Vastaa kyselyyn suomalaisen maitoalan muutosjoustavuudesta 

Maitoala kohtaa monia haasteita ja tarvitsemme entistä parempaa ymmärrystä alan muutosjoustavuudesta. Muutosjoustavuus – eli kyky sopeutua, palautua ja uudistua – on keskeinen tekijä tuotannon jatkuvuuden ja kilpailukyvyn turvaamisessa.

Kutsumme sinut vastaamaan kyselyyn, jossa kartoitetaan maitoalan kykyä kestää häiriöitä, toipua kriiseistä ja uudistua muuttuvassa toimintaympäristössä. 

Kyselyllä kerättyä tietoa hyödynnetään suomalaisen maitoalan muutosjoustavuuden vahvistamiseen. Kyselyyn vastaaminen vie noin 10–15 minuuttia ja vastaukset käsitellään täysin luottamuksellisesti. Yksittäisiä vastaajia ei voida tunnistaa. 

Vastaa kyselyyn 19.12.2025 mennessä tästä linkistä

👉 Lisätietoja toteuttajahankkeesta
👉 Tietosuojaseloste

Jokainen vastaus on tärkeä. Kiitos, että jaat näkemyksesi ja autat rakentamaan entistä kestävämpää maitoalaa! 

Lisätietoja: 

Pasi Rikkonen, Luonnonvarakeskus
pasi.rikkonen@luke.fi

Fiksut investoinnit pellolle – katso tallenne!

Digimaatalous-webikahvien kolmannessa ja viimeisessä osiossa tarjottin käytännön vinkkejä ja ajankohtaista tietoa maatilojen teknologiaratkaisuista sekä talouden hallinnasta.

Janne Karttunen Työtehoseurasta esitteli aluksi valtakunnallisen kyselyn tuloksia peltoteknologioista: teknologian käytön nykytilasta, investointisuunnitelmista ja tilayhteistyön merkityksestä. Laura Föhr Pohjois-Savon ELY-keskuksesta kertoi Investointituista vuosille 2023–2027, kuinka niitä haetaan Hyrrä-palvelussa. Eerikki Kaila Työtehoseurasta valotti konekustannusten laskentaa TTS-Kone -ohjelmalla. Se on pilvipohjainen työkalu kustannusten hallintaan ja urakointihintojen laskentaan. Lopuksi Timo Teinilä HAMKista paljasti, mitä voi hankkia pienellä panostuksella: matalan kynnyksen teknologiaratkaisut viljelyn tehostamiseen.

👉 Tallenne on nyt saatavilla:

🎥 Fiksut investoinnit pellolle -webinaarin tallenteet | Uudet teknologiat & maatalous – YouTube

Myös webinaarisarjan kahden aiemman tilaisuuden tallenteet ovat katsottavissa:

🎥 Älyä eläimille: teknologiat laiduntavien eläinten seurantaan

🎥 Tekoäly ja maatilan data: mallinnusta ja mahdollisuuksia

Webikahvit olivat osa Vertaistekno-hanketta, jota rahoittaa EU:n maaseuturahoitus. Toteuttajina TTS Työtehoseura, Savonia-AMK, HAMK, YSAO, SeAMK, Kpedu, Centria, Oamk ja Lapin AMK. Syksyn webinaarit toteutettiin yhteistyössä Tulevaisuuden maatila -hankkeen kanssa.

Lisätietoja:

Iina Hulkkonen, Vertaistekno-hankkeen projektipäällikkö, TTS Työtehoseura
iina.hulkkonen@tts.fi

Vertaistekno -hankkeen nimi logon muodossa.

Uusi työkalu avaa kuntien maaseutukoostumuksen

Uusi työkalu avaa kuntien maaseutukoostumuksen

Kuinka paljon EU:n maatalous- ja maaseuturahoitusta on yhteensä maksettu oman kuntasi alueelle? Entä kuinka moni kuntasi yritys on hyötynyt rahoituksesta? Näihin ja moniin muihin kysymyksiin antaa vastauksen uusi työkalu, joka kokoaa ensimmäistä kertaa yhteen kuntakohtaiset tiedot maatalouden ja maaseudun kehittämisen rahoituksesta.

Kuntakoonti-työkalu antaa selkeän kokonaiskuvan siitä, millaisia tukia ja investointeja on maksettu eri puolilla Suomea. Koonti näyttää samasta näkymästä sekä viljelijöille myönnetyn maatalousrahoituksen että yritysten ja yhteisöjen hankkeisiin suunnatun maaseudun kehittämisrahoituksen.

– Tällaista kokonaiskuvaa ei ole aiemmin ollut saatavilla. Nyt kuka tahansa voi nähdä yhdellä silmäyksellä, millaista kehittämistä ja maataloutta rahoitus kunnassa mahdollistaa, kertoo kehittämistyössä mukana ollut maaseutuverkostoyksikön verkostokoordinaattori Salla Pätilä.

Työkalun avulla voidaan tarkastella esimerkiksi rahoituksen kokonaismääriä, eri tukimuotojen jakaumia ja hankkeiden monipuolisuutta. Se tarjoaa kunnille, aluekehittäjille ja päättäjille uuden tavan hahmottaa, miten EU:n ja Suomen yhteinen rahoitus vaikuttaa paikallisesti, ja mitä kaikkea sen avulla on saatu aikaan. Kuntakoonti on avoimesti käytettävissä osoitteessa maaseutuverkosto.fi/kuntakoonti. Kuntakoonnin tiedot päivittyvät kerran vuodessa Ruokaviraston tukitietojen julkaisun yhteydessä. Tietoja voi hyödyntää niin kuntien omassa kehittämistyössä kuin viestinnässä ja päätöksenteon tukena.



EU:n maatalous- ja maaseuturahoituksen kuntakohtainen koonti

Ole osa maatalouden tulevaisuutta! Datasta liiketoimintaa- tapahtuma 22.1.2026

Paikan päällä 22.1.2026 Kokkolassa, Kannuksessa, Helsingin Viikissä ja Saarijärven Tarvaalassa mielenkiintoisia puheenvuoroja, paneelikeskustelu sekä käytännön työpajaosuus datan hyödyntämisestä. Tilaisuus on suunnattu maatalousyrittäjille, dataa hyödyntäville ja siitä kiinnostuneille yrityksille sekä maatalouden, liiketalouden ja tekniikan opiskelijoille.

Tapahtuma järjestetään hybridinä, joten voit osallistua tapahtumaan joko paikan päällä tai etänä.

Tarkemmat paikkatiedot ja etälinkki etäosallistujille lähetetään ilmoittautuneille ilmoittautumisajan päätyttyä.

Ilmoittaudu viimeistään 19.1.2026 osoitteessa link.webropol.com/s/datapaja3

Kotimainen kalankasvatus ohitti vapaa-ajan saaliin suomalaisten lautasilla

Vuoden 2024 kalan kulutustilastot tarjoavat muutamia yllätyksiä, muttei pelkästään positiivisia. Vaikka kasvatetun kotimaisen kalan suosion nousu ja kaupallisten kalastajienkin saaliin käytön nousu ovat todella hyviä juttuja, isojen tilastoheilahtelujen takana on kuitenkin vapaa-ajan kalastuksen saaliin kokkauksen romahtaminen peräti neljänneksellä.

Kotimaisen kalaruuan ainekset kertyvät yhä enemmän kalankasvatuksesta. Tiedot: Luonnonvarakeskuksen tilastotietokanta, Kotimaisen kalan kulutus alkuperän mukaan

2011 alkaneessa tilastoinnissa on aiemminkin ollut nousuja ja laskuja, mutta ensimmäistä kertaa vapaa-ajan kalastuksen käyttö lautasilla on pienempi kuin kalankasvatuksen tai kalastuksen.

Kotimaisen kalan kulutus tippui alle 4 kilon

Kotimaisen kalan osuutta piti yllä kasvatettu kirjolohi. Erityisesti vapaa-ajan kalastuksen tuottamat ahven, hauki ja kuha olivat tärkeimmät luonnonkalat. Muikku ja silakka olivat ainoat kaupallisen kalastuksen lajit jotka olivat kotimaiselle kulutukselle merkittävämpiä kuin vapaa-ajan kalastuksen saaliit.
Viime vuonna kotimaisen kuluttajan ruokalautasille päätyi keskimäärin 1,62 kg kasvatettua kalaa. Tästä suurin osa oli kirjolohta. Kaupallisen kalastuksen saaliista kertyi lautasille 0,66 kg, mikä on juuri ruokalusikallisen verran enemmän kuin edellisvuonna. Saalista lautasille päätyi eniten muikkua, silakkaa, kuhaa ja ahventa.

Huolestuttavia hiipumisia tärkeiksi arvioiduissa lajeissa

Kotimaisen kalan edistämisohjelmassa ja monessa muussa kalastuksen strategiassa on mainittu erilaisia vajaasti hyödynnettyjä lajeja. Silakka ja muikku ovat näistä olleet kaupallisesti tärkeimmät. Näistä silakan kulutus on laskenut jo 130 grammaan ja muikku sinnittelee 230 grammassa.

Särkikaloista särki on jossain 50 gramman paikkeilla ja lahna 100 gramman tuntumissa. Potentiaalia siis vielä on reilusti jäljellä. Näissä määrissä ruokalusikallisen lisäys keskiarvossa tarkoittaisi suurta prosentuaalista nousua.

Mainituilla lajeilla suuri osa kalastuksen arvosta on siis viennin varassa.

Tuontikala edelleen ykkösenä

Kaikkiaan suomalaisten kattauksiin käytettiin viime vuonna 12,3 kg kalaa, mikä on aavistuksen enemmän kuin edellisvuonna. Kasvu on valitettavasti tullut tuontikalasta.  Yleisesti tuontilohi on edelleen yleisin kalalaji pöydissämme, ja sen kulutus kasvoi hieman useamman vuoden laskun jälkeen. Tuontikalan tilastointi on karkempaa kuin kotimaisen kalan, joten esimerkiksi tuodun kuhan, ahvenen tai mateen määriä ei voi julkaisujen perusteella verrata kotimaiseen tuotantoon. Karkeasti ”muu tuontikala” on kuitenkin 2,4 kilon volyymillaan liki 4-kertainen kotimaiseen kaupalliseen kalastukseen nähden.

Vasemmassa piirakkakuviossa koko kalan kulutus, jossa vaalean sinisenä kotimaisen osuus. Oikeassa piirakassa kotimaisen kalan osuus lajeittain. Tiedot: Luonnonvarakeskuksen tilastotietokanta, Kalankäyttö elintarvikkeeksi 

Tilastoinnin loppuminen vaikeuttaa strategioiden seuraamista

Luonnonvarakeskus ilmoitti viime vuonna vähentävänsä ylläpidettävää tilastointia. Kalan kulutus on yksi näistä tilastoista, ja nyt julkaistu vuoden 2024 tilasto jää sarjan viimeiseksi.

Verkostoalusta kasvaa ja kehittyy vastaamaan toiveita

Maaseutuverkosto.fi ja AgriHubi.fi ovat molemmat samaa verkkosivustoa, tosin erilaisin sisältöpainotuksin. AgriHubin sisältö on suunnattu maatila- ja puutarhayrittäjille, maaseutuverkostolla maaseudun kehittäjille. Käyttäjätunnukset ovat samoja, on kuitenkin helpompaa puhua AgriHubin tunnuksista, koska sen sisältö on viljelijöille suunnattu, korostivat kouluttajat webinaarissa, missä käytiin läpi verkostoalustan hyötyjä, työkaluja ja tulevaisuutta.

Koulutuksessa kerrattiin, miten alustan perustyökaluja käytetään, kun luot tapahtuman, kirjoitat sinne blogin, teet hakukuulutuksen, viet tietotuotteesi tietopankkiin ja hankkeesi esittelyn hankerekisteriin. Koulutuksen tallenne löytyy YouTubesta ja sieltä voi helposti tarkistaa, miten sisältö syötetään verkostoalustalle.

Etusivut uusiksi

Tärkeää on, että olet täyttänyt omat profiilitiedot ajatuksella ja valinnut aiheet huolella. Rekisteröitymisen yhteydessä valittavilla aiheilla päätät, millaista sisältöä torstain viikkokooste kokoaa sinulle.

– Joulukuusta alkaen etusivujen koostaminen muuttuu ja profiilivalintasi vaikuttaa myös siihen, mitä etusivu sinulle tarjoilee. Etusivut räätälöidään kiinnostuksen kohteidesi mukaan, Maaseutuverkoston ja AgriHubin kouluttajat kertoivat.

Etusivujen uudistaminen toteutettiin keväällä tehdyn käyttäjäkyselyn perusteella. Alla uusien etusivujen leiskat, jotka esiteltiin tilaisuudessa.

Huimaa kasvua kävijämäärissä

Tänä vuonna sivustolla on ollut 25 000–30 000 käyntiä kuukaudessa, tähän mennessä yhteensä 276 500 käyntiä ja kasvua 37,6 % viime vuoteen verrattuna. Noin kolmasosa käynneistä tehdään mobiililaitteella, pääosin siis tietokoneella, ja suosituin vierailupäivä on torstai, kun viikkokooste lähetään sähköposteihin.

Vuoden hitit paljastettiin

Hankkeet ja tapahtumat ovat pitäneet pintansa suosituimpina sisältöinä. Tänä vuonna verkostoalustalla on markkinoitu 1567 tapahtumaa, joissa suosituin aihe oli maatalous.

Suosituimmat tapahtumakuukaudet olivat huhtikuu, maaliskuu ja marraskuu, jolloin järjestettiin noin 200 tapahtumaa kuukaudessa.

Etänä Teamsissa tai jossain muualla verkossa niistä pidettiin 725 eli alle puolet, mitä kouluttajat pitivät hieman yllättävänäkin tietona. Koronavuosien jälkeen on siis palattu tapaamaan kasvotusten, voisi tästä päätellä.

Katsotuimmassa tapahtumassa käsiteltiin kosteikoiden rahoitusmahdollisuuksia ja suosituimmassa hankkeessa maaseutumatkailua.  Blogit saavat alustan kautta markkinoituna keskimäärin yli sata lukijaa, mitä voi pitää hyvänä lukuna.

Tulossa vuonna 2026

Pitkään rakenteilla ollut Neuvojahaku näkee päivänvalon vuoden alussa. Se kokoaa kaikki maa-, puutarha- ja metsätalouden neuvojat yhteen paikkaan. Tekoälyn käyttö lisääntyy ja Tekoäly-botti tekee jatkossa tiedon löytäminen sivustolta helpommaksi. Tekoäly on jo osoittautunut näppäräksi, kun lisää tietoja Tietokorttiin.

Aluehallintouudistuksen vaikutukset maaseudun tukiin Itä-Suomessa

Aluehallintouudistuksen vaikutukset maaseudun tukiin Itä-Suomessa

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksien pohjalta perustetaan vuodenvaihteessa elinvoimakeskukset.

Maaseudun kehittämisen ja maa- ja elintarviketalouden tehtävät siirtyvät ELY-keskuksista elinvoimakeskuksiin ja aluejaot muuttuvat samalla jonkin verran, kun 15 ELY-keskuksen tilalle perustetaan 10 elinvoimakeskusta. Itä-Suomen elinvoimakeskus muodostuu Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon maakunnista. Tämä hallinnollinen muutos näkyy maaseututukien asiakkaille seuraavasti.

Tukihakemukset Hyrrä-järjestelmässä

  • Vuoden 2025 puolella ELY-keskuksille jätettyjen rahoitushakemusten käsittely siirtyy elinvoimakeskuksille vuoden 2026 alusta alkaen ja hakemusten käsittely jatkuu normaalisti. Uusia rahoituspäätöksiä päästään tekemään todennäköisesti helmikuun aikana.
  • Hyrrä-järjestelmässä on käyttökatko 1.‒7.1.2026. Katkon aikana tuenhakijat eivät voi tehdä tuki- ja maksuhakemuksia eivätkä viranomaiset ja Leader-ryhmät voi käsitellä niitä. Tämä koskee seuraavia tukimuotoja: maatalouden investointi- ja aloitustuet, maaseudun yritys- ja hanketuet, neuvontakorvaus, ei-tuotannollisten investointien tuki, kyläkauppatuki, porotalouden ja luontaiselinkeinojen investointi- ja aloitustuet sekä Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston tuet.
  • Lisäksi Hyrrä-järjestelmässä on vuodenvaihteessa normaali maksukatko 23.12.2025‒8.1.2026. Tänä aikana Ruokavirasto ei maksa tukia.

Maaseutupalveluiden henkilöstön yhteystiedot ja toimenkuvat

  • Henkilöstön puhelinnumerot pysyvät samana. Tämä koskee sekä 0295-alkuisia että 050/040-alkuisia numeroita.
  • Sähköpostiosoitteet muuttuvat muotoon etunimi.sukunimi@elinvoimakeskus.fi, mutta vanhat ely-keskus.fi-päätteisistä osoitteista sähköpostit kääntyvät muutoksen jälkeen jonkin aikaa uusiin sähköposteihin.
  • Vuodenvaihteen jälkeen voit olla tuttuihin asiantuntijoihin yhteydessä kuten aikaisemminkin. Sisäistä työnjakoa päivitetään myöhemmin ja mahdollisista muutoksista tiedotetaan.

Itä-Suomen elinvoimakeskus toimii kolmen maakunnan alueella

  • Etelä-Savo, Pohjois-Karjala ja Pohjois-Savo muodostavat vuoden alusta alkaen Itä-Suomen elinvoimakeskuksen, jolla on kolme toimipaikkaa – Kuopio, Joensuu ja Mikkeli. Henkilöstöä työskentelee myös muilla paikkakunnilla. Itä-Suomen elinvoimakeskuksessa on noin 250 työntekijää.
  • Maaseudun hanke- ja yritystukien sekä maatalouden kokeilutuen osalta Itä-Suomen elinvoimakeskuksessa yhteistyötä tulevat tekemään nykyisten maakuntien Leader-ryhmät, eli Leader Veej´jakaja, SavonLuotsi Leader ry, Joensuun seudun Leader, Keski-Karjalan Jetina, Vaara-Karjalan Leader, Leader Kalakukko, Leader Mansikka ja Leader Ylä-Savon Veturi.
  • Itä-Suomen elinvoimakeskuksen alueella toimivia maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueita tulevat olemaan Mikkelin maaseututoimi, Itä-Savon maaseututoimi, Rantasalmen maaseututoimi, Pohjois-Karjalan maaseutupalvelut, Ylä-Savon maaseutupalvelut, Sydän-Savon maaseutupalvelut ja Luoteis-Savon maaseutupalvelut.

Maaseudun tukimuotoihin ei tule muutoksia

  • Alueellisia maaseutusuunnitelmia toteutetaan edelleen, ja tukimuodot ja -ehdot pysyvät nykyisellään.


Lisätietoa Itä-Suomen elinvoimakeskuksesta (ely-keskus.fi)

PTT tutki, miten hintamuutokset tietyssä tarjontaketjun vaiheessa välittyvät seuraavalle tasolle kuten alkutuotannosta teollisuuteen

Suomessa hintamuutosten siirtyminen viljaketjun portaiden välillä poikkeaa liha- ja maitoketjujen vastaavista, kertoo Pellervon taloustutkimus PTT:n raportti. Tällä tarkoitetaan sitä, miten tietyn portaan hintamuutokset tietyssä tarjontaketjun vaiheessa välittyvät seuraavalle tasolle, esimerkiksi alkutuotannosta teollisuuteen. Erot tarkasteltujen ketjujen rakenteissa vaikuttavat hintamuutosten siirtymisen symmetrisyyteen ja hintojen poikkeamien suuruuteen.

”Hintasiirtymillä ja niiden sovelluksilla on merkittäviä hyvinvointi- ja politiikkavaikutuksia markkinatoimijoihin sekä markkinoiden yleiseen toimivuuteen. Pitkällä aikavälillä hintojen siirtyminen elintarvikeketjussa näyttäytyy varsin symmetrisenä”, tiivistää maatalousekonomisti Mauri Yli-Liipola.

Tutkimuksessa havaittiin, että lukuun ottamatta viljaketjua positiiviset ja negatiiviset hintasiirtymäjoustot olivat yhtä suuria. Tämä tarkoittaa, että edellisen portaan hinnan muutokset siirtyivät eteenpäin yhtä voimakkaasti sekä hintojen noustessa että laskiessa. Viljaketjussa sen sijaan edellisen portaan hinnan laskiessa seuraavan portaan hinta laskee enemmän kuin se nousisi vastaavassa nousutilanteessa.

Lisäksi vilja- ja leipätuotteiden kuluttajahinnat palaavat tasapainotilaan tilastollisesti merkitsevästi nopeammin negatiivisten poikkeamien kuin positiivisten poikkeamien jälkeen. Liha- ja maitoketjuissa palautumisnopeuden välillä ei havaittu eroa.

Tutkimuksessa tarkasteltiin vertikaalisia hintasiirtymiä vilja-, liha- ja maitoketjuissa Suomessa vuosina 2005–2024. Tutkimuksen aineistona käytettiin Tilastokeskuksen tuottaja- ja kuluttajahintaindeksejä. Hintasiirtymiä analysoitiin kynnysyhteisintegraatiomenetelmällä sekä maatalouden ja teollisuuden tuottajahinnoilla että teollisuuden tuottajahinnoilla ja kuluttajahinnoilla vilja-, maito- ja lihaketjuissa.

Hintapoikkeamat korjaantuvat ketjuissa eri tavoin

Tarkasteltaessa mallien virheenkorjausta eli sitä, kuinka nopeasti hinnat palaavat tasapainoon hintamuutosten jälkeen, havaittiin voimakkaimmat korjaukset viljaketjussa maatalouden ja teollisuuden tuottajahintojen välillä. Sekä hinnanmuutokset että niiden korjaukset eivät kuitenkaan heijastuneet kuluttajahintojen yhtälöstä. Osittain tätä selittää maatalouden tuottajahintojen pieni vaikutus vilja- ja leipätuotteiden kuluttajahintoihin.

Maito- ja lihaketjuissa tasapainopoikkeamat olivat teollisuuden ja maatalouden yhtälöissä selvästi pienempiä ja harvempia kuin viljaketjussa. Virheenkorjaustermin kehitys oli myös lähes yhtä tasaista ketjun portaiden välillä. Näissä ketjuissa sopimusmallit ja tuotannonohjaus luovat hintakehitykseen vakautta ja ennustettavuutta. Tasaisempi hintakehitys voi heijastua virheenkorjaustermiin siten, että sen vaihtelu on vähäisempää.

Lisäksi Suomen maataloussektorilla erityisesti viljan tuottajahinnat heijastavat nopeasti globaalien markkinoiden muutoksia. Viljamarkkina toimii myös keskeisenä välityskanavana muihin ketjuihin, esimerkiksi rehujen hintojen kautta. Viljaketjussa tuottajat kantavat tämän markkinariskin vaikutukset käytännössä täysimääräisesti, kun taas kotieläinsektorilla elintarviketeollisuus ottaa vastaan osan hintojen vaihtelusta, mikä tukee vakaampaa hintakehitystä.

”Tarkasteltaessa tuloksia osana elintarvikeketjun rakenteita tulokset viittaavat siihen, että sektoritason yhteistyö tasaa hintakehityksen tasapainopoikkeamia ja tekee sopeutumisesta takaisin tasapainoon maltillisempaa. Yhteistyö näyttäisi siis vaimentavan hintashokkien vaikutuksia ja tukevan ketjuissa vakaampaa ja symmetrisempää hintamuutosten siirtymisen dynamiikkaa”, sanoo Mauri Yli-Liipola.

Sopimusrakenteet ja kysyntätilanne vaikuttavat hintojen siirtymiseen

Elintarvikeketjun toimivuuden näkökulmasta yksi keskeinen mittari on hintasiirtymien symmetrisyys. Tutkimuksen aikavälille ajoittuu useita markkinamuutoksia, joissa ketjun hinta- ja kustannusmuutosten eteenpäin siirtämisen dynamiikka on vaihdellut huomattavasti. Tästä hyvänä esimerkkinä ovat ruuan hinnan nousut vuosina 2010–2013 ja 2022–2023 sekä esimerkiksi Venäjän vastapakotteet vuonna 2014.

Viime vuosikymmenen alussa kustannus- ja hintamuutokset tarjontaketjun alemmilta portailta pystyttiin siirtämään eteenpäin aina kuluttajahintoihin asti ilman merkittävää vaikutusta kysyntään, sillä kuluttajien ostovoima vahvistui samaan aikaan. Vuosien 2022–23 tilanne oli päinvastainen. Kuluttajien ostovoima heikkeni, mikä rajoitti hinta- ja kustannusmuutosten siirtämistä eteenpäin ja lisäsi kustannuspainetta ketjun alemmille portaille.

”Erityisesti Suomessa hintamuutosten välittömän siirtymisen esteenä ovat ketjun sopimusrakenteet, mutta toisaalta niiden avulla saavutetaan ennakoitavampi hintakehitys. Pitkien sopimusten laajempia vaikutuksia hintojen siirtymisen hyvinvointivaikutuksista ja riskien jakautumisesta tunnetaan verrattain vähän, ja siksi niitä tulisi tutkia järjestelmällisemmin. Toimisiko elintarvikeketju paremmin vai huonommin erilaisella sopimusrakenteella – ja kenen näkökulmasta?” kysyy Yli-Liipola.

Tutkimus on osa ”Ruokaketjun toimivuus ja arvonmuodostus” (RUOKAKETJU) -tutkimushanketta, jota toteuttavat yhdessä Pellervon taloustutkimus PTT, Luonnonvarakeskus sekä REINU econ oy. Hankkeen päärahoittaja on Maatilatalouden kehittämisrahasto Makera. Lisäksi hanketta rahoittavat Elintarviketeollisuusliitto ry, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry sekä Päivittäistavarakauppa ry.

Koko raportti PTT:n verkkosivuilla.

Mies joka laittaa kiviä koskeen ja muita täyden kympin aiheita

Sihveri Ervasti, virtavesienhoidon asiantuntija Metsähallituksen Metsätalous Oy:sta esitteli Kalatalouden innovaatiopäivillä virtavesikunnostuksien tavoitteita. Metsähallituksen rohkeana tavoitteena on kunnostaa noin 400 km virtavesiä seuraavan viiden vuoden aikana. Työn tärkeyttä korostivat pysäyttävät diat siitä, mihin elinympäristöjen muuttuminen on Suomessa johtanut: Globaalisti taimen (Salmo trutta) on ”100 of the World’s Worst Invasive Alien Species”-lajin listalla sijalla 82. Samalta vieraslajilistalta löytyvät rapurutto (8.sija), kotihiiri (58.sija) ja mustarotta (80.sija) . Samaan aikaan taimen on suomessa alkuperäisellä esiintymisalueellaan uhanalaiseksi luokiteltu. Viesti on huolestuttava – supermenestyjä ei meidän vesissämme pärjää. Töitä siis tulee riittämään jatkossakin. Virtavesikunnostusten menetelminä ovat valuma-aluekunnostus (soiden ennallistaminen), vaellusesteiden poisto, sekä uomakunnostukset luonnonmukaisin rakentein. Purojen ja pienvesien kunnostuksia  tehdään käsityönä ja koneellisesti: soran vientiä tai uoman monipuolistamista konetyönä. Työtä tukee tutkittu tieto ja yhteistyö Kalatalouden ympäristöohjelma KYMPPI kanssa. Esimerkiksi eDNA tarjoaa hyviä mahdollisuuksia raakun esiintymisen ja vesistöjen tilanselvittämiseen, sekä kalastokantojen kartoittamiseen. Näihin aiheisiin pääsee sukeltamaan tämän viikon keskiviikkona, sillä Kalatalousverkoston ja Innovaatio-ohjelmien erikoiswebinaarit käynnistyvät keskiviikkona 26.11. Ensimmäisessä webinaarissa esitellään Kalatalouden ympäristöohjelman (KYMPPI) etenemistä. Kymppi keskittyy parantamaan kalavarojen elinvoimaisuutta, tuottoa ja kestävää hyödyntämistä sekä tukemaan kalavarojen luontaisen lisääntymisen edellytyksiä. Tätä kaikkea on tarjolla:

🔹 Pauliina Louhi, Luke – Haluaisitko osallistua uuteen Kymppiin?
🔹 Terhi Iso-Touru, Luke – Missä mennään ympäristöDNA:n soveltamisessa kalastoseurantoihin?
🔹 Saara Suurla, SpringDNA – Alhaiset kalatiheydet & eDNA-menetelmien kehittäminen
🔹 Santtu Hakola, Motiva – Tulosperusteisuus ja lisääntymisalueiden kunnostus rannikolla
🔹 Timo Haapasalo, UEF – Omistajien halukkuus padoista luopumiseen – löytyykö sitä?

🕔 Aika: Keskiviikko 26.11.2025 klo 17–19
📍 Paikka: Teams, linkki: https://bit.ly/innovaatioparlamentti
💬 Ei ilmoittautumista – tilaisuus on avoin kaikille kiinnostuneille.

🎥 Tilaisuus tallennetaan ja julkaistaan myöhemmin Kalatalousverkoston YouTube-kanavalla.

Tule mukaan kuulolle ja keskustelemaan!

Maaseutuparlamentin 2027 paikkakunta- ja pääkumppanihaku 20.11.2025–20.2.2026

Maaseutuparlamentin 2027 paikkakunta- ja pääkumppanihaku 20.11.2025–20.2.2026

Valtakunnallinen Maaseutuparlamentti – Suomen suurin ideafestivaali järjestetään paikallisten, alueellisten ja valtakunnallisten toimijoiden yhteistyönä maaseutupolitiikan neuvoston (MANE) johdolla. Maaseutuparlamentti on yhteiskunnallinen maaseututapahtuma, joka on tarkoitettu kaikille maaseutujen tulevaisuuden kehittämisestä ja maaseutupolitiikasta kiinnostuneille. Tapahtuman paikkakuntaa ja pääkumppaneita haetaan nyt avoimen haun kautta.

Suomen suurimpana ideafestivaalina tapahtuma yhdistää ihmisiä ja toimijoita kylistä ja kaupungeista sekä yhdistyksistä, yrityksistä ja julkisesta hallinnosta. Tapahtuma on järjestetty yhteistyössä paikkakunnan ja pääkumppaneiden kanssa ja ohjelman sisältö on toteutettu kumppanuudessa eri tahojen kanssa. Mukana Maaseutuparlamentti -tapahtumien toteutuksissa on ollut 40–70+ toimijaa eri sektoreilta ja eri puolilta Suomea.

Edellisissä Maaseutuparlamenteissa on osallistunut, vieraillut ja lähetyksiä seurannut tuhansia ihmisiä. Edellinen tapahtuma Nurmeksessa 26.–28.9.2024 tavoitti sosiaalisessa mediassa 100 000 kiinnostunutta ja sai lukuisia mediaosumia. Tapahtuman kautta on syntynyt uusia verkostoja ja uutta toimintaa.

Tapahtumalla on tärkeä rooli kansallisen maaseutupolitiikan valmistelussa, seurannassa ja arvioinnissa, ja se osa laajempaa EU:n komission johtamaa Rural Pact -yhteisöä. Tapahtuma on myös osa laajempaa Euroopan maaseutuparlamenttien kokonaisuutta.

Tapahtuman yhteydessä järjestetään myös Maaseutugaala 2027- tapahtuma, jossa juhlitaan nykyisen EU:n rahoituskauden maatalouden ja maaseudun kehittämisen tuloksia ympäri Suomen.

Maaseutuparlamentti järjestetään 7.–9.10.2027.

Paikka- ja pääkumppanihaku on auki 20.11.2025–20.2.2026.

Tuleva Maaseutuparlamentti 2027

Maaseutuparlamentit ja Suomen suurimmat ideafestivaalit järjestetään joka kolmas vuosi maaseudulla eri puolilla Suomea. Aiemmat Maaseutuparlamentit on toteutettu eteläisessä, itäisessä ja läntisessä Suomessa. Annetun palautteen pohjalta ja maaseutupolitiikan neuvoston (jäljempänä MANE) linjauksen mukaisesti katseemme suuntautuvat nyt pohjoiseen Suomeen.

Maaseutuparlamentti – Suomen suurin ideafestivaali toteutetaan kumppanuudessa ja paikallislähtöisesti. Siksi haemme nyt seuraavaa paikkakuntaa ja pääkumppania.

Toivomme hakemuksia erityisesti konsortioista, joilla on valmiuksia ja omiakin resursseja suunnitella ja toteuttaa laaja tapahtuma yhteistyössä MANEn ja Suomen maaseutuverkoston kanssa.

Paikka- ja pääkumppanihakemuksia toivotaan erityisesti maaseudun kehittämisen toimijoilta, esimerkiksi Leader-ryhmiltä, maakunnallisilta kyläyhdistyksiltä, kunnilta ja maaseutukaupungeilta. Maakuntia ja muita seudullisia ja alueellisia toimijoita kannustetaan myös mukaan. Kehotamme hakijoita ryhtymään yhteistyöhön, hakemaan mukaan erilaisia kumppaneita, eri sektoreilta ja aloilta. Tämä luo hyvät puitteet tapahtuman suunnitteluun sekä järjestämiseksi ja toteuttamiseksi.

Vapaamuotoiset paikkakunta- ja pääkumppanihakemukset toivotaan viimeistään 20.2.2026 sähköpostitse osoitteeseen maaseutuparlamentti@gov.fi.

Paikka- ja kumppanihaun kriteerit

Tapahtuman organisointi asettaa tapahtumapaikkakunnalle kriteereitä, jo ne aiheuttavat sen, että paikkoja rajoittuu hausta pois. Paikan ja pääkumppanin/-eiden valinnasta vastaa MANE ja sen valmistelusta MANEn sihteeristö.

Kun paikka- ja kumppanihaku on ratkennut MANEn linjauksesta, lähtevät maaseutupolitiikan viranhaltijat maa- ja metsätalousministeriössä sekä Suomen maaseutuverkoston asiantuntijat sopimaan valitun toimijan/konsortion kanssa valmisteluprosessista ja sen aloittamisesta.

MANE toimii Maaseutuparlamentin valmisteluiden ohjausryhmänä ja kansallinen maaseutupolitiikka on tapahtuman päärahoittaja. Tapahtuma toimii kansallisen maaseutupolitiikan keskeisimpänä osallistavana alustana.

Mikäli näette, että paikkakuntanne ja seudullanne pystytte täyttämään alla luetellut kriteerit, lähettäkää meille vapaasti muotoiltu hakemus.

Muistakaa liittää myös meille tärkeät tiedot – hakemukseen tarvittavat liitetiedot listauksen suluissa.

Teiltä löytyy tahtoa ja intoa

  • näyttää muille tietä omalla esimerkillä ja nostamalla esiin omia maaseutupoliittisia toimenpiteitä: Toimenpiteet voivat liittyä esim. seuraaviin: maaseutu osana kuntastrategian toteutusta, vastaanottavuus ja maallemuuton mahdollisuudet ja kotoutumisen mallit, paikalliset ja alueelliset kumppanuuspöydät, yhteiskunnallinen yrittäjyys, kyläturvallisuus ja kylävara, joustavat palveluratkaisut, nuoret tulevaisuuden tekijöinä, yhteisölliset tilat ja tyhjien tilojen uudet käyttöratkaisut, liikennepalvelut ja harrastuksen mallit, julkisen ja kolmannen sektorin hyte-yhteistyö, etäpalvelut ja tuki, energiasiirtymään ja maankäyttöön liittyvät oikeudenmukaisuuden mallit ja prosessit, maaseutuvaikutusten arvioinnin toteutus paikallisessa ja alueellisessa valmistelussa.
  • nostaa esiin laajasti maaseutujen mahdollisuudet ja esitellä maaseudun kehittämisen helmiä – retkikohteita (n. 10 retkelle): Retkikohteiden tulee liittyvä keskeisesti EU:n maaseuturahaston ja CAP-suunnitelman 2023–2027 toteutuneisiin toimenpiteisiin ja kohteisiin seudulla. Retkikohteet voivat liittyä myös muuhun EU-rahoituksen hankkeisiin sekä muihin julkisesti, yksityisesti että vapaaehtoisesti tuotettuihin ja toteutettuihin sekä kehitettyihin malleihin ja kohteisiin.
  • lähteä mukaan yhteistyöhön kansallisen tason kumppaneiden kanssa toteuttamaan Suomen maaseutujen vuoden 2027 ykköstapahtumaa!

Teiltä löytyy innostuneet toimijat ja

  • selkeä seudullinen kumppanuusverkosto. Lisätkää hakemukseen liite, joissa mukana olevien organisaatioiden hallitusten sitoumukset jätettyyn hakemukseen.
  • omat resurssit esimerkiksi koskien tilojen käyttöön, henkilöresursseja (htkk), viestinnällisiä resursseja ja kanavia, paikallisia ja seudullisia talkootoimijoita käytännön järjestelyissä, esim. retkien oppaat, liikenteen ohjaus ja rakentaminen. Lisätkää hakemukseen organisaatioiden sitoumukset siitä, millä panostuksella haluavat olla mukana.

Teiltä löytyy tarvittavat tilat, kuten

  • areena tai suurempi tila sekä väh. 15 kpl. työpaja- /kokous- /mediatilaa. Kuvatkaa nämä hakemuksessanne mahdollisimman tarkasti. Kaikki tilat eivät tarvitse sijaita saman katon alla.
  • tapahtumapaikan lähistöltä ja lähiseudulta löytyy 400+ vuode-/ majoituspaikkaa. Kuvatkaa majoitusmahdollisuudet mahdollisimman tarkasti ja esittäkää omiakin ratkaisuja osallistujien majoitukseen.
  • tapahtumapaikassa tai sen välittömässä läheisyydessä oleva ruokailutila/-t, jossa/-issa 200+ istumapaikkaa. Kuvatkaa ruokailumahdollisuudet mahdollisimman tarkasti ja esittäkää omiakin ratkaisuja sille, miten näette, että voidaan järjestää ruokailu suurelle määrälle ihmisiä (lounas, kahvitus, illallinen ja yksi gaala).
  • paikoitustilaa ja mahdollisesti muita tiloja sekä
  • hyvä maaseutusijainti, joka voidaan saavuttaa myös julkisella liikenteellä.

Lisätietoa 

Sähköpostitse osoitteeseen maaseutuparlamentti(at)gov.fi.

Maaseutuparlamentti.fi-sivustolta löydät lisätietoa sekä tulevaisuudessa myös kysymyksiä ja vastauksia -palstan.

Yhteyshenkilöt:

Antonia Husberg, pääsihteeri, maaseutupolitiikan neuvosto, neuvotteleva virkamies, maa- ja metsätalousministeriö, puh. 029 516 2033

Juha-Matti Markkola, verkostokoordinaattori, maaseutuverkosto, Ruokavirasto, puh. 040 559 9412



Maaseutuparlamentti.fi-sivusto