Aluehallintouudistus tapahtuu vuoden vaihteessa – uudistuksen vaikutuksia maaseudun tukiin Kanta- ja Päijät-Hämeessä

Aluehallintouudistus tapahtuu vuoden vaihteessa – uudistuksen vaikutuksia maaseudun tukiin Kanta- ja Päijät-Hämeessä

Valtion aluehallintouudistuksen seurauksena Hämeen ELY-keskus lakkaa vuoden alusta, kun ELY-aika päättyy ja elinvoimakeskusten aika alkaa. Hämeessä uudistus näkyy konkreettisesti siinä, että Hämeen ELY-keskuksen nykyinen alue jakautuu uudistuksessa kahtia.

Maaseudun kehittämisen ja maa- ja elintarviketalouden tehtävät siirtyvät ELY-keskuksista elinvoimakeskuksiin ensi vuoden alusta lukien. Samalla aluejaot muuttuvat, kun nykyisen 15 ELY-keskuksen tilalle perustetaan kymmenen elinvoimakeskusta. Nykyisestä Hämeen ELY-keskuksen alueesta Kanta-Häme kuuluu jatkossa Sisä-Suomen elinvoimakeskuksen alueeseen yhdessä Pirkanmaan kanssa, kun taas Päijät-Häme, Kymenlaakso ja Etelä-Karjala muodostavat uuden Kaakkois-Suomen elinvoimakeskuksen alueen. Hallinnollinen muutos näkyy maaseudun eri tukien asiakkaille eri tavoin.

Tukihakemukset Hyrrä-järjestelmässä

  • Vuoden 2025 puolella ELY-keskuksille jätettyjen rahoitushakemusten käsittely siirtyy elinvoimakeskuksille vuoden 2026 alusta alkaen ja hakemusten käsittely jatkuu mahdollisimman normaalisti. Päätöksiä pyritään tekemään edelleen mahdollisimman nopeasti ja sujuvasti.
  • Ruokavirasto toteuttaa aluehallintouudistuksen edellyttämät muutokset Hyrrä-tietojärjestelmään, mikä aiheuttaa käyttökatkon maaseudun kehittämistukien asioinnissa 1.‒7.1.2026.
    • Käyttökatkon aikana tuenhakijat eivät voi tehdä tuki- ja maksuhakemuksia eivätkä viranomaiset ja Leader-ryhmät voi käsitellä niitä. Tuenhakijoiden kannattaa huomioida tämä vuodenvaihteen aikatauluja suunnitellessaan.
    • Hyrrä-järjestelmän kautta haetaan ja käsitellään – eli toisin sanoen katko koskee – seuraavia tukimuotoja: maatalouden investointi- ja aloitustuet, maaseudun yritys- ja hanketuet, neuvontakorvaus, ei-tuotannollisten investointien tuki, kyläkauppatuki, porotalouden ja luontaiselinkeinojen investointi- ja aloitustuet sekä Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston tuet.
  • Lisäksi vuodenvaihteessa on maksukatko aikavälillä 23.12.2025‒8.1.2026, jonka aikana Ruokavirasto ei maksa tukia.

Kaakkois-Suomen elinvoimakeskus toimii Päijät-Hämeen ja Sisä-Suomen elinvoimakeskus Kanta-Hämeen alueella

Hämeen maakuntien osalta jatkossa Kanta-Häme kuuluu Sisä-Suomen elinvoimakeskuksen alueeseen ja Päijät-Häme Kaakkois-Suomen elinvoimakeskuksen alueeseen. Sekä Sisä-Suomen että Kaakkois-Suomen elinvoimakeskuksista rakentuu alueillaan vahvoja toimijoita, joissa maaseutuasioiden painoarvo muodostuu merkittäväksi jo osastojen henkilöstömäärissäkin mitattuna.

Hallintouudistuksesta ja uusista organisaatioista huolimatta EU:n maaseutu- ja maatalousrahoituksella tuetaan jatkossakin Hämeen maaseutua ja rakennetaan Kanta- ja Päijät-Hämeen maaseutualueista entistäkin parempaa paikkaa asua, elää, yrittää ja kokea esimerkiksi matkailijana. ELY-keskuksen alueellisen maaseudun kehittämissuunnitelman Hyvää elämää Hämeen maaseudulla (ely-keskus.fi) toteutusta jatketaan. Myöskään tukimuotoihin ei tule muutoksia. Jatkossa maaseudun ja maatalouden tukia (esim. hanke- ja yritystukia sekä maatalouden rakennetukia) voi hakea aluehallinnosta:

  • Päijät-Hämeen, Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan osalta Kaakkois-Suomen elinvoimakeskuksesta
  • Kanta-Hämeen ja Pirkanmaan osalta Sisä-Suomen elinvoimakeskuksesta

Toisaalta myös jatkossa esimerkiksi Kanta- ja Päijät-Hämeen maakuntien yhteiset kehittämishankkeet ovat mahdollisia ja jopa toivottavia, vaikka Hämeen maakunnat hallinnollisesti jakautuvatkin eri suuntiin.

Myös Hämeen Leader-ryhmät jatkavat toimintaansa ja tukevat edelleen Kanta- ja Päijät-Hämeen maaseutualueiden yhteisöjä ja yrityksiä. Jatkossa Kanta-Hämeen Leader-ryhmien eli Linnaseutu ry:n (Hämeenlinnan seutu), LounaPlussa ry:n (Forssan seutu), EMO ry:n (Riihimäen seutu, lisäksi alue ulottuu Uudenmaan puolelle) hakemukset käsitellään Sisä-Suomen elinvoimakeskuksessa.

Vastaavasti Päijät-Hämeessä Päijänne ry:n (koko Päijät-Häme pois lukien Iitti, Etelä-Savon puolelta lisäksi entisen Pertunmaan kunnan alue) Leader-hakemukset käsitellään Kaakkois-Suomen elinvoimakeskuksessa. Leader-ryhmiin voi olla normaaliin tapaan yhteydessä myös ensi vuonna ja tiedustella rahoitusmahdollisuuksia yhteisöille ja yrityksille edelleen.

Maatalouden puolella nykyisellään Hämeen ELY-keskuksen alueella toimivasta viidestä kuntien yhteistoiminta-alueesta jatkossa Kaakkois-Suomen elinvoimakeskuksen alueeseen kuuluvat Päijät-Hämeen maaseutuhallinto sekä Orimattilan yhteistoiminta-alue niiden kuntien osalta, jotka nyt kuuluvat Hämeen ELY-alueeseen (Orimattila, Iitti). Vastaavasti Sisä-Suomen elinvoimakeskuksen alueeseen kuuluvat Maaseutupalveluyksikkö Häme kokonaisuudessaan sekä Someron yhteistoiminta-alue (Tammela, Forssa) ja Loimaan maaseutupalvelut niiden kuntien osalta (Humppila, Jokioinen, Ypäjä), jotka nykyisellään kuuluvat Hämeen ELY-alueeseen. Alkuvuonna järjestettävät viljelijöiden syysilmoitus- ja eläintukikoulutukset toteutetaan laajassa elinvoimakeskusten välisessä yhteistyössä Teams-toteutuksella.

Elinvoimakeskukset käynnistävät toimintansa 1.1.2026

Elinvoimakeskuksissa hoidetaan 1.1.2026 alkaen maaseudun kehittämistukien, maatalouden ympäristökorvausten ja -sopimusten sekä luonnonmukaisen tuotannon korvauksen toimeenpanotehtäviä. Elinvoimakeskukset vastaavat myös maataloustukien ja elintarvikeketjun valvontatehtävistä.

Lisäksi Itä-Suomen elinvoimakeskus vastaa mehiläistalouden tuen toimeenpanosta, Lounais-Suomen ja Pohjanmaan elinvoimakeskukset vastaavat kasvihuonetuen ja puutarhatuotteiden varastointituen toimeenpanosta ja Lapin elinvoimakeskus vastaa porotalouden tukien sekä metsämarjojen ja -sienten varastointituen toimeenpanosta.

Valtakunnallisten maaseudun kehittämishankkeiden ja valtakunnallisten EIP-hankkeiden hallinnointi hoidetaan jatkossa Kaakkois-Suomen elinvoimakeskuksesta. Nykyisellään tehtävää hoitaa Hämeen ELY-keskus.

ELY-keskuksen maaseutuyksikön henkilöstön yhteystiedot ja toimenkuvat

Nykyisen Hämeen ELY-keskuksen henkilöstön puhelinnumerot pysyvät muutoksessa samana. Tämä koskee sekä 0295-alkuisia että 050/040-alkuisia numeroita.

Nykyisen ELY-keskuksen, tulevien elinvoimakeskusten, henkilöstön sähköpostiosoitteet muuttuvat jo loppuvuoden 2025 aikana muotoon etunimi.sukunimi@elinvoimakeskus.fi. Vanhat @ely-keskus.fi-päätteiset sähköpostiosoitteet toimivat vielä kuitenkin jonkin aikaa ja näihin osoitteisiin lähetetty posti ohjautuu automaattisesti uuteen osoitteeseen.

Hämeen ELY-keskuksen henkilöstö jakautuu hallintouudistuksessa kahteen suuntaan, Kaakkois-Suomen ja Sisä-Suomen elinvoimakeskuksiin. Henkilöstön jakautuminen kahden eri elinvoimakeskuksen suuntaan vaikuttaa hallinnon sisäiseen työnjakoon ja tehtävien järjestelyyn. Tämä tarkoittaa sitä, että aiempi tuttu asiantuntija ei välttämättä hoida enää jatkossa asioita entiseen tapaan tai nykyisellä alueella. Heti alkuvuodesta voi olla yhteydessä esimerkiksi elinvoimakeskuksen vaihteeseen.

 

Lisätietoja:

Aluehallintouudistus ja elinvoimakeskuksiin liittyvät asiat yleisesti: yksikön päällikkö, Kari Kivikko, Hämeen ELY-keskus, p. 0295 025 060

Maaseudun kehittämishankkeet ja Leader-ryhmien kanssa tehtävä yhteistyö: kehittämispäällikkö, Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus, p. 0295 025 065

Maatalouden valvonta-asiat, tukikoulutukset ja kuntien maaseutuviranomaisten (yhteistoiminta-alueiden) kanssa tehtävä yhteistyö: valvontapäällikkö, Juha Poutiainen, Hämeen ELY-keskus, p. 0295 025 088

 

Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi tai etunimi.sukunimi@elinvoimakeskus.fi, viestit ohjautuvat molemmista osoitteista samalle henkilölle.

Itä-Suomen viljelijätukikoulutukset alkuvuodelle 2026

Itä-Suomen viljelijätukikoulutukset alkuvuodelle 2026

Itäisen-Suomen kuntien maaseutupalvelut ja Itä-Suomen elinvoimakeskus järjestävät yhteistyössä tilaisuuksia viljelijöille alkuvuodesta 2026. Koulutukset tallennetaan ja materiaalit tulevat saataville tilaisuuksien jälkeen.

Syysilmoitus torstaina 8.1.2026 klo 12.00–14.30

Infotilaisuudessa kuullaan lisää vuoden 2026 syysilmoituksen tekemisestä. Lisätietoa tilaisuudesta, ohjelma ja ilmoittautuminen: Itä-Suomen viljelijätuki-info: Syysilmoitus 8.1.2026 – Maaseutuverkosto

Koulutuksien tallenteet ja koulutusaineistot löydät alueesi koulutusmateriaaleista:

AB-tukialueella sijaitseville toimijoille tarjolla koulutuksia

Mikäli tilasi sijaitsee AB-tukialueella, Etelä-Pohjanmaan, Kaakkois-Suomen, Keski-Suomen ja Sisä-Suomen elinvoimakeskukset järjestävät eläintukikoulutuksen, joihin voit osallistua mukaan. Lisätietoa tilaisuudesta:
Eläintukikoulutus 2026 (Etelä-Pohjanmaa, Häme, Kaakkois-Suomi, Keski-Suomi, Pirkanmaa) – Maaseutuverkosto. Ilmoittaudu ennakkoon lomakkeella (webropolsurveys.com) Saat kalenterikutsun ja Teams-linkin koulutukseen sähköpostilla.

Kasvata tiedolla – AgriHubin podcastin ensimmäinen jakso maatalousyrittäjän datan hallinnasta on ilmestynyt

Osaamisverkoston jäsenet kohtaavat mikrofonin äärellä, kun maatila- ja puutarhayrittäjät sekä järjestöjen, koulutuksen, tutkimuksen, neuvonnan ja hallinnon asiantuntijat vaihtavat ajatuksia tulevaisuuteen katsoen.

Kasvata tiedolla -podcastin ensimmäisessä jaksossa ”Miten maatalousyrittäjä hallitsee dataansa?” ajankohtaisen aiheen äärellä ovat tutkija Liisa Pesonen Lukesta ja yrittäjä Paula Achrén Angelniemeltä. Jaksossa pohditaan muun muassa sitä, arvostetaanko maatilayrittäjää ja neuvotellaanko hänen kanssaan hänen tuottamansa datam käytöstä.

Voit kuunnella jakson täktä sivulta. Seuraava jakso ilmestyy vielä ennen joulua, ja kaikki jaksot löytyvät AgriHubin sivuilta ja LukePodcast-kanavalta mm. SoundCloudista, Spotifysta ja Apple Podcasteista.

Itä-Suomen viljelijätuki-infot 2026

Itä-Suomen viljelijätuki-infot 2026

Ilmoittaudu mukaan!

Tervetuloa osallistumaan Itä-Suomen viljelijätuki-infoihin 2026

Itäisen-Suomen kuntien maaseutupalvelut ja Itä-Suomen elinvoimakeskus järjestävät yhteistyössä tilaisuuksia viljelijöille erilaisista teemoista. Päivitämme alkuvuoden ja kevään 2026 tulevia tilaisuuksia kootusti tälle sivustolle. Yhteisiä tilaisuuksia järjestetään seuraavasti:

Yhteisistä tilaisuuksista löydät lisätietoa alla olevasta valikosta. 

Päivitämme tulevia tilaisuuksia tälle sivustolle. Kaikki tilaisuudet ovat avoimia aiheesta kiinnostuneille. Koulutuksissa keskitytään viljelijätukiehtojen muutoksiin vuodelle 2026 sekä käydään läpi asioita, jotka ovat osoittautuneet haastaviksi. Koulutuskierroksen materiaalit julkaistaan Maaseutu.fi/aluesivujen koulutusmateriaaleissa:

Tervetuloa ilmoittautumaan koulutuksiin sekä samalla tapaamaan muita viljelijöitä! Tutustu myös muihin alueemme tilaisuuksiin tapahtumakalenterista! (Maaseutuverkosto.fi)

Itäisen-Suomen kuntien maaseutupalvelut ja Itä-Suomen elinvoimakeskus järjestävät yhteistyössä tilaisuuksia viljelijöille erilaisista teemoista:

  • Syysilmoituskoulutus 8.1.2026 klo 12.00-14.00 (Teams)

Päivitämme tietoa tulevista koulutuksista tälle sivustolle, otathan tämän seurantaan!

Mahdollisista aluetilaisuuksista ilmoitetaan tänne kevään 2026 aikana. 

Mahdollisista aluetilaisuuksista ilmoitetaan tänne kevään 2026 aikana. 

Mahdollisista aluetilaisuuksista ilmoitetaan tänne kevään 2026 aikana. 

CAP-suunnitelma: arviointeja ja seminaaritallenne julkaistu

CAP-suunnitelma: arviointeja ja seminaaritallenne julkaistu

CAP-suunnitelman alustavista vaikutuksista ja saavutetuista tuloksista on julkaistu ensimmäisiä arviointeja. Arvioinnit selvittävät, mitä tuloksia ja vaikuttavuutta on saatu aikaan maatalouden yrittäjätuloon ja kilpailukykyyn, eläinten hyvinvointiin sekä maatalousluonnon monimuotoisuuteen ja maatalouden päästöihin liittyen. Lisäksi arvioinnit sisältävät suosituksia, miten CAP-suunnitelmaa ja seuraavaa politiikkakautta tulisi kehittää. Arvioinneista pidettiin myös 2.12. maa- ja metsätalousministeriön ja maaseutuverkoston yhteinen seminaari, josta on julkaistu materiaalit ja tallenne.

EU:n maatalousrahoituksen suorilla tuilla ja luonnonhaittakorvauksilla on ollut merkittävä rooli maatalouden resilienssin vahvistamisessa erityisesti markkina- ja sääolosuhteiden vaihteluissa. Tuet ovat toimineet vakaana ja ennakoitavana tulonlähteenä, jotka tasaavat yrittäjätulojen vaihtelua eri tuotantosuunnissa. Koska tukien määrä ei tulevaisuudessa todennäköisesti lisäänny, olisi arvioinnin mukaan tarkoituksenmukaista vahvistaa muita resilienssiä lisääviä välineitä. Pidemmällä aikavälillä tukijärjestelmän painopistettä tulisi siirtää vähitellen suorista pinta-alaperusteisista tuista kohti riskinhallintaa ja tulosperusteisia tukimuotoja. Näiden tukien suunnittelussa resilienssin vahvistamisen tulisi olla keskeinen tavoite. Nykyisen CAP-suunnitelman toimenpiteissä pitäisi pystyä myös huomioimaan riskit, joiden todennäköisyys kasvaa esimerkiksi ilmastonmuutoksen tai erilaisten eläintautien leviämisen seurauksena. Arvioinnissa suositellaan, että CAP-suunnitelman riskienhallintakokonaisuuden pitäisi pystyä vastaamaan sääriskiin liittyvään kriisinhallintaan.

Suorien tukien kohdentuminen tilan koosta riippumatta on Suomessa vertailumaita tasapainoisempaa. Tästä syystä keskittymiskehitystä hillitsevän uudelleenjakotuen tarve on monia EU-maita vähäisempää, kun suorat tuet eivät keskity Suomessa suurimmille tiloille. Suomen ratkaisu pitää uudelleenjakotuen osuus maltillisena on ollut perusteltu ratkaisu kilpailukyvyn kehittämisen näkökulmasta.

Eläinten hyvinvointi: Vapaaporsitus yleistynyt, hyvinvointisuunnitelmissa parantamisen varaa

Eläinten hyvinvoinnin osalta todetaan, että vapaaporsitus on yleistynyt, naudat laiduntavat enemmän ja lypsylehmien poistoikä on noussut. Lypsylehmän poistoikä kertoo, kuinka kauan lehmä pysyy tuotannossa, ja sillä on suuri merkitys sekä viljelijän taloudelle että eläinten hyvinvoinnille. Broilereiden jalkapohjaterveys on paremmalla tasolla ja pääosin hyvä. Broilerien jalkapohjaterveys on keskeinen hyvinvoinnin mittari. Hyvät jalkapohjat tarkoittavat, että siipikarja voi liikkua normaalisti, kasvaa terveesti ja tuottaa laadukasta lihaa. Eläinten hyvinvointikorvauksen merkittävimpiä muutoksia ovat olleet kivunlievityksen käyttöönotto esimerkiksi kastraation yhteydessä ja lisääntynyt eläinten kytkemättä pitäminen, erityisesti vapaaporsituksen yleistyminen.

Arviointi tuo esille, että muutoksiin vaikuttavat myös CAP-suunnitelman ulkopuoliset tekijät, kuten esimerkiksi meijereiden vaatimukset, Naseva- ja Sikava-järjestelmät, investoinnit, neuvonta ja kuluttajien odotukset. Eläinten hyvinvointikorvauksen hyvinvointisuunnitelmien hyöty eläinten hyvinvoinnin parantamisessa jää valtaosalla tiloista todennäköisesti hyvin vähäiseksi. Käytännössä tilat täyttävät niitä niukkasanaisesti, lähinnä tuotanto-olosuhteita painottaen ja harvoin päivittäen. Hyvinvointisuunnitelmien vaikuttavuus eläinten hyvinvointiin on arvioinnin mukaan heikko. Toisaalta arvioinnit perustuvat saatavilla olevaan aineistoon, eikä CAP-suunnitelman vaikutusta kehityksestä pystytä yksiselitteisesti vahvistamaan.

Ympäristö ja ilmasto: Monimuotoisuuskaistat vähentyneet ja energiainvestoinnit hillinneet päästöjä

Viljelemättömien pientareiden ja kaistojen merkitys maatalousympäristön monimuotoisuudelle on kiistaton. Ne tarjoavat elinympäristöjä lukuisille eliöryhmille, kuten pölyttäjille ja linnuille. Niiden määrä on kuitenkin vähentynyt. Vapaaehtoinen monimuotoisuuskaistojen toteutus on jäänyt vähäiseksi. Peltoympäristön lajistoa edistäisi monivuotisten nurmi- ja kesantoalojen lisääminen ja kohdentaminen peltoalueiden keskiosiin. Peltomaan ulkopuolisten elinympäristöjen hoidon siirtyminen kiinteään hehtaarikorvaukseen on johtanut siihen, että osa aiemmista sopimusalueista on jäänyt tuen ulkopuolelle. Arvioinnissa suositellaan, että paras keino hoitoalan kasvattamiseen olisi lisätä kertaluonteisen raivaustoimenpiteen suosiota sekä selvitettävä johtuuko sen vähäinen käyttö korvaustason riittämättömyydestä vai muista syistä. CAP-suunnitelman tukitoimet tuotantoeläinten ja -kasvien geneettiseen monimuotoisuuden lisäämiseen ovat olleet merkittävässä roolissa alkuperäisrotujen ja -lajikkeiden säilyttämisessä.

CAP-suunnitelman toimenpiteillä on ollut toivottuja vaikutuksia ilmastonmuutoksen hillintään. Esimerkiksi investointituet ovat lisänneet uusiutuvan energian kapasiteettia sekä vähentäneet päästöjä maataloudessa. Merkittävä osa maatalouden kasvihuonekaasupäätöistä syntyy uuden pellon raivauksen myötä. CAP-suunnitelman myötä uuden pellon raivaus on vähentynyt merkittävästi, mutta turvemaiden osuus uusista lohkoista on yhä korkea. Turvemaiden viljely tuottaa merkittävän osan maatalouden kasvihuonekaasupäästöistä. Turvemaiden nurmiviljely on kasvihuonekaasupäästöjen kannalta yksivuotisten kasvien viljelyä parempi vaihtoehto. Yksivuotisten kasvien osuus turvemailla on säilynyt kuitenkin lähes ennallaan. Arvioinnin mukaan CAP-suunnitelmalle asetettu 0,8 hiilidioksidiekvivalenttitonnia (Mt CO2-ekv.)  kasvihuonekaasupäästövähennystavoite vuoteen 2027 mennessä ei toteutuneella kehityksellä tule toteutumaan. Arviointi kuitenkin korostaa, että CAP-suunnitelma tukee Suomen ilmastotavoitteiden saavuttamista, mutta merkittäviä politiikkauudistuksia tarvitaan, jotta päästövähennystavoitteet saavutetaan vuoteen 2030 mennessä.

Helmikuussa 2026 kokoontuva seurantakomitea keskustelee arviointien suosituksista ja päättää mahdollisista jatkotoimenpiteistä Suomen CAP-suunnitelmaan.

Linkit julkaistuihin arviointeihin:

Arviointi Suomen CAP-suunnitelman vaikutuksista maatalouden kannattavuuteen ja kilpailukykyyn (MAAT)Linkki toiselle sivustolle

Arviointi Suomen CAP-suunnitelman käytössä olevien maatalouden riskienhallintavälineiden toimivuudesta (RISKI)Linkki toiselle sivustolle

Suomen CAP-suunnitelman 2023–2027 eläinten hyvinvointiin, terveyteen ja bioturvaan liittyvien toimenpiteiden tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden arviointi (EHT)Linkki toiselle sivustolle

Arviointi CAP-suunnitelman 2023–2027 merkityksestä luonnon monimuotoisuudelle ja maisemalle (LUMO)Linkki toiselle sivustolle

Arviointi CAP:n vaikutuksista maatalouden ilmastonmuutoksen hillintään (ILMA)Linkki toiselle sivustolle

Arviointi CAP:n vaikutuksista ravinteiden tehokkaaseen hyödyntämiseen ja kasvinsuojeluun (KUORMITUS)Linkki toiselle sivustolle

Arviointeja käsiteltiin tarkemmin maa- ja metsätalousministeriön ja maaseutuverkoston yhteisessä arviointiseminaarissa 2.12.2025, jossa riitti puhetta CAP:n tulevaisuudesta sidosryhmien kanssa. Lue lisää ja tutustu arvioinnista esitettyihin  seminaariuutisesta. Katso tallenne arviointiseminaarista Maaseutuverkoston YouTubesta. Kaikki julkaistut arvioinnit ja 2.12. arviointiseminaarin materiaalit löytyvät kootusti maaseutu.fi.

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:

Minna-Mari Kaila
Osastopäällikkö, ruokaosasto (CAP-suunnitelma)
Puh. 029 5162 217

Eero Pehkonen
Neuvotteleva virkamies (CAP-arviointi)
Puh. 029 5162 217

Sähköpostit ovat muotoa etunimi.sukunimi@gov.fi

Kalaparlamentti kokosi innovaatio-ohjelma KYMPPIin liittyvät ajankohtaiset teemat – esitykset nyt saatavilla

Marraskuun Kalaparlamentti avasi kalatalouden innovaatio-ohjelmien parlamenttisarjan, ja ensimmäisenä vuorossa oli KYMPPI – Kalatalouden ympäristöohjelma.

KYMPPI-ohjelma kehittää käytännön ratkaisuja kalavesien ekologisen tilan parantamiseksi, kalojen lisääntymisalueiden kunnostamiseksi sekä uusien seurantamenetelmien hyödyntämiseksi. Parlamentissa esiteltiin ohjelman ajankohtaisia teemoja niin tutkimuksen, pilotoinnin kuin kentän näkökulmasta.


Keskeisiä nostoja illan puheenvuoroista:
Uusi KYMPPI-ohjelma valmisteilla
Pauliina Louhi, Luke
Tilaisuus alkoi katsauksella uuden ohjelmakauden valmisteluun ja siihen, millaisia teemoja ja tavoitteita KYMPPIin esitetään jatkossa. Osallistujat pääsivät myös vaikuttamaan sisältöihin Teamsin kyselyjen kautta.

YmpäristöDNA osana kalaseurantaa
Terhi Iso-Touru, Luke
YmpäristöDNA:n (eDNA) hyödyntäminen on edennyt nopeasti, ja menetelmää pilotoidaan yhä laajemmin kalastoseurannoissa. Esityksessä käytiin läpi menetelmän vahvuuksia, haasteita ja tulevia käyttökohteita.

Alhaisten kalatiheyksien tunnistaminen ja menetelmien kehittäminen
Saara Suurla, SpringDNA
eDNA-analytiikka avaa uusia mahdollisuuksia tilanteissa, joissa kalatiheydet ovat matalia ja perinteiset menetelmät eivät toimi luotettavasti. Esityksessä esiteltiin kehitteillä olevia laboratoriomenetelmiä ja tuoreita pilotointituloksia.

Tulosperusteisuus kalojen lisääntymisalueiden kunnostuksessa
Santtu Hakola, Motiva
Hakola avasi tulosperusteisen rahoitusmallin ideaa ja sen soveltamista rannikkoalueiden kunnostuksiin. Malli tarjoaa uusia tapoja kohdentaa toimenpiteitä sinne, missä niillä on suurin vaikutus.

Patoratkaisut ja omistajien halukkuus padonpurkuun
Timo Haapasalo, UEF
Esityksessä tarkasteltiin tutkimustietoa padonomistajien näkemyksistä ja päätöksentekoon vaikuttavista tekijöistä. Vaelluskalojen kulun palauttaminen vaatii usein paikallista yhteistyötä ja luottamusta.

Tallenne katsottavissa
🎥 Tallenne koko tilaisuudesta löytyy Kalatalousverkoston YouTube-kanavalta:
👉 https://youtu.be/mb32SkkM6r4?si=d8t89oKRSMA1uKDF

Tilaisuuden esitykset (PDF)
– Pauliina Louhi: Uusi KYMPPI – ohjelman valmistelu
– Terhi Iso-Touru: eDNA kalastoseurannoissa
– Saara Suurla: Alhaiset kalatiheydet ja eDNA-menetelmät
– Santtu Hakola: Tulosperusteisuus rannikon kunnostuksissa
– Timo Haapasalo: Padonomistajien päätöksenteko

Seuraavat innovaatio-ohjelmien Kalaparlamentit
Sarja jatkuu tammikuussa Blue Products-, KAKE-, VEKE- ja Markkinointi & Laatu -ohjelmien teemoilla. Ohjelmat julkaistaan Kalatalousverkoston tapahtumasivuilla. Kaikkiin innovaatioparlamentteihin sama Teams-linkki: https://bit.ly/innovaatioparlamentti.

Järvi-Suomi kohti hiilineutraaliutta, JÄSMY tukee ilmastotavoitteita 

Järvi-Suomi kohti hiilineutraaliutta, JÄSMY tukee ilmastotavoitteita

Hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä on Järvi-Suomen alueen yhteinen tavoite. Järvi-Suomen maaseudun ympäristö- ja ilmasto-ohjelma (JÄSMY) tukee tätä tavoitetta tähtäämällä päästöjen vähentämiseen, vahvistamalla hiilinieluja ja edistämällä uusiutuvan energian ratkaisuja maaseudulla. JÄSMY-ohjelman hiilineutraaliustavoitteeseen liittyviä hankkeita on rahoitettu 24 kappaletta EU:n maaseuturahoituksella. Näiden yhteenlaskettu rahoitus on noin 4,6 miljoonaa euroa. 

Ilmastonmuutoksen hillintä on yksi JÄSMY-ohjelman neljästä päätavoitteesta. Ohjelma vuosille 2020–2027 kokoaa yhteen viiden ELY-keskuksen (Etelä-Savo, Kaakkois-Suomi, Keski-Suomi, Pohjois-Karjala ja Pohjois-Savo) osaamisen ja resurssit hiilineutraaliuden edistämiseksi. Järvi-Suomen hiilineutraaliutta edistetään tukemalla kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä, uusiutuvien energialähteiden käyttöosuuden kasvattamista, kiertotaloutta, nurmitaloutta ja kasvinviljelyyn liittyvää hiilensidontaa.  

Hiilineutraaliudella tarkoitetaan yleisesti hiilidioksidipäästöjen vähentämistä nollaan tai päästöjen tasapainottamista. Esimerkiksi hiilineutraalissa ruokajärjestelmässä ruoantuotanto häiritsee luonnontasapainotiloja mahdollisimman vähän, ja varmistetaan, että hiili- ja ravinnevarat kierrätetään tuotantojärjestelmässä huolellisesti.

Vaikuttavuutta koko JÄSMY-alueelle

Ohjelman puitteissa on rahoitettu 24 hiilineutraaliustavoitteeseen liittyvää hanketta EU:n maaseuturahoituksen kautta ja näiden yhteenlaskettu rahoitus on noin 4,6 miljoonaa euroa. Kevättalvella 2023 toteutettu Hiilineutraali Järvi-Suomi -ideahaku tuotti yhteensä 110 esitystä, joihin annettiin palautetta ja kommentteja ideoiden jatkotyöskentelyyn. 

Hiilineutraali Järvi-Suomi -ideahaun tavoitteena oli tuottaa ratkaisuja kestävyysmurrokseen. Kestävyysmurros tarkoittaa sitä, että maapallon kantokyvyn säilyttämiseksi on saatava aikaan merkittäviä muutoksia muun muassa ruoantuotannossa, asumisessa, energiantuotannossa ja liikenteessä. Ideahaussa haluttiin nostaa esiin erityisesti matkailualaa ja ruokajärjestelmiä. 

Kehittämishankkeiden valmistelijoiden näkökulmasta tärkeä tavoite oli löytää hankeideoille tarkoituksenmukainen jatkokäsittely laajasti eri rahoittajien yhteistyönä. Järvi-Suomeen haettiin ilmastonmuutoksen hillintään ja sopeutumiseen sekä kiertotalouteen liittyviä ideoita.  

Hiilineutraaliustavoitteeseen tähtäävät JÄSMY-hankkeet kohdistuvat muun muassa kiertotalouden tukemiseen, vastuullisen matkailun- ja retkeilyn kehittämiseen, biokaasun tuomien mahdollisuuksien kehittämiseen ja aktivointiin ja alkutuotannossa tiedon kehittämiseen ja välittämiseen. 

Esimerkiksi koko Järvi-Suomen aluetta koskevan Kiertotaloutta ruoantuotantoon – Biomassojen logistinen aluetarkastelu Järvi-Suomessa (JÄSTI) -hankkeen tuloksena syntyivät Järvi-Suomen alueen kattavat teemakartat, joista kävi ilmi alueen eri osien potentiaali muodostaa agroekologisen symbioosin (AES) mukaisia toimijoiden välisiä yhteistyöverkostoja. Hankkeen tavoitteena oli tutkimuksen keinoin ja tiedonvälityksellä lisätä julkista tietopohjaa kiertotaloutta toteuttavan ja ilmastotehokkaan ruoantuotannon mahdollisuuksista Järvi-Suomessa. Hankkeen toteuttivat Lappeenrannan-Lahden teknillisen yliopiston LUT Bioenergian laboratorio ja Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti. Hankkeen toteutusaika oli 1.6.2022–31.12.2023. 


Tutustu hiilineutraaliustavoitteessa rahoitettuihin hankkeisiin: 

Haapasaari liittyy retkisaarien verkostoon -hanke

Haapasaari sijaitsee Saimaalla noin kilometrin päässä Imatran satamasta. Hankkeessa suunnitellaan Haapasaaren leirikeskuksen tulevaa käyttöä ja ylläpitoa. Rinnalla kulkee niin ikään Saimaalla sijaitsevien Muukonsaaren ja Karinsaaren kohteiden kehittäminen. Hankkeen toteuttaja, Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö, haluaa liittää Haapasaaren leirikeskuksen alueen kestävän matkailun Sustainable travel Finland -ohjelmaan. 

Lue Haapasaaren retkeilyalueesta lisää (maaseutu.fi)

Maatilojen muovit kiertoon kiertoon (MuKi)

Hankkeen tekemässä kartoituksessa selvisi, että suomalaisilla maatiloilla muodostuu muovijätettä noin 12 miljoonaa kiloa vuodessa. Jätteestä kierrätykseen päätyy noin 20 %, vaikka hankkeen viljelijöille tekemän kyselyn mukaan jopa 70 % siitä olisi kierrätettävissä. 

Lue lisää hankkeesta, joka valittiin euroopan parhaaksi (maaseutu.fi)

 

 

Lue lisää JÄSMY-ohjelmasta ja sen vaikutuksista Järvi-Suomen alueella:



Ympäristö- ja ilmastotyötä lähes sadan JÄSMY-hankkeen voimalla



Järvi-Suomen vesistöjen tila turvataan yhteistyöllä

Mikä on JÄSMY?

Järvi-Suomen maaseudun ympäristö- ja ilmasto-ohjelma 2020–2027 tukee viiden Järvi-Suomen alueen ELY-keskuksen (Etelä-Savo, Kaakkois-Suomi, Keski-Suomi, Pohjois-Karjala ja Pohjois-Savo) ilmasto- ja ympäristötoimenpiteiden vaikuttavuuden parantamista yhteistyön avulla. JÄSMY-ohjelma tukee myös ELY-keskusten alueellisten maaseudun kehittämissuunnitelmien toteuttamista, eli JÄSMY on osa EU:n maaseuturahoitusta. Ohjelma jatkuu vuodelle 2027.

Vastaa kyselyyn suomalaisen maitoalan muutosjoustavuudesta 

Maitoala kohtaa monia haasteita ja tarvitsemme entistä parempaa ymmärrystä alan muutosjoustavuudesta. Muutosjoustavuus – eli kyky sopeutua, palautua ja uudistua – on keskeinen tekijä tuotannon jatkuvuuden ja kilpailukyvyn turvaamisessa.

Kutsumme sinut vastaamaan kyselyyn, jossa kartoitetaan maitoalan kykyä kestää häiriöitä, toipua kriiseistä ja uudistua muuttuvassa toimintaympäristössä. 

Kyselyllä kerättyä tietoa hyödynnetään suomalaisen maitoalan muutosjoustavuuden vahvistamiseen. Kyselyyn vastaaminen vie noin 10–15 minuuttia ja vastaukset käsitellään täysin luottamuksellisesti. Yksittäisiä vastaajia ei voida tunnistaa. 

Vastaa kyselyyn 19.12.2025 mennessä tästä linkistä

👉 Lisätietoja toteuttajahankkeesta
👉 Tietosuojaseloste

Jokainen vastaus on tärkeä. Kiitos, että jaat näkemyksesi ja autat rakentamaan entistä kestävämpää maitoalaa! 

Lisätietoja: 

Pasi Rikkonen, Luonnonvarakeskus
pasi.rikkonen@luke.fi

Fiksut investoinnit pellolle – katso tallenne!

Digimaatalous-webikahvien kolmannessa ja viimeisessä osiossa tarjottin käytännön vinkkejä ja ajankohtaista tietoa maatilojen teknologiaratkaisuista sekä talouden hallinnasta.

Janne Karttunen Työtehoseurasta esitteli aluksi valtakunnallisen kyselyn tuloksia peltoteknologioista: teknologian käytön nykytilasta, investointisuunnitelmista ja tilayhteistyön merkityksestä. Laura Föhr Pohjois-Savon ELY-keskuksesta kertoi Investointituista vuosille 2023–2027, kuinka niitä haetaan Hyrrä-palvelussa. Eerikki Kaila Työtehoseurasta valotti konekustannusten laskentaa TTS-Kone -ohjelmalla. Se on pilvipohjainen työkalu kustannusten hallintaan ja urakointihintojen laskentaan. Lopuksi Timo Teinilä HAMKista paljasti, mitä voi hankkia pienellä panostuksella: matalan kynnyksen teknologiaratkaisut viljelyn tehostamiseen.

👉 Tallenne on nyt saatavilla:

🎥 Fiksut investoinnit pellolle -webinaarin tallenteet | Uudet teknologiat & maatalous – YouTube

Myös webinaarisarjan kahden aiemman tilaisuuden tallenteet ovat katsottavissa:

🎥 Älyä eläimille: teknologiat laiduntavien eläinten seurantaan

🎥 Tekoäly ja maatilan data: mallinnusta ja mahdollisuuksia

Webikahvit olivat osa Vertaistekno-hanketta, jota rahoittaa EU:n maaseuturahoitus. Toteuttajina TTS Työtehoseura, Savonia-AMK, HAMK, YSAO, SeAMK, Kpedu, Centria, Oamk ja Lapin AMK. Syksyn webinaarit toteutettiin yhteistyössä Tulevaisuuden maatila -hankkeen kanssa.

Lisätietoja:

Iina Hulkkonen, Vertaistekno-hankkeen projektipäällikkö, TTS Työtehoseura
iina.hulkkonen@tts.fi

Vertaistekno -hankkeen nimi logon muodossa.

Uusi työkalu avaa kuntien maaseutukoostumuksen

Uusi työkalu avaa kuntien maaseutukoostumuksen

Kuinka paljon EU:n maatalous- ja maaseuturahoitusta on yhteensä maksettu oman kuntasi alueelle? Entä kuinka moni kuntasi yritys on hyötynyt rahoituksesta? Näihin ja moniin muihin kysymyksiin antaa vastauksen uusi työkalu, joka kokoaa ensimmäistä kertaa yhteen kuntakohtaiset tiedot maatalouden ja maaseudun kehittämisen rahoituksesta.

Kuntakoonti-työkalu antaa selkeän kokonaiskuvan siitä, millaisia tukia ja investointeja on maksettu eri puolilla Suomea. Koonti näyttää samasta näkymästä sekä viljelijöille myönnetyn maatalousrahoituksen että yritysten ja yhteisöjen hankkeisiin suunnatun maaseudun kehittämisrahoituksen.

– Tällaista kokonaiskuvaa ei ole aiemmin ollut saatavilla. Nyt kuka tahansa voi nähdä yhdellä silmäyksellä, millaista kehittämistä ja maataloutta rahoitus kunnassa mahdollistaa, kertoo kehittämistyössä mukana ollut maaseutuverkostoyksikön verkostokoordinaattori Salla Pätilä.

Työkalun avulla voidaan tarkastella esimerkiksi rahoituksen kokonaismääriä, eri tukimuotojen jakaumia ja hankkeiden monipuolisuutta. Se tarjoaa kunnille, aluekehittäjille ja päättäjille uuden tavan hahmottaa, miten EU:n ja Suomen yhteinen rahoitus vaikuttaa paikallisesti, ja mitä kaikkea sen avulla on saatu aikaan. Kuntakoonti on avoimesti käytettävissä osoitteessa maaseutuverkosto.fi/kuntakoonti. Kuntakoonnin tiedot päivittyvät kerran vuodessa Ruokaviraston tukitietojen julkaisun yhteydessä. Tietoja voi hyödyntää niin kuntien omassa kehittämistyössä kuin viestinnässä ja päätöksenteon tukena.



EU:n maatalous- ja maaseuturahoituksen kuntakohtainen koonti