Ravinnekuidun vaikutukset peltojen salaojahuuhtoumaan- automaattimittaukset Espoossa keväällä 2019
16.10 Muut yhteistyöhankkeet
16.10 Andra samarbetsprojekt
2019-03-01 00:00:00
Itämeri;Kiertotalous;Tuotekehitys;innovaatio/kokeilu;kierrätys;maatalous;ympäristö
Cirkulär ekonomi;innovation/försök;jordbruk;miljö;produktutveckling;Östersjön;återvinning
Uudenmaan elinvoimakeskus
Livskraftscentralen i Nyland
4
Kehittämishanke (2014–2022)
Utvecklingsprojekt (2014–2022)
Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys r.y.
Paikallinen/Alueellinen
Lokal/Regional
93572
Päättynyt
Avslutat
Metsäteollisuuden sivuvirtana syntyvällä ravinnekuidulla on laajaa vesiensuojelupotentiaalia maatalouden kuormituksen vähentämisessä ja siten sen käyttö tehostaa vesiensuojelua. Tässä hankkeessa tutkitaan automaattisen veden laadun seurannan ja vesisanalyysien avulla, miten luomupellolle levitetty ravinnekuitu vaikuttaa salaojien kautta huuhtoutuvaan kiintoaine- ja ravinnekuormaan. Ravinnekuidun on havaittu laboratoriotason tutkimuksissa vähentävän kiintoaine- ja ravinnehuuhtoumia, mutta sen vesistövaikutuksista ei ole käytännöntason tietoa.
UusiRaha-, LOHKO- ja LOHKO II-hankkeissa mitattiin Espoossa sijaitsevilla salaojitetuilla pelloilla tehtyjen toimenpiteiden vaikutuksia salaojien kautta syntyvään kiintoaine- ja ravinnehuuhtoumaan vuosina 2015-2018. Syksyllä 2018 kahdelle pellolle levitettiin Soilfood Oy:n ravinnekuitua noin 40 kuiva-ainetonnia hehtaarille. Laboratoriotutkimusten perusteella on tiedossa, että ravinnekuidun sisältämä orgaaninen aines parantaa maan pieneliöstön elinolosuhteita ja lisääntynyt mikrobiaktiivisuus vaikuttaa edelleen suotuisasti maan rakenteeseen ja murukestävyyteen. Hyväkuntoinen ja kestävä maan rakenne vähentää erityisesti eroosiota ja kiintoaineksen mukana kulkeutuvien ravinteiden huuhtoumaa.
Vesiensuojelun tehostamiseen tarvitaan uusia innovatiivisia, esimerkiksi järvien valuma-alueille sopivia menetelmiä. Tähän ravinnekuitu olisi ominaisuuksien ja tehonsa puolesta hyvä vaihtoehto. Ravinnekuidun vesistövaikutuksista ei kuitenkaan toistaiseksi ole olemassa todellisessa viljely-ympäristössä valuma-aluetasolla tehtyjä tutkimuksia. Tämän hankkeen mittaukset antavat ensimmäisiä tietoja menetelmän toimivuudesta laboratoriotason ulkopuolella.
Hankkeen päätoteuttajana toimii Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys (VHVSY). Partnereina toimivat Soilfood Oy sekä viljelijä Magnus Selenius. Hanke liittyy Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan ja sen toteuttamiseen haetaan EU:n maaseuturahaston osarahoitusta.
11641.6
14552
2019-08-16 00:00:00
Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014–2020
Program för utveckling av landsbygden i Fastlands Finland 2014–2020
Yhteistyö
Samarbete
Kehittämishanke
Utvecklingsprojekt
Tiedonhankintahanke, teollinen tutkimus (tuki 80 %)
Datainsamlingsprojekt, industriell forskning (80 procent).
ESPOO
ESBO
80
2020-06-30T08:53:45.299Z
4889.47
6752.13
0
0