Tyrnävä-Kempele Viljelijöiden Yhteistyön Eväät (TYKEVÄ)

Maatilojen kehittämisen yhteistyöhankkeet

Samarbetsprojekt för utveckling av gårdar

2024-04-30 00:00:00

Biopolttoaineet;Biotalous;Hiilineutraalisuus, hiilinielu ja hiilensidonta;Investoinnit biokaasun ja kierrätysravinteiden tuotantoon ja käyttöön;Kiertotalous;Kustannustehokkuus;Liiketoimintaosaaminen;Resurssitehokkuus;Tuotekehitys ;Yrittäjyyden edistäminen

Biobränslen;Bioekonomi;Cirkulär ekonomi;Främjande av företagande;Investeringar i produktion och användning av biogas och återvunna näringsämnen;Kolneutralitet, kolsänka och kolbindning;Kostnadseffektivitet;Kunskaper om affärsverksamhet;Produktutveckling;Resurseffektivitet

Pohjois-Suomen elinvoimakeskus

Livskraftscentralen i Norra Finland

1

Hanketuki

Projektstöd

Tyrnävän Kehitys Oy

Paikallinen/Alueellinen

Lokal/Regional

294297

Päättynyt

Avslutat

Hankkeen tavoitteena on luoda mukana olevien maatilojen ja alueelle suunnitellun biokaasulaitoksen välille uusia yhteistyömalleja, selvittää miten yhteistyömallit hyödyttävät tiloja kokonaisuus näkökulmasta mahdollisen biokaasulaitoksen asiakkaina, millaisia eri rooleja alueen viljelijät voivat ottaa eri yhteistyömalleissa sekä millaisia mahdollisuuksia nämä eri roolit tuovat tilojen kannattavuuteen.

27750

SO2

37000

2025-12-31 00:00:00

Euroopan maaseuturahasto 2023–2027

Europeiska landsbygdsfonden 2023–2027

0

Yhteistyöhankkeet

Samarbetsprojekt

Viljelijäryhmähanke

Jordbrukargruppsprojekt

Viljelijäryhmähanke maatilojen kilpailukyvyn kehittämiseen ja tilojen nykyaikaistamiseen

Jordbrukargruppsprojekt för att utveckla gårdarnas konkurrenskraft och modernisera gårdarna

TYRNÄVÄ

TYRNÄVÄ

75

2024-06-18T09:07:39.141Z

Hankkeen lähtökohtana oli jatkaa jo tehtyä työtä mahdollisen biokaasulaitoksen käynnistämisestä Tyrnävälle. Hankkeessa oli kuusi erillistä työpakettia, jotka sisälsivät viljelijäryhmässä olevien tilojen tarpeita. Tarpeet oli selvitetty ennen hankkeen hakua mukana olevien viljelijöiden kanssa.

TP1 Yhteistyömallien suunnittelu, tulokset:
Hankkeessa mukana olevien tilojen kanssa suunniteltiin yhdessä millaisia yhteistyömalleja on mahdollista muodostaa nurmenviljelyn, oljen korjuulle ja keruulle mahdollista biokaasulaitosta varten. Selvitettiin eri syötteiden sisältämät ravinteet, jotka palautuvat syötteitä toimittaville tiloilla ja selvitettiin vastuurajapintoja syötteiden toimituksiin.

TP2 Mädätysjäännöksen ravinnesisällön selvitys, tulokset:
Ryhmän kanssa määriteltiin laitoksen syötepohja, jonka ravinnepitoisuus haluttiin selvittää ja kuinka paljon eri ravinteita (Typpi, Fosfori, Kalium) kultakin tilalta kulkeutuisi laitokselle keskimäärin. Selvitettiin kuinka paljon eri ravinteita (N,P,K) mahdollisen biokaasulaitoksen mädätysjäännös sisältäisi ja niiden vaikutuksia laitoskäsittelyssä eri ravinteille. Selvitettiin myös mikäli laitoksessa olisi separaattori ja sen vaikutusta mahdollisen biokaasulaitoksen mädätysjäännös sisältäisi ja niiden vaikutuksia laitoskäsittelyssä eri ravinteille. Selvitettiin kuinka paljon eri ravinteita jakaantuisi niin separoituun nestejakeeseen kuin kiintojakeeseen. Käytiin tilojen kanssa läpi, kuinka ravinnetase toimii biokaasulaitoksella.

TP3 Logistiikkamallien laskenta, tulokset:
Hankkeessa saatiin tietoa mitä mädätysjäännöksiä voidaan tiloille toimittaa. Käytiin läpi mitä mädätysjäännöksiä tilat voivat hyödyntää tilojen peloilla ja mitä mädätysjäännöksillä voisi korvata nykyisisä lannoitteita. Mallinnettiin paikkatieto-ohjelmistolla eri mädätysjäännösjakeiden kuljetukset tiloille ja kuljetuksesta muodostuvat kulut. Simuloitiin eri muuttujien vaikutuksia maatilojen saamiin logistiikkahyötyihin.

TP4 Kasvitaudinaiheuttajien riskien minimointi ja heijasteet maatiloihin, tulokset:
Tunnistettiin ja kirjattiin, mitkä ovat keskeisimmät kasvitaudinaiheuttajat, jotka koetaan uhaksi High Grade alueen siemenperunaviljelylle. Selvitettiin Ruokaviraston ohjeistukset mädätysjäännöksen hygienisoinnille ja muille Ruokaviraston reunaehdoille. Selvitettiin millä keinolla kasvitaudinaiheuttajien muodostama riskiä saadaan minimoitua syötteen ja mädätysjäännöksen kokonaisketjussa ja selvitettiin mädätysjäännöksen käsittelymenetelmiä, jotta se olisi tiloille mahdollisen käyttökelpoisessa muodossa, mutta samalla myös kannattavaa toimintaa mahdolliselle biokaasulaitokselle. Kasvitautien riskeistä High Grade alueella ei päästä nolla tasolle millään menetelmin, mutta hankkeessa tunnistetuilla vastuullisuustoimenpiteillä biokaasuyhtiö pystyy minimoimaan kasvintuhoojien leviämisriskin alueella. Tämän työpaketin kohdassa pidetiin Tyrnävällä avoin tilaisuus mitä kaikkea mahdollisen Biokaasulaitoksen investoinnille on tehty. Tilaisuudessa käytiin syvällisesti läpi mahdolliset riskit huomioiden alueen High Grade status ja siihen liittyvä siemenperunaviljelyn rooli alueella ja myös siemenperunan huoltovarmuus. Riski kasvitautien leviämiselle tulee monesta asiasta, joista ehkä suurin on liikenne mitä High Grade alueen läpi kulkee. Mahdollisen biokaasulaitoksen perustaminen ja sen toiminta tultaisiin hoitamaan siten, että kaikki mahdolliset kasvitautiriskit minimoitaisiin. Yhtenä esimerkkinä riskien minimointiin on siemenperunatilojen tehtävä harkinta ottaako vastaa biokaasulaitoksen tuottamaa mädätysjäännöstä omille peloille.

TP5 Yhteistyömallien taloudelliset heijasteet eri tyyppisille maatiloille, tulokset:
Tilojen kanssa käytyjen keskustelujen pohjalta tehtiin yhteistyömalleja siitä miten eri yhteistyömallit tuovat taloudellista kannattavuutta tiloille. Neljälle tilalle tehtiin simulointi siitä millaisia taloudellisia heijasteita yhteistyömalleilla ja biokaasulaitoksella olisi näille tiloille ja simulointia hyödynnettiin muihin hankkeessa oleviin tiloihin. Näin neljälle tilalle saatiin tuotettua tilakohtainen tulos taloudellisista hyödyistä, joita yhteistyö heille toisi. Simulointien taloudellisia tuloksia ja muita simuloinnissa havaittuja heijasteita käytiin läpi tilakohtaisesti. Lisäksi käytiin läpi keskeisimmät tehtyjen simulointien tulokset viljelijäryhmän kanssa ja hahmotettiin, mitä yhteistyömallit toisivat alueelle kokonaisuudessaan elinvoiman näkökulmasta. Simuloinnin tuloksena oli, että kaikilla hankkeessa mukana oleville tiloille yhteistyö toisi lisää liikevaihtoa ja kannattavuutta. Tulokset vaihtelivat tiloilla, tämä johtui tilojen koosta ja tuotantosuunnista. Merkittävää oli kuitenkin tuloksissa se, että kannattavuus kasvaisi kaikilla tiloilla yhteistyön avulla ja tulosten mukaan biokaasulaitos olisi mielekästä rakentaa.

TP6 Ryhmän sparraus ja yhteistyösopimusten suunnittelu, tulokset:
Toteutettujen työpakettien TP1-TP5 aikana saatiin tehtyä alustavat yhteistyömallit tilojen välille, joissa eri reunaehdot tulivat huomioiduksi. Yhteistyömallit olivat tilojen mukaan kattavat ja niiden muokkaaminen tapauskohtaisesti kätevää. TP6 tavoite oli tukea hankkeen aikana viljelijöitä eri hankkeessa nousevissa asioissa ja mahdollisen biokaasulaitoksen liiketoimintaa koskevissa asioissa. Näissä tavoitteissa onnistuttiin hyvin. Tämä johtui yhteisten säännöllisten palaverien pitämisestä, joita pidettiin pääsääntöisesti joka toinen viikko. Säännöllisillä palavereilla saatiin viljelijät myös sitoutumaan hankkeeseen hyvin. Tässä työpaketissa saatiin tehtyä alustavat sopimusmallit niin syötteen kuin mädätysjäännöstä koskevasta yhteistyöstä, toimitus sekä erilaisista reunaehdoista.

Hankkeen kustannukset olivat pääsääntöisesti suunnitelman mukaiset. Taloushallinnon ja yhteisten tapaamisiin kohdistetut kustannukset olivat suunniteltua pienemmät.

Hankkeen aikana haasteita olivat lähinnä viljelijöiden omat kiireet omilla tiloilla syksyllä 2024 ja keväällä 2025, jolloin tiloilla on kiireisimmät ajat. Näitä haasteita kumottiin muuttamalla palaveriaikoja mahdollisen monelle sopiviksi, tässä myös ulkopuolinen asiantuntija taho oli hyvin joustava.

Hankkeessa oli 10 tilaa, määrä on iso, jotta tuloksia olisivat kaikille osallistujille käyttökelpoisia ja tasapuolisia on myös haaste. Tässä kuitenkin onnistuttiin hyvin. Tilojen simuloinnit ja niiden tulosten soveltaminen toi kaikille tiloille tieto, miten yhteistyömallit lisäävät tilojen kannattavuutta. Näistä laskelmista viljelijät olivat kovin tyytyväisiä, kun selvästi näkivät mitä yhteistyö toisi omaan liiketoimintaan.

Hankkeessa mukana olevilta tiloilta saatiin selville eri ravinteiden (Typpi (N), Fosfori (P), Kalium (K)) määrät, joita kultakin tilalta kulkeutuisi mahdolliselle biokaasulaitokselle syötteen mukana. Tämä tulos antoi myös tietoa tiloille maassa olevasta ravinnepitoisuudesta.
Saatiin selville kuinka paljon eri ravinteita (N, P, K) mahdollisen biokaasulaitoksen mädätysjäännös sisältäisi ja mitä vaikutuksia ravinteille on biokaasulaitoskäsittelyssä.
Vaihtoehtoisesti saatiin selville eri ravinteiden (N, P, K) jakautumien mikäli biokaasulaitoksessa olisi separaattori miten ravinteet jakautuisivat separoituun neste- ja kiintojakeeseen.
Saatiin tieto siitä mitä mädätysjäännöksiä voidaan toimittaa millekin tilalle ja mitä mädätysjäännöstä tilat voivat hyödyntää. Logistiikka mallinnuksella saatiin selville syötteen ja mädätysjäännöksen logistiikka kulut tiloilta mahdolliselle biokaasulaitokselle. Mallinnuksessa muuttujina olivat kuormakoot ja kuljetuskaluston eri tyypit, lastaus- ja purkuajat, urakointihinnat, kuljetus matkat.
Tunnistettiin mitkä ovat keskeisimmät kasvitaudinaiheuttajat, jotka koetaan uhkaksi High Grade alueen siemenperunaviljelyyn. Saatiin Ruokavirastosta ohjeistusta muun muassa mädätysjäännöksen tarvittavalle hygienisoinnille sekä muita Ruokaviraston reunaehtoja liittyen biokaasulaitoksen mädätysjäännöksen käyttöön alueen tiloilla.
Selvitettiin millä keinoilla kasvitaudinaiheuttajien muodostamia riskejä saadaan minimoitua syötteen hankinnasta ja varastoinnissa, mitkä on oltava biokaasureaktorin prosessiolosuhteet, miten hoidetaan mädätysjäännöksen hygienisointi, millainen on oltava omavalvonta, miten pitää hoitaa kuljetuskaluston pesu ja puhdistus.
Saatiin tilakohtaisia tuloksia taloudellisista vaikutteista simuloinnin avulla mitä heijasteita yhteistyömallit toisivat tiloille kannattavuuden näkökulmasta.
Luotiin sopimusmalleja niin syötteen kuin mädätysjäännökseen liittyvistä asioista muun muassa vastuista tuottajan ja ostajan näkökulmasta, mitä laadullisia vaatimuksia on syötteellä ja mädätysjäännöksellä, logistiikkaan liittyvistä asioista eri reunaehdoista jne.
Hankkeesta on kerrottu hallinnoijan www-kotisivuilla. Hankkeen aikana on pidetty julkisia tilaisuuksia, joista on paikallislehti tehnyt artikkeleita. Näissä etenkin High Grade liittyvän statuksen säilyttämien Tyrnävällä on nousut hyvin esiin.
Tulokset on käyty yhteisissä palaverissa läpi ja lisäksi niitä on käyty tarpeen mukaan yksittäisen tilan kanssa läpi.
Hankkeessa saadut tulokset ovat pitkälti tilakohtaisia ja siten vain hankkeessa mukana olevien tilojen tiedossa ja erikseen sopien tietoja on laitettu julkiseen jakeluun.
Hankkeen sivutuotteena on tullut viljelijöille lisää informaatiota mahdollisen biokaasulaitokseen sen investointiin, toimintaan jne.
Hankkeen hallinnoija on viestittänyt rahoittajan ohjeen mukaan hankkeesta ja hankkeesta on tiedot hallinnoijan tiloissa.

Pidemmän aikavälin vaikutuksia on se, että hankkeessa mukana olevien toimijoiden omistuksessa oleva High Grade Biokaasu Oy on hakenut ja saanut biokaasulaitoksen investointia varten Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselta investoinnin toteutettavuusselvitystä varten tukirahoitusta.
Lisäksi hanke tuotti osallistujille materiaalia ja tietoa laajasti liittyen mahdollisen biokaasulaitoksen liittyvään toimintaan; itse laitoksen tuottavuuteen, mukana olevien tilojen mahdolliseen lisäansaintaan, eri yhteistyömalleja mitä tilat voivat hyödyntää vaikka itse biokaasulaitos investointia ei toteutettaisi.
Hankkeen julkinen osuus nosti tietoisuuteen High Grade -statuksen merkityksen Tyrnävällä sekä miten sitä on edelleen tuotava esille kunnan toimesta sekä miten siitä tulee viestittää niin kuntalaisille kuin täällä vieraileville. Hanke on nostanut High Grade -statuksen tasolle, jossa se olisi pitänyt olla kunnan, viljelijöiden ja muiden toimijoiden ajatuksessa ja alueen hyödyntämisessä.
Hankkeen loppuraportin valmistumisen aikana ei ole vielä tietoa mitä tuloksia saadaan biokaasulaitoksen toteutettavuusinvestointi selvityksen osalta. Jos ja kuten näyttää tämän hankkeen tulosten osalta ja aikaisempien tulosten osalta biokaasulaitos investointi näyttää kannattavalta hankkeelta. Näin ollen biokaasulaitosinvestointi toteutuessaan on myös osittain tämän hankkeen ansiota. Biokaasulaitos toisi lisää työpaikkoja Tyrnävälle, se toisi alueen usealle toimijalle lisää liikevaihtoa muun muassa logistiikan hoidossa sekä syötteen ja mädätysjäännöksen kuljetuksissa. Biokaasulaitos toisi myös syötettä tuotaville tiloille lisää liikevaihtoa sekä mädätysjäännös pienentäisi lannoitteiden hankintaa. Näin tilojen kokonaiskannattavuus kasvaisi, joka olisi hyväksi kun tilat ovat alkutuotannon toimialla ja heidän tuottamat tuotteet hinnoitellaan muuten kuin markkinaehtoisesti.
Kyseisen hankkeen osalta ei ole muita jatkosuunnitelmia kuin High Grade Biokaasu Oy:n investoinnin toteutettavuusselvitys. Tämä hanke oli kolmas liittyen mahdollisen Biokaasulaitoksen investointiin. Tehtyjen ja toteutettavuusselvityksen jälkeen on materiaalia niin paljon, että hankkeessa mukana olevien toimijoiden on tehtävä päätös siitä lähtevätkö investoimaan biokaasulaitokseen ja millaisen laitokseen. Yhtenä vaihtoehtona on myös etsiä biokaasulaitos investoinnille muita kumppaneita sen rahoittamiselle. Tällä hankkeella on myös pystytty tukemaan biokaasulaitoksen investoinnin toteutumisen todennäköisyyttä. Jatkossa selvitettävää on se, kuinka mukana oleville toimijoille saadaan rakennettua osaamista biokaasulaitoksen operointiin, sillä viljelijöiden pääelinkeino vaatii kokopäiväisen panoksen pääelinkeinon ylläpitämiseen ja kehittämiseen.
High Grade Biokaasu Oy:n toimintaa kehitetään yrityksen toimesta sekä tämän hankkeen hallinnoijan Tyrnävän Kehitys Oy:n toimesta, niillä toimenpiteillä ja resursseilla, mitä paikallisella kehitysyhtiöllä on käytössä.
Hankkeen tuki tulee takaisin moninkertaisesti verotuloina kun Biokaasulaitos Tyrnävälle investoidaan. Biokaasulaitos tuo tiloille lisää liikevaihtoa ja tukee tilojen pääelinkeinoa. Alueen näkyvyys lisääntyy maakunnassa muuallakin toimialla, kuin alkutuotannossa. Tämä lisää veto- ja pitovoimaa kuntaan.

Tässä hankkeessa keskityttiin mukana olevien viljelijöiden ymmärryksen lisäämiseen siitä mitä tällainen yritysyhteistyö voisi tarkoittaa heidän näkökulmasta ja muiden alueen viljelijöiden näkökulmasta.
Hanke toteutui suunnitellun mukaisesti, hankkeessa pidettiin mukana olevien tilallisten kanssa palaveri pääsääntöisesti joka toinen viikko, joita veti ulkopuolinen toimija Envitecpolis Oy:n edustaja(t). Syksyllä 2024 ja keväällä 2025 aikana harvemmin, johtuen tiloilla tehtävistä syys- ja kevättöistä. Lisäksi hankkeessa mukana olevat tilat pitivät yhdessä hankehallinnoijan kanssa muutamia palaveria, joissa ei ollut mukana ulkopuolista toimijaa. Näissä tilaisuuksissa käytiin läpi Envitecpolis Oy:n toimintaa ja hankkeen kokonaisuutta. Hanke oli jatkoa 2022 tehdylle tilatulle biokaasulaitosselvitykselle Tyrnävän Kehitys Oy:n toimesta sekä viljelijöiden rahoittamalla usealle tilalle tehdystä selvityksestä mahdollisen biokaasulaitoksen käynnistämisestä Tyrnävälle. Näiden tuloksena perustettiin 2023 joulukuussa High Grade Biokaasu Oy, jossa mukana olevat tilat näkivät mahdollisen biokaasulaitoksen käynnistämiselle lisää tietoa, laitokseen liittyvistä eri näkökulmista.
Tämä hanke tuotti materiaalia mukana oleville tiloille heidän tarpeita varten. Tulosten pohjalta on High Grade Biokaasu Oy hakenut ja saanut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselta investointia varten toteuttamisselvitys tukea.

11932.5

15817.5

Yhteistyön kehittäminen biokaasun ja kiertolannoitteen tuottamiseksi -viljelijäryhmähanke (BIKI-hanke)

Maatilojen kehittämisen yhteistyöhankkeet

Samarbetsprojekt för utveckling av gårdar

2024-01-31 00:00:00

Biokaasulaitos;Hiilineutraalisuus, hiilinielu ja hiilensidonta;Ilmastonmuutos;Kiertotalous;Lihan tuotanto;Maatilojen monialaisuus ;Maidontuotanto;Nautaeläimet;Rehuntuotanto;Turve;Älymaatalous

Biogasanläggning;Cirkulär ekonomi;Foderproduktion;Gårdarnas mångprofessionella karaktär;Intelligent jordbruk;Klimatförändring;Kolneutralitet, kolsänka och kolbindning;Köttproduktion;Mjölkproduktion;Nötkreatur;Torv

Lapin elinvoimakeskus

Livskraftscentralen i Lappland

4

Hanketuki

Projektstöd

Ranuan kunta

Paikallinen/Alueellinen

Lokal/Regional

278801

Päättynyt

Avslutat

Maatiloilla heinästä ja lannasta saatava energia menee hukkaan. Maatalouden syvenevässä kriisissä ryhmää ranualaisia maanviljelijöitä kiinnostaa oman tilan yritystoiminnan kehittäminen, kustannusrakenteen ja kilpailukyvyn parantaminen kehittämällä uusia ratkaisuja hyödyntämällä maatalouden sivuvirtoja biokaasun ja kiertolannoitteiden tuottamiseksi.

Tällä viljelijäryhmähankkeella vastataan esiin nousseisiin yhteistyön kehittämisen tarpeisiin. Kymmenen ranualaista maatilaa kehittävät tuotannollista yhteistyötään sekä yhteisillä kehittämistoimenpiteillä että yhteisiin toimenpiteisiin liittyvillä maatilakohtaisilla toimenpiteillä.

Yhteistyön käytännön kehittämisen koordinoija tulee olemaan Ranuan kunnan elinkeinoyksikkö Business Ranua, jossa on vahvat osaamisresurssit kehittämiseen, hankeosaamiseen ja viestintään.

80341.5

SO2

107122

2025-05-31 00:00:00

Euroopan maaseuturahasto 2023–2027

Europeiska landsbygdsfonden 2023–2027

0

Yhteistyöhankkeet

Samarbetsprojekt

Viljelijäryhmähanke

Jordbrukargruppsprojekt

Viljelijäryhmähanke maatilojen kilpailukyvyn kehittämiseen ja tilojen nykyaikaistamiseen

Jordbrukargruppsprojekt för att utveckla gårdarnas konkurrenskraft och modernisera gårdarna

RANUA

RANUA

75

2026-05-05T12:18:03.165Z

Maatiloilla heinästä ja lannasta saatava energia menee hukkaan. Maa-talouden yhä syvenevässä kriisissä ryhmää ranualaisia maanviljelijöitä kiinnosti oman tilan yritystoiminnan kehittäminen, kustannusrakenteen ja kilpailukyvyn parantaminen kehittämällä yhteistyössä uusia ratkaisuja hyödyntämällä maatalouden sivuvirtoja biokaasun ja kiertolannoitteiden tuottamiseksi.

Ranuan kunta vastasi viljelijöiden tarpeisiin ja haki Euroopan unionin maaseuturahastosta Lapin ely-keskuksen kautta 75 %:n julkisen tuen viljelijäryhmähankkeelle.

Ranuan kunnan elinkeinoyksikkö Business Ranuan toteuttama Yhteistyön kehittäminen biokaasun ja kiertolannoitteen tuottamiseksi – viljelijäryhmähankkeen (BIKI-hankkeen) tavoitteena oli viljelijöiden tuotannollisen yhteistyön kehittäminen biokaasun ja kiertolannoitteen tuottamiseksi. Hankkeessa mukana olevien kymmenen ranualaisen tilan yrityskohtaiset tavoitteet olivat myös yhteisiä: Tilojen tavoitteena oli saada maatiloille yhteistyöstä kustannushyötyjä ja parantaa kilpailukykyä kehittämällä yhdessä uusia ratkaisuja hyödyntämällä maatalouden sivuvirtoja biokaasun ja kiertolannoitteiden tuottamiseksi.

Viljelijäryhmähankkeessa kymmenen ranualaista maatilaa kehittivät tuotannollista yhteistyötään sekä yhteisillä kehittämistoimenpiteillä että yhteisiin toimenpiteisiin liittyvillä maatilakohtaisilla toimenpiteillä. Pohjois-Suomen Biokaasu Oy ei ollut hankkeessa hyödynsaajana vaan yhteistyö-kumppanina.

Hanke käynnistyi välittömästi Lapin ely-keskuksen myönteisen tukipäätöksen jälkeen projektityöntekijän rekrytointiprosessilla. Rekrytoinnin jälkeen hankkeessa käynnistyivät hankesuunnitelmien mukaisten selvitysten kilpailuttaminen ja toteutus.

Hankkeen kolme työpakettia olivat:

– Maatilojen kestävyysjärjestelmän suunnittelu ja toteutus
– Konseptisuunnitelman, logistiikkamallinnuksen ja ravinteiden kierron tehostamisen suunnittelu ja toteutus
– Järvibiomassojen hyödyntäminen kiertotalousympäristössä

Hankkeen tilakohtaisia toimenpiteitä olivat:

– Tilakohtaisen ravinteiden kierron tehostaminen
– Tilakohtaisen hiilijalan jäljen uudelleenlaskenta

Tilakohtaiset toimenpiteet tukivat yhdessä kehittämisen päämäärää. Tilakohtaisten toimenpiteiden kustannukset olivat alle puolet hankkeen kustannuksista.

Lisäksi hankkeen projektityöntekijä toteutti hankkeessa vanhojen turvesoiden hyödyntämisen kartoittamisen sekä peltobiomassojen korjuusuunnitelman ja viljelysuunnitelman. Projektityöntekijä myös rakensi hankkeessa verkostoja kiertotalouteen liittyen.

Hanke toteutui hankesuunnitelman mukaisesti, parilla rahoittajan hyväksymillä toteutuksen aikana syntyneisiin tarpeisiin vastaavilla, kilpailutetun asiantuntijan toteuttamilla lisätöillä. Hankkeen toteutuksessa ei ollut riskejä eikä epäonnistumisia. Hankkeen kokonaiskustannukset alittuivat hieman arvioidusta.

Hankkeen ja viljelijöiden uusi toimintamalli on siirrettävissä.

Hankkeen tulokset ovat seuraavat:

– Hankkeen toimenpiteiden tuloksena viljelijöiden tuotannollinen yhteistyö biokaasun ja kiertolannoitteen tuottamiseksi kehittyi merkittävästi.
– Maatilat saavat kokonaan uuden yhteisen ansaintamallin.
– Maatilat saavat yhteistyöstä kustannushyötyjä.
– Maatilojen kilpailukyky paranee ja tilojen toiminta nykyaikaistuu.
– Maatilojen lannoiteriippuvuus vähenee.
– Maatilakohtainen hiilijalanjälki pienenee.
– Viljelijät saivat kiertotaloudesta tietoja ja taitoja

Hankkeen ja viljelijöiden uusi toimintamalli on siirrettävissä.

Hankkeesta on viestitty monikanavaisesti. Ranuan kunnan palveluksessa on pitkän toimittajataustan omaava viestintäkoordinaattori.

Hankkeen pidemmän aikavälin vaikutukset arvioidaan syntyvän hankkeen tuloksista.

Hankkeen tilat jatkavat hankkeen aikana käynnistynyttä yhteistyötä ja kehittävät toimintaansa saatujen tietojen pohjalta.

Hankkeen ja viljelijöiden uusi toimintamalli on siirrettävissä.

Ranuan kunnan elinkeinoyksikkö Business Ranuan toteuttama Yhteistyön kehittäminen biokaasun ja kiertolannoitteen tuottamiseksi – viljelijäryhmähankkeen (BIKI-hankkeen) tavoitteena oli viljelijöiden tuotannollisen yhteistyön kehittäminen biokaasun ja kiertolannoitteen tuottamiseksi.

Viljelijäryhmähankkeessa kymmenen ranualaista maatilaa kehittivät tuotannollista yhteistyötään sekä yhteisillä kehittämistoimenpiteillä että yhteisiin toimenpiteisiin liittyvillä maatilakohtaisilla toimenpiteillä.

Hankkeen kolme työpakettia olivat:
– Maatilojen kestävyysjärjestelmän suunnittelu ja toteutus
– Konseptisuunnitelman, logistiikkamallinnuksen ja ravinteiden kierron tehostamisen suunnittelu ja toteutus
– Järvibiomassojen hyödyntäminen kiertotalousympäristössä

Hankkeen tulokset ja vaikutukset ovat seuraavat:
– Hankkeen toimenpiteiden tuloksena viljelijöiden tuotannollinen yhteistyö biokaasun ja kiertolannoitteen tuottamiseksi kehittyi merkittävästi.
– Maatilat saavat kokonaan uuden yhteisen ansaintamallin.
– Maatilat saavat yhteistyöstä kustannushyötyjä.
– Maatilojen kilpailukyky paranee ja tilojen toiminta nykyaikaistuu.
– Maatilojen lannoiteriippuvuus vähenee.
– Maatilakohtainen hiilijalanjälki pienenee.
– Viljelijät saivat kiertotaloudesta tietoja ja taitoja
Hankkeen ja viljelijöiden uusi toimintamalli on siirrettävissä.

34546.84

45794.66

A2 maituu viljelijäryhmähanke

Maatilojen kehittämisen yhteistyöhankkeet

Samarbetsprojekt för utveckling av gårdar

2024-01-31 00:00:00

Liiketoimintaosaaminen;Maidontuotanto;Tuotekehitys ;Vertaisoppiminen

Kollegialt lärande;Kunskaper om affärsverksamhet;Mjölkproduktion;Produktutveckling

Itä-Suomen elinvoimakeskus

Livskraftscentralen i Östra Finland

1

Hanketuki

Projektstöd

ProAgria Itä-Suomi ry

Alueiden välinen

Interregional

278776

Päättynyt

Avslutat

Hanketta toteuttaa ProAgria/MKN Itä-Suomi. Hankkeen toimenpiteinä ovat neljän osallistuvan yrityksen osalta tutustuminen toisiin ja toisten tuotantoon, verkostoituminen, benchmarking-matkan suunnittelu Hollantiin sekä matkan toteutus. Matkalla tutustutaan A2-maitotuotteiden ja -jalosteiden vähittäiskaupan hyllynäkyvyyteen ja hintatasoon. Matkalla vieraillaan hollantilaisilla A2-maitotiloilla, suoramyyntipisteissä ja tilamyymälöillä, meijerissä sekä meijerikoneita valmistavassa yrityksissä, ja tutustutaan vähittäiskaupan A2-maitotuote tarjoomaan sekä hinnoitteluun. Hankkeen tavoitteena on tuottaa ajantasaista tietoa ja uusia ideoita A2-maitotuotannosta, jatkojalosteista, pakkaamisesta, brändäämisestä sekä siitä miten A2-maitotuotteista viestitään kuluttajille. Hankkeen tuloksena yrityksille saadaan uusia tuoteideoita sekä -aihioita, joita he hankkeen päätyttyä voivat saattaa Suomen markkinoille.
Hankkeen vaikutuksesta A2-maitoa ja -jalosteita tuottavat tilat ja yritys vahvistavat yhteistyötyötä ja verkostoja myös kansainvälisesti. Hankkeessa saadut tiedot, taidot ja uudet ideat hyödyntävät A2-maitoa tuottavia ja jalostavia tiloja ja yrityksiä mahdollisesti uusien tuotteiden, tuotantotapojen, logististen ratkaisujen tai muutoin tuotantoa vahvistavien uusien menetelmien avulla. Hankkeessa saadut tiedot pakkauksiin, tuotteisiin ja markkinointiviestintään liittyen sekä uudet ideat ja innovaatiot vahvistavat toimialaa ja lisäävät hankkeessa mukana olevien tilojen ja yrityksen liiketoimintamahdollisuuksia sekä nostavat laajemmin A2-maitotuotteiden ja -toimialan näkyvyyttä.
Hankkeen kohderyhmänä ovat hankkeeseen osallistuvat yritykset ja hyödynsaajana kohdeyritysten lisäksi A2-maitotuotteiden toimialalla toimivat yritykset. Toteutusaika on 15.3. 2024 – 28.2. 2025, alueena Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo sekä Hollanti.

13965.42

SO2

18620.56

2025-02-28 00:00:00

Euroopan maaseuturahasto 2023–2027

Europeiska landsbygdsfonden 2023–2027

0

Yhteistyöhankkeet

Samarbetsprojekt

Viljelijäryhmähanke

Jordbrukargruppsprojekt

Viljelijäryhmähanke maatilojen kilpailukyvyn kehittämiseen ja tilojen nykyaikaistamiseen

Jordbrukargruppsprojekt för att utveckla gårdarnas konkurrenskraft och modernisera gårdarna

KITEE

KIDES

75

2024-05-03T10:33:43.644Z

Hankesuunnitelmassa keskeisiksi tavoitteiksi asetettiin A2-maitotuotantoon liittyvän osaamisen vahvistaminen, tuotteistamiseen ja brändäykseen perehtyminen sekä tilojen ja jalostavan yrityksen yhteistyön kehittäminen. Suunnitelmaan sisältyi kehittämistoimenpiteitä: benchmarking-opintomatka ja työpajoja. Näistä toteutui ainoastaan Hollannin opintomatka, mutta se kattoi laajasti hankkeen keskeiset tavoitteet.
Matkaraportin perusteella opintomatkan sisältö oli poikkeuksellisen monipuolinen ja syvällinen. Matkan aikana tutustuttiin sekä A2-maitoa jalostaviin meijereihin että A2-tuottajiin, tilameijereihin ja suoramyyntiratkaisuihin. Vierailukohteet oli valittu huolella ja ne tarjosivat paitsi konkreettisia käytännön esimerkkejä, myös arvokasta vertailupintaa suomalaiselle maidontuotantoympäristölle.
Matkan myötä osallistujat saivat näkemyksiä mm. seuraavista teemoista:
• Jalostusmallit ja brändäysstrategiat: Useat toimijat nostivat esiin tuotteiden alkuperän, tarinan ja erityispiirteiden merkityksen. A2-proteiini oli usein mukana tuotteen kuvauksessa, mutta muut kuten esim. jerseymaidon vahvat aistinvaraiset ominaisuudet nousivat brändäyksessä keskiöön.
• Tilamyynnin käytännön ratkaisut: Hollantilaiset itsepalvelumyymälät, maitoautomaatit ja pienet tilakaupat osoittivat, että myös pienillä volyymeilla voidaan luoda kannattavaa liiketoimintaa. Hygieniasta ja tuotannon laadusta ei tingitty, vaikka prosessit olivat paikoin hyvin käsityövaltaisia.
• Yhteistyö ja resurssien yhdistäminen: Esimerkiksi rehuntuotannon tai jalostuksen ulkoistaminen, yhteiskäyttöiset laitteistot ja tiivis tuottajayhteistyö loivat tehokkuutta, joka sopisi hyvin myös suomalaisiin olosuhteisiin.
• Asenne ja tuottajaylpeys: Matkalaiset vaikuttuivat hollantilaisten viljelijöiden tavasta arvostaa omaa työtään ja tuotteitaan – tuotannossa ja markkinoinnissa ei pyritty ”halpaan”, vaan laatuun ja aitouteen.
Vaikka hankkeen alkuperäisestä toimintasuunnitelmasta toteutui vain osa, opintomatkan sisältö, saavutetut havainnot ja osallistujien kokemat hyödyt olivat huomattavan kattavat. Suunnitelmasta poiketen toiminta keskittyi yhteen, mutta hyvin keskeiseen toimenpiteeseen, ja sen vaikuttavuus korvasi määrällisen kattavuuden. Ryhmän yhteistyö vahvistui, ja motivaatio jatkaa A2-tuotannon kehittämistä Suomessa kasvoi.

Yritysryhmähankkeen tavoitteena oli vahvistaa A2-maitoa tuottavien tilojen ja jalostavan yrityksen välistä yhteistyötä, lisätä osaamista A2-maitotuotannosta, tilamyynnistä ja brändäyksestä sekä hakea uusia toimintamalleja suomalaisille A2-tuottajille. Näiden tavoitteiden saavuttaminen toteutui hyvin onnistuneen opintomatkan kautta.
1. Tietoperustan ja ymmärryksen vahvistuminen
Hollannin opintomatka tarjosi osallistujille kokonaisvaltaisen katsauksen A2-maidon tuotantoketjuihin, tilamyynnin käytäntöihin ja meijeriteknologiaan. Matkan aikana vierailtiin sekä A2-erikoistuneilla tiloilla että jalostusyrityksissä, jolloin ymmärrys A2-tuotteen mahdollisuuksista laajeni konkreettisten esimerkkien kautta.
2. Toimintamallien ja teknologisten ratkaisujen benchmarking
Vierailukohteet toivat esiin monipuolisia ratkaisuja pienten toimijoiden kannattavaan jalostukseen ja markkinointiin. Erityisesti tilameijerit, itsepalvelumyymälät ja kevyet laiteinvestoinnit (esim. Ante BV:n ratkaisut) herättivät kiinnostusta. Nämä esimerkit osoittivat, että pienimuotoista jalostusta voidaan toteuttaa kustannustehokkaasti ja laadukkaasti, mikä tukee hankkeen tavoitteita mm. suoramyynnin edistämisestä tai uusista myyntikanavista.
3. Markkinointi- ja brändäysosaamisen kehittyminen
Matkan aikana keskusteltiin runsaasti brändäyksestä ja tuotteen lisäarvotekijöistä. A2-maito oli joissain tapauksissa tuotteen keskiössä, mutta usein se nivoutui laajempaan tarinaan alkuperästä, eläinten hyvinvoinnista ja tuottajasta. Tämän havainnon myötä osallistujien ymmärrys kuluttajalähtöisestä tuotekehityksestä ja tarinalistamisesta kehittyi selvästi.
4. Verkostojen ja yhteistyön rakentuminen
Matka vahvisti viljelijöiden välistä yhteistyötä sekä syvensi yhteyksiä jalostavaan yritykseen. Lisäksi luotiin kansainvälisiä kontakteja, joita voidaan hyödyntää tulevassa kehittämistyössä. Ryhmähengen vahvistuminen ja yhteinen keskustelu matkalla lisäsivät luottamusta ja motivaatiota jatkaa yhteistä kehittämistä.
5. Asennemuutokset ja oivallukset
Yksi merkittävimmistä tuloksista oli osallistujien kokema ajattelutavan avartuminen. Matka toimi konkreettisena esimerkkinä siitä, kuinka toisin asioita voidaan tehdä ja miten rohkeasti omia ratkaisuja voi puolustaa. Hollantilaisten tuottajien ylpeys omasta työstä ja tuotteista teki vaikutuksen ja jätti pysyvän jäljen osallistujien mieliin.

Vaikutukset:
Hankkeen suurin vaikutus oli osallistujien osaamisen, näkemyksen ja rohkeuden vahvistaminen A2-maitotuotannon kehittämisessä. Opintomatka toimi silmiä avaavana kokemuksena, jonka aikana esiin nousi useita vaikutusalueita:
• Osaamisen kasvu: Osallistujat syvensivät tietämystään A2-proteiinin merkityksestä, jalostusprosesseista, suoramyynnistä, brändäyksestä sekä tuotekehityksestä. Benchmarking-kohteet tarjosivat malleja ja käytännön ratkaisuja, joita voidaan soveltaa suomalaisiin olosuhteisiin.
• Toimintatapojen muutos: Matkan myötä syntyi halua kehittää omia tiloja ja tuotteita laadun, asiakaslähtöisyyden ja näkyvyyden näkökulmasta. Myös suoramyynnin mahdollisuudet ja pienimuotoisen jalostuksen potentiaali kirkastuivat.
• Verkostojen vahvistuminen: Ryhmän sisäinen yhteistyö tiivistyi ja syntyi halua jatkaa yhteistä kehittämistä. Lisäksi saatiin käyttökelpoisia kansainvälisiä kontakteja jatkotoimien tueksi.
• Asenteellinen vaikutus: Matka vahvisti uskoa omiin tuotteisiin ja toi esiin yrittäjyyden arvon. Hollantilaisen tuottajaylpeyden ja kuluttajalähtöisen ajattelun vaikutus näkyi ryhmän kokemuksissa voimakkaasti.
Jatkotoimenpide-ehdotukset:
1. A2-tuotannon kehittäminen: A2-tuotannolle ja siihen liittyville kehittämistoimille tulisi kartoittaa jatkorahoituksen saamiseksi esim. pienimuotoisen jalostuksen, brändäyksen ja suoramyynnin kehittämiseksi.
2. Käytännön kokeilut Suomessa: Matkan herättämien ideoiden pienimuotoiset kokeilut – esimerkiksi pop up -myyntipisteet, raakamaidon suoramyynti tai yhteiset esittelypäivät tiloilla.
3. Asiantuntijaverkoston kokoaminen: Hollannin kontaktien hyödyntäminen esimerkiksi etäluentoina tai työpajoina ja suomalaisen A2-maidon jalostus- ja lainsäädäntöosaamisen kartoittaminen.
4. Kuluttajakysynnän ja markkinapotentiaalin selvitys: A2-tuotteiden tunnettuus on edelleen vähäistä Suomessa.

Hankkeen tavoitteena oli vahvistaa A2-maitoa tuottavien tilojen ja jalostavan yrityksen välistä yhteistyötä, lisätä tietoa A2-maitotuotannosta sekä kehittää tuotteistamisen, brändäyksen ja tilamyynnin osaamista. Hankkeen keskeinen ja toteutunut toimenpide oli benchmarking-opintomatka Hollantiin 23.–26.9.2024. Matkalle osallistui kolme maitotilaa (MT Rantaniitty, Kajoskiven tila ja Pentikäisten tila). MaitoKarelia Oy:n edustajat olivat estyneitä. Opintomatkan aikana vierailtiin monipuolisesti A2-maitoon, tilameijereihin, suoramyyntiin ja meijeriteknologiaan liittyvissä kohteissa. Keskeisemmät tulokset olivat: • A2-tuotantoa ja tilamyynnin malleja toteutetaan Hollannissa useilla tavoilla. Tuotteiden tarina ja alkuperä ovat tärkeitä lisäarvotekijöitä. Maidon jalostuksessa hyödynnetään sopimusmeijereitä, mikä tarjoaa skaalautuvan mallin jalostukselle myös Suomessa. Suoramyynti on luonteva osa liiketoimintaa: itsepalvelumyymälät ja maitoautomaatit osoittautuivat kustannustehokkaiksi. Tuottajien ylpeys omista tuotteista ja arvon säilyttäminen hinnassa olivat keskeisiä teemoja. Matka synnytti uusia ideoita, kontakteja ja yhteistyöhalukkuutta. Esimerkiksi tilamyynnin toimintamallit, hinnoittelu ja asiakaskokemuksen rakentaminen nousivat tärkeiksi aiheiksi.

6005.13

7960.29