Kivijärven kylätalon lämmitysratkaisun suunnittelu

Pienhankkeena toteutettava ympäristö- ja ilmastokehittämishanke

Utvecklingsprojekt för miljö och klimat som genomförs som småskaliga projekt

2026-04-07 00:00:00

Energiatehokkuus;Ilmanvaihto tai muu parannus;Kylä;Lämmitys;Monipalvelukeskus;Paloturvallisuus;Palvelut;Turvallisuus;Turvallisuus;Vapaa-ajan toiminta, harrastukset ;Yhteisöllisyys, yhteisö, osallisuus

Brandsäkerhet;By;Energieffektivitet;Fritidsverksamhet, hobbyer ;Gemenskap, delaktighet;Mångservicecenter;Säkerhet;Säkerhet;Tjänster ;Ventilation eller annan förbättring;Värmning

Kaakkois-Suomen elinvoimakeskus

Livskraftscentralen i Sydöstra Finland

1

Hanketuki

Projektstöd

Lahden Kivijärven kyläyhdistys ry

Paikallinen/Alueellinen

Lokal/Regional

383338

Käynnissä

Är igång

Lahden Kivijärven kyläyhdistys ry omistaa Lahden kaupungin Pyhäntaan kylässä sijaitsevan kyläntalon. Kyläntalo on rakennettu yhtäaikaisesti Kivijärven koulun viimeisen rakennusvaiheen kanssa. Kyläntalo on kiinteä jatke Koululle. Kyläntalo muodostuu isosta liikuntatilasta, ryhmätyötilasta ja varastosta. Lisäksi talossa on tekninen tila.

Kyläntalo rakennettiin pohjautuen resurssien jakamiseen yhdistyksen ja Nastolan kunnan välillä. Koulu sai hyödyntää kyläntalon tiloja opetuksessa. Vastineeksi yhdistys sai käyttää Koulun puolella sijainneita sosiaalitiloja, pukuhuoneita, sisäänkäyntiä ja ruokalaa omassa toiminnassaan. Myös lämmityksen, sähkön, raitisveden ja viemäröinnin osalta kyläntalon toiminta rakennettiin perustuvaksi koulun liittymiin.

Lahden kaupunki lakkautti Kivijärven koulun vuonna 2024. Sen jälkeen Lahden tilakeskus ei ole enää vastannut kyläntalon ylläpidosta ja resurssien kustannuksista, vaan Yhdistys on ostanut ne Tilakeskukselta. Lahden kaupunki on hakenut purkulupaa koululle vuoden 2025 puolella. Tämä asettaakin Kyläntalon tulevaisuuden vaakalaudalle, koska toiminta perustuu Koulun puolelta hankittaviin resursseihin.

Yhdistys on esittänyt Tilakeskukselle, että purkaminen ulotettaisiin vain Koulun viimeiseen rakennusvaiheeseen asti ja viimeinen rakennusvaihe luovutettaisiin Yhdistykselle. Viimeisessä rakennusvaiheessa sijaitsevat mm. Koulun ruokala, keittiö, yksi luokka, pelastustila, sosiaalitilat sekä tekninen tila. Yhdistys vastaisi sen jälkeen muodostuvan kokonaisuuden (’Laajennettu kyläntalo’) uudesta lämmitys- ja ilmastointiratkaisusta, energiatehokkuuden parantamisesta sekä muiden uuden tilanteen edellyttämien muutosten suorittamisesta.

Tämä suunnitelma pitää sisällään Laajennetun kyläntalon edellyttämien suunnitelmien tekemisen. Suunnittelu pitää sisällään tarvittavien lvi -suunnitelmien toteuttamisen siinä laajuudessa, että ne kattavat kaupungin suunnitelmavaatimukset sekä mahdollistavat myöhemmin toteutusvaiheen kilpailuttamisen.

6400

SO8

8000

Päijänne-Leader ry

Päijänne-Leader ry

2026-12-31 23:59:59

Euroopan maaseuturahasto 2023–2027

Europeiska landsbygdsfonden 2023–2027

0

Pienhankkeet

Småskaliga projekt

Kehittämishanke

Utvecklingsprojekt

Pienhankkeena toteutettava ympäristö- ja ilmastokehittämishanke

Utvecklingsprojekt för miljö och klimat som genomförs som småskaliga projekt

LAHTI

LAHTIS

80

2026-09-14T11:30:05.210554Z

2752

2368

1280

Aurinkokaupungin Ahvenjahti

Pienhankkeena toteutettava ympäristö- ja ilmastokehittämishanke

Utvecklingsprojekt för miljö och klimat som genomförs som småskaliga projekt

2026-03-30 00:00:00

Lapset;Lähiruoka;Vapaa-ajan toiminta, harrastukset

Barn;Fritidsverksamhet, hobbyer ;Närproducerad mat

Lounais-Suomen elinvoimakeskus

Livskraftscentralen i Sydvästra Finland

1

Hanketuki

Projektstöd

Naantalin Rotaryklubi ry

Paikallinen/Alueellinen

Lokal/Regional

382593

Päättynyt

Avslutat

Aurinkokaupungin Ahvenjahti ‘26 -tapahtuma 6.6.2026 on maksuton ja kaikille avoin kalastus- ja ulkoilutapahtuma, joka järjestetään Naantalin Vanhankaupungin rannan laitureilla. Tapahtuma suunnataan perheille, joissa on alle murrosikäisiä lapsia. Tarjoamma elämyksellisen, turvallisen ja opettavaisen tapahtumapäivän, joka innostaa lapsia ja perheitä ulkoilemaan, oppimaan luonnosta ja viettämään aikaa yhdessä sekä lisää myönteisiä kokemuksia Naantalin ranta- ja kaupunkiympäristöstä.
Ranta-alueelle järjestetään useita toiminnallisia pisteitä, kuten:
• kalateemaisia leikkejä ja tietokilpailuja
• opetusta ongintaa harjoitteleville lapsille
• kalankäsittelyn opetusta
• pientä kalateemaista purtavaa

1080

SO8

1200

Varsin Hyvä ry

Varsin Hyvä ry

2026-08-31 00:00:00

Euroopan maaseuturahasto 2023–2027

Europeiska landsbygdsfonden 2023–2027

0

Pienhankkeet

Småskaliga projekt

Kehittämishanke

Utvecklingsprojekt

Pienhankkeena toteutettava ympäristö- ja ilmastokehittämishanke

Utvecklingsprojekt för miljö och klimat som genomförs som småskaliga projekt

NAANTALI

NÅDENDAL

90

2026-08-21T07:01:46.007492Z

Tapahtuma järjestettiin ensimmäistä kertaa, ja siihen nähden kaikki toimi hyvin. Sadekeli verotti osallistujia, mikä saattoi olla onni onnettomuudessa, sillä kaikkien onkijoiden ”läpivienti” ajoittain ruuhkautui. Aurinkoinen keli olisi saattanut aiheuttaa isomman katastrofin.

Toimenpiteet kuvattuna konkreettisesti.

Vaihe 1: Suunnittelu ja valmistelu
Poliisin tapahtuma- ja arpajaislupa, 150 €: hankittiin suunnitellusti
Osallistujailmoituslomakkeet 700 kpl, 150 €: toteutettiin ja todettiin toimivaksi
Verkkomedian tekeminen ja domain, 19 €: verkkomedia avattiin osoitteeseen ahvenjahti.fi
Onget, syötit, ämpärit 100 kpl, 481 €: kaikkea hankittiin lopulta 200 kpl. Aikatalulullisesti haastavin oli onkisiimojen kiinnitys, joka vei huomattavasti laskettua enemmän aikaa.
2. Tapahtuman toteutus
Äänentoistotekniikka: Kulttuuritaloyhdistys, 300 €: äänentoisto toimi sadekelistä huolimatta täydellisesti.

Merkittävän aikapanostuksen tapahtumajärjestelyissä nieli kumppanihankinta. Onnistuakseen ja tarjotakseen lapsille mahdollisimman hyvän kokemuksen sekä innostaakseen heitä jatkamaan hyvää kalastusharrastusta ja luonnon parissa liikkumista, tarvitaan riittävän laadukkaat puitteet.
Suurin kustannuserä oli markkinointi ja siihen tarvittavat materiaalit. Osa hankinnoista voidaan käyttää ensi vuoden tapahtuman yhteydessä.

Tulokset olivat odotetun mukaiset. Tavoitteena oli 300 onkijaa ja se niukasti ylitettiin.
Yhteistyö Naantalin Pelastakaa Lapset ry:n kanssa oli erinomaista. Samoin kiitämme Naantalin Kulttuuritaloyhdistystä, Naantalin Musiikkijuhlia, Raision SPR:ää, Naantalin Meripelastajia ja lukuisia paikallisia yrityksiä yhteistyöstä.

Naantalin Rotaryklubi aikoo järjestää tapahtuman myös ensi vuonna. Nyt ensimmäisellä kerralla opittu, mitä järjestäminen vaatii. Aurinkokaupungin Ahvenjahti ’27 onkijatavoite on 800 ja yli 1500 osallistujaa. Myös oheisohjelmatarjontaa pyritään laajentamaan vastaamaan koko perheen tarpeita.
Tapahtuma tuki Naantalin kaupunkistrategiaa edistämällä perheystävällisyyttä, hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä. Vastuullisuus huomioitiin muun muassa jätteiden lajittelulla, ympäristöystävällisillä välineillä sekä suosimalla julkista liikennettä ja kävelyä.
Merellisenä kaupunkina onkitapahtuma sopii hyvin Naantalin imagoon. Alan asiantuntijoiden arvioin mukaan Ahvenjahti ’26 oli suurimpia onkitapahtumia Suomessa.

Aurinkokaupungin Ahvenjahti ’26 oli maksuton, kaikille avoin koko perheen kalastus- ja ulkoilutapahtuma. Tapahtuman järjestäjänä toimi Naantalin Rotaryklubi ry.
• Aika: 6.6.2026 klo 10.00–14.00
• Paikka: Naantalin Vanhankaupungin ranta ja laiturit
• Osallistujat: Tapahtumaan osallistui arviolta 700 henkeä. Rekisteröityjä onkijoita eli lapsia oli 308.

Keskeinen ohjelma
Tapahtuman ytimessä on turvallinen ja ohjattu onkiminen, johon järjestäjä tarjosi välineet ja syötit.
Lasten haastatteluissa paistoi ilo ja onni. Naantalin Vanhankaupungin rannassa liki jokainen onkija sai kalan, moni useampiakin. Kalanperkausnäytöstä seurasi moni ja osa sai peratut kalat kotiin viemiseksi.
Paikalla oli myös Kalatalousoppilaitoksen edustajia esittelemässä saaristomeren luontoa, sen suojelua ja eläimistöä.
Osallistujat saivat viedä ongen mukanaan, mikäli niin halusivat. Lisäksi lahjoitettiin ämpäreitä ja pieniä eväspaketteja. Myös ilmapalloja oli jaossa. Pienimmille lapsille oli järjestetty ämpäriongintaa.
Rankkasateen vuoksi oheisohjelmaa jouduttiin hieman supistamaan.
Säästä huolimatta osallistujamäärä ylitti tavoitteet.

464.4

615.6

0

0

RANSU: Raalan ja Nukarin kylien vesiturvallisuus

Pienhankkeena toteutettava ympäristö- ja ilmastokehittämishanke

Utvecklingsprojekt för miljö och klimat som genomförs som småskaliga projekt

2025-08-31 00:00:00

Kylä;Varautuminen, omavaraisuus;Vesi;Vesienhallinta;Vesienhoito, vesistön kunnostus;Vesiensuojelu;Vesihuolto;Yhteisöllisyys, yhteisö, osallisuus;Ympäristötietoisuus

Beredskap, självförsörjning;By;Gemenskap, delaktighet;Miljömedvetenhet;Vatten;Vattenförsörjning;Vattenhantering;Vattenskydd;Vattenvård, restaurering av vattendrag

Sisä-Suomen elinvoimakeskus

Livskraftscentralen i Inre Finland

1

Hanketuki

Projektstöd

Raalan Kyläyhdistys ry

Paikallinen/Alueellinen

Lokal/Regional

353692

Käynnissä

Är igång

Raalan ja Nukarin Vesiturvallisuus RANSU-hankkeen tavoitteena on tunnistaa riskit ja tuottaa toimintasuunnitelma siten, että voidaan tehokkaasti suojella alueen vesivaroja sekä ympäristöä ja vesistöjä. Tavoitteena on varmistaa, että kylän asukkailla on jatkossakin käytössään puhdasta ja riittävää vettä – tämä on perusedellytys kylän kestävälle kehitykselle ja asukkaiden hyvinvoinnille.

Raalan kylän ja sen ympäröivän maaseudun haja-asutusalueen elinvoima, viihtyvyys ja houkuttelevuus perustuu olennaisesti puhtaan veden saatavuuteen. Alueella ei ole kunnallista vesijohtoverkostoa, vaan veden saanti perustuu yksittäisiin rengas- ja porakaivoihin. Tämä tekee kylästä erityisen haavoittuvan veden laadun ja määrän vaihteluille, joita erilaiset massiiviset hankkeet kuten pohjaveden pinnan alapuolelle yltävät louhos- ja jätemaan läjityshankkeet sekä ilmastonmuutoksen aiheuttamat sään ääri-ilmiöt – kuten kuivuus, rankkasateet ja pintavaluntariski – voivat pahentaa.

Vesiturvallisuus ei ole vain tekninen tai ympäristöllinen kysymys, vaan se on suoraan yhteydessä kyläläisten terveyteen, asumisen turvallisuuteen ja alueen houkuttelevuuteen asuinpaikkana. Hankkeen tavoitteena on tuottaa tietoa turvaamaan alueen pohjaveden laatua ja saantia eli tuottaa selvitys pohjavesialueen potentiaalista ja toimista, joilla voidaan turvata veden laatu ja saanti jatkossakin.

5975.9

SO8

7469.87

Eteläisen maaseudun osaajat EMO ry

Eteläisen maaseudun osaajat EMO ry

2027-08-31 23:59:59

anna.tenhunen-lunkka

Euroopan maaseuturahasto 2023–2027

Europeiska landsbygdsfonden 2023–2027

0

Pienhankkeet

Småskaliga projekt

Kehittämishanke

Utvecklingsprojekt

Pienhankkeena toteutettava ympäristö- ja ilmastokehittämishanke

Utvecklingsprojekt för miljö och klimat som genomförs som småskaliga projekt

NURMIJÄRVI

NURMIJÄRVI

80

2026-07-08T09:45:18.441280Z

2569.64

3406.26

Rautajärven koulukiinteistön energiaremontin suunnittelu

Pienhankkeena toteutettava ympäristö- ja ilmastokehittämishanke

Utvecklingsprojekt för miljö och klimat som genomförs som småskaliga projekt

2025-10-31 00:00:00

Energian säästö ja energiatehokkuus;Kylä;Monipalvelukeskus;Ympäristötietoisuus;Älykäs sopeutuminen

By;Energi besparing och energieffektivitet;Miljömedvetenhet;Mångservicecenter;Smart anpassning

Sisä-Suomen elinvoimakeskus

Livskraftscentralen i Inre Finland

4

Hanketuki

Projektstöd

Rautajärven seudun Kylät Oy

Paikallinen/Alueellinen

Lokal/Regional

360932

Päättynyt

Avslutat

https://rautajarvi.fi/yritykset-ja-yhdistykset/rautajarven-seudun-kylat-oy

Rautajärven koulukiinteistön energiaremontin suunnittelu. Nykyiset energiaratkaisut on mitoitettu koulukäyttöön. Nykyisessä käytössä esimerkiksi koulujen lämpimän veden tarve on aikaisempaa pienempi. Energiaratkaisut ovat perustuneet polttoöljyn käyttöön eivätkä vastaa nykyistä käyttötarvetta. Haetaan energiaa säästäviä ja ympäristöystävällisempiä ratkaisuja. Tavoitteena on löytää taloudellisesti kestävä ratkaisu nykytarpeisin.

2905.76

SO8

3632.2

Pirkan Helmi ry

Pirkan Helmi ry

2026-04-30 23:59:59

Euroopan maaseuturahasto 2023–2027

Europeiska landsbygdsfonden 2023–2027

0

Pienhankkeet

Småskaliga projekt

Kehittämishanke

Utvecklingsprojekt

Pienhankkeena toteutettava ympäristö- ja ilmastokehittämishanke

Utvecklingsprojekt för miljö och klimat som genomförs som småskaliga projekt

PÄLKÄNE

PÄLKÄNE

80

2026-09-21T05:15:24.247626Z

Lähtötilanne:Rautajärven koulukiinteistön siirryttyä Rautajärven seudun kylät oy:n omistukseen haluttiin päivittää kiinteistön lämmitysjärjestelmää, joka pohjautui yksinomaan öljyyn. Aiemmilta vuosilta oli huomattu, että öljynkulutus oli suurta ja muodosti suurimman menoerän ylläpitokustannuksissa. Kiinteistöön kuuluvat rivitalo ja kaksi n. 100 vuotiasta hirsistä koulurakennusta. Hanke suunniteltiin koskemaan näitä hirsirakennuksia, koska niissä yhteisöllinen toiminta tapahtuu. Yhteisöllisen toiminnan jatkuvuuden kannalta tähän oli puututtava, jotta talous saataisiin pysymään tasapainossa tulevina vuosina. Arveltiin, että ulkopuolisen asiantuntijan tekemän suunnitelman avulla voitaisiin saada laskelmia kustannuksista energiaremontin tekemiseen ja kannattavuuteen näin helpottaa päätöksentekoa miten energiaremontti toteutettaisiin. Suunnitelman avulla haluttiin löytää energiatehokas, ympäristöystävällinen ja taloudellinen energiaratkaisu.
Pyydettiin tarjouksia suunnittelijoilta ja niitä saatiin kolme. Päädyttiin LVI-Pirkkaan, koska tekemänsä tarjous vaikutti monipuoliselta.
Ennen suunnitelutyötään suunnittelija kävi paikanpäällä tutustumassa kohteeseen yhdessä osakeyhtiön edustajan kanssa ja hänelle annettiin tarvittavaa taustatietoa kohteesta. Suunnitelman valmistuttua suunnittelijan kanssa käytiin keskustelua, tehtiin lisäkysymyksiä ja pyydettiin suunnitelmaan tarkennuksia mm. kuvia. Tämän jälkeen saimme valmiin suunnitelman
Suunnitelman tekeminen sujui hyvässä yhteistyössä ja lopputulokseen oltiin tyytyväisiä. Aurinkosähkön sivuuttamiseen suunnitelmassa oltiin kriiittisiä, muttei sen arveltu heikentävän suunnitelmalla saatavaa hyötyä.

Suunnitelma osoitti, että remontin tekemisellä ja sitä kautta öljyn kulutuksen pienenemisellä ja sähkön käytön ottamisella rinnakkaiseksi järjestelmäksi, energiakustannukset pienenisivät neljännekseen nykyisestä. Investoinnin takaisinmaksuaikaan 2,7 vuotta suhtauduttiin kriittisesti, sitä pidettiin liian optimistisena. Suunnittelija oli sivuuttanut aurinkosähkön käytön, jota kuitenkin pidetään tulevaisuudessa varteenotettavana energiamuotona lukuunottamatta talviaikaa.
Suunnitelman kustannukset vastasivat saatua tarjousta. Suunnitelman tekeminen kesti arvioitua pidempään, mutta tähän suhtauduttiin joustavasti, koska joulu ja talvilomien aika osui aikavälille. Luotettiin kuitenkin, että valmis suunnitelma saadaan ennen kevättä. Jos vielä teetetään suunnittelutyötä, niin aikataulua voidaan arvioida väljemmäksi.
Riskitekijöinä energiasuunnitelmassa ovat eri energiamuotojen hinnanvaihtelut eikä etukäteen voi tietää miten kylmiä tai leutoja tulevat talvet ovat. Kokemus on jo osoittanut, että leudot talvet pitävät öljynkulutuksen maltillisempana. Öljyä ei kuitenkaan kannata kokonaan poistaa energiamuotona, koska talven kylmimpinä jaksoina sen käyttö on kuitenkin toimintavarminta. Em. seikat on huomioitava investoinnin takaisinmaksuajassa, jonka kuitenkin uskotaan olevan kohtuullinen, vaikka energianhinta nousisikin nykyisestä.
Hankkeen avulla voidaan siirtyä luontevasti suunnittelemaan energiaremontin toteuttamista, joka tehdyn suunnitelman ja sen laskelmien mukaan on erittäin perusteltua. Suunnitelman mukainen säästö vastaa sitä, jota kolmannen sektorin toiminta edellyttää: toiminnan on oltava taloudellisesti kestävää ympäristöystävällisyyden lisäksi.
Suunnitelman avulla vahvistui myös ajatus, että energiaremontti kannattaa toteuttaa mahdollisimman pian, vaikkakin se on investointina iso ja vaatii toteutukseensa ulkopuolista rahoitusta.
Suunnitteluhankkeesta on tiedotettu koululla järjestetyissä eri tapahtumissa, yhtiökokouksessa, vuosikertomuksessa, kylän kesälehdessä, Elotähkän aamuparlamentissa, rautajärvi.fi-kotisivuilla https://rautajarvi.fi/rautajarven-seudun-kylat.

Suunnitelma osoittaa energiaremontin tarpeellisuuden sekä ekologisesti että taloudellisesti. Kalliin öljyn kulutusta saadaan vähennettyä sähkön avulla. Energiaremonttia varten on haettu investointitukea ja se toteutetaan mahdollisimman pian. Rahoituksen saamisen onnistuminen on tulevan remontin edellytys.
Suunnitteluhankkeesta on hyötyä energiaremontin päätöksenteossa ja toteutuksessa. Suurin hyöty koko yhteisölle ja ympäristölle syntyy, kun sunnitelmassa olevan remontin voi toteuttaa. Silloin öljyn kulutus vähenee ja yhteisöllinen toiminta kiinteistössä saadaan keskeytymättä jatkumaan myös taloudellisesti kestävällä tavalla.
Rautajärven seudun kylät oy jatkaa toimintaa koululla ja kehittää sitä ensimmäisenä tavoitteena energiaremontin toteuttaminen. Näin mahdollistetaan mm. Kukkian luontokeskuksen jatkuvuus luentoineen ja näyttelyineen koulun tiloissa ym. yhteisöllinen toiminta koululla ja sen pihapiirissä. Hankesuunnitelma toteutuessaan on myös ympäristöteko, jolla fossiilisen polttoaineen käyttöä saadaan vähennettyä. Ilmanlaatu paranee ja hidastamme kasvihuoneilmiö ja ilmastomuutos hidastuu.Tämä hyödyttää paitsi seudun vakiasukkaita ja vapaa-ajanasukkaita, mutta myös satunnaisia matkailijoita.

Rautajärven koulun kiinteistön energiaremontin toteuttamiseen tarvittiin suunnitelma. Tavoitteena oli lämmitysjärjestelmän päivittäminen ja öljynkulutuksen vähentäminen.

1249.48

493.98

1162.3

Keramiikan jätelasitukset hyötykäyttöön

Pienhankkeena toteutettava ympäristö- ja ilmastokehittämishanke

Utvecklingsprojekt för miljö och klimat som genomförs som småskaliga projekt

2025-10-22 00:00:00

Kiertotalous;Vapaa-ajan toiminta, harrastukset ;Vesiensuojelu;Yhteisöllisyys, yhteisö, osallisuus

Cirkulär ekonomi;Fritidsverksamhet, hobbyer ;Gemenskap, delaktighet;Vattenskydd

Sisä-Suomen elinvoimakeskus

Livskraftscentralen i Inre Finland

1

Hanketuki

Projektstöd

Valkeakosken kaupunki

Paikallinen/Alueellinen

Lokal/Regional

355958

Käynnissä

Är igång

Verkkosivusto: https://valkeakoski-opisto.valkeakoski.fi
Peda.net-sivusto (käyttöön keväällä 2026): https://peda.net/valkeakoski-opisto
Facebook: https://www.facebook.com/valkeakoskiopisto
Instagram: https://www.instagram.com/valkeakoskiopisto

Hankkeessa selvitetään ja testataan Valkeakoski-opiston keramiikan opetuksessa syntyvien jätelasitusten hyötykäyttömahdollisuuksia. Opiston keramiikkaryhmissä syntyy vuosittain noin 10 litraa lasitusjätettä, joka nykyisellään on vajaakäytössä, vaikka se sisältää täysin käyttökelpoisia lasitusraaka-aineita. Tavoitteena on laboratorioanalyysin avulla selvittää, voidaanko näistä jätelasituksista valmistaa turvallisia ja toimivia lasituksia käyttökeramiikkaan, erityisesti elintarvikekontaktiin soveltuviin tuotteisiin.

Hanke tukee Pirkan Helmen Leader-strategian (2023-2027) läpileikkaavaa teemaa ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja ympäristövastuullinen toiminta. Samalla se vahvistaa Valkeakoski-opiston kestävän kehityksen tavoitteita ja Agenda 2030 -ohjelman mukaisia päämääriä edistämällä materiaalien kierrätystä ja jätteiden vähentämistä. Hanke lisää opiskelijoiden ja opettajien kiertotalousosaamista ja tuottaa toimintamallin, jota voidaan levittää myös muihin kansalaisopistoihin.

Hankkeen tuloksena Valkeakoski-opistolla on laboratoriotestatut jätelasitukset, joita voidaan hyödyntää turvallisesti elintarvikekontaktiin suunnitelluissa astioissa. Meillä on myös konkreettinen toimintamalli jätelasitusten kierrätykseen, jota levitämme opiston omissa opintoryhmissä ja henkilöstölle, sekä laajemmin kansalaisopistoverkostossa. Siten hankkeen tuloksena kiertotalousosaamisen vahvistuu Valkeakoski-opistossa ja sen verkostoissa. Myös opiston toiminnasta aiheutuva ympäristökuormitus vähentyy: vaikutamme omalta osaltamme vesistönsuojeluun vähentämällä aiheuttamaamme raskasmetallikuormitusta.

Hanke toteutetaan Valkeakoski-opiston keramiikkaryhmissä Valkeakoskella ja Pälkäneellä. Hyödynsaajia ovat Valkeakoski-opiston keramiikkaryhmien opiskelijat ja henkilöstö, erityisesti kädentaitojen opettajat. Hanke toteutetaan vuoden 2026 aikana.

6317.95

SO8

7898.42

Pirkan Helmi ry

Pirkan Helmi ry

2026-12-31 23:59:59

Euroopan maaseuturahasto 2023–2027

Europeiska landsbygdsfonden 2023–2027

0

Pienhankkeet

Småskaliga projekt

Kehittämishanke

Utvecklingsprojekt

Pienhankkeena toteutettava ympäristö- ja ilmastokehittämishanke

Utvecklingsprojekt för miljö och klimat som genomförs som småskaliga projekt

VALKEAKOSKI

VALKEAKOSKI

79.99

2026-02-10T12:39:01.101577Z

2716.72

1074.05

2527.18

Heinijärven alimpien vedenkorkeuksien hallinta, vaihe 1

Pienhankkeena toteutettava ympäristö- ja ilmastokehittämishanke

Utvecklingsprojekt för miljö och klimat som genomförs som småskaliga projekt

2025-11-13 00:00:00

Vesienhoito, vesistön kunnostus;Ympäristötietoisuus

Miljömedvetenhet;Vattenvård, restaurering av vattendrag

Sisä-Suomen elinvoimakeskus

Livskraftscentralen i Inre Finland

1

Hanketuki

Projektstöd

Heinijärven Suojelu ry

Paikallinen/Alueellinen

Lokal/Regional

362556

Käynnissä

Är igång

www.heinijarvi.fi
www.heinijarvi.kuvat.fi
Facebook Heinijärven Suojelu ry

Heinijärven Suojelu ry:n hankkeen ensimmäisessä vaiheessa hankitaan taustatietoa jatkosuunnittelua varten. Tarkoituksena on mitata joen virtaamat eri vuodenaikoina ja selvittää jokiuomassa tarvittavat toimenpiteet.

Nyt hankittavan taustatiedon avulla pyritään löytämään kaikkia tahoja tyydyttävä ratkaisu vedenpinnan tasaamiseksi ja etenkin alimpien vedenkorkeuksien hallitsemiseksi.

3531.35

SO8

3923.72

LounaPlussa ry

LounaPlussa ry

2027-12-31 23:59:59

Euroopan maaseuturahasto 2023–2027

Europeiska landsbygdsfonden 2023–2027

0

Pienhankkeet

Småskaliga projekt

Kehittämishanke

Utvecklingsprojekt

Pienhankkeena toteutettava ympäristö- ja ilmastokehittämishanke

Utvecklingsprojekt för miljö och klimat som genomförs som småskaliga projekt

TAMMELA

TAMMELA

90

2025-12-19T13:47:46.961633Z

1518.48

1306.6

706.27

0

Mörtflada-Strömmen kunnostushankkeen sedimenttitutkimus

Pienhankkeena toteutettava ympäristö- ja ilmastokehittämishanke

Utvecklingsprojekt för miljö och klimat som genomförs som småskaliga projekt

2025-11-15 00:00:00

Itämeri ;Luonnon monimuotoisuus;Vesienhoito, vesistön kunnostus

Naturens mångfald;Vattenvård, restaurering av vattendrag;Östersjön

Uudenmaan elinvoimakeskus

Livskraftscentralen i Nyland

4

Hanketuki

Projektstöd

Miljövännerna på Våtskär rf, Våtskärin ympäristöystävät ry

Paikallinen/Alueellinen

Lokal/Regional

362511

Päättynyt

Avslutat

Ei ole

Pienhankkeessa teetetään sedimenttitutkimus, jota tarvitaan ruoppausluvan hakemista varten AVI:lta. Miljövännerna på Våtskär rf – Våtskärin ympäristöystävät ry suunnittelmissa on Våtskärin ja Hästön saarten välisen Strömmen-väylän sekä läheisyydessä sijaitsevan Mörtflada-lahden vesistökunnostushanke. Alue on viimeksi kunnostettu 1990-luvulla, ja erityisesti Mörtfladan veden vaihtuvuus on heikko, mikä on lisännyt ärviän aiheuttamaa umpeenkasvua. Kunnostuksessa poistetaan järviruokoa juurineen kelluvalla kauharuoppaajalla lokakuussa 2026.

Sedimenttitutkimus selvittää, soveltuvatko pohjasedimentit läjitettäviksi ruoppausmassoiksi. Hankkeen tavoitteena on parantaa veden laatua tehostamalla Strömmen-väylän luonnollista virtausta ja veden vaihtuvuutta.

Kunnostuksen odotetaan parantavan Strömmenin ja Mörtfladan ekologista tilaa. Sedimenttitutkimus varmistaa ruoppausmassojen turvallisen hyödyntämisen ja mahdollistaa kunnostustöiden etenemisen suunnitellusti. Ruovikon poisto ja väylän ruoppaus vahvistavat luonnollista virtausta, tehostavat veden vaihtumista ja vähentävät umpeenkasvua sekä ärviän aiheuttamia ongelmia. Vedenlaadun paraneminen, pienenevä ravinnekuormitus ja kasvava virkistysarvo tukevat myös alueen monimuotoisuutta ja elinympäristöjen palautumista kestävämpään tilaan.

Hankkeesta tulevat hyötymään alueen asukkaat, vapaa-ajanasukkaat, Loviisan seudun matkailijat ja alueen virkistyskäyttäjät.

2008

SO8

5020

Kehittämisyhdistys SILMU ry

Utvecklingsförening SILMU rf

2026-03-31 11:49:49

Euroopan maaseuturahasto 2023–2027

Europeiska landsbygdsfonden 2023–2027

0

Pienhankkeet

Småskaliga projekt

Kehittämishanke

Utvecklingsprojekt

Pienhankkeena toteutettava ympäristö- ja ilmastokehittämishanke

Utvecklingsprojekt för miljö och klimat som genomförs som småskaliga projekt

LOVIISA

LOVISA

40

2026-03-31T08:49:49.860Z

Sedimenttitutkimus tehtiin kohdealueella fyysisesti ja näytteenotoista vastasi Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n sertifioitu ympäristönäytteenottaja. 10.12.2025 toteutetussa näytteenotossa noudatettiin ympäristöhallinnon yleistä ohjeistusta (Mäkelä ym. 1992, Kettunen ym. 2008). Sedimenttinäytteet otettiin kolmelta eri alueelta (Mörtfladan suu, Strömmenin länsipää ja Strömmenin kaakkoispää) venettä ja Van Veen-noudinta käyttäen. Sedimenttinäytteiden käsittelystä ja analysoinnista vastasi akkreditoitu Eurofins Environment Testing Finland Oy.
Hanke toteutui sovitussa aikataulussa ja sovitussa budjetissa. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n toiminta oli ammattitaitoista ja tilaaja oli koko ajan tietoinen hankkeen etenemisestä. Riskejä, haasteita tai epäonnistumisia ei havaittu.

Kolmelta näytealueelta otettujen sedimenttinäytteiden analyysien perusteella Våtskärin Strömmens-Mörtfladan alueen sedimentti oli suurimmaksi osaksi luonnontilaista tai lähes luonnontilaista. Raskasmetallien ja orgaanisten tinayhdisteiden sekä öljyhiilivetyjen pitoisuudet olivat luonnontilaisen sedimentin tasoa tai alittivat määritysrajan. PCB- yhdisteitä ei havaittu. PAH-yhdisteitä havaittiin tutkimusalueella B ja C, ja pitoisuudet olivat enimmillään 1B tasolla. B- ja C-alueiden sedimentit olisivat kuitenkin PAH- pitoisuuksiensa perusteella läjitettävissä hyville tai tyydyttäville läjitysalueille. Sedimentti oli alueella B ja C myös eroosioherkkä tai sen rajamailla johtuen sedimentin alhaisesta irtotiheydestä ja orgaanisen aineksen suuresta määrästä. PIMA-asetuksen mukaan sedimenttiä ei katsota pilaantuneeksi.

Tulokset kertovat, että alueen sedimentti on luonnontilaista ja läjitettäväksi kelpaavaa. Hankkeen tavoitteena oli selvittää sedimentin laatu sekä läjityskelpoisuus tulevaa kunnostushanketta varten ja nämä tavoitteet täyttyivät täysimääräisesti. Hanke myös lisäsi alueen vesialueiden ja maanomistajien tietoutta Strömmen-Mörtflada-alueen sedimentin tilasta, joka on tähän asti ollut vain arvailujen varassa.

Hankkeesta on viestitty alueen vesialueiden ja maanomistajille yhteisissä kokouksissa sekä sähköpostilla. Sekä sedimenttitutkimuksen että kunnostushankkeen vaiheista tullaan tiedottamaan jatkossa yhdistyksen kotisivuilla https://mvv-vyy.fi/ (laajempi hanke-esittely julkaistaan Aluehallintoviraston kunnostusluvan myöntämisen jälkeen)

Sedimenttitutkimuksella Mörtflada–Strömmenin alueella arvioidaan olevan merkittäviä pitkän aikavälin ympäristöllisiä, tiedollisia ja hallinnollisia vaikutuksia. Hanke tuottaa perustietoa alueen sedimenttien laadusta, haitta-ainepitoisuuksista ja kerrostumisprosesseista, mikä luo edellytykset kestävämmälle rannikko- ja vesialueiden käytölle tulevaisuudessa.

Pitkällä aikavälillä hankkeen vaikutukset näkyvät erityisesti parantuneena ymmärryksenä alueen ympäristöriskeistä ja niiden kehityksestä sekä parempana valmiutena ennakoida ja hallita ruoppauksiin, rakentamiseen ja vesistön käyttöön liittyviä ympäristövaikutuksia. Tulokset toimivat tukena alueelliselle ympäristönsuojelulle ja viranomaispäätöksenteolle

Tutkimus toimii vertailuaineistona myös tuleville seurannoille ja mahdollistaa muutosten arvioinnin pitkällä aikajänteellä.

Hankkeen vaikuttavuus ja saavutetut tulokset

Hankkeen keskeinen vaikuttavuus perustuu luotettavaan, aluekohtaisesti kerättyyn tutkimustietoon, jota ei aiemmin ole ollut käytettävissä samassa laajuudessa. Tulokset ovat täydentäneet olemassa olevaa ympäristötietoa, parantaneet päätöksenteon tietopohjaa sekä lisänneet ymmärrystä sedimenttien merkityksestä vesialueen ekologiselle tilalle.

Hankkeen toiminta on edistänyt myös yhteistyötä eri toimijoiden välillä, kuten tutkijoiden, viranomaisten ja paikallisten sidosryhmien kesken. Tämä on lisännyt hankkeen vaikuttavuutta ja varmistanut, että tuloksia voidaan hyödyntää käytännössä.

Tulosten ja kokemusten hyödyntäminen hankkeen päättymisen jälkeen

Hankkeessa tuotettu aineisto ja saadut kokemukset hyödynnetään hankkeen päättymisen jälkeen monin tavoin kuten esimerkiksi: tutkimustuloksia käytetään jatkoseurannan ja mahdollisten jatkohankkeiden suunnittelussa, aineisto toimii taustatietona ympäristölupaprosesseissa, kaavoituksessa ja vesialueiden hoidossa.

Hankkeen aikana kehitetyt menetelmät ja toimintamallit ovat sovellettavissa myös muille vastaaville rannikkoalueille.

Hankkeen jatkosuunnitelmat

Hyödyntää tuloksia mahdollisissa jatkotutkimus- tai kunnostushankkeissa sekä käyttää aineistoa perustana ympäristön tilan parantamiseen tähtääville toimenpiteille

Varsinaista tutkimustoimintaa ei välttämättä jatketa samassa laajuudessa, mutta hanke luo edellytykset pitkäjänteiselle ja kustannustehokkaalle seurannalle.

Kohteen ylläpito hankkeen jälkeen

Hankkeen kohdetta ja siitä saatua tietoa ylläpidetään hankkeen päättymisen jälkeen alueellisten viranomaisten ja muiden vastuullisten toimijoiden toimesta. Ylläpito tarkoittaa käytännössä tiedon säilyttämistä ja tulosten hyödyntämistä päätöksenteossa.

Yhteiskunnallinen hyöty ja hyödynsaajat

Hanke hyödyttää yhteiskuntaa pitkällä aikavälillä tukemalla ympäristönsuojelua ja vesienhoitoa sekä kestävää alueiden käyttöä.
Hyödynsaajia ovat viranomaiset ja päätöksentekijät, tutkijat ja asiantuntijat sekä paikalliset toimijat ja asukkaat

Kymijoen vesi ja ympäristö ry toteutti Miljövännera på Våtskär rf – Våtskärin ympäristöystävät ry toimeksiannosta sedimenttitutkimuksen Våtskärin ja Hästön saarten välisellä Strömmen-Mörtflada-alueella joulukuussa 2025. Sedimenttitutkimuksella haluttiin selvittää alueen pohjan sedimenttien koostumus myöhemmin toteutettavaa alueen vesistökunnostusta varten. Toteutettu sedimenttitutkimus ja näytteiden ympäristölain arvot täyttävät tulokset ovat Lupa- ja valvontaviraston (ent. Aluehallintoviraston) myöntämän vesistökunnostusluvan vaatimuksia.

863.44

742.96

401.6

0

Perhonjoki -projekti

Pienhankkeena toteutettava ympäristö- ja ilmastokehittämishanke

Utvecklingsprojekt för miljö och klimat som genomförs som småskaliga projekt

2025-04-24 00:00:00

Kylä;Liikunta;Luonnon monimuotoisuus;Maisema ;Matkailu;Monimuotoisuus;Reitistö;Vesienhoito, vesistön kunnostus;Yhteisöllisyys, yhteisö, osallisuus;Ympäristötietoisuus

By;Gemenskap, delaktighet;Landskap;Leder;Miljömedvetenhet;Motion;Mångfald;Naturens mångfald;Turism;Vattenvård, restaurering av vattendrag

Pohjanmaan elinvoimakeskus

Livskraftscentralen i Österbotten

1

Hanketuki

Projektstöd

Möttösen Kyläyhdistys ry

Paikallinen/Alueellinen

Lokal/Regional

336004

Käynnissä

Är igång

fb- Möttösen Kyläyhdistys

Projektin tarkoituksena on siistiä ja maisemoida Perhonjoen rantaviivaa. Perhonjoelta lähtee esimerkiksi oikein hyvä melontareitti ja on tarkoitus, että rantojen raivaamisella avaamme reittiä edelleen siihen kuntoon, että sitä voidaan käyttää myös laajemmassa mittakaavassa. Alueen maanomistajat ja aktiiviset toimijat ovat olleet erittäin myötämielisiä hankkeelle ja talkooväkeä löytyy. Hankkeessa parannetaan ympäristön ja vesistön tilaa ja edistetään luonnon monimuotoisuutta. Melontareitin avaaminen tuo uusia mahdollisuuksia hyödyntää luontomatkailua kalastuksen, melomisen ja luonnossa liikkumisen parissa.

7200

SO8

8000

Pirityiset ry

Pirityiset ry

2027-12-31 23:59:59

Euroopan maaseuturahasto 2023–2027

Europeiska landsbygdsfonden 2023–2027

0

Pienhankkeet

Småskaliga projekt

Kehittämishanke

Utvecklingsprojekt

Pienhankkeena toteutettava ympäristö- ja ilmastokehittämishanke

Utvecklingsprojekt för miljö och klimat som genomförs som småskaliga projekt

PERHO

PERHO

90

2025-06-25T11:21:24.032627Z

3096

2664

1440

Kuhajärvi Pellosjärvi valuma-alueselvitys

Pienhankkeena toteutettava ympäristö- ja ilmastokehittämishanke

Utvecklingsprojekt för miljö och klimat som genomförs som småskaliga projekt

2025-02-25 00:00:00

Kylä;Sosiaalinen pääoma;Turvallisuus;Vapaa-ajan asukkaat ;Vesi;Vesienhoito, vesistön kunnostus;Vesiensuojelu;Yhteisöllisyys, yhteisö, osallisuus;Ympäristötietoisuus

By;Fritidsboende ;Gemenskap, delaktighet;Miljömedvetenhet;Socialt kapital;Säkerhet;Vatten;Vattenskydd;Vattenvård, restaurering av vattendrag

Itä-Suomen elinvoimakeskus

Livskraftscentralen i Östra Finland

4

Hanketuki

Projektstöd

Kuhajärvi Pellosjärvi ry

Paikallinen/Alueellinen

Lokal/Regional

329452

Päättynyt

Avslutat

Hankkeessa edistetään vesistöjen hyvän tilan saavuttamista sekä monipuolista käyttöä. Hanke edistää Savon Luotsi Leader ry:n strategian tavoitteita. Alueen elinvoimaa lisätään kestävään kehityksen keinoin yhdessä tekemällä ja samalla mahdollistetaan vesistötuntemuksen ja ammattitaidon lisääntyminen toteuttamalla hanke oppilastyönä. Hankkeella on myös kalataloudellista merkitystä. Hankkeessa tutkitaan vesistöjen tilaa, joiden välittömässä läheisyydessä sijaitsee yhdyskunnan vedenhankinnan kannalta tärkeä pohjavesialue, josta suuri osa kaupunkikeskustan käyttövedestä otetaan. Hankkeella turvataan puhtaan veden saantia, jota kautta sillä on myös merkittävää yhteiskunnallista vaikutusta.

Hankkeen tavoitteena on kartoittaa vesistökuormituksen lähteitä ja laatia jatkotoimenpidesuunnitelma kunnostusratkaisujen toteuttamiselle. Toiminnan jatkuvuutta varmistetaan jatkohankkeilla.

Hankkeen merkittävin vaikutus kohdistuu virkistysmahdollisuuksien paranemiseen, kuten luonnossa liikkumiseen, luontomatkailuun, virkistyskalastukseen ja uimiseen. Hanke hyödyttää vesistöjen rannalla sijaitsevien vakituisessa asutuksessa, loma-asutuksessa ja matkailukäytössä olevien rantakiinteistöjen virkistyskäyttöä. Hanke lisää yhdessä tekemisen kautta alueen asukkaiden yhteisöllisyyttä, yhteistyötä ja verkostoitumista.

Hankkeen toteuttajana on Kuhajärvi Pellosjärvi ry. Yhteistyökumppaneina ovat Karelia ammattikorkeakoulu, Etelä-Savon ELY-keskus ja Savonlinnan kaupunki.

Hankkeen toteutusaika on 25.2.-31.12.2025.

Toteutusalue on Kuhajärven ja Pellosjärven alueet valuma-alueineen.

6207.01

SO8

6207.01

SavonLuotsi Leader ry

SavonLuotsi Leader ry

2025-12-31 00:00:00

Euroopan maaseuturahasto 2023–2027

Europeiska landsbygdsfonden 2023–2027

0

Pienhankkeet

Småskaliga projekt

Kehittämishanke

Utvecklingsprojekt

Pienhankkeena toteutettava ympäristö- ja ilmastokehittämishanke

Utvecklingsprojekt för miljö och klimat som genomförs som småskaliga projekt

SAVONLINNA

NYSLOTT

100

2026-05-29T06:20:16.505Z

Suunnitelman laati Karelia-ammattikorkeakoulun opettaja Tarmo Tossavainen. Tutkimuksesta on tehnyt lopputyön Esa-Pekka Ahosola. Tutkimukseen osallistui myös oppilasryhmä ja ELY-keskus.
Kuhajärveen ja Pellosjärveen kairattiin reikiä, joista otettiin vesi-, sedimentti- ja happinäytteitä. Tulokset ja kartta löytyvät lopputyöstä.
ELY-keskus otti vesinäytteet laskuojista, joista on myös lopputyössä kartta. Kaikki toimi suunnitelman mukaisesti. Olimme yhdistyksenä mukana katsomassa, kun nämä tapahtuivat maaliskuun ja huhtikuun aikana. Heinäkuun ojanäytteet ELY-keskus kävi ottamassa yksin. 21.10.2025 ojanäytteissä oli mukana Esa-Pekka Ahosola, ELY-keskus ja yhdistys.

Kun oli hyvä suunnitelma, kaikki toimi loistavasti. Opiskelijat saivat käytännön oppia, Esa-Pekka lopputyön ja yhdistys kattavat tulokset järvien tilasta ja suunnitelman, miten voisimme järvien tilaa parantaa.

Hankkeessa otettiin vesistöistä mm. vesi-, sedimentti- ja happinäytteet, syvyys- ja näkyvyysmittaukset. Tulokset analysoitiin Karelia ammattikorkeskoulussa ja ELY-keskuksessa. Hankkeen tuloksena syntyi oppilastyö, analyysit ja jatkotoimenpidesuunnitelma.

Tutkimuksen tulokset osoittavat, että Pellos- ja Kuhajärven ekologinen tila on
pääosin tyydyttävä, mutta rehevöitymisen merkit ovat selvästi havaittavissa. Pellosjärveen laskee suurin osa pelto-ojista ja tämän jälkeen Taipalejokea pitkin Kuhajärveen ja Kaivantoon, jonka alla on Seppäharjun pohjavesialue. Kuhajärveen laskee Makkosenlahteen laskeva oja lentokentän alueelta.

Hankkeen avulla on havaittu tarve kokonaisvaltaisille kunnostustoimenpiteille, joissa yhdistyvät valuma-alueen hallinta ja järvikohtaiset menetelmät. Kokonaisuutena fosforimallitarkastelu ja valuma alueen mittaukset osoittavat, että Kuhajärven rehevöityminen ei ensisijaisesti johdu ulkoisesta fosforikuormituksesta. Pellosjärvi on typen osalta voimakkaasti rehevöitynyt, ja typpikuormitus muodostaa yhden järven keskeisimmistä ekologisista kuormitustekijöistä.

Valuma-alueen kuormituksen vähentäminen osoittautui keskeisimmäksi
tekijäksi järvien tilan parantamisessa. Kosteikot ja laskeutusaltaat toimivat ennaltaehkäisevinä rakenteina, jotka tasaavat tulevien tulvahuippujen aiheuttamia kuormituspiikkejä ja pidättävät sekä kiintoainetta että ravinteita valuma alueelta. Kosteikkojen ja laskeutusaltaiden
toteuttaminen on realistinen ja tehokas keino, lisäksi hapetus ja
hoitokalastus voivat täydentää kunnostusta. Jatkotoimenpiteiden suunnittelu ja rahoitus on hankkeen yhteistyökumppanina olleen Savonlinnan kaupungin ympäristötoimen vastuulla.

Hankkeessa tutkittiin Kuhajärven ja Pellosjärven vesistöjen tilaa, joiden välittömässä läheisyydessä sijaitsee yhdyskunnan vedenhankinnan kannalta tärkeä pohjavesialue, josta suuri osa kaupunkikeskustan käyttövedestä otetaan. Hankkeen tavoitteena oli kartoittaa vesistökuormituksen lähteitä ja laatia jatkotoimenpide-ehdotuksia kunnostusratkaisujen toteuttamiselle.

Hanke toteutui suunnitelman mukaisesti. Hankkeessa otettiin vesistöistä mm. vesi-, sedimentti- ja happinäytteet, syvyys- ja näkyvyysmittaukset. Tulokset analysoitiin Karelia ammattikorkeskoulussa ja ELY-keskuksessa. Hankkeen tuloksena syntyi oppilastyö, analyysit ja jatkotoimenpidesuunnitelma.

Hankkeen toteuttajana oli Kuhajärvi Pellosjärvi ry. Yhteistyökumppaneina olivat Karelia ammattikorkeakoulu, Etelä-Savon ELY-keskus ja Savonlinnan kaupunki. Hanke toteutettiin 25.2.-31.12.2025.

2669.01

1837.28

459.32

1241.4

Taattistenjärven kalakantojen elvyttäminen

Pienhankkeena toteutettava ympäristö- ja ilmastokehittämishanke

Utvecklingsprojekt för miljö och klimat som genomförs som småskaliga projekt

2024-09-19 00:00:00

Luonnon monimuotoisuus;Vesienhoito, vesistön kunnostus

Naturens mångfald;Vattenvård, restaurering av vattendrag

Lounais-Suomen elinvoimakeskus

Livskraftscentralen i Sydvästra Finland

3

Hanketuki

Projektstöd

Taattistenjärven suojeluyhdistys ry

Paikallinen/Alueellinen

Lokal/Regional

310051

Käynnissä

Är igång

Naantalin suurin sisäjärvi Taattistenjärvi on säilynyt sinilevistä vapaana lämpimistä kesistä huolimatta. Järven virkistyskäyttö on kasvanut mm. uintimahdollisuuksien takia. Järveen on aiemmin istutettu mm. kuhaa, mikä on osaltaan vähentänyt järven särkikalakantoja,
Taattistenjärven Suojeluyhdistyksellä on ELY-keskukselta saatu lupa siian istutukseen. Istutuksilla tavoitellaan järven virkistysarvon kohotusta ja kotitarvekalastuksen lisäämistä, mikä osaltaan säilyttäisi järven tasapainoa.
Hanke on kaksivuotinen projekti, jona aikana järveen istutettaisiin 5000 planktonsiian poikasta kahdessa erässä.

1980

SO8

2200

Varsin Hyvä ry

Varsin Hyvä ry

2027-12-31 00:00:00

Euroopan maaseuturahasto 2023–2027

Europeiska landsbygdsfonden 2023–2027

0

Pienhankkeet

Småskaliga projekt

Kehittämishanke

Utvecklingsprojekt

Pienhankkeena toteutettava ympäristö- ja ilmastokehittämishanke

Utvecklingsprojekt för miljö och klimat som genomförs som småskaliga projekt

NAANTALI

NÅDENDAL

90

2025-12-05T08:44:03.775557Z

851.4

732.6

396