Energiatehokkaampi kylätalo

Maaseudun toimintaympäristön kehittämisen investoinnit

Investeringar i utvecklingen av landsbygdens verksamhetsmiljö

2024-02-12 00:00:00

Energiatehokkuus;Kulttuuri, kulttuuriperintö;Kylä;Lämmitys;Lämpöpumput;Palvelut;Sosiaalinen pääoma;Vapaa-ajan toiminta, harrastukset ;Yhteisöllisyys, yhteisö, osallisuus;Ympäristötietoisuus

By;Energieffektivitet;Fritidsverksamhet, hobbyer ;Gemenskap, delaktighet;Kultur, kulturarv;Miljömedvetenhet;Socialt kapital;Tjänster ;Värmepumpar;Värmning

Pohjois-Suomen elinvoimakeskus

Livskraftscentralen i Norra Finland

1

Hanketuki

Projektstöd

Lamujoki-Ojalankylä kyläyhdistys ry

Paikallinen/Alueellinen

Lokal/Regional

279159

Päättynyt

Avslutat

Lamujoki-Ojalankylä kyläyhdistys ry toteuttaa hankkeen, jonka tavoitteena on parantaa kylätalo Jokihelmen energiatehokkuutta. Kylätalo Jokihelmi on Lamujoki-Ojalankylän kyläläisten kohtaamispaikka sekä tärkeä osa paikallista kulttuuriperintöä. Kylätalo myös mahdollistaa kyläyhdistyksen toiminnan. Hankkeella pyritään ylläpitämään kylätalon kuntoa ja turvaamaan kyläläisten aktiivinen toiminta.

25522.9

SO8

39266

Keskipiste-Leader ry

Keskipiste-Leader ry

2024-12-31 00:00:00

Harvaan asuttu maaseutu

Glesbygd

Euroopan maaseuturahasto 2023–2027

Europeiska landsbygdsfonden 2023–2027

0

Maaseudun toimintaympäristön kehittämisen investoinnit

Investeringar i utvecklingen av landsbygdens verksamhetsmiljö

Investointihanke

Investeringsprojekt

Yleishyödylliset maaseudun toimintaympäristön kehittämisen investoinnit

Allmännyttiga investeringar i utveckling av landsbygdens verksamhetsmiljö

PYHÄNTÄ

PYHÄNTÄ

65

2024-07-02T08:38:08.483Z

Lamujoki-Ojalankylä kylätalo Jokihelmi oli lähtötilanteessa päässyt rapistumaan. Kylätalon iän puolesta monia asioita jouduttiin ja joudutaan jatkossakin uusimaan ja päivittämään nykyaikaan. Ensimmäisenä tätä lähdettiin toteuttamaan kylätalon ulkopinnoista.
Jokihelmi kylätalon remontoiminen alkoi siis rapistuneesta maalista. Maali oli ajan saatossa päässyt hilseilemään ja irtoilemaan. Edellisen kerran rakennus oli saanut uuden maalipinnan yli 20 vuotta aikaisemmin. Nyt maalipintojen uusiminen alkoikin vanhan maalin poistosta. Maalin poistaminen tapahtui niin käsin kuin koneellisestikin. Käsin, maalin poistaminen tapahtui maalikaapimella, jonka käyttö oli hidasta ja ajoittain ergonomisesti haastavaa. Koneellisesti maalin poistaminen tapahtui kulmahiomakoneella, johon oli kiinnitettynä teräskuppiharja tai vaihtoehtoisesti lautasharja. Koneellisesti työ tapahtuikin huomattavasti nopeampaa. Ongelmaksi koneellisessa maalinpoistossa koitui kuitenkin se, ettei kulmahiomakoneella kyennyt poistamaan maalia ahtaista paikoista. Myöskään esimerkiksi ulkoverhouslaudan alapintaa ei kyetty rappaamaan koneellisesti, siksi myös hidas käsin työskentely tuli tarpeeseen.
Kun vanha maalipinta oli saatu suurimmin osin poistettua aloitettiin ulkopintojen hometorjuntakäsittely. Tämä tapahtui pesemällä seinät homepesuaineella, jonka tarkoituksena on tuhota mikrobikasvustoa. Toisin sanoen homepesulla pyritään poistamaan sekä home-, levä- että sienikasvustoa, sekä ehkäisemään näiden syntymistä uusille maalipinnoille. Pesuaine levitettiin seiniin paineruiskun avulla ja osin seinää harjattiin myös karkealla harjalla, tämän jälkeen seinät huuhdeltiin vedellä.
Pesun yhteydessä seiniin jäljelle jäänyttä maalia irtosi vielä lisää, jonka vuoksi rappaaminen jouduttiin suorittamaan pesun jälkeen uudestaan. Tämä työvaihe vaati talkoita enemmän kuin mitä alunperin oltiin suunniteltu, sillä toista maalin irrottamista ei oltu osattu odottaa. Koska kaikki työt haluttiin kuitenkin tehdä huolella poistettiin maali vielä kertaalleen. Toisen maalin poiston yhteydessä rakennuksesta poistettiin ikkunoiden sekä ovien pielilaudat, sekä palotikkaat jotka laskettiin seinältä saksinostinta apuna käyttäen alas. Tikkaat hiottiin ja maalattiin metallimaalilla kauttaaltaan kahteen kertaan. Palotikkaat palautettiin paikalleen, seinien maalin kuivuttua taas saksinostinta apuna käyttäen. Ennen maalausta myös aiemmin asennetut ilmalämpöpumput suojattiin muoveilla, jotta ne eivät sotkeentuisi maalausvaiheessa.

Maalin poistojen jälkeen kylätalon uudelleen maalaaminen sai alkaa.
Maaliksi valittiin sen ominaisuuksien kuten, nopean ja kevyen maalattavuuden, hengittävyyden ja mahdollisuuden tehdä maalaus pakkaskelillä, vuoksi Virtasen 4-öljyn maali ja sävy valittiin sekä aiemman maalin että sen alta rappauksen yhteydessä paljastuneen keltaisen sävyn perusteella. Toki valinta oli näitäkin jonkin verran keltaisempi
Kyseinen maali helpotti hankkeen aikataulullista toteuttamista, sillä maalaaminen voitiin aloittaa aikaisin. Ainut maalaamista hidastava tekijä olivat vesisateet, joiden ohi menemistä jouduttiin odottelemaan. Kun maalaamaan vihdoin päästiin maalattiin kylätalo talkoolaisten voimin kahteen kertaan. Toiset nosturilla ylhäältä ja toiset alempaa telineeltä sekä maasta käsin maalaten. Näin seinät saatiin maalattua tehokkaasti, kelien sallimassa ajassa.

Maalaamisen jälkeen alkoi kylätalon ikkunoiden sekä ovien vaihtaminen.
Ikkunat ja ovet päätettiin tilata paikalliselta toimittajalta, joka valikoitui sekä, saadun tarjouksen, että paikallisuuden perusteella.
Kylätalon pihalle toimitettujen ikkunoiden ja ovien pakettijärjestys otettiin huomioon tilauksen purkuvaiheessa, purkaen ne mahdollisimman lähelle ulko-ovia. Tällä helpotettiin ja lyhennettiin näiden kuljettamista sisätiloihin.
Ikkunat ja ovet oli pakattu suojamuoveihin sekä tuettu kuormalavoille laudoilla. Tuenta huomioitiin myös paketin purkuvaiheessa jotta yksikään ikkuna tai ovi ei pääsisi kaatumaan ja näin rikkoutumaan tai muutoin vaurioitumaan. Tuotteet myös suojattiin päivän päätteeksi samoilla muoveilla, kastumisen estämiseksi sekä huolehdittiin tässäkin vaiheessa riittävästä tuennasta.
Kylätalon sisällä, entisistä ikkunoista irrotettiin pielilistat ja poistettiin vanhaa välieristettä, jotta ikkunan kiinnitykseen käytetyt naulaukset päästiin katkomaan puukkosahaa apuna käyttäen ja vanha ikkunakarmi irrottamaan. Ikkunapaketti lähdettiin avaamaan lavalta, poistamalla siitä suojamuovit. Ikkunapoka avattiin ja saranatapit irrotettiin. Tämä mahdollisti pokan ja ikkunakarmin siirtämisen yksitellen jolloin työ oli helpompaa ja huomattavasti kevyempää. Seuraavaksi karmista irrotettiin tuenta laudat, jonka jälkeen karmi päästiin siirtämään vanhan jo poistetun tilalle. Ikkunakarmi asetettiin aukon alalaitaan laitettujen apuruuvien ja vatupassin avulla suoraan. Karmi kiinnitettiin ruuveilla talon runkoon, pokat asetettiin paikoilleen saranatapeilla kiinnittäen.
Ikkunanvaihtoa suoritettiin pienellä talkooporukalla, jotta työ sujuisi mahdollisimman sujuvasti. Eristevaahto laitettiin talkoopäivän lopussa ikkunoihin. Keittiötilassa hankaluutta vaihdolle toi ikkunan edessä oleva työtaso, jota emme halunneet lähteä irrottamaan, tason vaikutus oli kuitenkin lähinnä ergonomiaa haittaava.
Ovien vaihtaminen alkoi pielilistojen irrottamisella. Entiset ovenkarmit poistettiin ja aloitettiin uusien ovien asentaminen. Kun uudet ovet oltiin saatu pois pakkauksesta, uusi ovi irrotettiin saranoilta. Tämän jälkeen siirryttiin ensin keittiön ovikarmien asentamiseen, joka tapahtui suhteellisen kätevästi. Kun keittiön ovikarmipaketti ja ovi oli kiinnitetty siirryttiin kylätalon pääovien karmien asentamiseen. Näiden asentaminen olikin haastavampaa, sillä ovella oli huomattavasti enemmän leveyttä. Kun ovikarmit oltiin saatu asennettua suoraan, nostetiin uudet ovet paikoilleen saranoille. Tämän jälkeen polyuretaanivaahto pursotettiin karmin ja seinien väliin. Myös kiinteistön päädyssä sijaitsevan ns. entisen asuntola-osan ulko-ovi vaihdettiin samalla periaatteella.Vesipellit ikkunoihin ja potkupellit oviin uusittiin remontissa, pielilautojen asennuksen yhteydessä.

Ikkunoiden sekä ovien asennuksien jälkeen alkoi kiinteistön sisäpuolen peitelistojen asentaminen. Peitelistat katkottiin sopivan mittaisiksi ja kiinnitettiin viimeistelynaulaimella. Haasteena peitelistojen asentamisessa olivat vanhan rakennuksen kierot seinät, joiden takia osa listoista jouduttiin muotoilemaan seinän myötäisiksi. Listoja jouduttiin ostamaan myös useammassa erässä, saatavuusongelman vuoksi.

Kylätalo oli saanut jo suuren muutoksen uusien ikkunoiden ja tuoreen maalipinnan avulla. Muutosten jälkeen ulkoportaiden viereiset kaiteet sekä pilarit tarvitsivat myös ehostusta. Tämä onnistuikin maalaamalla kaiteet ja portaiden vieressä sijaitsevat pilarit valkealla maalilla. Osa kaiteista jouduttiin myös uusimaan niiden huonokuntoisuuden vuoksi. Samaa valkeaa väriä käytettiin myös otsalautoihin sekä ikkuna- ja ovenpielilautoihin. Näin kylätalon ulkopuolesta saatiin yhtenäinen.
Ulkona maalaustöitä hidastivat sateisten säiden tuoma kosteus, jonka vuoksi maalaustöitä tehtiin vaiheittain ja seinien kosteutta mitattiin useaan kertaan kosteusmittarilla. Tällä varmistettiin maalin tasaisuus, pysyvyys ja kestävyys ulkovuoressa. Myöhemmin pielilautoja, kaiteita ja räystäslautoja maalatessa täytyi huomioida auringonpaiste, jottei maali kuivunut liian nopeasti pinnoille.

Kiinteistön remontointiin kuului myös uuden ilmalämpöpumpun asentaminen. Ilmalämpöpumpusta sekä sen asentamisesta saatiin tarjous yrittäjältä, joka oli edeltävänä talvena huoltanut kylätalolle aiemmin asennetut ilmalämpöpumput.

Kylätalon remontoinnissa tarvittiin useita erilaisia välineitä. Rakennustelineet vuokrattiin omalla kylällä toimivalta yritykseltä. Rakennustelineiden avulla työskentely oli turvallisempaa ja mahdollistivat työskentelyn korkeammalla seinustalla. Käytössämme oli myös saksinostin, jota hyödynnettiin mönkijän avulla siirtäen mm. räystäslautojen työstämiseen, korkeimpien päätyjen, sekä kuistiosan rappaamiseen ja maalaustyöhön. Sekä rakennustelineet, että saksinostin helpottivat työskentelyä korkeille seinille ja mahdollistivat yhdessä vaikeidenkin paikkojen maalaustyön.

Itse remontoinnin lisäksi prosessiin kuului myös kylätalon sisä- sekä ulkopuolen siivoaminen, remontissa aiheutuneesta sotkusta. Syntynyt jäte kierrätettiinsekä roska-astiaan sekajätteeseen ja osa hyötyjäteasemalle. Listoista sekä karmeista irrotetut vanhat naulat lajiteltiin erikseen metallinkierrätykseen.

Ikkunoiden ja ovien vaihdon yhteydessä syntynyt pöly poistettiin pyyhkimällä tilat kauttaaltaan. Myös ikkunoiden peseminen vaihdon yhteydessä syntyneistä jäljistä oli osa prosessia. Tämän yhteydessä asennettiin verhotangot ja verhot takaisin paikoilleen. Remontin ajaksi loitommalle siirretyt kalusteet myös puhdistettiin ja palautettiin paikoilleen. Ulkona siivoamista suoritettiin yhtäaikaisesti remontin yhteydessä. Remontin lopuksi ulkoalueet siivottiin siitä aiheutuneista roskista. Sisätiloissa siivoamista syntyi myös kahvituksien yhteydessä. Kahvituksia järjestettiin talkoolaisille lähes joka talkoopäivänä. Pidempinä talkoopäivinä järjestettiin kahvituksen lisäksi myös ruokailu kylätalolla. Töiden yhteydessä pysähdyttiin välillä vaihtamaan kuulumisia kyläläisten kesken luoden yhteisöllisyyttä ja varsinkin kahvituksissa tuli esille kyläläisten muistelmia kylätalon toiminnasta ja sen historiasta. Paikalla kävi myös ajoittain sekä Lamujoki-Ojalankylällä että Pyhännän kylällä asuvia ihmisiä ihastelemassa raikastuvaa Jokihelmeä.

Ikkunoiden ja ovien vaihto, seinien rappaus ja maalaaminen toteutettiin kylän yhteisinä talkootöinä. Talkoopäivistä sekä töiden edistymisestä tiedotettiin sekä yhdistyksen Facebook-sivustolla että kyläläisten Whatsapp-ryhmässä. Näin tietoa saatiin helposti ja ajantasaisesti koko kylälle. Tiedottamisesta ja päivityksistä vastasi kyläyhdistyken hallituksen puheenjohtaja ja rahastonhoitaja.

Käytännön vaikutukset

Energiatehokkaampi kylätalo -hankkeen myötä kylätalo Jokihelmi on saanut lisää käyttöikää. Vaikka vanha rakennus vaatii jatkuvaa ylläpitoa, remontilla pystyttiin turvata rakenteiden kunto ja pysäyttää rakennuksen rappeutuminen. Ulkoverhoukseen suoritetut vanhan maalin poisto ja uudelleen maalaus sekä viallisten lautojen vaihto suojaavat talon pintaa useita vuosia eteenpäin mm. sään vaihtelulta.

Lämpö pysyy rakennuksessa paremmin ikkuna- ja oviremontin, sekä uuden ilmalämpöpumpun ansiosta, mikä suojelee omalta osaltaan myös putkistoa ja helpottaa kylätalon talvi ylläpitoa.

Vaikutukset toimintaan

Kylätalo Jokihelmen rapistunut ulkomuoto ja kylmät sisätilat rajoittivat paljon sen käyttömahdollisuuksia. Kylätalo oli lähinnä Lamujoki-Ojalankylän kyläyhdistyksen satunnaisessa käytössä. Käyttö rajoittui pitkälti kesäkauteen, sillä lämmittäminen kylmällä kaudella vaati paljon työtä eikä se ollut taloudellisestikaan kannattavaa.

Hanke on paitsi lisännyt kylätalon käyttöikää, myös monipuolistanut sen käyttömahdollisuudet. Kylätalo on nyt energiatehokkaampi. Aiemmin kylätalo on sulkenut ovensa viimeistään marraskuussa, avaten ne keväällä sään salliessa maaliskuun tietämillä.Tämän ajan tilat ovat olleet kylmillään, lukuunottamatta tiloja joissa vesiputkistoja.
Hankkeen myötä toivotaan mahdollisuuksia pitää kylätalolla tilaisuuksia myöhemminkin talvella tai jopa läpi vuoden.

Kylätalolla on pystytty remontin myötä järjestämään aikaisempaa enemmän tapahtumia. Vuoden 2024 aikana tapahtumia onkin järjestetty tuplasti enemmän kuin edeltävänä vuonna. Kylätalolle on löytynyt hankkeen myötä myös uusia käyttötarkoituksia. Perinteisten tapahtumien lisäksi uutena toimintana on järjestetty palvelupäiviä kyläläisten iloksi. Palvelupäivät ovat tuoneet erilaiset palvelut lähelle kyläläisiä. Kylätalolla on ollut tavattavissa mm. kampaaja ja hieroja, mikä on hyödyttänyt paitsi kyläläisiä, myös yrittäjiä. Normaalisti lähimmät vastaavat palvelut ovat useiden kilometrien päässä.

Myös hankkeen tiimoilta järjestetyt lämminhenkiset talkoot toivat kylälle eloa. Kyläläiset tekivät reippaasti töitä yhdessä ja samalla muisteltiin kylätalon historiaa ja kouluaikoja. Talkoisiin osallistui kaikenikäisiä kyläläisiä. Nuorin talkoopäivissä mukana olleista oli iältään vain kaksi kuukautta, kun taas vanhin oli yli 80 -vuotias. Keski-iän ollessa talkoisiin virallisesti osallistuneilla n.50. Nuoremmat sukupolvet pääsivät nauttimaan vanhoista tarinoista ja tunnelma oli leppoisa.

Monet niistäkin kyläläisistä, jotka eivät talkoisiin päässeet, kävivät kuitenkin uteliaina seuraamassa projektia ja tsemppaamassa talkoolaisia.

Kulttuurilliset vaikutukset

Kylätalo Jokihelmi on Lamujoki-Ojalankylän kyläläisten tapaamispaikka. Aiemmin kouluna ja kirjastona toiminut rakennus on tärkeä osa paikallishistoriaa. On siis ymmärrettävää, kuinka kylätalon huono kunto huolestutti ja harmitti kyläläisiä.

Energiatehokkaampi kylätalo -hankkeen myötä tämä pala kylän kulttuuriperintöä on saatu säilytettyä myös tuleville sukupolville.

Taloudelliset vaikutukset

Kylätalo Jokihelmi on Lamujoki-Ojalankylä kyläyhdistyksen omistuksessa. Kyläyhdistyksen tehtävänä on järjestää toimintaa Lamujoki-Ojalankylä kyläparin asukkaiden hyödyksi. Kylätalon hyvä kunto on edellytys kyläyhdistyksen toiminnalle.

Kyläyhdistyksen varainhankinta koostuu pääosin kylätalon ja sen irtaimiston vuokraamisesta sekä tapahtumissa myydyistä kahvitarjoiluista sekä arpalipuista. Kylätalon hyvä kunto korreloi siis suoraan kyläyhdistyksen varallisuuteen. Mitä paremmassa kunnossa kylätalo on, sitä vilkkaampaa vuokraus- ja tapahtumatoiminta.

Hankkeen odotetaan tuovan myös säästöjä lämmityskuluihin kun lämpö ei karkaa vanhoista ikkunoista ja ovista. On myös huomioitava, että mitä kauemmin kylätalon olisi annettua rapistua, sitä todennäköisemmin siihen olisi joutunut tehdä vielä suuremman remontin myöhemmin.

Imagolliset vaikutukset

Kylätalo Jokihelmen uuden maalipinnan myötä myös Lamujoki-Ojalankylän imago on saanut kasvojenkohotuksen. Hankkeen kautta on julkisuutta tullut niin omalle kylällemme kuin Pyhännän kunnallekkin.

Hankkeesta ja sen tuloksista on viestitty aktiivisesti Lamujoki-Ojalankylän Facebook-sivuilla, sekä kyläläisten omassa WhatsApp-ryhmässä. Hanke on herättänyt huomiota, mikä on näkynyt mm. kyläyhdistyksen seuraajien hurjalla lisääntymisellä Facebookissa.
Hankkeen tiimoilta julkaistut remonttikuvat ja kuva remontoidusta kylätalosta ovat saaneet enemmän tykkäyksiä ja kommentteja kuin mitkään muut kyläyhdistyksen julkaisut.
Uudistettu kylätalo on edistänyt yhteistyötä eri tahojen kanssa sekä vilkastuttanut vuokraustoimintaa. Esimerkkinä tästä on paikallisen kuuloyhdistyksen kylätalo Jokihelmessä järjestämä karaokeilta. Hanke on myös tuonut näkyvyyttä niin Lamujoki-Ojalankylälle, kuin Lamujoki-Ojalankylä kyläyhdistys ry:n toiminnallekin. Kyläyhdistyksen toiminta on tavoittanut sellaisia kyläläisiä, jotka eivät ennen ole siihen osallistuneet. Tämä on tärkeää myös siksi, että kyläyhdistys pystyy paremmin palvella kaikkia Lamujoki-Ojalankylän asukkaita.

Vastuullisuus

Hankkeella on ollut positiivisia vaikutuksia myös vastuullisuuden ja kestävyyden näkökulmasta. Hankkeessa pyrittiin hyödyntämään mahdollisimman paljon lähellä sijaitsevia yrityksiä, näin säästäen kuljetuksissa ja liikennöinnissä ja samalla auttaen turvaamaan lähipalveluita.
Uudet ikkunat ja ovet säästävät luonnonvaroja, kun lämmitykseen käytetty sähkö ei mene hukkaan. Sen lisäksi kylätalon kunnostus toimii tärkeänä esimerkkinä siitä, miten aina ei tarvitse rakentaa uutta vaan vanhaa voi myös ylläpitää. Luonnonvaroja säästyy myös kun pidetään huolta olemassaolevista terveistä tiloista.

Tulokset yhteenveto

Leader-rahoituksen myötä kyläyhdistys on voinut parantaa kylän elinvoimaisuutta ja tarjota parempia puitteita ja jatkuvuutta yhteisön toiminnalle.

Energiatehokkaampi kylätalo -hankkeen onnistunut toteuttaminen on motivoinut Lamujoki-Ojalankylä kyläyhdistys ry:tä kehittämään paikallista toimintaa ja panostamaan kylätalon ylläpitoon. Pitkällä aikavälillä uskomme, että toiminta elävöittää entisestään kylää ja positiivinen näkyvyys saattaa jopa houkutella kylälle uusia asukkaita.

Hanke on huomattavasti lisännyt kylätalon käyttöikää ja samalla myös kyläyhdistyksen toimintaedellytyksiä. Saamme jatkossakin nauttia omalla kylällä sijaitsevasta kohtaamis- ja tapahtumapaikasta.

Tuloksien hyödyntäminen

Lamujoki-Ojalankylä kyläyhdistys ry on saanut hankkeen tiimoilta hyvää kokemusta projektityöstä. Hankkeen suunnittelun, koordinoinnin ja toteutuksen sekä siitä raportoinnin ja viestinnän kautta on opittu uusia taitoja, joita pystytään hyödyntää myös tulevissa projekteissa sekä toiminnassa. Nyt kun hankemaailma on tullut tutuksi niin kynnys jatkohankkeille on huomattavasti matalampi. Lisäksi hallituksella on nyt valmiudet kannustaa ja auttaa myös muita yhdistyksiä hakemaan hankerahoitusta.

Talkootöille on myös löytynyt toimiva konsepti, jota pystytään hyödyntää myös jatkossa.

Jatkosuunnitelmat

Kylätalon ulkopinnat on nyt kunnostettu, mutta vanhassa rakennuksessa riittää aina ylläpidettävää ja kehitettävää. Kylätalon koko ja sijainti joen rannalla antaa mahdollisuudet moneen. Jatkossa kyläyhdistyksen aikomuksena on edelleen panostaa kylätalon käytettävyyteen. Kylätaloa ja sen ympäristöä tullaan mahdollisesti kehittämään esimerkiksi jatkohankkeilla.
Ideoita jatkokehitykseen riittää. Paljon keskustelua ollaan käyty kylätalon esteettömyydestä, joka olisi mahdollista toteuttaa esimerkiksi invaluiskalla. Tällöin myös wc-tiloissa täytyisi tehdä muutostöitä.
Kylätalon ympäristön kehittämiseen on ideoitu esimerkiksi joen rannassa sijaitsevaa terassia tai grillikatosta. Erilaisia harrastusmahdollisuuksia haluttaisiin myös tuoda lähemmäksi kyläläisiä. Tähän hyvä alku on ollut viime kesänä saadut frisbeegolf-korit.

Nyt kun kylätalolla on julkisivu jota kelpaa esitellä, on kyläyhdistys alkanut panostaa vuokraustoimintaan. Alkusyksystä 2024 päivitettiin vuokraushinnasto, joka jaeltiin kylän kotitalouksiin. Samassa yhteydessä viestittiin tulevista tapahtumista ja kyläyhdistyksen toiminnasta. Myös tapahtumatarjontaan aiotaan panostaa. Positiivista on, että tapahtumissa on alkanut käydä monia uusia kasvoja, mikä on mahdollistanut hyvät keskustelut siitä minkälaisille tapahtumille olisi kysyntää ja miten voitaisiin parhaiten palvella kaikkia kyläläisiä.

Vuokraus- ja tapahtumatarjontaan panostaminen auttaa yhdistyksen varainkeruussa ja mahdollistaa toiminnan jatkuvuuden. Hankkeen myötä myös kyläyhdistyksen talous on huomattavasti varmemmalla pohjalla ja tätä aiotaan edelleen kehittää.

Kohteen ylläpito ja hyödyt

Kylätalo Jokihelmi on saanut hankerahoituksella toteutetun remontin ansiosta rutkasti lisää käyttöikää. Mitään hälyttävää tarvetta ei kylätalolla tällä hetkellä ole, mutta perus ylläpitoa vanha rakennus vaatii, etenkin talvikaudella.
Kylätaloa ylläpitää Lamujoki-Ojalankylä kyläyhdistys ry ja se on toteutettu tällä hetkellä yhdistyksen hallituksen puheenjohtajan ja rahastonhoitajan työpanoksella.

Kylätalon hyvä kunto on edellytys Lamujoki-Ojalankylä kyläyhdistyksen toiminnalle. Hankkeen ansiosta kyläyhdistys pystyy jatkaa aktiivista toimintaa ja kehittää sitä ilman tilojen puutteen tuomia rajoituksia. Tapahtumia pystytään järjestää paitsi kyläläisten, myös lähikuntalaisten iloksi. Lisäksi kylätalo säilyy kylän kohtaamispaikkana.

Nyt kun kylätalo Jokihelmeä on kunnostettu, Lamujoki-Ojalankylällä on toimivampi tapahtumapaikka, jota pystyy hyödyntää kyläläisten ja kyläyhdistyksen lisäksi myös muut paikalliset yhdistykset, yrittäjät ja toimijat. Sitä pystytään vuokraamaan entistä paremmin yksityiskäyttöön esimerkiksi juhlapaikaksi.

Yleishyödyllisenä voidaan myös pitää kulttuuriperinnön säilyttämistä. Kylätalo Jokihelmi on historiansa puolesta tärkeä paikka monille niin paikkakuntalaisille, kuin myös paikkakunnalta toisaalle muuttaneille.
Kylätalon, sen energiatehokkuuden sekä sen lähiympäristön kehittäminen mahdollistaa yhä monipuolisemman tapahtumatarjonnan, jolla pyritään palvelemaan yhä laajempaa ihmisjoukkoa. Kylätalon remontti on myös pidentänyt sen vuosittaista käyttöaikaa.

Uusien ovien ja ikkunoiden ansiosta lämpö ei enää karkaa harakoille. Energiakuluissa säästetään sekä luontoa, että kyläyhdistyksen vähäisiä varoja. Kyläyhdistys on voittoa tavoittelematon organisaatio, jonka kerätyt varat kuluvat ylläpitokustannuksiin sekä seuraavien tapahtumien järjestämiseen. Suuriin yksittäisiin investointeihin, kuten hankkeessa toteutettuun remonttiin ei kyläyhdistyksellä itsellään olisi ollut varaa.

Lamujoki-Ojalankylä kyläyhdistys ry:n toteuttaman Energiatehokkaampi kylätalo -hankkeen tavoitteena oli parantaa Pyhännän Lamujoki-Ojalankylän kylätalo Jokihelmen energiatehokkuutta sekä ylläpitää sen kuntoa, jotta tämä kylän tärkeä kohtaamispaikka säilyisi ja mahdollistaisi kyläläisten aktiivisen toiminnan.

Kylätalo Jokihelmi on Lamujoki-Ojalankylän kohtaamispaikka, ainoa paikallinen tapahtumapaikka, sekä tärkeä tulonlähde Lamujoki-Ojalankylä kyläyhdistys ry:lle. Vuonna 1953 rakennettu kiinteistö joka on toiminut aiemmin kouluna ja kirjastona, sittemmin ensin koulun ja tämän jälkeen kirjaston lakattua, kyläyhdistykselle ostettu kylätalo on historiansa puolesta tärkeä paikka monelle kyläläiselle.

Lähtötilanteessa kylätalo Jokihelmen ovet ja ikkunat alkoivat olla käyttöikänsä päässä. Kylätaloa oli vaikea pitää lämpimänä, sillä lämpö karkasi vanhoista ikkunoista ja ovista. Kylätalon lämmitysmuotona vuonna 2008 asennetut ilmalämpöpumput eivät myöskään olleet riittävät. Moni harmitteli kylätalon rapistuvaa ulkomuotoa.

Hankerahoituksen avulla kylätalon ikkunat ja ovet uusittiin, vanha maalipinta rapattiin pois ja tilalle laitettiin kaksi kerrosta uutta maalia. Kylätalolle hankittiin myös ilmalämpöpumppu. Hankerahoituksella tehdyt korjaukset paitsi lisäsivät kylätalon käytettävyyttä, antoivat sille ja samalla koko kylälle paljon kaivatun freesauksen.

Hankkeen myötä toiminta kylällä on vilkastunut ja Lamujoki-Ojalankylä on saanut uudenlaista näkyvyyttä.

10974.84

9443.48

5104.58

Pyhännän ampumarata

Maaseudun toimintaympäristön kehittämisen investoinnit

Investeringar i utvecklingen av landsbygdens verksamhetsmiljö

2023-06-25 00:00:00

Maarakentaminen;Palvelut;Sosiaalinen pääoma;Turvallisuus;Turvallisuus;Vapaa-ajan asukkaat ;Vapaa-ajan toiminta, harrastukset ;Varautuminen, omavaraisuus;Yhteisöllisyys, yhteisö, osallisuus;Ympäristötietoisuus

Beredskap, självförsörjning;Fritidsboende ;Fritidsverksamhet, hobbyer ;Gemenskap, delaktighet;Markbyggande;Miljömedvetenhet;Socialt kapital;Säkerhet;Säkerhet;Tjänster 

Pohjois-Suomen elinvoimakeskus

Livskraftscentralen i Norra Finland

4

Hanketuki

Projektstöd

Pyhännän Metsästysyhdistys ry

Paikallinen/Alueellinen

Lokal/Regional

253629

Päättynyt

Avslutat

Pyhännän metsästysyhdistys ry on perustamassa ampumaradan.

Pyhännällä ei ole aiemmin ollut ampumarataa, jossa harrastajat pääsisivät keskitetysti harjoittelemaan. Uuden ampumaradan lukumääräisesti suurin käyttäjäryhmä ovat metsästäjät. Radan merkittävin käyttö liittyy siten metsästykseen eli aseiden kohdistamiseen, riistalaukausten harjoitteluun sekä ampumakokeiden suorittamiseen. Muita käyttäjäryhmiä voivat olla ampumaurheilun harrastajat ja reserviläiset. Rata-alueen perustamisella ammuntatoiminta keskitetään yhteen ampumarata-alueeseen. Ampumatoimintaa keskittämällä pystytään hallitsemaan ja vähentämään ampumistoiminnan ympäristövaikutuksia tai -haittoja.

Pyhännän ampumarataa ollaan sijoittamassa Pyhännän kunnan Talasnevan länsipuolella sijaitsevalle Koninpäänkankaalle, Orsiniementien varteen. Kiinteistön tunnus on 630-404-25-5

Toteusaika on 01.07.2023 – 30.09.2023

7297.98

SO8

11227.66

Keskipiste-Leader ry

Keskipiste-Leader ry

2024-12-31 00:00:00

Harvaan asuttu maaseutu

Glesbygd

Euroopan maaseuturahasto 2023–2027

Europeiska landsbygdsfonden 2023–2027

0

Maaseudun toimintaympäristön kehittämisen investoinnit

Investeringar i utvecklingen av landsbygdens verksamhetsmiljö

Investointihanke

Investeringsprojekt

Yleishyödylliset maaseudun toimintaympäristön kehittämisen investoinnit

Allmännyttiga investeringar i utveckling av landsbygdens verksamhetsmiljö

PYHÄNTÄ

PYHÄNTÄ

65

2026-04-09T10:16:00.238Z

Rakentaminen ajottui 07/2023 – 12/2024 väliselle ajalle. Ampumaradan ensimmäiset suunnitelmat tehtiin alkuvuodesta 2021

Ympäristölupa melumallinnuksineen saatiin valmiiksi keväällä 2023 ja 2023 heinäkuussa LapWall suunnitteli ympäristöluvanmukaisen ammuntakatoksen. Näiden suunnitelmien pohjalta tehtiin niihin tarvittavat osat ja hankinnat. Maatöiden, jotka olivat kunnan vastuulla valmistuvat heinä-syyskuun aikana.

Valoimme perustukset katokselle kesäkuun alussa 2024 ja itse katoksen pystytys aloitettiin heti valujen kuivamisen jälkeen. Elokuussa jatkettiin katoksen varustamisella, ampumataulujen paikan rakentamisella ja valmistautumisella poliisihallinnon tarkastukseen.

Poliisihallituksen lupa toiminnalle saatiin 14.10.2024, kuitenkin huomautuksella lisätä varoituskylttejä ja ensiapukaappi.

Poliisihallinnon luvan saannin käsittelyajan kestäminen odotettua kauemmin selvisi jo alkukesän aikana, joten suunnitellut isot talkoot poistettiin kalenterista ja rakentamista jatkettiin pienemmällä porukalla aina sitä mukaa kun kenelläkin aikaa oli.

Johtuen aikatauluun tulleesta väljyydestä alkuperäisistä kustannussuunnitelmista saatiin karsittua pois monta kohtaa kun tavaraa saatiin teollisuudesta eri toimijoilta ilmaiseksi ku aikaa oli kysellä. Kustannuksia tuli vastaavasti lisää kun päästiin samalla kehittämään toimintoja ja tekemään parantavia investointeja kuten grillikatos.

Suurimmat ongelmat aikataulujen venymisestä tuli radan käyttöönoton venymisestä samassa suhteessa. Metsästyskauden lähestyessä osa harrastajista oli haastavia saada pysymään poissa radalta ja varsinkin kun poliisihallitus otti tiukan kannan, ettei laukaustakaan saa ampua ennenkuin lupa on myönnetty.

14.10.2024 lähetettiin kaikille jäsenille tiedote radan käyttöön otosta ja samaan sähköpostiin liitettiin keskeiset ohjeet radalla toimimiseen.

Saimme tehtyä luvallisen ampumaradan suunnitelman mukaisesti. Nyt kuntalaiset pystyvät kohdistamaan aseensa ja harrastajat toimimaan luvallisella radalla.

Hankkeen valmistuminen meni jo lumiselle kaudelle, joten emme tehneet suunniteltua radan esittelypäivää vaan siirsimme sen keväälle.

Vaikutukset investoinnilla on toivottavasti keskitetyn ammunnan järjestyminen. Erittäin suurena lisäarvona pidämme metsästäjien osumatarkkuuden paranemisen myötä riistaeläinten haavoittumisen riskin pienenemisen.

Jatkosuunnitelmana on tehdä alueesta viihtyisämpi ja sen vuoksi olemme jo grillikatoksen sinne tehneet. Tämä lisää toivottavasti harrastajien määrän kasvua, koska radalle voi tulla myös seuraamaan ammuntaa.

Rata mahdollistaa tulevaisuudessa perinteisen nuorten eräleirin yhteyteen myös oikeilla aseilla ammunnan kokeilemista turvallisissa ja valvotuissa oloissa.

Radan käyttöön otossa on ollut kaikkiaan 5 Pyhännällä toimivaa metsästysseuraa, joten käyttöaste on varma. On myös ajateltu jo ampumaseuran perustamista, jolloin metsästysseurojen jäsenistä aktiivisimmat voisivat kehittää rataa ja ympäristöä tulevaisuuden tarpeisiin.

Pyhännällä virallinen ampumarata päättyi 1997 ja siitä lähtien on virallista koko kunnan käytössä olevaa rataa mietitty enemmän tai vähemmän vuosittain. Vuonna 2021 alettiin tosissaan miettimään kuinka vihdoin viimein rata tehtäisiin ja minne.

Rata sinällään ei kokenut vastustusta missään vaiheessa ja kunta oli myös myönteinen auttamaan omalta osaltaan, rata saatiin tehdä Orsiniemeen ja sinne se myös valmistui.

Hankkeessa ei suurempia haasteita kohdattu, joskin luvituksen ottama käsittelyaika arvioitiin lyhyemmäksi.

3138.13

2700.26

1459.59

PYHÄNNÄN VALOKUITUVERKON RAKENTAMISHANKE – ”VALOKUITUA PYHÄNNÄLLE”

7.3 Laajakaistainfrastruktuuri ja sähköiset palvelut

7.3 Bredbandsinfrastruktur och elektroniska tjänster

2020-04-01 00:00:00

Pohjois-Suomen elinvoimakeskus

Livskraftscentralen i Norra Finland

4

Kehittämishanke (2014–2022)

Utvecklingsprojekt (2014–2022)

Osuuskunta Siikaverkko

Paikallinen/Alueellinen

Lokal/Regional

127804

Päättynyt

Avslutat

793674

1133820

2024-06-30 00:00:00

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014–2020

Program för utveckling av landsbygden i Fastlands Finland 2014–2020

Maaseudun palvelujen ja kylien kehittäminen

Service på landsbygden och utveckling av byar

Yleishyödyllinen investointihanke

Allmännyttigt investeringsprojekt

Laajakaistainfrastruktuuri ja sähköiset palvelut, investointi

Bredbandsinfrastruktur och e-tjänster, investering

PYHÄNTÄ

PYHÄNTÄ

70

2025-02-18T11:32:48.076Z

333343.08

460330.92

”Valokuitua Pyhännälle!” – selvitys- ja tiedottamishanke

7.3 Laajakaistainfrastruktuuri ja sähköiset palvelut

7.3 Bredbandsinfrastruktur och elektroniska tjänster

2019-12-01 00:00:00

Digitalisaatio/digitalisointi;tietotekniikka;uudet palvelut

datateknik;digitalisering;nya tjänster

Pohjois-Suomen elinvoimakeskus

Livskraftscentralen i Norra Finland

4

Kehittämishanke (2014–2022)

Utvecklingsprojekt (2014–2022)

Osuuskunta Siikaverkko

Paikallinen/Alueellinen

Lokal/Regional

114841

Päättynyt

Avslutat

17664.9

22081.12

Keskipiste-Leader ry

Keskipiste-Leader ry

2020-09-30 00:00:00

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014–2020

Program för utveckling av landsbygden i Fastlands Finland 2014–2020

Maaseudun palvelujen ja kylien kehittäminen

Service på landsbygden och utveckling av byar

Kehittämishanke

Utvecklingsprojekt

Laajakaistainfrastruktuuri ja sähköiset palvelut, kehittäminen

Bredbandsinfrastruktur och e-tjänster, utveckling

PYHÄNTÄ

PYHÄNTÄ

80

2021-08-31T10:21:42.340Z

7419.25

6712.66

3532.99

Ahokylän Kyläyhdistyksen Laiturihanke ja vesipumppu

7.5 Vapaa-aika ja matkailuinvestoinnit

7.5 Fritid och investeringar i turism

2021-03-12 00:00:00

Pohjois-Suomen elinvoimakeskus

Livskraftscentralen i Norra Finland

4

Kehittämishanke (2014–2022)

Utvecklingsprojekt (2014–2022)

Ahokylän kyläyhdistys ry

Paikallinen/Alueellinen

Lokal/Regional

162206

Päättynyt

Avslutat

Oulun lääniossä Pyhännän kunnassa sijaitseva kylä nimeltään Ahokylä,asukkaita 120. Ahokylän kyläyhdistys on rakentanut Leader-rahoituksen avustuksella Ahvenjärventie 10 saunan kyläläisten virkistyskäyttöön vuonna 2013. Sauna on järven rannalla ja vanha laiturit on käyttökelvoton ja vaarallinen. Saunan käyttömukavuuden ja turvallisuuden parantamiseksi haemme laiturin rakentamiseen ja vesipumpun ostamiseen tukea. Näin saamme kyläläisten ainoan yhteisen virkistäytymispaikan käytännölliseksi.

6402

8536

Keskipiste-Leader ry

Keskipiste-Leader ry

2021-09-30 00:00:00

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014–2020 (siirtymäkausi 2021–2022)

Program för utveckling av landsbygden i Fastlands Finland 2014–2020 (övergångsperiod 2021–2022)

Maaseudun palvelujen ja kylien kehittäminen

Service på landsbygden och utveckling av byar

Yleishyödyllinen investointihanke

Allmännyttigt investeringsprojekt

Vapaa-aika ja matkailuinvestoinnit

Investeringar som gäller fritid och turism

PYHÄNTÄ

PYHÄNTÄ

75

2023-01-13T13:31:34.440Z

2688.84

2432.76

1280.4

Tavastkengän Kylätalon ulkovarasto ja kalustehankinnat

7.4 Maaseudun palvelut

7.4 Service på landsbygden

2016-03-01 02:00:00

Pohjois-Suomen elinvoimakeskus

Livskraftscentralen i Norra Finland

4

Kehittämishanke (2014–2022)

Utvecklingsprojekt (2014–2022)

Tavastkengän Maa- ja kotitalousseura ry

Paikallinen/Alueellinen

Lokal/Regional

21981

Päättynyt

Avslutat

25467.75

33957

Keskipiste-Leader ry

Keskipiste-Leader ry

2016-12-31 02:00:00

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014–2020

Program för utveckling av landsbygden i Fastlands Finland 2014–2020

Maaseudun palvelujen ja kylien kehittäminen

Service på landsbygden och utveckling av byar

Yleishyödyllinen investointihanke

Allmännyttigt investeringsprojekt

Maaseudun palvelut, investointi

Landsbygdsservice, investering

PYHÄNTÄ

PYHÄNTÄ

75

2019-01-07T13:39:01.760Z

10696.45

9677.75

5093.55

Liikennepuisto

7.4 Maaseudun palvelut

7.4 Service på landsbygden

2020-04-01 00:00:00

Pohjois-Suomen elinvoimakeskus

Livskraftscentralen i Norra Finland

4

Kehittämishanke (2014–2022)

Utvecklingsprojekt (2014–2022)

Pyhännän maa- ja kotitalousseura ry

Paikallinen/Alueellinen

Lokal/Regional

122202

Päättynyt

Avslutat

26610.61

40939.4

Keskipiste-Leader ry

Keskipiste-Leader ry

2020-12-31 00:00:00

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014–2020

Program för utveckling av landsbygden i Fastlands Finland 2014–2020

Maaseudun palvelujen ja kylien kehittäminen

Service på landsbygden och utveckling av byar

Yleishyödyllinen investointihanke

Allmännyttigt investeringsprojekt

Maaseudun palvelut, investointi

Landsbygdsservice, investering

PYHÄNTÄ

PYHÄNTÄ

65

2021-08-31T08:00:10.805Z

11176.45

10112.04

5322.12

Tavastkengät kylätalon ovet ja valot

7.4 Maaseudun palvelut

7.4 Service på landsbygden

2020-06-01 00:00:00

Pohjois-Suomen elinvoimakeskus

Livskraftscentralen i Norra Finland

4

Kehittämishanke (2014–2022)

Utvecklingsprojekt (2014–2022)

Tavastkengän Maa- ja kotitalousseura ry

Paikallinen/Alueellinen

Lokal/Regional

134676

Päättynyt

Avslutat

10198.76

13598.35

Keskipiste-Leader ry

Keskipiste-Leader ry

2020-12-31 00:00:00

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014–2020

Program för utveckling av landsbygden i Fastlands Finland 2014–2020

Maaseudun palvelujen ja kylien kehittäminen

Service på landsbygden och utveckling av byar

Yleishyödyllinen investointihanke

Allmännyttigt investeringsprojekt

Maaseudun palvelut, investointi

Landsbygdsservice, investering

PYHÄNTÄ

PYHÄNTÄ

75

2021-09-14T09:23:50.787Z

4283.47

3875.54

2039.75

Pyhännän monitoimipuisto

7.5 Vapaa-aika ja matkailuinvestoinnit

7.5 Fritid och investeringar i turism

2016-03-01 00:00:00

Pohjois-Suomen elinvoimakeskus

Livskraftscentralen i Norra Finland

4

Kehittämishanke (2014–2022)

Utvecklingsprojekt (2014–2022)

Pyhännän maa- ja kotitalousseura ry

Paikallinen/Alueellinen

Lokal/Regional

19635

Päättynyt

Avslutat

37500

50000

Keskipiste-Leader ry

Keskipiste-Leader ry

2016-12-31 00:00:00

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014–2020

Program för utveckling av landsbygden i Fastlands Finland 2014–2020

Maaseudun palvelujen ja kylien kehittäminen

Service på landsbygden och utveckling av byar

Yleishyödyllinen investointihanke

Allmännyttigt investeringsprojekt

Vapaa-aika ja matkailuinvestoinnit

Investeringar som gäller fritid och turism

PYHÄNTÄ

PYHÄNTÄ

75

2019-03-18T12:48:52.666Z

15750

14250

7500

Vihannesviljelyn maamieskoulu

1.1 Ammatillinen koulutus ja tietojen hankkiminen

1.1 Yrkesutbildning och inhämtande av uppgifter

2018-12-01 00:00:00

Elintarvikejalostus;logistiikka;lähiruoka;markkinointi;verkostot;vihannesviljely

Livsmedelsförädling;grönsaksodling;logistik;marknadsföring;närproducerad mat;nätverk

Pohjois-Suomen elinvoimakeskus

Livskraftscentralen i Norra Finland

4

Kehittämishanke (2014–2022)

Utvecklingsprojekt (2014–2022)

Haapaveden-Siikalatvan seudun kuntayhtymä

Paikallinen/Alueellinen

Lokal/Regional

83594

Päättynyt

Avslutat

165099.6

183444

2023-12-31 00:00:00

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014–2020

Program för utveckling av landsbygden i Fastlands Finland 2014–2020

Koulutus ja tiedonvälitys

Utbildning och information

Kehittämishanke

Utvecklingsprojekt

Koulutus, joka kohdistuu maatalouden alkutuotannon tai maataloustuotteiden jalostuksen tai kaupan pitämisen alalla toimiville pk-yrityksille (90 %)

Utbildning som riktar sig till små och medelstora företag som är verksamma inom primär jordbruksproduktion eller förädling av jordbruksprodukter eller saluföring (90 procent).

PYHÄNTÄ

PYHÄNTÄ

90

2025-03-12T15:03:07.141Z

69341.83

95757.77