Uudet integroidun kasvinsuojelun ohjeet perunalle ja avomaavihanneksille 19.5.2026 Luonnonvarakeskus (Luke) on päivittänyt integroidun kasvinsuojelun (IPM) viljelyohjeet perunalle ja avomaavihanneksista porkkanalle, herneelle, lantulle, punajuurelle, palsternakalle, juurisellerille sekä purjolle. Näille vihanneksille käytössä olevien kasvinsuojeluaineiden valikoiman pienentyessä IPM:n merkitys sadon onnistumisessa on entistä keskeisempi. Viljelyohjeet tarjoavat viljelijöille ajankohtaista tietoa myös vaihtoehtoisista kasvinsuojelumenetelmistä sekä tukea kasvinsuojeluun liittyvään päätöksentekoon. Luke on koonnut perunan ja avomaavihanneksien IPM-viljelyohjeisiin tietoa näiden viljelykasvien kasvitaudeista, rikkakasveista ja tuhoeläimistä sekä niiden torjunnasta. Lisäksi ohjeet sisältävät tietoa muista viljelymenetelmistä, kuten lannoituksesta. ”IPM-ohjeista on apua viljelijälle kasvinsuojeluun liittyvässä päätöksenteossa, ja ohjeet löytyvät nyt helposti Luken Luonnonvarat-sivustolta”, kertoo Luken erikoistutkija Erja Huusela. Ohjeisiin on muun muassa lisätty tietoa integroidun kasvinsuojelun perusteista ja kasvinsuojeluaineille vaihtoehtoisista torjuntamenetelmistä. ”Avomaan vihanneksilla ja perunalla käytettävissä olevien kasvinsuojeluaineiden valikoima pienenee kaiken aikaa, minkä vuoksi on tärkeää nostaa esiin vaihtoehtoisia kasvinsuojelumenetelmiä. Niitä tarvitaan sekä sadon varmistamiseksi että kasvinsuojeluaineiden resistenssiriskien välttämiseksi”, kertoo Luken tutkija Pentti Ruuttunen. Koska kasvinsuojeluainevalikoima muuttuu jatkuvasti, IPM-viljelyohjeissa viitataan KemiDigin kasvinsuojeluainerekisteriin, jossa tiedot ovat ajan tasalla. Myös lannoitusta koskevia tietoja on päivitetty. Ohjeet on suunnattu erityisesti ammattiviljelijöille, mutta ne tarjoavat hyödyllistä tietoa myös kotipuutarhureille. Ohjeet ovat nyt saatavilla myös ruotsiksi. IPM koskee kaikkia ammattiviljelijöitä IPM eli integroitu kasvinsuojelu koskee kaikkia Suomessa kasvinsuojeluaineita ammattimaisesti käyttäviä viljelijöitä, ja sen noudattamista edellyttää maa- ja metsätalousministeriön asetus. IPM:ssä kasvinsuojeluaineiden käyttö perustuu tarkkailuun ja todennettuun tarpeeseen. Kasvinsuojeluaineita käytetään yhdessä muiden torjuntamenetelmien kanssa. Hyvän torjuntatuloksen lisäksi tavoitteena on vähentää kasvinsuojeluaineisiin liittyviä riskejä ihmiselle ja ympäristölle sekä pienentää riskiä kasvintuhoojien kehittymisestä torjunta-aineita kestäviksi eli resistenteiksi. Integroitu kasvinsuojelu huomioi viljelymenetelmät kokonaisuutena. Siihen kuuluvat tarkkailun ja kasvinsuojelutoimien lisäksi esimerkiksi kullekin maalajille sopivan viljelykasvin valinta, maanmuokkaus, lannoitus, viljelykierto ja lajikevalinta. Avomaavihannesten ja perunan viljelyohjeet Integroidun kasvinsuojelun perusteet
Valtakunnalliset hankkeet valittu – rahoitus kuudelle hankkeelle 18.5.2026 Valtakunnalliset hankkeet valittu – rahoitus kuudelle hankkeelle Elinvoimakeskukset ovat valinneet rahoitettavat valtakunnalliset maaseutuhankkeet, joilla edistetään maaseudulla toimivien yritysten tuottavuuden parantumista, markkinoiden uusien mahdollisuuksien hyödyntämistä sekä uuden teknologian käyttöönottoa. Hakuteemana vuodenvaihteessa päättyneellä kierroksella oli uudistuva yrittäjyys. Haussa tavoiteltiin hankkeita, jotka auttavat yrityksiä kehittämään toimintaansa vastaamaan muuttuvia yhteiskunnallisia, taloudellisia ja ympäristöllisiä tarpeita. – Hankkeiden tulee rakentua uuden tiedon varaan ja hyödyntää toiminnassaan uudenlaista yhteistyötä ja luoda uutta osaamista ja kilpailukykyä. Tavoitteena on kasvattaa elinvoimaa, kehittää uusia kyvykkyyksiä, luoda työpaikkoja sekä aktivoida investoimaan, kertoo maaseudun kehittämisen asiantuntija Lassi Hurskainen valtakunnallisia maaseudun kehittämishankkeita hallinnoivasta Kaakkois-Suomen elinvoimakeskuksesta. Valintajaksolla jätettiin kymmenen hakemusta, joista rahoitettavaksi valittiin kuusi hanketta: Uudistuva Puutuoteala 2030 – Tuottavuus, vastuullisuus ja kansainvälinen kasvu Puutuoteala on Suomessa merkittävässä rakennemuutoksessa, jossa yritysten toimintaympäristöä muokkaavat samanaikaisesti markkinoiden kiristyvät laatu- ja vastuullisuusvaatimukset, digitalisaation ja tekoälysovellusten eteneminen sekä tarve parantaa tuottavuutta ja resurssitehokkuutta. Näihin haasteisiin vastataan kokoamalla yritykset ja kehittämisresurssit yhteen valtakunnalliseksi kokonaisuudeksi, jossa yritysten kehittämistarpeet tunnistetaan ja niihin vastataan käytännönläheisillä toimenpiteillä. Keskiössä ovat tuottavuuden parantaminen, osaamisen ja toimintamallien kehittäminen, digitalisaation hyödyntäminen, kiertotalouteen perustuvien ratkaisujen edistäminen sekä yritysten kasvun ja markkinoille pääsyn tukeminen. Tavoitteena on luoda edellytyksiä uusien yritysten ja ekosysteemien syntymiselle sekä vahvistaa suomalaisen puun asemaa laadukkaana ja vastuullisena materiaalina kotimaisilla ja kansainvälisillä markkinoilla. Hakija: Puutuoteteollisuus ry Rahoitus: 300 000 EUR (EU+valtio) Omistajanvaihdoksen laajempi maisema – vaihtoehtoiset mallit yritystoiminnan jatkamiseen maaseutualueilla Tavoitteena on lisätä tietoisuutta vaihtoehtoisista omistajanvaihdos- ja yrittäjyyspoluista Suomessa. Hankkeessa tehdään näkyviksi ja hyödynnettäviksi sellaisia omistajuuden ja yrittäjyyteen siirtymisen malleja, jotka ovat toistaiseksi jääneet vähemmälle huomiolle, kuten osaomistajuus, vaiheittaiset omistajanvaihdokset (ETA-malli), franchising-yrittäjyys sekä osuuskunta- ja työntekijälähtöiset ratkaisut. Hankkeessa kootaan ja jäsennetään kotimaista ja kansainvälistä tietoa vaihtoehtoisista omistajanvaihdosmalleista, konkretisoidaan ne kohderyhmille ymmärrettäviksi kokonaisuuksiksi ja levitetään tietoa valtakunnallisesti monikanavaisen viestinnän avulla. Hakija: Suomen Uusyrityskeskukset ry Rahoitus: 323 036 EUR (EU+valtio) UOMA – Uudistuva omistajuus maaseudun yrityksissä Tavoitteena on edistää maaseudun yritysten uudistumista ja kasvua tukemalla onnistuneita omistajanvaihdoksia sekä vahvistamalla paikalliseen sitoutumiseen perustuvien yhteisöomisteisten yritysten uudistumiskykyä. Hanke parantaa yritysten myyntikuntoa, vahvistaa tilitoimistojen roolia yritysten uudistumisessa sekä kehittää yhteisöomisteisten yritysten hallitustyöskentelyä. Tavoitteena on tukea maaseudun elinvoimaa, palvelujen ja työpaikkojen säilymistä sekä uudistuvaa yrittäjyyttä vastaamaan muuttuvaan toimintaympäristöön. Hakija: Seinäjoen Ammattikorkeakoulu Oy Rahoitus: 343 508 EUR (EU+valtio) EU:n käsityö- ja teollisuustuotteiden nimisuojajärjestelmä tutuksi Vuoden 2025 lopussa voimaan tullut EU-asetus laajensi maantieteellisten merkintöjen järjestelmän koskemaan myös käsityö- ja teollisuustuotteita, kun aiemmin se oli rajattu elintarvikkeisiin ja maataloustuotteisiin. Tämän uuden non-food tuotteita koskevan maantieteellisten merkintöjen järjestelmän tarkoitus on rohkaista valmistajia EU:ssa panostamaan paikallisiin käsityö- ja teollisuustuotteisiin, vahvistaa näkyvyyttä markkinoilla ja turvata valmistajien oikeudet tuotteidensa mahdollisissa väärennöstapauksissa. Hankkeen tavoitteena on lisätä yritysten tietoisuutta uudesta EU:n nimisuojajärjestelmästä, hakuprosessista ja suojauksen tarjoamista hyödyistä. Pysyvänä vaikutuksena tavoitellaan, että maaseudun käsityö- ja teollisuusyrittäjät tunnistavat EU:n käsityö- ja teollisuustuotteiden nimisuojajärjestelmän potentiaalisena brändäys- ja markkinointityökaluna. Hakija: Helsingin Yliopisto Rahoitus: 200 000 EUR (EU+valtio) Coastal and Rural Gems | Connecting Coastal Gems and Rural Experiences 2026-2028 Hanke vahvistaa Suomen rannikko- ja maaseutualueiden matkailuyritysten kilpailukykyä edistämällä uudistuvaa yrittäjyyttä sekä lisäämällä yritysten välistä yhteistyötä. Hanke kokoaa matkailuyrityksiä, kuntia ja kehittäjäorganisaatioita eri rannikkoalueilta yhteiseen kehittämistyöhön. Keskeisiä toimenpiteitä ovat verkostoituminen, benchmarking-toiminta sekä palvelumuotoiluun perustuvat työpajat, joissa kehitetään uusia matkailutuotteita ja useita alueita yhdistäviä kiertomatkakokonaisuuksia. Lisäksi hankkeessa pilotoidaan uusia toimintamalleja ja vahvistetaan yritysten osaamista asiakasymmärryksen hyödyntämisessä sekä digitaalisten ja tekoälypohjaisten ratkaisujen käytössä. Hakija: Yrityssalo Oy Rahoitus: 370 646 EUR (EU+valtio) Suomesta vetovoimainen ruokamatkailumaa Tavoitteena on parantaa maaseudun ja sitä kautta koko Suomen ruokamatkailullista vetovoimaa valtakunnallista yhteistyötä uudistamalla, vahvistamalla ja koordinoimalla. Valtakunnallinen ruokamatkailuverkosto tukee alueellista elinvoimaa sekä yritysten kestävää kasvua. Toimenpiteet tähtäävät maaseudun uudistumiskykyyn ruokamatkailun kehittämisen kautta ja maaseudun yritysten liiketoiminta monipuolistuu. Hakija: Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Oy Rahoitus: 370 000 EUR (EU+valtio) Lisätietoja Kaakkois-Suomen elinvoimakeskuksesta: Maaseudun kehittämisen asiantuntija Lassi Hurskainen, 0295 025 046 Va. yksikönpäällikkö Timo Kukkonen, 0295 025 065 sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@elinvoimakeskus.fi Lisätietoja voi kysyä myös hankkeiden hakijoilta.
EU:n maatalous- ja maaseuturahoitusta voi hyödyntää myös maatalouden vesienhallinnan parantamiseen 15.5.2026 EU:n maatalous- ja maaseuturahoitusta voi hyödyntää myös maatalouden vesienhallinnan parantamiseen Elinvoimakeskusten asiantuntijat ovat koonneet viljelijöille rahoitusvinkkejä maatalouden vesienhallinnan parantamiseen. Erilaisiin vesienhallintaa parantaviin toimenpiteisiin ja investointeihin on tarjolla kattavasti EU:n maatalous- ja maaseuturahoitusta. Maatilan vesienhallintaa voi parantaa panostamalla peruskuivatukseen, paikalliskuivatukseen ja maan kasvukuntoon. Tässä kirjoituksessa peruskuivatuksella tarkoitetaan laajemman alueen paikalliskuivatuksen vesien johtamista eteenpäin kohti vesistöä, valtaojia tai muita suurempia uomia pitkin. Paikalliskuivatuksella tarkoitetaan pelloilla tehtäviä toimenpiteitä, esimerkiksi salaojitusta tai avo-ojia. Sekä paikallis- että peruskuivatuksen valinnolla voidaan parantaa maan kasvukuntoa ja huomioida tilan ympäristövaikutuksia. Peltomaan kasvukuntoa parantamalla vaikutetaan kasvien kykyyn sietää märkyyttä ja kuivuutta. Siihen voidaan vaikuttaa kasvivalintojen, harkittujen maanmuokkausmenetelmien ja maanparannusaineiden avulla. Elinvoimakeskuksen ympäristöasiantuntija Eveliina Kiiski kannustaa viljelijöitä hyödyntämään maatalouden vesienhallintaan tarjolla olevaa EU:n maatalous- ja maaseuturahoitusta. – Rahoituksen avulla viljelijät voivat samaan aikaan parantaa maatilansa kannattavuutta ja vähentää toimintansa ympäristökuormitusta. Rahoitus mahdollistaa viljelijöille käytännöllisiä vesienhallinnan ratkaisuja, joilla voi vähentää uomien kunnossapidon tarvetta. Lisäksi rahoitusta voi saada vesienhallinnan rakenteiden ylläpitoon. Luonnonmukaisten kuivatusratkaisujen hyödyntämisellä voi myös olla merkittävä vaikutus paikallisen luonnon hyvinvoinnin ja maisemapiirteiden säilyttämiseen tai lisäämiseen. Rahoitusta peruskuivatukseen Peruskuivatukseen kuuluvia toimenpiteitä ovat muun muassa tulvien hallintaan ja vesienpidättämiseen liittyvät kaksitasouomat ja kosteikkojen rakentaminen tai muut kuivatuksen luonnonmukaistamiseen liittyvät rakenteet. Kaikkiin näihin on haettavissa EU:n maaseuturahoitusta. Kaksitasouomien ja kosteikkojen rakentamiseen on tarjolla ei-tuotannollisten investointien tukea. Kaksitasouoma voi myös sisältyä yhteisojitusinvestointiin, jolloin siihen voi saada maatalouden investointitukea. Näissä hankkeissa myös suunnittelukustannukset voi laskea osaksi hankkeen kokonaisrahoitusta. Vaihtoehtoisesti luonnonmukaisen vesienhallinnan kartoituksen ja suunnittelun voi tilata Ruokaviraston neuvojarekisteriin hyväksytyltä neuvojalta, jolloin sen hinnasta korvataan 75 euroa/tunti. Aiheen asiantuntijaneuvojia voi etsiä täältä. Myös ympäristösitoumukseen kuuluva ilmasto- ja ympäristösuunnitelma voi parhaimmillaan antaa suuntaviivoja tilan vesienhallinnan kehittämiseen. – Viljelijän kannattaa hyödyntää suunnitteluavun mahdollisuus, jota on saatavilla luonnonmukaisen vesienhallinnan ratkaisuihin. Näin peltojen vesitalouden tukemiseen on mahdollista löytää pitkäikäisimmät ja monivaikutteisimmat ratkaisut, Kiiski sanoo. Viime vuosina on herätty peltojen tulva- ja kuivuusongelmien yleistymiseen, jotka tulevat todennäköisesti kasvamaan ilmastonmuutoksen myötä. – Siksi maatalouden perinteisten ratkaisujen rinnalle pyritään tuomaan voimakkaammin luonnonmukaisia vesienhallinnan ratkaisuja, jotta vesiä voidaan ohjata myös viivytyspaikat ja muut ympäristön taipumukset huomioiden. Ratkaisuilla maatilat voivat varautua myös pitkän aikavälin säävaihteluihin, Eveliina Kiiski kertoo. Esimerkiksi toistuvasti tulviville pelloille voidaan perustaa kosteikkoratkaisuja. Maatalouden ojauomiin puolestaan pyritään lisäämään ratkaisuja, jotka paikoittain hidastavat vesien virtausnopeuksia ja vähentävät uomaeroosiota. Esimerkiksi ojiin voidaan lisätä luonnonmukaisuutta hidastamaan veden kulkua valuma-alueen latvaosista eteenpäin niin, että vettä pidättyy matkan varrelle tasaisemmin, jolloin uoman alaosassa peltojen tulvimisongelmat tai yläosan kuivuusongelmat vähenevät. Vesienhallinnan luonnonmukaisista ratkaisuista saa myös vuosittain pinta-alaperusteista ympäristökorvausta, kun viljelijä tekee elinvoimakeskuksen kanssa ympäristösopimuksen. Ympäristösopimus kosteikon hoidosta on ei-tuotannollisen investointituen ehtona. Kosteikkojen hoitosopimus voidaan tehdä kosteikkoalueesta, tulva-alueen tai luonnonmukaistetun uoman tai kaksitasouoman alle jääneestä alasta, tulvatasanteesta tai tulvapellosta ja niiden hoidon kannalta riittävästä reuna-alueesta. Ympäristösopimus voidaan tehdä myös pienten kosteikkojen, pohjapatojen, tulvapeltoalueiden ja suon kaltaiseksi alueeksi entiselle turvepellolle perustettujen kosteikkojen hoidosta. Luonnonmukaista peruskuivatusta edistäviin investointeihin on saatavissa EU:n maaseuturahoitusta. Toteutuksen jälkeen ylläpitoon voi hakea ympäristökorvausta. Toimenpide Tuki perustamisvaiheeseen Tukimuoto Ylläpitoon kosteikon hoitosopimus Kosteikko Koosta riippuen 8 200–12 000 €/ha Ei-tuotannollisten investointien tuki 500 €/ha Entisöitävä tulva-alue Koosta riippuen 8 200–12 000 €/ha Ei-tuotannollisten investointien tuki 500 €/ha Turvepeltojen muuttaminen kosteikoksi tai suon kaltaiseksi alueeksi Koosta riippuen 8 200–12 000 €/ha Ei-tuotannollisten investointien tuki 500 €/ha Kaksitasouoma 21 €/metri Ei-tuotannollisten investointien tuki 500 €/ha Uomien luonnonmukaistaminen 21 €/metri Ei-tuotannollisten investointien tuki 500 €/ha Pohjakynnykset, ojakatkot tai eroosiosuojaukset 21 €/metri Ei-tuotannollisten investointien tuki 500 €/ha Rahoitusta paikalliskuivatukseen Paikalliskuivatusta kehittämällä peltojen vesitaloutta voidaan pyrkiä säätelemään tasaisemmaksi. Paikalliskuivatukseen on haettavissa EU:n maaseuturahoituksesta maatalouden investointitukea. Sitä voi saada esimerkiksi säätösalaojitukseen, säätökaivoihin ja salaojitukseen. Avustuksen määrä voi olla jopa 40 prosenttia hankkeen hyväksyttävistä kustannuksista. Lisäksi viljelijän on mahdollista hakea ympäristökorvausta happamilla sulfaattimailla tai turvemailla toteutettuun säätösalaojitukseen, altakasteluun tai kuivatusvesien kierrätykseen. Tällöin ympäristökorvauksen lohkokohtaisista toimenpiteistä tulee valita valumavesitoimenpide. Ympäristökorvaus on toimenpiteen mukaan vaihdellen 77–214 euroa/ hehtaari. Rahoitusta maan kasvukunnon parantamiseen Maan kasvukunnolla on merkittävä rooli pellon vesitalouden ylläpitämisessä. Maan kasvukuntoa voivat parantaa esimerkiksi erilaiset nurmet, monimuotoisuuskasvit, talviaikainen kasvipeitteisyys, kerääjäkasvit, saneeraus- ja maanparannuskasvit, lannan levittämiseen liittyvät parannukset, viljelykierron monipuolistaminen ja maanparannusaineet. Esimerkiksi viljelykierron monipuolistaminen kuuluu EU:n maatalousrahoituksen ehdollisuuteen, mutta lannan levityksestä ja maanparannusaineiden käytöstä voi saada lisäksi ympäristökorvausta, jos on valinnut kiertotalouden edistämisen ympäristökorvauksen lohkokohtaiseksi toimenpiteeksi. Maan kasvukuntoa pystyy parantamaan myös kipsin avulla. Maksutonta kipsinlevitystä voi hakea elinvoimakeskuksesta ympäristöministeriön Ahti-ohjelman kautta. Maan kasvukuntoa tukeviin toimenpiteisiin voi hakea ympäristökorvausta ja ekojärjestelmätukea: Toimenpide Tukimuoto Tuen määrä Suojavyöhyke 430 €/ha Ympäristökorvaus Luonnonhoitonurmet 55 €/ha Ekojärjestelmätuki Viherlannoitusnurmet 100 €/ha Ekojärjestelmätuki Monimuotoisuuskasvit 210 €/ha Ekojärjestelmätuki Talviaikainen kasvipeitteisyys 40 €/ha Ekojärjestelmätuki Kerääjäkasvit 97 €/ha Ympäristökorvaus Saneeraus- ja maanparannuskasvit 223 €/ha Ympäristökorvaus Orgaanisen aineksen lisäys tai maanparannuskuitu (kiertotalouden edistäminen) 37 €/ha Ympäristökorvaus Turvepeltojen nurmet 200 €/ha Ympäristökorvaus Kipsi Ilmainen kohdennetusti kipsinlevitys.fi EU:n maatalous- ja maaseuturahoituksen tukien hakuajat ja -paikat Ympäristösopimuksia ja ekojärjestelmätukia haetaan peltotukien haussa Vipu-palvelussa viimeistään 9.6.2026. Maatalouden investointituilla (mukaan lukien yhteisojitusinvestoinnit) on vuodessa neljä hakujaksoa ja hakemus tehdään Hyrrä-asiointipalvelussa: • 16.1.–15.3. • 16.3.–15.8. • 16.8.–15.10. • 16.10.–15.1. Ei-tuotannollisilla investoinneilla on vuodessa kaksi hakujaksoa ja hakemus tehdään Hyrrä-asiointipalvelussa: • 1.1.‒15.5.2026 • 1.8.‒15.12.2026 Lisätiedot Kysy lisää kuntasi maaseutuelinkeinoviranomaiselta tai oman alueesi elinvoimakeskuksesta. Lounais-Suomen elinvoimakeskuksen yhteystietoja: Eveliina Kiiski, ympäristöasiantuntija, 02 9502 2139 Janita Leppänen, maatalouden investointituet, 02 9502 2604 Henriikka Kajula, ei-tuotannolliset investoinnit, 02 9502 2580 Mikko Torkkeli, ympäristösopimukset, 02 9502 3105 Maarit Solla, ekojärjestelmätuki ja ympäristökorvaus, 02 9502 2665 etunimi.sukunimi@elinvoimakeskus.fi Lisätietoa tuista Peltotukien euromäärät Peltotuet Ei-tuotannolliset investoinnit Maatalouden investointituet Maatilojen neuvonta
Tarjouspyyntö: puna-apilan viljelypilotoinnin toteutus (OptiNurmi-hanke) 15.5.2026 1. Hankinnan tausta ja tavoitteet Nurmen käytön optimoinnilla muutosjoustavuutta Pohjois-Pohjanmaan nautakarjatiloille (OptiNurmi) -hankkeen ydintavoitteena on edistää nautakarjatalouden muutosjoustavuutta ja kilpailukykyä kehittämällä nurmiviljelyn toimintamalleja ja optimaalista nurmirehun käyttöä nautojen ruokinnassa. Hankkeen päätoteuttaja on Luonnonvarakeskus (Luke), ja osatoteuttajana toimii Nautasuomi Oy. Hanke on saanut EU:n maaseuturahoitusta Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselta, jonka tehtäviä hoitaa nykyään Pohjois-Pohjanmaan elinvoimakeskus. Tämän hankinnan tavoitteena on toteuttaa tilapilotti, jossa tuotetaan tietoa puna-apilanurmen sadonkorjuusta perustamisvuonna nykytiedon valossa mahdollisimman optimaalisin menetelmin toteutettuna. Pilotissa tuotettua raaka-ainetta tullaan käyttämään hankkeen tutkimusosuuksiin. 2. Hankinnan kohde Hankinnan kohteena on puna-apilan puhdaskasvuston viljelypilotoinnin toteuttaminen kesällä 2026 Pohjois-Pohjanmaalla. Pilotissa: perustetaan puna-apilan puhdaskasvusto ilman suojaviljaa toteutetaan viljely, hoito ja sadonkorjuu tuotetaan pyöröpaaleihin säilötty apilasäilörehu mahdollistetaan rehun laadun analysointi talvikaudella 2026–2027 3. Vaatimukset tarjoajalle Tarjoajalta edellytetään: vähintään 4 ha yhtenäinen lohko Pohjois-Pohjanmaalta pellon soveltuvuus nurmipalkokasvien viljelyyn rikkakasvien torjunta on tehty ennakoidusti edellisenä vuonna kemiallisilla rikkatorjunta-aineilla kivennäismaa (ei turvemaa) maan hyvä rakenne ja kemiallinen tila valmius toteuttaa viljely ilman suojaviljaa lajikkeena puna-apila Selma (tai muu ominaisuuksiltaan vastaavan kaltainen lajike, tarjoajan tulee kuvata ja perustella vastaavuus) kyvykkyys toteuttaa korjuu ja säilöntä vaaditulla tavalla 4. Toteutusta koskevat vaatimukset Palveluun tulee sisältyä: pellon muokkaus kylvö kasvuston hoito sadonkorjuu Korjuu ja säilöntä: korjuu pyöröpaaleihin esikuivaus säilöntä muurahaishapolla huolellinen paalaus ja muovitus paalien asianmukainen varastointi säilöntäprosessin valmistumiseen ja näytteiden keruuseen saakka OptiNurmi-hanke: seuraa ja dokumentoi pilotin etenemistä ottaa näytteitä kasvustosta ja rehusta kuvaa kasvustoa ja korjuuta Tarjoajan tulee sitoutua yhteistyöhön hankkeen kanssa. 5. Sopimus ja korvaus Valitun toimittajan kanssa tehdään viljelysopimus kasvukaudelle 2026. Tarjoajan tulee esittää kokonaishinta pilotin toteuttamisesta (alv 0 %). Hinnan tulee sisältää kaikki palvelun toteuttamisesta aiheutuvat kustannukset. 6. Tarjouksen sisältö Tarjouksen tulee sisältää vähintään: tarjoajan perustiedot lohkon sijainti ja kuvaus pinta-ala viljely- ja toteutussuunnitelma käytettävä kalusto kokemus vastaavasta viljelystä kokonaishinta (alv 0 %) 7. Tarjousten vertailu ja valintaperusteet Tarjoaja valitaan laadullisen soveltuvuuden ja kokonaistaloudellisen edullisuuden perusteella. Sopimusviljelijän tuottaman puna-apilan käytettävyyden hankkeen tutkimuksessa varmistamiseksi ja tutkimuksen onnistumisen takaamiseksi painotetaan ensisijaisesti toteutuksen laadullisia kriteerejä. Vertailu tehdään seuraavin perustein: Laatu ja sisältö (70 %), jossa arvioidaan erityisesti ratkaisun soveltuvuutta tarjouspyynnössä esitettyihin tavoitteisiin ja vaatimuksiin Hinta (30 %) Valinnassa painotetaan erityisesti tarjotun toteutustavan soveltuvuutta hankinnan tavoitteeseen, eli puna-apilan viljelyn ja sadonkorjuun toteuttamiseen perustamisvuonna biologisesti ja tuotannollisesti optimaalisella tavalla. Laadulliset tekijät pisteytetään ennalta määriteltyjen arviointikriteerien mukaisesti. Laadullinen arviointi perustuu seuraaviin osa-alueisiin: 1. Viljelyratkaisun agronominen toimivuus ja soveltuvuus (0–25 p)2. Sadonkorjuu- ja säilöntäprosessin laatu (0–20 p)3. Toteutussuunnitelman selkeys ja toteutuskelpoisuus (0–15 p)4. Yhteistyökyky ja pilotin tutkimuksellinen arvo (0–10 p) Laadulliset tekijät arvioidaan ennalta määriteltyjen kriteerien perusteella suhteessa tarjouspyynnössä kuvattuihin tavoitteisiin. Hinnan pisteytys: Halvin tarjous saa 30 pistettä. Muiden tarjousten pisteet lasketaan suhteessa halvimpaan hintaan. Tarjoajan tulee kuvata tarjouksessaan: – viljelysuunnitelma (muokkaus, kylvö, lajike, mahdollinen lannoitus ja kasvinsuojelu)– rikkakasvien hallinnan toteutus ilman suojaviljaa– sadonkorjuun toteutustapa ja ajoitus– säilöntäprosessi (esikuivaus, säilöntäaineen käyttö, paalaus ja varastointi)– käytettävä kalusto ja keskeiset työvaiheet– miten pilotin onnistumista varmistetaan käytännössä Kuvauksen tulee olla riittävän yksityiskohtainen laadullista arviointia varten. Hankintayksikkö varaa oikeuden pyytää tarjousten arvioinnin tueksi tarkentavia tietoja sekä kutsua osan tarjoajista haastatteluun. Haastatteluun voidaan kutsua ne tarjoajat, joiden tarjoukset täyttävät vaatimukset ja sijoittuvat alustavan kirjallisen arvioinnin perusteella parhaiten. Haastattelun tarkoituksena on tarkentaa tarjouksessa esitettyjä tietoja. Haastattelussa esiin saadut lisätiedot voidaan ottaa huomioon tarjousten laadullisessa arvioinnissa siltä osin kuin ne liittyvät ennalta ilmoitettuihin vertailuperusteisiin. 8. Aikataulu Tarjouspyynnön julkaisu: 15.05.2026Tarjousten jättöaika: 25.05.2026Päätös tarjoajasta: 01.06.2026Sopimuksen allekirjoitus: 10.06.2026 9. Tarjouksen jättäminen Tarjoukset tulee toimittaa kirjallisena sähköpostitse osoitteeseen:essi.tahvola@atria.com Viimeistään: 25.05.2026Sähköpostin aiheeksi: “Tarjous OptiNurmi apilanviljely 2026” 10. Lisätiedot Lisätietoja antaa:Essi Tahvolaessi.tahvola@atria.com puh. 046 921 5544
Ruokareitti #2: Ratkaisuja ruokalogistiikan arjen sujuvuuteen alkutuotannossa 15.5.2026 Miten ruokalogistiikka toimii tilan arjessa – ja missä sitä voisi tehdä sujuvammin? Ruokareitti #2 kutsuu alkutuotannon toimijat ja muut ruokalogistiikan kehittämisestä kiinnostuneet mukaan tarkastelemaan ruokalogistiikkaa käytännönläheisesti yritysvierailun ja yhteisen työpajan merkeissä. Tilaisuus järjestetään keskiviikkona 27.5.2026 klo 9.00–16.00 Bosgårdin kartanolla Porvoossa. Päivän aikana tutustutaan Bosgårdin tilan toimintaan ja toimintaympäristöön, ja yritysvierailulta saatuja havaintoja hyödynnetään iltapäivän työpajassa. Työpajassa pohditaan yhdessä: mitkä tekijät vaikuttavat ruokalogistiikan sujuvuuteen alkutuotannossa millaisia haasteita arjessa kohdataan millaisia käytännön ratkaisuja ja hyviä toimintatapoja voitaisiin kehittää Työskentely on vuorovaikutteista ja nojaa osallistujien omiin kokemuksiin. Tilaisuus on suunnattu ruoka‑alan yrityksille, alkutuotannon toimijoille, logistiikka‑alan toimijoille, kaupan ja julkisen sektorin edustajille sekä tutkimus‑ ja kehittämisorganisaatioiden asiantuntijoille. Ohjelma pähkinänkuoressa aamupäivällä yritysesittely ja tilakierros iltapäivällä yhteinen ideahautomo ja työpaja mahdollisuus keskustella, oppia toisilta ja verkostoitua Käytännön tiedot Tilaisuus on maksuton Lounas omakustanteinen (25 €) Aamu‑ ja iltapäiväkahvit sisältyvät Varaathan säänmukaiset jalkineet tilakierrosta varten 📌 Ilmoittautuminen:https://link.webropolsurveys.com/EP/5D49502732D531C9 📩 Lisätietoja:Iina Hulkkonen, projektipäällikköiina.hulkkonen@tts.fi | 041 730 2268 Ruokareitti Tilaisuus toteutetaan osana TTS:n toteuttamaa Tehokkuutta ruokayritysten logistiikkaan ‑hanketta.Rahoitus: Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) / Uudenmaan liitto.
EMKVR:n määräaikaisten hakujen suunnitelmaa päivitetty 11.5.2026 Maa- ja metsätalousministeriö on päivittänyt Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston (EMKVR) Suomen ohjelman määräaikaisia hakumenettelyjä koskevan suunnitelman. Kesällä 2026 avataan hyljekorvauksia, kalasatamia ja menekinedistämistä koskevat hakumenettelyt. Hyljekorvauksiin on varattu n. 1,0 milj. euroa ja kalasatamiin 1,0 milj. euroa. Menekinedistämisessä avataan teemoitettu hakumenettely huoltovarmuutta edistäviin hankkeisiin. Huoltovarmuushankkeisiin rahoitusta voidaan myöntää enintään 300 000 euroa. Suunnitelma päivitetään kolme kertaa vuodessa, seuraavan kerran syyskuussa. Suunnitelma EMKVR:n hakumenettelyistä Manner-Suomessa Lisätietoja: erityisasiantuntija Minna Uusimäki, p. 0295 162 284, etunimi.sukunimi@gov.fi
Vaikuta kotimaisen maatalousteknologian tulevaisuuteen: Kysely raskaiden droonien tarpeesta 7.5.2026 Hyvä maatalousyrittäjä ja alan ammattilainen, Maatalouden kannattavuuspaineet, tuotantopanosten korkeat hinnat ja haastavat sääolosuhteet vaativat uudenlaisia ratkaisuja. Mitä jos täsmälannoituksen tai ruiskutuksen voisi tehdä säästä riippumatta – täysin ilman maaperän tiivistymistä ja traktorin ajouratappioita? Olemme kehittämässä kotimaista, raskaisiin maatalousdrooneihin (ns. lentäviin traktoreihin) perustuvaa laite-ekosysteemiä sekä digitaalista tilausalustaa, joka yhdistää viljelijät ja urakoitsijat vaivattomasti. Ennen kuin viemme teknologian pelloille, haluamme kuulla suoraan sinulta: millaisille työkaluille ja palveluille on oikeasti tarvetta? Kartoitamme tällä lyhyellä kyselyllä: Mitkä ovat toimintasi suurimmat pullonkaulat tällä hetkellä. Mihin tehtäviin raskaat droonit toisivat suurimman avun. Millaisilla ehdoilla tai urakointihinnoilla uusi teknologia olisi tilallesi kannattava investointi. Klikkaa tästä ja vastaa kyselyyn Vastaaminen vie vain noin 5 minuuttia. Pyydämme ystävällisesti jättämään vastauksesi viimeistään 31. toukokuuta 2026 klo 23.59. Kysely on täysin anonyymi, ja antamasi vastaukset auttavat meitä rakentamaan työkaluja, jotka aidosti palvelevat suomalaista maataloutta. Tietosuojaselosteemme on luettavissa osoitteessa tirppa.fi/privacy.html. Jos olet kiinnostunut kuulemaan ensimmäisten joukossa testivaiheen alkamisesta, voit halutessasi jättää yhteystietosi lomakkeen lopussa. Kiitos arvokkaasta ajastasi ja näkemyksistäsi! Ystävällisin terveisin, Samuli Räty-MattilaToimitusjohtajaTirppa Solutions Oytirppa.fi
Kalaleaderien arviointi tuo esiin onnistumisia ja epävarmuutta 6.5.2026 Kalaleader-toiminnalla on ollut merkittävä aluetalousvaikutus. Toteutetun välirvioinnin mukaan kalaleaderien neuvonnan kautta on mahdollistettu yli 7,3 miljoonan euron investoinnit kalatalouteen. Neuvonnan etujen lisäksi kalaleaderit olivat suoraan rahoittaneet helmikuuhun 2026 mennessä yhteensä 164 hanketta, noin 5 miljoonalla eurolla. Kalaleaderien väliarvioinnilla haettiin tietoa toiminnan vaikutuksista ohjelmakauden puoliväliin mennessä. Arvioinnin toteutti NordEval Oy tammi–huhtikuussa 2026. Arvioinnin kyselyihin vastasi kattava joukko: tuensaaja- ja neuvontakyselyyn vastasi yhteensä 112 henkilöä, ja sidosryhmäkyselyyn noin 100 vastaajaa. Lisäksi arviointia syvennettiin kalaleader-ryhmien ryhmähaastatteluilla ja asiantuntijoiden haastatteluilla. Kalaleader-aktivaattoreiden tarjoama neuvonta on keskeinen onnistumistekijä, osoittaa arviointi. Valtaosa kyselyyn vastanneista arvioi, että hanke ei olisi toteutunut ilman Kalaleader-aktivaatorin tukea tai olisi toteutunut selvästi pienempänä. Aktivaattorien neuvonta on vaikuttanut merkittävästi myös hankkeiden sisältöön, laatuun ja laajuuteen. Arvioinnin mukaan Kalaleader-toiminnan keskeinen lisäarvo on sen paikallisuus. Se tuo rahoituksen, neuvonnan ja kehittämistyön lähelle toimijoita. Kalaleader-rahoitus ja neuvonta mahdollistavat myös pienten toimijoiden ja hankkeiden toteutumisen, sellaisten jotka eivät kokonsa puolesta menestyisi kansallisissa rahoituskilpailuissa. Nykyinen Kalaleaderien rahotus ja EU-ohjelmakausi päättyvät vuoden 2027 loppuun. Euroopan laajuudella niin Maaseutu-leaderin kuin kalaleaderinkin jatko ja toiminnan laajuus on erittäin epävarmaa. Myös väliarvioinnissa nousee esiin huoli tulevasta ohjelmakaudesta. Vaikka Kalaleader-toiminnan vaikuttavuus on selkeästi osoitettavissa, toiminnan jatkuvuus ja resursointi on vaakalaudalla. Kalaleader-toiminnan 2021–2027 väliarviointi, ote PowerPoint-esityisestä. NordEval Oy
Kalasatamien kehittämiseen yli 1,2 M€ 6.5.2026 11 kalasatamaa sai kevään aikana järjestetyssä julkisten kalasatamien rahoitushaussa investointitukea lähes miljoona euroa. Yhdessä kuntien ja kaupunkien panostusten kanssa investoinnit ylittävät 1,2 miljoonaa euroa. Suurin yksittäinen kehityskohde on tällä rahoituskierroksella ollut Uudenkaupungin Suukarin kalasatama, jossa käynnistyy 300 000 euron hanke erityisesti rannikkokalastuksen kehittämiseen. Suuria kehittämis- ja investointihankkeita käynnistyy paljon myös itäisessä Suomessa. Hirvensalmen Kissakoskella kehitetään edelleen vuonna -20 käynnistynyttä kalasatamatoimintaa noin 227 000 eurolla. Pielaveden Säviän kalasatamaa ja Kiteellä Kesälahden kalasatamaa kohennetaan kumpaakin noin 200 000 euron potilla. Pienin myönnetyt tuki oli Lumijoen Varjakan kalasataman kehittämisen 4300 euron investointiin. Haussa hylättyjä hakemuksia oli seitsemän, joista suurimpana aiemmin julkaistu Siltaharjun kalasataman uusiminen. Osa rahoitusta vaille jääneistä hankkeista on ohjautumassa paikallisen kehittämisen eli Kalaleadereiden rahoituksen piiriin. Osa jää odottamaan seuraavaa hakukierrosta joko sellaisenaan tai suunnitellaan uusiksi. – Kalaleader-rahoitus on tarkoitettu ja mitoitettu erityisesti kalaleaderin strategian edistämiseen, ei siis välttämättömiin kalasatamien kehittämiseen. On muistettava että osa kalasatamista ei kuulu minkään kalaleaderin alueeseen, ja osa kalaleadereista on linjannut jo kauden alussa että investointeja ei tueta. Leader-tukien varaan nojaaminen eriarvoistaa myös kalasatamien välistä kohtelua, pohtii Itä-Suomen kalaleaderin aktivaattori Tea Nousiainen. Uusi hakukierros syksylle mahdollinen Elinvoimakeskukset ovat arvioineet, että on mahdollista että kalasatamahaku uusitaan vielä tämän vuoden aikana. Tätä puoltaa se, että hakemuksista päätellen kunnilla on tälle vuodelle varattuna määrärahoja kalasatamainvestointien omarahoitusosuuksiin. Haun avaamisesta päättää maa- ja metsätalousministeriö.Hauissa avustaneiden aktivaattoreiden tietojen mukaan uudellekin rahoituskierrokselle tulisi tunkua, sillä osa valmistelussa olleista hankeaihioista ei valmistunut ajoissa kevään hakuun. – Haun kanssa tulee varmasti kiire, pohtii aktivaattori Mika Halttu. Varsinainen hakuaika oli tällä kierroksella 2,5 kuukautta, ja ensimmäinen tukipäätös valmistui 5 kuukauden päästä haun avaamisesta. Samalla logiikalla haku pitäisi avata kesäkuussa, jotta päätöksiä saataisiin tämän vuoden puolella. Lyhyemmälläkin hakuajalla pitäisi vielä huomioida investointien lakisääteinen kilpailutus. Alla olevassa luettelossa on mainittu kaikki rahoitusta saaneet. Esitetty summa on hankkeen kokonaisarvo. Linkitys hankkeesta johtaa hankkeen lisätietoihin. Uudenkaupungin kaupunki, Uudenkaupungin kalasataman kehittäminen (300 000,00 €) Hirvensalmen kunta, Kissakosken kalasataman tuotantokapasiteetin lisäys ja työturvallisuuden parantaminen (226 900,00 €) Pielaveden kunta, Säviän kalasatama (201 802,80 €) Kiteen kaupunki, Kesälahden kalasataman kehittäminen (198 000,00 €) Rauman kaupunki, Kalasataman kehityshanke 2026 (102 000,00 €) Malax Fiskargille rf, Klimatsmart kylanläggning (51 564,50 €) Sodankylän kunta, Lokan ja Siltaharjun kalahallien kalustohankinnat (48 620,00 €) Posion kunta, Kalasataman kehittäminen – työergonomian ja saatavuuden turvaaminen (42 720,00 €) Kokkolan kaupunki, Marinkaisten kalasataman parantaminen (34 116,00 €) Tornion kaupunki, Leton kalahallin kehittäminen (29 500,00 €) Lumijoen kunta, Varjakan kalahallin ilmalämpöpumput (4 265,00 €)
Haku Innovaatiotorille nyt auki – ratkaisut ja keksinnöt esiin 6.5.2026 Onko hankkeessanne kehitetty uusi ratkaisu maa-, metsä- tai puutarhatalouteen? Haluatteko tehdä kehitystyön näkyväksi ja keskustella innovaatiosta yrittäjien ja kehittäjien kanssa? Innovaatiotori järjestetään MaatalousKonemessuilla Helsingissä 8.–10.10.2026, ja mukaan haetaan nyt innovaatioita kehittäviä hankkeita sekä uusia ratkaisuja esitteleviä toimijoita. Etsimme Innovaatiotorille eurooppalaisen innovaatiokumppanuuden (EIP) hankkeita, maa-, metsä- ja puutarhatalouden innovaatio- ja teknologiahankkeita, muuta innovatiivista toimintaa tai innovaatioiden syntymistä tukevaa toimintaa, kansainvälisiä toimijoita, joiden ratkaisut sopivat Suomen toimintaympäristöön. Tavoitteena on tuoda esiin uusia ideoita, käytännön ratkaisuja ja kehitystyötä, jotka vievät maa-, metsä- ja puutarhataloutta eteenpäin. Uusimmat ideat, teknologiat ja ihmiset kohtaavat Innovaatiotori tarjoaa hankkeille mahdollisuuden: tehdä kehitystyötä näkyväksi kohdata yrittäjiä ja muita alan ammattilaisia saada palautetta, uusia ideoita ja näkökulmia verkostoitua muiden kehittäjien kanssa Vuoden 2024 Innovaatiotorilla Matti Kilpeläinen Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulusta esitteli öljyhampun sivuvirroista tehtyjä vähähiilisen rakentamisen tuotteita. Hae mukaan Hakuaika on avoinna 11.8.2026 asti. Osallistuminen on hankkeille maksutonta. Matka-, majoitus- ja omien materiaalien kustannukset jäävät osallistujien katettavaksi. Hae mukaan täyttämällä hakulomake: Innovaatiotori 2026 Innovaatiotorin järjestävät Maaseutuverkosto ja AgriHubi. Lisätietoja: Tuija Kallio, verkostokoordinaattori, Maaseutuverkosto, tuija.kallio(at)maaseutu.fi
