Luonnonvarakeskus tilastoi kalanjalostuksen raaka-aineiden käyttöä kahden vuoden välein. Tilaston tehtävä on trendien seuraaminen ja jalostusalan kehityksen seuraaminen, joten se ei parhaalla tavalla kuvasta koko kalatalouden tilaa. Esimerkiksi kuha on kotimaisen kalastuksen kannalta huomattava saaliskala ja jalostuksen kohde vuonna 2023, joten kahden vuoden tilastointiväli ”hukkaa” 2024 suuret kuhasaaliit. Särki ja lahna olivat samoin vielä 2023 voimakkaasti nousevia lajeja, ja myös näissä tänä vuonna voimakkaasti muuttuneet markkinatilanteet jäävät nyt tilastoinnin välivuodeksi.
Näiden havaintojen osalta on kuitenkin muistettava, että jalostustoimialan raaka-aineista kotimaiset suomukalalajit ovat kokonaispainona 3000-4000 tonnin vaihteluvälillä. Se on laskutavasta riippumatta aina reilusti vajaa kymmenesosa kaikesta jalostuksen raaka-aineesta. Ilman kalankasvatusta ja tuontia jalostus ei voisi nykymitassaan toimia.
Eniten jalostetut kotimaiset lajit – eli silakka ja kilohaili merellä ja muikku sisävesillä – ovat niin suuressa asemassa, että ne peittävät alleen muiden lajien osalta tapahtuvat muutokset. Onneksi kotimainen ja ulkomainen raaka-aine tilastoidaan erikseen, joten viljellyn kalan osalta erottelu on mahdollista.

Jalostuksessa käytettävän kalan kokonaistilastoinnissa vuosi 23 näkyy selkeänä laskevan trendin vuotena. Tasaisen nousun jälkeen myös ulkomaisen kalan, eli pääasiassa norjalaisen lohen jalostuksen määrä kääntyi laskuun. Laskua tuli peräti reilun kolmanneksen verran.
Kotimaisen kirjolohen jalostuksen alamäki näyttää pysähtyneen. Kymmenessä vuodessa jalostus on kuitenkin vähentynyt peräti 60% huipusta. Tuotantolukujen perusteella viime vuosikymmenen jalostustilastoissa kotimainen ja tuotu kalat ovat sekoittuneet, sillä jalostusmäärä ylittää kotimaisen tuotannon. Silti näyttää siltä, että kotimainen kirjolohi päätyy markkinoille usein jalostamatta.
Vain kirjautuneet käyttäjät voivat kommentoida
Kirjaudu sisään Luo uusi tili