin nousseita haasteita ovat esim. viestintään liittyvät alueelliset tarpeet. Kuten kyselyssä nousi esiin, ovat paikalliset matalan kynnyksen viestintäkanavat erityisesti sosiaalinen media merkittävässä asemassa, jotta tieto tavoittaa kohderyhmään kuuluvia. Hankkeen viestintäsuunnitelmassa mainittu blogikirjoitus ei toteutunut, koska sen julkaisemiseen suunniteltu alusta (Savon-Sanomat/Ihmisten ILONA) on poistunut käytöstä. Hanke on kuitenkin tuottanut paljoa tietoa, jota hyödyntämällä on mahdollisuus tehdä erilaista vaikuttamistyötä myös hankeajan jälkeen esim. mediassa sekä alueiden luottamus- ja päättämiselimissä.
Hanke on toteutunut suunnitelman mukaan ja asetetut tavoitteet on saavutettu. On tärkeää huomioida, että määrällisten tavoitteiden ohella, hankkeessa on aidosti kuultu maaseudulla asuvien lapsiperheiden ja kuntalaisten ajatuksia omasta asuinalueestaan ja pyritty jo lähtökohtaisesti vahvistamaan yhteisöllisyyttä niin kuntalaisten keskuudessa kuin toimijakentällä ja tuomaan esiin mahdollisuudet vaikuttaa palveluiden kehittämiseen hankeajan jälkeen.

Koillis-Savon Kiertävä Perheentalo – malli on Itä-Suomen alueella jo toimivien Perheentalojen kaltainen avoin kohtaamispaikka kaikille sen toimintoihin osallistuville perheille ja vapaaehtoisille. Varhaisen tuen lapsiperhepalveluita vahvistamalla pystytään lisäämään perheiden hyvinvointia ja ehkäisemään huono-osaisuuden kasvua, tunnistamaan ja auttamaan heikommassa asemassa olevia lapsiperheitä, katkaisemaan ylisukupolvisia ketjuja ja tukemaan perheitä oman alueen toiminta- ja kasvuympäristössä yhteistyön ja koordinoidun toiminnan avulla. Monitoimijainen verkosto tukee yhteiskehittämistä, tiedonkulkua ja vastaamista alueellisiin tarpeisiin oikea-aikaisesti. Keskusteluissa perhekeskuksen toimijatahot ovat kokeneet Koillis-Savon alueella tehtävän kehittämistyön tarpeelliseksi ja tukevan hyvinvointialueen varhaisen tuen strategisia tavoitteita. Alueella toimivien eri työryhmien kanssa on sovittu ohjauksesta SOS- Lapsikylän alkaviin toimintoihin (Mummun ja vaarin tupa, Perhekumppanityöskentely 2.0). Yhteistyötä Perhekeskuksen kanssa pyritään jatkossa vahvistamaan. Kiertävän Perheentalon toiminta on alkanut 1.1.2025 SOS-Lapsikylän omarahoitteisesti. SOS-Lapsikylä hakee vuoden 2025 ESR+- hankehaussa avustusta toiminnan vakiinnuttamiselle vuosille 2025-2027. ESR+- hankehakemuksessa hyödynnetään tässä hankkeessa saatuja tuloksia. mahdollisen ESR+-hankekauden aikana SOS-Lapsikylä kartoittaa muita rahoitusmahdollisuuksia toiminnan jatkumiseksi myös vuoden 2027 jälkeen.

Hankkeessa tehdyn kartoituksen mukaan lapset, nuoret ja lapsiperheet hyötyvät Kiertävän Perheentalon tuomista mahdollisuuksista pienissä maaseutukunnissa. Säännöllisellä toiminnalla ja palveluiden koordinoinnilla voidaan mahdollistaa viikoittaisia kohtaamisia eri-ikäisille kuntalaisille ja vahvistaa yhteisöllisyyden kokemusta ja poistaa yksinäisyyttä. Aamut ja aamupäivät sopivat käyttöajaltaan parhaiten vauva- ja pikkulapsiperheille. Iltapäivällä ja ilta-aikaan toimintaa tulisi olla mm. erilaisin harrastusmahdollisuuksin tarjolla perheille, joissa on kouluikäisiä. Ilta-aikaan toteutuvat palvelut mahdollistavat esimerkiksi työssäkäyvien vanhempien ja varhaiskasvatuksen piirissä olevien lasten osallistumisen toimintoihin. Kartoituksessa esiin nousi myös pitkät matkat palveluihin. Palvelujen käyttö pyritään usein yhdistämään esim. koulu- ja työmatkoihin.
Toimintaympäristön selvityksessä nousi esiin mahdollisuus tukea paikallisia toimijoita erityisesti järjestöjä, jotka toimivat vapaaehtoistyöpanoksen varassa tehden arvokasta varhaisen tuen auttamistyötä mm. harrastustoiminnan ja tapahtumien muodossa. Voimavaroja yhdistämällä ja koordinoimalla mahdollisuudet, tavoitettavuus ja resurssien tehokas käyttö lisääntyvät.
Lapsiperheköyhyys ja perheiden taloudelliset huolet nousivat esiin erityisesti keskusteluissa ammattilaisten kanssa, mutta myös lapsiperheiden ja kuntalaisten vastauksissa. Palveluiden keskittyminen laajoihin perhekeskuksiin herättää esimerkiksi huolta siitä, että perheillä ei ole taloudellisesti mahdollisuutta kuljettaa lapsia sovituille ajoille. Tiedon lisääminen avun saannin mahdollisuuksista kaikille lapsiperheille on tärkeää. Tässä kaikki ammattilaiset, mutta myös Kiertävä Perheentalo monitoimijaisena palveluna on tärkeässä roolissa. Tämä haastaa Kiertävän Perheentalon toiminnan pohtimaan, millaiset palvelut houkuttelevat ja mahdollistavat myös niiden perheiden osallistumisen, jotka eivät yleensä käytä palveluita. Tarvitaan erilaisia mahdollisuuksia osallistua sekä myönteisiä kokemuksia kohtaamisesta ja kuulluksi tulemisesta. Vuonna 2025 alueella alkava SOS- Lapsikylän Perhekumppanipalvelu® on yksi vaihtoehto kohdata ja tarjota rinnalla kulkevaa tukea ja ohjausta perheille mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Tärkeää kuitenkin on tunnistaa erilaisia käyttäjäprofiileja niin, että Kiertävä Perheentalo muodostuu kaikkien lapsiperheiden toimintapaikaksi.
Maaseutualueiden palveluiden siirtyminen isompiin keskittymiin ja digitalisoituminen etenkin hyvinvointialueen palveluiden osalta vaikuttavat lapsiperheiden lähipalveluiden saantiin ja herättävät huolta maaseutukunnissa. Kyselyssä esiin nousi selkeästi myös kohtaamisen tarve palveluiden yhteydessä. Digitaalisia palveluita haluttiin kuitenkin hyödyntää asiantuntijapalveluiden ja -luentojen saamisessa mm. kasvatuskysymyksiin, ravitsemukseen sekä lasten mielenterveyden ja nepsy- haasteisiin liittyvissä teemoissa. Yksinäisyys, tuen tarve ja yhteisöllisyyden puute nousivat selvästi esiin alueen lapsiperheiden kokemuksissa. Alueiden perheiden ja eri käyttäjäryhmien kokoaminen yhteen tarvittavien digitaalisten palveluiden ääreen voisi olla yksi Kiertävän Perheentalon mahdollisuuksista tukea maaseutualueiden lapsiperheiden hyvinvointia. Malli, jossa vertaisella ryhmällä olisi mahdollisuus keskusteluun ja kokemusten jakamiseen ennen ja jälkeen digitaalisena tuotetun palvelun käyttöä, voisi olla uuden tyyppinen hybridi-innovaatio lapsiperheiden tueksi maaseutualueilla. Tällä mallilla voitaisiin tukea yksinäisyyden kokemuksia ja tarjota vertaistuen mahdollisuuksia vaikuttavasti ja kustannustehokkaasti. Mallia voisi hyödyntää myös esimerkiksi etäsynnytysvalmennusten ja ryhmäneuvoloiden järjestämisessä sekä esimerkiksi vanhemmuuden tuen ryhmätoiminnoissa. Kiertävällä Perheentalolla olisi mahdollisuus olla tukemassa tätä suuntausta ja toimintamallia aiotaan pilotoida jos toiminta saadaan vakiinnutettua..
Tiedonvälityshanke on vahvistanut tietoa maaseutualueiden tarpeesta lapsiperheiden maksuttomien ja matalan kynnyksen tukimuodoille. Hanke-aikana tehty jalkautuva työ kuntiin on luonut toivoa yhteisöllisyyden lisääntymisestä sekä palveluiden koordinoinnista niin, että kokonaisuus vahvistuu ja kuntalaisia on mahdollisuus palvella entistä paremmin.
SOS-Lapsikyläsäätiö hakee rahoitusta Kiertävän Perheentalo -toimintaan ja juurruttamiseen Koillis-Savon maaseutualueille ja on sitoutunut kehittämään Kiertävä Perheentalo- toimintaa yhteistyössä alueiden toimijoiden ja hyvinvointialueen kanssa niin että se juurtuu osaksi lapsiperheiden palvelurakennetta. Vuoden 2025 alussa SOS-Lapsikylän toiminnat, Mummun ja vaarin tupa ja Perhekumppani®, aloitetaan kaikilla alueilla: Juankoskella, Kaavilla ja Tuusniemellä.
Perhekumppanitoiminta® on varhaisen tuen palvelu kaikille 0–12-vuotiaiden lasten perheille, jotka kokevat tarvitsevansa tukea ja rinnallakulkijuutta lapsen tarpeiden, vanhemmuuden ja arjen haasteiden tueksi. Koillis-Savossa palvelua halutaan tarjota erityisesti niille perheille, jotka eivät ole vielä sosiaalihuoltolain mukaisten palveluiden tarpeessa tai niiden piirissä. Toiminnalla pyritään vastaamaan myös hyvinvointialueen strategiassa nousevaan varhaisen tuen painopisteeseen.
Alkuvuodesta 2025 jokaisella alueella järjestetään Mummun ja vaarin tuvan vapaaehtoistoiminnasta kiinnostuneille rekrytointitilaisuus sekä vapaaehtoiskoulutus.
Tavoitteena on, että Kiertävällä Perheentalolla työskentelevien osaamista pyritään jatkossa täydentämään Pohjois-Savon hyvinvointialueen perhekeskuksessa yhteisesti sovituilla menetelmien koulutuksella. Mahdollisia koulutuksia voivat olla esimerkiksi. Lapset puheeksi- menetelmä- ja Vahvuutta vanhemmuuteen- koulutus. SOS-Lapsikylällä on valmiudet tarjota koulutusta mm. myönteiseen tunnistamiseen ja lapsen oikeuksiin liittyen. Koillis-Savon kohderyhmäkyselyssä nousi lisäksi esiin tarve neuropsykiatrisen osaamisen ja ymmärryksen lisäämiseen. Tukea toivottiin sekä lapsille että vanhemmille.

Kiertävä Perheentalo on ammattilaisten taidot- ja voimavarat perheiden kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ja terveyden tueksi yhteen vetävä toimija. Kiertävän Perheentalon toiminnoissa yhdistyvä monitasoisen ammatti- ja vapaaehtoistuen tarkoitus on tavoittaa lapset, nuoret ja lapsiperheet sekä tarjota vahvasti ennaltaehkäisevää sekä matalankynnyksen tilanteiseen vaikuttavaa tukea ja apua. Näiden avulla pystytään puuttumaan mm. palvelurakenteellisista tai alueellisista syistä johtuviin syrjään jäämisen ja osattomuuden kokemuksiin tai verkostottomuuteen. Osallisuus huomioidaan palveluiden suunnittelussa, kehittämisessä ja arvioinnin kehittämisessä.
Vanhempien tukeminen jokaisen perheen omanlaisessa elämässä ja arjessa on avainasemassa lapsen hyvinvoinnin kokonaisuudessa. Kun eri toimialojen ammattihenkilöt yhdistävät tietonsa, taitonsa ja ymmärryksensä lasten ja perheiden yhteisen hyvän palvelutarjonnan näkökulmasta, avautuu vanhemmille mahdollisuus tukea lastensa kasvua ja kehitystä aiempaa vaikuttavammalla tavalla. Julkisen ja kolmannen sektorin toimijat ovat kaikki yhdessä tekemässä merkityksellistä työtä lasten ja perheiden hyvinvoinnin tueksi. Kiertävän Perheentalon toiminnan ydin, koordinoitu ammattilaisten ja vapaaehtoisten tekemä yhteistyö, näyttäytyy erittäin tarpeellisena palvelurakenteena niin alueellisesti kuin yhteiskunnallisesti. Palveluiden oikea-aikaisuus ja perheiden yksilöllisyyden huomioiva, helposti tavoitettava palvelu lapsiperheammattilaisten yhteistyössä toteutettuna, auttaa vanhempia ylläpitämään huolta itsensä ja perheensä hyvinvoinnista. Yhteiseen hiileen puhaltaminen eri ammattiryhmien ja palveluntarjoajien taholta on tulevaisuuden hyvää ammattilaisuutta lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyväksi.

Tämän hankkeen tavoitteena oli selvittää Perheentalo- konseptin toimintaedellytyksiä ja tarpeita kiertävänä toimintana Koillis-Savon pienissä kunnissa. Selvitystyötä hyödynnetään yli maakuntarajojen Kiertävän Perheentalo- konseptin laajenemisessa maaseutualueille.
Kehittämisyhdistys Kalakukko ry:n Leader rahoitteinen tiedonvälityshanke toteutettiin Koillis-Savossa Juankosken, Kaavin ja Tuusniemen alueilla 1.8.2024- 31.12.2024, jolloin hankkeessa on toiminut projektisuunnittelija 100 %:lla työajalla. Hankkeeseen myönnettiin muutoshakemuksen pohjalta jatkoaikaa raportointiin 1.1.-28.2.2025.
Hanke toteutettiin suunnitelman mukaisesti jalkautumalla Koillis-Savon alueelle selvitystyöhön. Maaseutualueiden asukkaita kohdattiin heidän omassa toimintaympäristössään ja kerättiin tietoa lapsiperheiden matalan kynnyksen kohtaamispaikan tarpeesta. Hankkeessa saatiin tietoa olemassa olevista palveluista, niiden käytöstä ja kokemuksista haastattelemalla sekä alueen toimijoita että kuntalaisia. Alueiden lapsiperheitä kuultiin myös Webropol- kyselyn avulla. Kyselyssä kerättiin myös tietoa kiinnostuksesta toimia vapaaehtoisena alueella lapsiperheiden hyväksi.
Hankkeessa on tehty tiivistä yhteistyötä kunta- ja hyvinvointialuetasolla sekä luotu kontakteja ja verkostoja toimijoihin tulevan toiminnan käynnistämiseksi hankekauden jälkeen.
Hankkeessa on tuotettu tämä hankeraportti sekä malli, jota voidaan hyödyntää maaseutualueiden lapsiperhepalveluidenkehittämisessä myös muualla.

12097.11

10409.16

5626.56