Maaseudun palvelujen ja toimintaympäristön kehittämisen yhteistyöhankkeet
Samarbetsprojekt för utveckling av service och verksamhetsmiljö på landsbygden
Kulttuuri, kulttuuriperintö;Kylä;Lapset;Nuoret
Barn;By;Kultur, kulturarv;Unga
Lapin elinvoimakeskus
Livskraftscentralen i Lappland
4
Hanketuki
Projektstöd
Tornion kaupunki
Paikallinen/Alueellinen
Lokal/Regional
259294
Päättynyt
Avslutat
Kläpit lipolle – oppipäivä Kukkolankoskella -hankkeessa tuodaan Tornion, Ylitornion, ja Pellon koululaiset päiväksi aitoon ympäristöön Kukkolankoskelle, jossa perinteenharjoittajat, Tornionlaakson museo ja Aineen taidemuseo johdattavat heidät Tornionjoen perinteiseen koskikalastukseen, etenkin siian lippoamiseen, liittyvän aineettoman kulttuuriperinnön äärelle erilaisin työpajoin.
Hanke on kolmivuotinen. Ensimmäisenä vuonna konseptia testataan ja kehitetään Tornion viitosluokkalaisten kanssa ja vuonna 2024 ja 2025 hankkeessa tarjotaan oppipäivät Tornion lisäksi myös Pellon ja Ylitornion koululaisille.
Hanketta koordinoi Tornionlaakson museo ja hanke toteutetaan yhteistyössä ProSiika ry:n, Aineen taidemuseon ja Tornion kaupungin, sekä Pellon ja Ylitornion kuntien opetustoimen kanssa.
Tavoitteena on lisätä erityisesti nuorten tietoisuutta lippokalastusperinteestä, Unescon sopimuksesta ja elävän perinteen suojelusta sekä alueen kulttuuritoimijoista ja perinteen edistäjistä. Samalla edistetään lippokalastusperinteen suojelua ja sen arvostusta paikallisesti, valtakunnallisesti ja kansainvälisesti.
27625
SO8
34704.77
Outokaira Tuottamhan ry
Outokaira Tuottamhan ry
2025-12-31 00:00:00
Kaupunkien läheinen maaseutu
Stadnära landsbygd
Euroopan maaseuturahasto 2023–2027
Europeiska landsbygdsfonden 2023–2027
0
Yhteistyöhankkeet
Samarbetsprojekt
Kehittämishanke
Utvecklingsprojekt
Koordinointi- ja aktivointihankkeet
Koordinerings- och aktiveringsprojekt
TORNIO
TORNEÅ
79.6
2026-03-12T06:03:35.907Z
Kolmivuotinen hanke (2023–2025) toteutettiin joka vuosi syyskuun alkupuolella kahden viikon aikana haetun suunnitelman mukaisesti. Jokaisena vuonna opittiin toteutuksesta ja sisältöä ja työpajojen kestoa kehitettiin ja muutettiin seuraavana vuonna. Hankkeen oppipäivävierailut toteutettiin aluksi 3 tunnin mittaisina vierailuina koskella, mutta hankkeen aikana aikaa lyhennettiin 2,5 tuntiin. Kunkin koulun vierailun kuljetukset maksettiin hankkeen kustannuksena. Varrassiika ja juoma kuuluivat myös vierailuun.
Kouluille oltiin yhteydessä kunkin vuoden kevätpuolella ja kerrottiin tulevasta vierailusta. Kouluille annettiin linkki ilmoittautumistaulukkoon, josta he saattoivat varata itselleen sopivimman vierailuajankohdan. Lähempänä tapahtumaa kouluille lähti kirje, jossa kerrottiin tapahtumasta ja siihen varustautumisesta sekä kouluille, että vanhemmille.
Vierailun aluksi koululuokat toivotettiin koskikentällä yhteisesti tervetulleeksi ja kerrottiin vierailun sisältö ja aikataulu. Viimeiseksi vuodeksi kaikille hanketoimijoille/työpajojen pitäjille tilattiin yhteiset Kläpit lipolle- ja rahoittajien logoilla varustetut liivit. Tämä osoittautui erinomaiseksi satsaukseksi parantaen henkilökunnan näkyvyyttä ja erottuvuutta koskella, jossa saattoi samaan aikaan vierailla myös muita hankkeen ulkopuolisia aikuisia kalastajia tai muita vierailijoita.
Esittelyn jälkeen koululuokat jaettiin opettajineen kolmeen ryhmään, joista jokainen aloitti omassa työpajapisteessään. Tietyn ajan kuluttua siirryttiin kiertäen seuraavalle pisteelle.
Tornionlaakson museon piste oli jaettu kahteen osioon: Kukkolankosken ja lippoamisen kaukainen historia (1400-1800-luvut) sekä aineeton kulttuuriperintö. Historiaosuudessa käytiin kuvataulujen avulla läpi varhaisimpia tietoja Kukkolankoskesta ja lippoamisesta esimerkiksi Olaus Magnuksen Pohjoisten kansojen historia -kirjan kuvien avulla sekä 1700-luvun lohipatokartan avulla. Vertailemalla vanhoja kuvia nykyiseen lippoamiseen havainnollistettiin perinteiden jatkuvuus ja miten lippoaminen on säilynyt elävänä perinteenä satoja vuosia. Aineettoman kulttuuriperinnön osuudessa käsiteltiin aineettoman kulttuuriperinnön/elävän perinteen käsitettä ja miten se näkyy kaikkien arjessa, osin yhteisenä ja osin perheitä tai jopa kaveriporukoita koskevina perinteinä. Oppilaat saivat kirjoittaa teltan pöydälle levitettyyn isoon yhteiseen paperiin omia tai tuntemiaan perinteitä, joista keskusteltiin pienryhmissä käyttäen apuna Museoviraston ja Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran Perintöhyrrää, jonka opettajat saivat käynniltä myös mukaansa jatkokäyttöä varten (https://www.aineetonkulttuuriperinto.fi/fi/julkaisut/perintohyrra).
Lippokalastajien pisteellä kosken rannassa Valkamassa käytiin parin perinnekalastajan kanssa läpi lippokalastuksen teorian ja käytännön asiat, kuten muun muassa: krenkun rakentaminen, lipon tekeminen ja työkalut, joessa olevat kalalajit ja lipottujen siikojen jaon periaatteet. Koululaiset saivat katsoa kaloja läheltä ja silittää siikaa. Samaan aikaan krenkuilla lipottiin, joten koululaiset näkivät käytännössä läheltä miten lippoajat pyydystivät siikaa pohjan kivien koloista ja myös saivat kalaa. Samalla kerrotiin mistä Tornionjoki tulee ja miten Tornionlaakso on noussut merestä. Lippousta päästiin kokeilemaan heitä varten rakennetulta pieneltä krenkulta, jolta he saivat pienellä lipolla pyydystää koskesta kumiankkoja. Pisteellä päästiin myös tutkimaan ja silittämään eläviä kaloja.
Aineen taidetyöpajassa tutustuttiin yhdessä koskikentän aitassa Aineen taidemuseon kokoelmissa oleviin Kukkolankoskea esittäviin teoksiin. Sitten haettiin rannasta pieniä eri muotoisia kiviä oman taideteoksen pohjaksi samalla kun havainnointiin ympäristöä ja maisemaa. Kivistä havainnoitiin niiden veden muovaamia muotoja. Jokainen sai esimerkkiteoksista inspiroituneena maalata kiveensä oikeilla taiteilijatusseilla omalla luovuudellaan kuvioita. Maalaus oli oppilaille inspiroiva tehtävä ja kivi mielikuvituksen herättävä taiteen alusta. Useimmat taiteilivatkin useampia teoksia.
Viimeiseksi kokoonnuttiin kaikki yhteen telttaan syömään yhdessä sormin herkullista varrassiikaa. Päivän aikana saattoi myös käydä tutustumassa paistokodassa varrassiian paistamiseen.
Hankkeessa käytetyt opetusmateriaalit
Hankkeen aikana käytetyn opetus- ja muun materiaalin määrä lisääntyi joka vuosi. Ensimmäinen vuosi, kun rahoituspäätöstä ei vielä ollut, toteutettiin vähäisemmillä materiaaleilla.
Hankkeen rahoituksesta kertova juliste oli esillä eri työpisteillä vierailujen ajan sekä koko hankkeen ajan koskikentän aitan seinässä.
Hankkeen rahalla tuotettiin iso banderolli, joka kiinnitettiin koskikentälle hankkeen ajaksi vuosittain tuodun teltan seinään. Banderollissa oli sarjakuvamainen hanketta varten taiteilija Juho Nevalaisella teetetty kuvitus Kukkolankoskelta.
Historiasta kertovalla työpajapisteellä oli käytössä painosta tilatut säätä kestävät taulut, joissa oli vanhoja karttoja ja 1500-luvun kuvitusta Kukkolankoskelta ja lippokalastuksesta.
Aineettomasta kulttuuriperinnöstä kertovalla pisteellä käytettiin verkkosivuilta ladattavaa Perintöhyrrää, joka löytyy kenen tahansa käytettäväksi yli 20 eri kielellä.
Aineen taidemuseon taidepisteellä käytettiin ainoastaan ammattimaisia taitelijatarvikkeita, eli kivipintaan sopivia maalikyniä. Näin taataan nuorille kokemus omasta luovuudesta kumpuavan taiteen tekemiseen kunnollisilla työhön soveltuvilla välineillä.
Kalastajien pisteelle teetettiin Tornionjoessa kulkevia eri kalalajeja esitteleviä säänkestäviä tauluja, joiden avulla kalalajien opetus on helppo havainnollistaa.
Opettajille mukaan annetut paketit
Opettajat saivat käynniltä mukaansa paketit, joiden sisällöt he jakoivat jokaiselle oppilaalle, mutta myös otti oppimateriaaliksi myöhempää käyttöä varten. Jokainen kävijä sai mukaansa lippokalastusperinteestä ja UNESCOsta kertovan esitteen, Kläpit lipolle -tarran sekä diplomin osallistumisesta oppipäivään.
Opettajille materiaaliksi lähti Perintöhyrrä sekä tietoa Euroopan neuvoston vuosittaisesta Kulttuuriympäristön tekijät -kilpailusta, joka kutsuu lapset ja nuoret esittelemään heille tärkeää eurooppalaista kulttuuriperintöä. https://kotiseutuliitto.fi/kulttuuriymparistopaivat/kulttuuriympariston-tekijat/ Emme tiedä osallistuiko kukaan kilpailuun, mutta halusimme lisätä tietoutta erilaisista kulttuuriympäristöön liittyvistä vaikuttamisen mahdollisuuksista nuorille. Ilmeisesti ainakin joissain kouluissa käynnin jälkeen lippokalastusteemaa oli käsitelty ainakin taiteen keinoin yleisiin tiloihin tuotetuilla installaatioilla.
Taidenäyttely Siikamarkkoinoilla
Kukkolankosken Siikamarkkinoilla 13.-14.9.2025 oli edelleen esillä Kläpit lipolla -hankkeessa käytetty teltta ja sen seinän banderolli. Ensimmäisessä koskikentän aitassa oli esillä näyttelyssä kaikkien kolmen vuoden kivitaideteoksia. Niiden vieressä oleva teksti kertoi mitä taideteokset olivat ja mihin ne liittyivät.
Valtuutetut lipolle 4.9.2025
Hankkeen viimeisenä vuonna saatiin rahoittajalta hyväksyntä järjestää osana hanketta oppipäivä Tornion uusille valtuutetuille Kukkolankoskella. 4.9.2025 heille järjestettiin kuljetus koskelle ja heille vedettiin sama kolmen työpajan kokonaisuus, kun oppilaillekin. Työpajakierroksen päätteeksi kokoonnuttiin kosken paistokotaan, jossa nautittiin varrassiiat ja nokipannukahvit ja kuultiin Kläpit lipolle -hankkeen taustoista ja merkityksestä, sekä laajemmin meneillään olevasta UNESCO-hausta ja sen tukihankkeesta Torne Valley Dipnet Culture. Valtuutetut saivat illasta matkaansa myös samaa infoa kirjallisessa muodossa (ks. liite) ja laskelmia paljonko oppipäivien toteuttaminen Tornion kaupungin omalla rahoituksella jatkossa maksaisi.
Hankkeen aikana hanketoimijat tapasivat toisiaan noin 3 kertaa ja muuta viestittelyä hoidettiin sähköpostin välityksellä. Jokaisen vuoden keväällä pidettiin yksi valmisteleva tapaaminen, jossa sovittiin aikatauluista. Syksymmällä ennen tilaisuutta kokoustettiin myös. Jokaisen syksyn toimintaviikkojen jälkeen pidettiin palautetapaaminen, jossa mietittiin onnistumisia ja kehitysideoita. Hankkeen loppupalaveri pidettiin Haaparannan Svefillä 7.11.2025. Tapaamiseen osallistui 8 henkeä.
Hankkeen avulla saimme yhteensä 841 torniolaista, ylitorniolaista ja pellolaista 5. ja 6.-luokkien oppilasta ja heidän 70 opettajaansa tuotua kouluilta Kukkolankoskelle tutustumaan Tornionjokeen liittyvään rajattomaan elävään kulttuuriperintöön, lippokalastukseen.
Hankkeen toteutuksessa oli mukana eri tavoin Tornionlaakson museolta 6 henkeä, Aineen taidemuseolta 3 henkeä ja Kukkolankosken perinnekalastajia talkoolaisina eri vuosina yhteensä noin 20.
Oppilaat ja opettajat pääsivät tutustumaan perinteeseen, joka oli monelle torniolaisellekin edelleen vierasta. Tietoisuus tästä elävästä perinteestä ja sen elävänä pitämisen tärkeydestä välittyi käyntien aikana. Hankkeessa myös kerrottiin oppilaille mitä tarkoittaa UNESCO sekä mikä ero on maailmanperinnöllä ja aineettomalla kulttuuriperinnöllä.
Yksi konkreettisimmista hankkeen tuloksista oli myös tutustuminen puhtaaseen paikalliseen ruokaan parhaimmillaan. Moni oppilaista nautti siikaa – ja varsinkin varrassiikaa – oppipäivän aikana ensimmäistä kertaa elämässään. Osallistuneilta kuulimme muun muassa huudahduksen: “parasta kouluruokaa ikinä!” Oppilaat näkivät, kokivat, haistoivat ja maistoivat konkreettisesti mistä ja miten kala tulee, miten se valmistetaan ruuaksi ja miten perinteinen varrassiika nautitaan – ronskisti sormilla syöden. Ruuan alkuperän tietäminen kasvattaa arvostusta ruokaa kohtaan.
Vierailun toivotaan vahvistaneen lasten arvostusta oman asuinalueensa perinnettä kohtaan tukien paikallisidentiteetin rakentumista. Ympäristön havainnointi eri aistein – näkeminen, maistaminen, haistaminen ja oman tekemisen kautta oppiminen – teki kokemuksesta mieleenpainuvan ja konkretisoi perinteen merkitystä nykypäivässä.
Oppipäivien aikana oppilaiden osallistuminen oli aktiivista, ja monet alkoivat innostuneesti kertoa omista kalamuistoistaan. Kokemuksen on havaittu kannustaneen joitakin lapsia kokeilemaan kalastusta myös omalla ajalla. Vierailu auttoi ymmärtämään, miten tärkeä osa kalastus on aiemmin ollut jokivarren elinkeinoja ja ruokavaliota, sekä havainnollisti, miten nykyään monet ovat etääntyneet esimerkiksi kokonaisen kalan käsittelystä.
Taidepajoissa maalatut kivet osoittautuivat oppilaille merkityksellisiksi tuotoksiksi. Esimerkkiteokset ja ammattimaiset työvälineet, kuten maalitussit, tekivät työskentelystä innostavaa, ja kivien muodot antoivat luontevaa inspiraatiota omiin ideoihin. Oppipäivän taide näkyi myös laajemmassa yhteisössä: Siikamarkkinoilla esillä olleet hankkeen oppilaiden taiteelliset tuotokset herättivät huomiota ja lisäsivät kiinnostusta perinteeseen.
Valittu ikäluokka osoittautui hankkeelle hyvin sopivaksi. Monille torniolaisille käynti Kukkolankoskella oli ensimmäinen kerta, kun taas Ylitornion ja Pellon oppilaille kalastus oli lähempänä perheiden omia perinteitä. Näiden erojen kautta hanke rikastutti lasten ymmärrystä oman alueensa monimuotoisesta kulttuuriperinnöstä ja vahvisti yhteyttä jokivarren yhteiseen historiaan.
Palautteesta
Virallista palautetta kysyttiin viimeisen toteutusvuoden jälkeen kaikille kolmena vuonna koskella käyneille luokkien opettajille sähköpostitse lähetetyllä webropol-kyselyllä. Palautetta kyselyn täyttämällä antoi yhteensä 11 opettajaa. Palaute oli kokonaisuudessaan erinomaista sisältäen vastauksia niin Tornion, Pellon kuin Ylitornionkin opettajilta.
Palautteessa tuli esiin työpajojen pitkä kesto. Tähän reagoitiin jo ensimmäisen vuoden jälkeen aikataulua tiivistämällä. Päällimmäisenä oppilaille jäi mieleen innostus ja omakohtainen kokemus lippoamisesta. “Mukava yhteinen kokemus. Lippoamisen kokeilu oli mieleenpainuvaa. Siika maistui erinomaisesti.”
Kaikki osallistuisivat mielellään vastaavaan päivään jatkossakin. Perusteluja jatkolle olivat: “Mahtava elämys kaikille. Lisäksi tärkeää tietoa alueen kulttuuriperinnöstä ja auttaa sen säilyttämisessä. Juuri tällaisissa tilanteissa opitaan eniten eikä vaan opetella ulkoa.”
Opettajilta kysyttiin, mihin peruskoulun opetussuunnitelman osa-alueisiin vierailu heidän mielestään sopii. Vastaukset olivat monipuolisia ja osoittivat, että käynti tarjosi oppilaille aidosti monialaisen oppimiskokemuksen. Vierailu tuki yhtä aikaa useita oppiaineita ja laaja-alaisia osaamisen alueita, kuten historian ja kotiseututiedon oppimista, perinnekasvatusta, ympäristö- ja kuvataiteen opetusta sekä kulttuurikasvatusta.
Lisäksi opettajat korostivat toiminnallista ja yhdessä oppimista, työelämätaitojen ja yrittäjyyden harjoittelua sekä kestävän tulevaisuuden rakentamisen näkökulmia. Vierailu vahvisti myös oppilaiden kulttuurista osaamista ja auttoi heitä näkemään yhteyksiä eri oppiaineiden välillä. Kokonaisuutena hanke osoittautui laaja-alaisesti opetussuunnitelmaa tukevaksi ja oppilaita motivoivaksi oppimiskokemukseksi.
Valtuutetut lipolle -illan järjestäminen oli erittäin tärkeää päättäjien saattamiseksi tietoiseksi hankkeen tärkeästä työstä ja vaikutuksesta.
Myös UNESCO-hakemuksen kannalta tällä hankkeella ja kaikilla Kukkolankoskella aiempina vuosina toteutetuilla muilla hankkeilla on merkittävä arvo. UNESCOlle on pystytty osoittamaan, että koskella on tehty pitkäjänteistä työtä perinteen jatkamisen turvaamiseksi ja tietoisuuden levittämisessä. Nuorien sukupolvien saattaminen tietoiseksi tästä elävästä kulttuuriperinnöstä on ensiarvoisen tärkeää tulevaisuuden kannalta. He ovat tulevia aikuisia, alueen asukkaita ja päättäjiä. Jo nuorina he oman kokemuksensa kautta välittävät tietämystään ja innostustaan tästä kalastusperinteestä omalle perheelleen, vanhemmilleen ja sisaruksilleen, jotka mahdollisesti sitä myötä tulevat myös vierailemaan koskella.
Yksi Kläpit lipolle -hankkeessa otettu kuva perinnekalastajien työpisteeltä päätyi osaksi virallista UNESCO-hakemusta. Hakemukseen liitettiin 10 lippokalastusta esittelevää kuvaa, joista tämä kuva kertoo perinnetietouden välittämisestä nuorille sukupolville. Kunhan hakemus hyväksytään, kuva päätyy UNESCOn virallisille sivuille, joka kertoo Tornionjoen lippokalastusperinteestä.
Jatkosuunnitelma
Hankesuunnitelman yhtenä ajatuksena oli luoda luokkaretkikonsepti. Viimeisessä palautekeskustelussa hanketoimijat yhdessä totesivat, että ajatus ei ole järkevä yhdessä järjestettynä ja satsaamme torniolaisten käytien jatkumiseen.
Hankkeen tuloksena meillä on innostava oppipäivä, jossa hankkeen osalliset ovat yhdessä luoneet toimivan konseptin, joka on helppo toteuttaa myös jatkossa. Jatkossa oppipäivä halutaan sisällyttää osaksi Tornion 5. tai 6.-luokkien oppilaiden vuosittaista opinto-ohjelmaa osana Tornion kulttuurikasvatussuunnitelmaa. Suunnitelman teko on aloitettu syksyllä 2025. Jotta tämä toteutuu, oppipäivä pitää hyväksyttää taloussuunnitelmaan. Hankkeen pohjalta kustannusarvio oppipäivän toteuttamiselle jatkossa on tiedossa ja se on sisällytetty Tornion vuoden 2026 talousesitykseen osana Tornionlaakson museon toimintarahoitusta. Jos budjettiesitys hyväksytään, voidaan sama konsepti toteuttaa jo ensi vuonna.
Kläpit lipolle -hankkeessa Tornion, Ylitornion ja Pellon koululaiset pääsivät kolmen vuoden aikana oppipäivään Kukkolankoskelle tutustumaan siian lippoamiseen ja alueen elävään kulttuuriperintöön. Perinteenharjoittajien sekä Tornionlaakson museon ja Aineen taidemuseon työpajoissa oppilaat kokivat kotiseutunsa historian, kulttuurin ja ympäristön konkreettisesti tekemällä ja osallistumalla.
Hankkeen myötä lasten ymmärrys Tornionjoen erityispiirteistä, yhteisöllisyydestä ja omasta kulttuuri-identiteetistä vahvistui. Vierailu tarjosi monelle ensikosketuksen kalastukseen ja perinteisiin – erityisesti varrassiian maistaminen ja paisto paistokodassa jäi mieleen.
Hankkeen aikana järjestettiin noin 125 lippokalastukseen, aluetta kuvaavaan taiteeseen, aineettomaan kulttuuriperintöön ja perinteen historiaan liittyvää työpajaa, joiden kautta tavoitettiin 841 oppilasta. Hanke osoitti, miten paikallinen kulttuuriperintö voi rikastaa opetusta monialaisesti ja tarjota oppilaille ikimuistoisen, oppimista syventävän kokemuksen.
Hanke tuki hyvin opetussuunnitelmaa, sillä se yhdisti luontevasti useita oppiaineita ja laaja-alaisen osaamisen tavoitteita. Vierailu vahvisti oppilaiden historiallista ja kulttuurista ymmärrystä, tuki ympäristö- ja taidekasvatusta sekä tarjosi mahdollisuuksia toiminnalliseen ja yhdessä oppimiseen. Samalla se kehitti työelämätaitoja, yrittäjyyttä ja kestävän tulevaisuuden ajattelua, mikä teki hankkeesta merkittävän lisän koulujen monialaiseen opetukseen.
11878.75
10221.25
5525
