Ennallistaminen, kosteikkoviljely vai metsitys? Suonpohjien käyttömuodot vertailussa 15.9.2026 Turvetuotannon nopea väheneminen on vapauttanut laajoja alueita uuteen käyttöön. Maanomistajille ja turveyrittäjille on syntynyt tarve löytää suonpohjille uusia, taloudellisesti kannattavia käyttötapoja. Kuva: Pasi Arkko, GTK. ArvoHiili-hankkeessa selvitettiin, voivatko ennallistaminen ja kosteikkoviljely tuottaa hiilimarkkinatuloja turpeen hiilivaraston säilyttämisestä hankkeen kohdealueella Etelä-Pohjanmaalla. Hankkeessa tarkasteltiin ennallistamista eli uudelleensoistamista, rahkasammalen kasvatusta, pajun lyhytkiertoviljelyä ja ruokohelven sekä osmankäämin viljelyä. Ilmastovaikutuksia arvioitiin suhteessa eri vertailuskenaarioihin ja aikajänteisiin. Lisäksi pilottikohteilla mitattiin kasvihuonekaasujen vaihtoa ja biomassakertymää sekä arvioitiin eri käyttömuotojen taloudellista potentiaalia ja sääntelyä kansallisella ja EU-tasolla. Ilmastovaikutukset riippuvat aikajänteestä ja vertailukohdasta Tulosten mukaan kosteikkoviljelyn tai ennallistamisen ilmastohyödyn saavuttaminen hiilimarkkinoille merkityksellisellä, kymmenien vuosien aikajänteellä on haastavaa, jos vertailukohtana on metsitys. Metsitys on tarkasteluissa lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä ilmastovaikutukseltaan suotuisa vaihtoehto. Turpeen hiilivaraston säilyttävä soistaminen puolestaan nousee ilmastovaikutuksiltaan metsitystä paremmaksi satojen vuosien aikajänteellä. Vedenpinnan nostolla voidaan saavuttaa myönteisiä ilmastovaikutuksia myös lyhyemmällä aikavälillä silloin, kun vertailukohtana on tavanomainen biomassakasvin viljely, paljas turvemaa tai muu niukkakasvinen maankäyttömuoto, kuten vähäisen kasvipeitteen aurinkovoima-alue. Pilottikohteiden kasvihuonekaasumittausten perusteella korkeampi vedenpinta vähensi ilmastoa lämmittävää vaikutusta paju-, ruokohelpi- ja rahkasammalkohteilla. Biomassoille löytyy käyttökohteita, mutta markkinoiden kehittyminen on ratkaisevaa Rahkasammalen ja ruokohelven viljelyssä tunnistettiin potentiaalia, mutta haasteena on riittävän satotason saavuttaminen kohtuullisilla tuotantokustannuksilla. Lisäksi havaittiin mahdollisuuksia esimerkiksi pajubiomassan hyödyntämiseen maanparannushiilen raaka-aineena ja ruokohelven käyttöön kuivikkeena. Käyttömuotojen taloudelliseen kannattavuuteen vaikuttavat tuotantokustannusten ja biomassan markkinahinnan lisäksi hiilimarkkinoiden kehitys. Sääntely ohjaa käyttömuotojen valintaa EU:n ilmasto- ja biodiversiteettitavoitteet sekä hiilenpoiston sertifiointia koskeva sääntely vaikuttavat suonpohjien käyttömahdollisuuksiin. Kosteikkoviljelyä tukeva sääntely on osin puutteellista ja ristiriitaista. Esimerkiksi uudelleenvettämisen ja kosteikkoviljelyn määritelmät sekä niiden suhde EU-sääntelyyn ovat osin tulkinnanvaraisia. Selkeämmät pelisäännöt ja kannustimet ovat tarpeen, jotta kosteikkoviljelyn ja hiilimarkkinoiden mahdollisuuksia voidaan hyödyntää laajemmin. Suonpohjien jatkokäyttö on arvioitava tapauskohtaisesti ArvoHiili-hankkeen tulokset osoittavat, että suonpohjien jatkokäyttöä on tarkasteltava tapauskohtaisesti. Ilmastovaikutusten lisäksi ratkaisussa on huomioitava muun muassa alueen ominaisuudet, taloudellinen kannattavuus, luonnon monimuotoisuus ja sääntely. Tulokset ja niiden pohjalta laaditut suositukset on koottu julkaisuun Suonpohjien ilmastoystävällinen hyödyntäminen – ArvoHiili-hankkeen koontiraportti. Tutustu raporttiin tästä Kesäkuussa 2026 päättynyt ArvoHiili-hanke oli Euroopan unionin osarahoittama. Hanketta toteuttivat Geologian tutkimuskeskus, Luonnonvarakeskus, Itä-Suomen yliopisto ja Seinäjoen ammattikorkeakoulu.
Tekemisen into näkyy Novidiassa: maatalousalan opinnot käynnistyivät hyvissä tunnelmissa 15.9.2026 Novidian maatalousalan uusi opiskelijaryhmä on aloittanut syksyn motivoituneena ja täynnä tekemisen energiaa. Opiskelijoita kiinnostavat erityisesti eläintenhoito ja koneet, ja pian valmistuva vasikkakasvattamo tuo opintoihin lisää käytännön kokemusta. Maatalousalan perustutkinnon aloitti Loimaalla 14 opiskelijaa, mikä on oppilaitokselle ilahduttava määrä. Opettaja Mikko Yli-Kauppila kuvailee uutta ryhmää innostuneeksi ja toimeen tarttuvaksi. – Energiaa on aivan mahdottomasti, vaikka puimurin pesuun. He ovat tekijätyyppejä, ja asenne on kohdillaan, Yli-Kauppila kertoo. Mikko Yli-Kauppila toimii maatalousalan opettajana Novidian ammattiopistossa Loimaalla. Novidian maatalousalan opinnoissa työskennellään muun muassa eläinten, koneiden, peltoviljelyn ja maan kasvukunnon parissa. Opiskelijoiden erilaiset lähtökohdat otetaan huomioon käytännön opetuksessa. – Opiskelijoilla on erilaiset lähtökohdat: osa tuntee maatilan töitä entuudestaan, osalle ala on uusi. Jaamme ryhmää tarvittaessa pienempiin porukoihin, jotta jokainen saa omalle tasolleen sopivaa ja mielekästä tekemistä. Näin motivaatio pysyy yllä, Yli-Kauppila kertoo. Uusi vasikkakasvattamo tuo lisää käytännön oppia Syksyn suuri uudistus on Novidian tiloihin valmistuva vasikkakasvattamo. Läheinen luomulypsykarjatila tuo vasikoita oppilaitokseen kasvatettaviksi, joten opiskelijat pääsevät eläintenhoitoon helposti. Yhteistyö tarjoaa mahdollisuuden tutustua myös suuren ja nykyaikaisen luomutilan toimintaan. Naapuritilalla on noin 140 nautaa ja neljä lypsyrobottia. – Opiskelijat pääsevät näkemään, miten moderni tila toimii ja miten teknologiaa hyödynnetään sen arjessa. Käytännön kokemusta on todella luvassa. Kuva: Mikko Yli-Kauppila Kuva: Mikko Yli-Kauppila Tulevaisuus tarvitsee osaavia tekijöitä Yli-Kauppila tuntee maatalouden myös omasta arjestaan. Hän viljelee vuonna 1763 perustettua pientä maatilaa. Hänen mukaansa maatalouden jatkuva kehitys vaatii tekijöiltä halua oppia uutta ja verkostoitua. – Ilman maanviljelijöitä ei ole ruokaa. Tässä tehdään tärkeää työtä. Vaikka viljelijöiden joukko kapenee, rautaisia osaajia tarvitaan myös tulevaisuudessa. Opettajan tehtävänä on vahvistaa opiskelijoiden luottamusta omaan osaamiseensa ja alan mahdollisuuksiin. – Opiskelijoihin pitää valaa uskoa, että juuri he voivat omalla osaamisellaan pitää suomalaisen ruoantuotannon kunnossa. Ja että tästä pitää olla ylpeä!
Ensimmäiset kansainväliset alkutuotannon innovaatiohankkeet valittu – Suomi mukana kahdessa EIP-hankkeessa 15.9.2026 Ensimmäiset kansainväliset alkutuotannon innovaatiohankkeet valittu – Suomi mukana kahdessa EIP-hankkeessa Rahoitusta myönnettiin paremman rehun kehittämiseen poroille sekä maatilojen ravinteiden käytön tehokkuuden ja ravinteiden kierrätyksen kehittämiseen. Vastaavanlaista hankehakua ei ole toteutettu EU:ssa missään muualla, joten prosessi vaati myös hallinnolta paljon valmistelua ja venymistä. Ensimmäistä kertaa historiassa toteutetussa kansainvälisten EIP-hankkeiden haussa rahoituksen kysyntä nousi korkealla tasolle, kun hakukierros toteutettiin nyt yhteistyössä Suomen, Viron ja Latvian kesken. – Kiinnostus hakua kohtaan oli kovaa kaikissa maissa. Suomessa hakemuksia jätettiin lopulta yhdeksän kappaletta, mikä osoittaa alkutuotannon ongelmien olevan kansainvälisiä ja toisaalta kiinnostusta näiden ratkomiseen yhteistyössä yli rajojen, maaseudun kehittämisen asiantuntija Lassi Hurskainen Suomessa hankkeita hallinnoivasta Kaakkois-Suomen elinvoimakeskuksesta kertoo. Yhteensä yhdeksälle hankkeelle haettiin rahoitusta Suomessa yli 3,7 miljoonan euron edestä. Rahoitettavaksi valittiin lopulta kaksi alkutuotannon innovaatiohanketta, joille myönnetään yhteensä noin 830 000 euron edestä EU:n maaseuturahoitusta. – Hakemukset olivat erittäin korkeatasoisia, aihioita monia oikein hyviä ja karsinta kova. On oikein positiivista, että hakijat olivat löytäneet näin hyvin tämän haun, johtava asiantuntija Marianne Selkäinaho maa- ja metsätalousministeriöstä jatkaa. Eurooppalaisen innovaatiokumppanuuden hankkeiden eli EIP-ryhmien (EIP = European Innovation Partnership) tavoitteena on ratkaista etukäteen tunnistettu maa- tai metsätalouden alkutuotantoon liittyvä ongelma, mistä saattaa syntyä uusi innovaatio tai toimintamalli. Hankkeessa kootaan yhteen sekä alkutuotantoyritysten käytännön osaaminen kentältä että hankkeessa ratkaistavan ongelman tai kehitettävän innovaation kannalta oleellisten asiantuntijoiden ja organisaatioiden, kuten tutkijoiden, neuvojien ja yhdistysten, osaaminen erilaisten näkökulmien ja vaikuttavien ratkaisujen löytämiseksi. Parempaa rehua poroille ja maatilojen ravinteiden käytön tehokkuuden sekä ravinteiden kierrätyksen kehittämistä luvassa Innofeed-hanke tuo yhteen suomalaiset ja latvialaiset tutkijat, kehittäjät, poro- ja lammasalan toimijat sekä elintarviketeollisuuden yritykset kehittämään innovatiivisia rehuja sienirihmastoista ja elintarviketeollisuuden kasvipohjaisista sivuvirroista. Hankkeessa yhdistetään rehunkehityksen ja raaka-aineiden jalostuksen osaamista, ja ruokintakokeita toteutetaan poroilla Suomessa ja lampailla Latviassa. Suomessa hanke vastaa erityisesti porotalouden kasvaviin haasteisiin, joita aiheuttavat ilmastonmuutoksen seurauksena epävakaat talvet, talvilaidunten jääkerrokset ja luonnonravinnon väheneminen. Hankkeen suomalaista EIP-ryhmää vetää Lapin ammattikorkeakoulu, ja EIP-ryhmässä ovat lisäksi mukana Luonnonvarakeskus, Paliskuntain yhdistys, kaksi porotilaa sekä yksi panimo. F.I.N.E. – Farm Innovation for Nutrient Efficiency -hankkeessa tutkitaan maatalouden ravinnetehokkuutta, ravinteiden käytön mahdollisia vuotokohtia, ravinteiden kierrätyksen potentiaalia sekä keinoja tehostaa ravinteiden käyttöä ja kierrätystä tilatasolla. Hankkeessa yhdistetään kokeellisia mittauksia ja digitaalista mittausdataa tavoitteena kehittää viljelijöiden päätöksentekoa tukeva digitaalinen toimintaympäristö. Yhteisten mittausmenetelmien ja digitaalisten ratkaisujen testauksen avulla hankekumppanit rakentavat osaamista ja tietopohjaa, joka tukee kestävää ravinteiden hallintaa Suomessa ja Baltian maissa. Hanke yhdistää alkutuottajia, tutkijoita, kehittäjiä ja alan yrityksiä Suomesta, Virosta ja Latviasta. Hankkeen suomalaisessa EIP-ryhmässä toimivat Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK, Jyväskylän ammattikorkeakoulu JAMK, Invenire Market Intelligence Oy sekä viisi maatilaa. – Hakijat ovat rakentaneet hankkeille yhteiset tavoitteet ja yhteisiä toimenpiteitä, mutta jokainen jäsenmaa rahoittaa oman maansa toiminnot omana hankkeenaan, Hurskainen kertoo. Iso ponnistus myös hallinnon näkökulmasta Synkronoitu EIP-hankkeiden kansainvälinen haku on uniikki koko EU:n kontekstissa. Pähkinänkuoressa synkronoitu haku tarkoittaa hakujakson ja hankkeiden valintaprosessin yhteensovitusta osallistuvien maiden eli Suomen, Viron ja Latvian kesken. – Vastaavaa ei ole toteutettu missään EU-jäsenmaissa aiemmin. Kokonaisuudessaan puhutaan useamman vuoden työstä, jos mietitään alkupisteenä valmistelun aloittamista ja päätepisteenä sitä, että valinnoista voidaan nyt tiedottaa. Kaari tietysti vielä pitenee, kun hankkeita toteutetaan ja tulokset jalkautetaan, verkostokoordinaattori Tuija Kallio maaseutuverkostoyksiköstä pohtii. Haku- ja valintaprosessit ovat eri maissa erilaiset, samoin kansalliset lainsäädännöt. – Koko prosessi on vaatinut taustalla paljon valmistelutyötä ja yhteensovitusta eri maiden viranomaisten kesken. Samoin hakijoiden tukemiseksi ja saattamiseksi yhteen on tarjottu tukea ja toteutettu tilaisuuksia niin Tartossa kuin Teamsissa, Kallio maaseutuverkostoyksiköstä päättää. Kansainvälisten EIP-hankkeiden lisäksi alkutuotannon innovaatiohankkeita voidaan toteuttaa alueellisena, alueiden välisenä tai valtakunnallisena. Valtakunnallisia EIP-hankkeita hallinnoivana viranomaisena toimii Kaakkois-Suomen elinvoimakeskus. Lisätiedot: Maaseudun kehittämisen asiantuntija Lassi Hurskainen, lassi.hurskainen@elinvoimakeskus.fi, p. 0295 025 046 Verkostokoordinaattori Tuija Kallio, tuija.kallio@maaseutu.fi, p. 0295 204 630 Johtava asiantuntija Marianne Selkäinaho, marianne.selkainaho@gov.fi, p. 0295 162 218 Tutustu lisää F.I.N.E. – Farm Innovation for Nutrient Efficiency -hankkeeseen Tutustu lisää Kasvisivuvirtojen ja sieniproteiinin hyödyntäminen märehtijöiden rehuissa (InnoFeed) -hankkeeseen
Kolme vuosikymmentä maaseudun kehittämisen asialla 11.9.2026 Kolme vuosikymmentä maaseudun kehittämisen asialla Kun Leader Kantrin pitkäaikainen toiminnanjohtaja Kari Kylkilahti jäi eläkkeelle heinäkuussa, päättyi samalla lähes kolmen vuosikymmenen mittainen työura maaseudun kehittämisen parissa. Matkan varrelle mahtuivat Suomen EU-jäsenyyden alkuvuodet, kolme rahoituskautta, sadat hankkeet sekä laajat verkostot Suomessa ja maailmalla. Juttelimme Kari Kylkilahden kanssa kesällä 2026 uran vaiheista ja maaseudun kehittämisen muutoksista. Kari Kylkilahti työskenteli maaseudun kehittämisen tehtävissä Pirkanmaalla 1990-luvun loppupuolelta lähtien. Lähes 20 vuotta tästä ajasta kului Leader Kantrin toiminnanjohtajana. Näkemystä maaseudun kehittämiseen ovat tuoneet myös opetustehtävät ja aktiviinen toiminta kotimaisissa aja kansainvälisissä verkostoissa. Pitkän kokemuksensa perusteella Kylkilahti arvioi, että maaseudun kehittäminen on säilynyt vuosien aikana pitkältä samanlaisena, vaikka yhteiskunnalliset ilmiöt heijastuvatkin kehittämisen painotuksiin. – Viime vuosien suurin teema on ollut varautuminen, kun ennen sitä esillä olivat ympäristöasiat. Ei ole liioittelua sanoa, että mikään muu yhteiskunnallinen aihe ei ole ollut näin näkyvästi esillä kuin varautuminen nyt. Hankkeita on käynnissä paljon, kiinnostus aiheeseen on suurta ja kyse on myös aidosti tärkeästä ja tarpeellisesta asiasta, hän pohtii. Pirkanmaan Leader-ryhmät onnittelivat Karia eläkekahveilla. Kättelemässä Seppo Tolvanen Leader Pokosta, vuoroaan odottaa Juha Vanhapaasto Leader Pohjois-Satakunnasta. Sattuma johdatti maaseudun kehittämisen pariin Kari Kylkilahti päätyimaaseudun kehittämisen pariin alkujaan hieman sattumalta. Hän valmistui Tampereen yliopistosta kauppatieteiden maisteriksi ja työskenteli valmistumisen jälkeen IT-alalla myyntitehtävissä toistakymmentä vuotta. 1990-luvulla elämässä tuli kuitenkin vastaan tilanne, joka avasi kokonaan uuden suunnan. – Olin puolitoista vuotta kotona hoitamassa kaksostyttäriäni. Huomasin Aamulehdessä ilmoituksen Tampereen yliopiston järjestämästä täydennyskoulutuksesta, jossa käsiteltiin EU-projektiosaamista. Hain ja pääsin mukaan. Koulutuksen kautta hän sai harjoittelupaikan vastaperustetusta Pirkanmaan maaseudun kehittämisverkostosta vuonna 1999. Harjoittelu johti myös ensimmäiseen työpaikkaan maaseudun kehittämishankkeiden parissa. Samaan aikaan Pirkanmaalla valmisteltiin ensimmäistä Leader-ohjelmaa. – Se vaikutti kiinnostavalta. Menimme työkaverini Päivi Viherkosken kanssa Ahlmanin koululle kuuntelemaan, kun Airi Paananen ja Timo Hanhilahti esittelivät uutta ohjelmaa. Jo silloin liityin Leader Kantrin jäseneksi. EU-tietopisteessä Bryssel tuli tutuksi Työ kehittämisverkostossa jäi lopulta lyhyeksi, kun Kylkilahti sai kutsun vetämään maaseudun EU-tietopistettä Pirkanmaalle. Tietopiste toimi osana eurooppalaista Carrefour-verkostoa, jonka tehtävänä oli välittää tietoa EU:n tarjoamista mahdollisuuksista maaseudulle. – Minusta tuli niin sanottu Carrefour-koordinaattori. Tehtäviini kuului muun muassa kouluttaa maaseudun toimintaryhmiä, eli Leader-ryhmiä, hakemaan EU-rahoitusta. Työ vei usein Brysseliin ja tuotti runsaasti kansainvälisiä kontakteja. – Kävin ensimmäisen kerran Brysselissä työmatkalla kesällä 1999. Jossain vaiheessa siellä tuli käytyä kuukausittain, joskus jopa useammin. Työnsä ohella Kylkilahti teki vuosien ajan myös opetustyötä. Hän opetti 2000-luvulla sivutoimisesti maaseudun kehittämistä ja projektinhallintaa Pirkanmaan ammattikorkeakoulussa sekä luennoi EU-rahoituksesta eri oppilaitoksissa ja Tampereen yliopistossa. – Opetustyö on aina ollut minulle mieluista. Siinä pääsee luomaan verkostoja ja saa samalla itsekin uusia ajatuksia. Ehkä vielä joskus päädyn takaisin opettamisen pariin. Toiminnanjohtajaksi Kantriin 2000-luvun loppupuolella Kylkilahden tie vei paikallisen kehittämisen pariin Leader Kantriin, jossa hän aloitti toiminnanjohtajana lähes kaksikymmentä vuotta sitten. Kantrissa hänen ensimmäinen työparinsa oli Airi Paananen, jonka jälkeen kollegaksi hankeneuvontaan tuli Joanna Järvinen. Kylkilahden jäädessä eläkkeelle Kantrissa työskentelivät Heidi Hallongren, Salia Binaud, Johanna Möttönen ja Hanna Alanen. – Olen ollut siinä mielessä onnellisessa asemassa, että olen saanut tehdä töitä monen osaavan ammattilaisen kanssa. Viimeisinä vuosina Karin kollegoina Kantrissa työskentelivät Heidi Hallongren ja Salia Binaud (kuvassa) sekä Johanna Möttönen ja Hanna Alanen. Kuva: Pedro Noites. Leader-toimintaa kasvavan kaupunkiseudun naapurissa Kantri toimii Tampereen kaupunkiseudun maaseutualueilla. Sijainti yhden Suomen nopeimmin kasvavan kaupungin naapurissa on Kylkilahden mukaan tuonut toimintaan oman leimansa: se on maaseudun kehittäjäorganisaatiolle sekä mahdollisuus että haaste. Kantrin on täytynyt rakentaa tunnettuuttaan ja ottaa asemansa alueella omalla tavallaan. Kylkilahden mukaan Kantrin tehtävänä esimerkiksi ollut toimia maaseudun äänenä alueellisessa kehittämisessä. – Jos pysäyttäisi ihmisiä Tampereen Hämeenkadulla, aika monelta saisi kysellä, ennen kuin löytäisi jonkun, joka tuntee Kantrin. Harvemmin asutuilla alueilla paikallinen Leader-ryhmä tunnetaan aivan eri tavalla. Meillä on kuitenkin ollut tärkeä rooli maaseudun näkökulman esiin tuomisessa esimerkiksi maakunnallisessa valmistelussa. Leader-toiminta tarkoitettu ”Ihmisten kokoisille ideoille”, joita Kari Kylkilahti oli mahdollistamassa lähes 20 vuotta. Menestystarinaa ei voi ennustaa Leader-ryhmien toiminnan ytimessä on koko niiden olemassaolon ajan ollut yhteisölähtöinen kehittäminen. Kuluvalla rahoituskaudella yritysrahoituksen merkitys on kuitenkin kasvanut ja kiinnostus sitä kohtaan lisääntynyt. Kylkilahden aikana Kantri on ollut mukana yli 500 yrityksen kehittämisessä. – Kantrin sijainti näkyy yritystukien hakijoissa siten, että toimialat vaihtelevat paljon. Meiltä on haettu rahoitusta niin teollisuusroboteille kuin lomamökeillekin. Kylkilahti näkee Leader-rahoituksen tärkeänä erityisesti uusien avauksien mahdollistajana. Samalla on hyväksyttävä, ettei kaikkien hankkeiden lopputulosta voi ennustaa etukäteen. Vuosien varrella mieleen on jäänyt monia yritysten kasvutarinoita. – Muistan hyvin, kun eräs nuori yrittäjä otti keskitalvella yhteyttä ja kertoi haluavansa perustaa suklaatehtaan Ylöjärven Suojärvelle. Kävin katsomassa tulevan tehtaan paikkaa, joka oli vanha navetta, ja mietin, voiko tästä tulla mitään. Kantri päätti kuitenkin tukea hanketta. – Hakijalla oli vahva tahto yrittää. Ensin rahoitettiin investointia ja myöhemmin kehittämistä. Yritys toimii siellä edelleen, yli 15 vuotta myöhemmin. Juuri tällaisten yritysten kasvun seuraaminen on ollut Kylkilahden mukaan yksi työn palkitsevimmista puolista. Verkostot olivat tärkeässä osassa Karin Kylkilahden työuralla. Eläkekahveilla onnittelemassa kävivät Sisä-Suomen elinvoimakeskuksen edustajat Petri Tallila (vas.), Hanna Manninen ja Julijana Ivanova. Maaseutu tarvitsee uusia asukkaita Kun Kylkilahti pohtii maaseudun tulevia kehittämisteemoja, nousee maaseudulla asuminen vahvasti esiin. Hän uskoo, että sen merkitys kasvaa jälleen lähivuosina. – Oli hieman yllättävää, ettei kiinnostus hiipunut koronan päättymisen jälkeen. Tutkimustenkin mukaan maaseudulla asuminen kiinnostaa useampia suomalaisia kuin siellä tällä hetkellä asuu. Yhtenä haasteena hän näkee asuntojen saatavuuden maaseudulla. – Tyhjillään olevia rakennuksia on paljon myös Pirkanmaalla. Kysymys kuuluu, miten ne saataisiin palvelemaan maallemuuttoa. Maaseudulle tarvitaan lähivuosina uusia asukkaita ja työvoimaa. Kylkilahden mukaan maaseudun vetovoimaan ja uusien tulijoiden houkuttelemiseen tulisi panostaa nykyistä enemmän. – Kun katsoo väestön ikärakennetta, tuntuu väistämättömältä, että kansainvälisen työvoiman merkitys kasvaa tulevaisuudessa myös maaseutualueilla. On tärkeää, etteivät maaseutualueet eriytyisi liikaa kaupungeista. Pitkän työuran jälkeen Kylkilahti jää eläkkeelle aikana, jolloin yhteiskunta muuttuu nopeasti ja uusia kehittämisteemoja nousee jatkuvasti esiin. Tulevaisuuteen hän suhtautuu silti luottavaisesti. – Maaseudun kehittäminen muuttuu ajan mukana, mutta tarve sille ei ole kadonnut mihinkään. Perimmäinen tavoite on edelleen sama kuin yli 25 vuotta sitten ensimmäisessä Leader-ohjelmassa: elinvoimaisen maaseudun rakentaminen paikallisten ihmisten omista lähtökohdista.
Ruotsinkielisessä Kalaparlamentissa esillä koulutus, smartfisk ja YKP:n ajankohtaiset muutokset 10.9.2026 Ruotsinkielinen kalatalouskoulutus käynnistyy Liviassa vuonna 2027 Nylands Fiskarförbundin Joan Granqvist ja Robert Tallberg esittelivät Ny Grund -hanketta, joka tukee ruotsinkielisen kalatalousalan perustutkinto- ja oppisopimuskoulutuksen käynnistämistä Liviassa. Koulutuksen on tarkoitus alkaa syksyllä 2027 Tuorlan toimipisteessä lähellä Turkua. Taustalla ovat muun muassa ammattikalastajien määrän väheneminen sekä osaavan työvoiman tarve kalastuksessa, vesiviljelyssä, jalostuksessa ja kalataloushallinnossa. Hankkeessa tehdään koulutusta tunnetuksi, luodaan harjoittelu- ja oppisopimuspaikkoja sekä kartoitetaan jatko-opintomahdollisuuksia. Koulutus on suunnattu erityisesti peruskoulun päättäville nuorille, mutta myös aikuiset voivat hakea. Ruotsinkielinen kalatalousalan perustutkintokoulutus käynnistyy Liviassa vuonna 2027. Koulutus järjestetään Tuorlan toimipisteessä lähellä Turkua. Tieto ei yksin riitä – smartfiskin pitää toimia arjessa Finlands svenska Marthaförbundin Marie Kellgren esitteli kokemuksia smartfisk-työstä. Smartfisk-lajeihin kuuluvat muun muassa särki, lahna, säyne, hauki, kiiski, kuore, made, härkäsimppu, suutari ja silakka. Marthaförbundetin kokemusten mukaan pelkkä tieto kotimaisen kalan hyvistä puolista ei vielä muuta ruokailutottumuksia. Kun ihmiset pääsevät itse käsittelemään, valmistamaan ja maistamaan kalaa, kynnys sen käyttöön madaltuu. Jotta smartfiskistä tulee todellinen resurssi, sen pitää myös olla helposti saatavilla, helppoa käyttää, hyvää ja kohtuuhintaista – sen pitää sopia tavalliseen arkeen. Kuluttaja ei kuitenkaan voi ratkaista koko ketjua yksin. Tarvitaan toimivia paikallisia ja alueellisia ketjuja kalastajien, vastaanoton, jalostuksen, kaupan, ravintoloiden, suurkeittiöiden ja kuluttajien välille. Pelkkä tieto ei riitä. Jotta smartfiskistä tulee osa arkea, sen pitää olla helposti saatavilla, helppoa käyttää ja kulkea toimivassa ketjussa kalastajalta kuluttajalle. YKP-uudistus tuo muutoksia vaiheittain Elinvoimakeskuksen Jari Hakala kävi läpi kalastuksen valvonnan ja jäljitettävyyden ajankohtaisia muutoksia. YKP-uudistus etenee vaiheittain tulevina vuosina ja koskee muun muassa sähköisiä ilmoituksia, jäljitettävyystietoja, alusten sijainnin seurantaa, punnitusta ja seuraamusjärjestelmää. Vuoden 2026 alusta digitaalisten jäljitettävyystietojen vaatimus on koskenut myös sisävesiltä peräisin olevia kalastustuotteita. Tiedot pitää muodostaa jo siinä vaiheessa, kun kala nostetaan tai kerätään. Samalla tavoitteena on rakentaa tietojärjestelmät niin, ettei samoja tietoja tarvitsisi syöttää useaan kertaan. Aiemmin annettuja tietoja pyritään hyödyntämään myöhemmissä ilmoituksissa ja siirtämään toimijalta toiselle. Pidemmällä aikavälillä ilmoittaminen muuttuu vaiheittain sähköiseksi ja kalastus raportoidaan kalastusmatkakohtaisesti. Myös viranomaisten tekemä tietojen analysointi automatisoituu aiempaa enemmän. YKP:n muutokset tulevat voimaan vaiheittain. Sähköinen ilmoittaminen, jäljitettävyys ja alusten seuranta laajenevat tulevina vuosina. Katso tallenne ja tutustu esityksiin Kalaparlamentti tallennettiin ja sen voi katsoa jälkikäteen Kalatalousverkoston YouTube-kanavalta. Katso tallenne Ny Grund – ruotsinkielinen kalatalousalan ammatillinen koulutus Smartfisk resurssina – kokemuksia ja mahdollisuuksia Ajankohtaista yhteisestä kalastuspolitiikasta, YKP – kalastuksen valvonta
Viikonloppuna vietetään valtakunnallista Lähiruokapäivää – sadat maaseutukohteet mukana 10-vuotisjuhlassa 8.9.2026 Viikonloppuna vietetään valtakunnallista Lähiruokapäivää – sadat maaseutukohteet mukana 10-vuotisjuhlassa Lähiruokapäivää juhlitaan 12.–13. syyskuuta, kun maaseudun matkakohteet ja lähiruoantekijät avaavat ovensa eri puolilla Suomea. Tapahtumiin odotetaan runsasta 150 000 kävijää ja mukana on ennätyksellisesti yli 350 kohdetta. Lähiruokapäivä tarjoaa inspiroivan kurkistuksen maatilojen ja ruoantuottajien arkeen. Tapahtumaviikonlopun aikana lähiruokaa ja muita maaseudun antimia voi ostaa suoraan tuottajilta, ihastella eläimiä ja maatilojen koneita sekä osallistua monipuoliseen ohjelmaan. Monissa kohteissa on tarjolla tekemistä koko perheelle. – Lähiruokapäivän arvokkainta antia ovat aidot kohtaamiset. Vierailijat pääsevät kokemaan ja näkemään maaseudun arkea ja tapaamaan tekijöitä. On hienoa, että juhlavuonna on mukana monia toimijoita, jotka ovat osallistuneet Lähiruokapäivään alusta asti, Lähiruokapäivän koordinaattori Anna Mäkinen Ruokaviraston maaseutuverkostoyksiköstä sanoo. Juhlavuosi nostaa esiin suomalaisen ruoantuotannon merkityksen Lähiruokapäivä muistuttaa, että suomalaisen ruoan taustalla on valtava määrä osaamista, sitoutumista ja työtä. – Maaseudun toimijat tekevät työtään suurella ammattitaidolla ja sydämellä. Samalla he vahvistavat Suomen huoltovarmuutta ja ruokaturvaa sekä varmistavat, että kotimaista ruokaa riittää myös tulevaisuudessa, Mäkinen toteaa. Lähiruokapäivä tekee näkyväksi myös maaseudun monipuolisuutta. Ruoan lisäksi vierailijat pääsevät tutustumaan esimerkiksi jatkojalostukseen, puutarhatuotantoon, maaseutumatkailuun sekä erilaisiin elintarvike- ja käsityöalan yrityksiin. Kohteita löytyy kaikkialta Suomesta Lähiruokapäivän kohteita löytyy ennätyksellisesti yli 350 eri puolilta Suomea niin maaseudulta kuin kaupungeistakin. Osa kohteista on avoinna koko viikonlopun ajan, osa joko lauantaina tai sunnuntaina. Mukana on niin pieniä perhetiloja, puutarhoja ja lähiruokayrityksiä kuin suurempia maatiloja ja matkailukohteitakin. Lähiruokapäivän avajaisia vietetään Loimaalla, Suomen maatalousmuseo Sarassa. Tutustu avajaistapahtuman ohjelmaan. Löydä lähin kohde kartalta Kaikki Lähiruokapäivään osallistuvat kohteet sekä niiden ohjelmat löytyvät tapahtuman verkkosivuilta. Kohteita lisätään sivustolle aina tapahtumaviikonloppuun saakka. Tervetuloa kylään Lähiruokapäivän kohteisiin! Tutustu kohteisiin Lähiruokapäivän sivustolla Avajaistapahtuman ohjelma
Muutoksia Suomen CAP-suunnitelmaan vuodelle 2027 8.9.2026 Muutoksia Suomen CAP-suunnitelmaan vuodelle 2027 Euroopan komissio on käsitellyt Suomen CAP-suunnitelman muutosilmoituksen. Muutokset koskevat muun muassa erikoiskasvipalkkiota, eläinten hyvinvointikorvauksia ja maatalouden investointitukia sekä rehunurmiksi ilmoitettujen alojen ylläpitovelvoitetta. Muutokset astuvat pääosin voimaan vuoden 2027 tammikuussa. Suomi toimitti kesäkuussa Euroopan komissiolle CAP-suunnitelman muutosilmoituksen, jonka lähettämisen seurantakomitea hyväksyi 16.6.2026. Komissio on käsitellyt ilmoituksen elokuussa, ja muutokset ovat voimassa tammikuusta 2027 alkaen. CAP-suunnitelman muutokset edellyttävät vielä muutoksia voimassa oleviin valtioneuvoston asetuksiin. Erikoiskasvipalkkioon ja kiertotalouden edistämiseen lisää rahoitusta Erikoiskasvipalkkion enimmäismäärärahaa korotetaan nykyisestä 6,8 miljoonalla euroa. Lisäyksellä tavoitellaan erikoiskasvipalkkiota saavan pinta-alan kasvua ja palkkiotason nostoa. Lopullinen palkkiotaso vahvistuu vuonna 2027 haetun hehtaarimäärän perusteella. Erikoiskasvipalkkion palkkiokelpoisten kasvien listaan lisätään kvinoa ja hirssi. Toimilla pyritään tukemaan viljelyn monipuolistamista. Kiertotalouden edistämisen toimenpiteen tukitasoa korotetaan 54 euroon hehtaarilta. Tukitason korotuksella pyritään parantamaan lannoitustehokkuutta, edistämään kierrätysravinteiden kestävää käyttöä ja vahvistamaan maatilojen toimintavarmuutta. Eläinten hyvinvointikorvauksiin korotuksia Eläinten hyvinvointikorvauksien korvaustasoja korotettiin vastaamaan nykyisiä kustannustasoja (pl. hyvinvointisuunnitelmat). Muutokset koskevat nautojen, sikojen, lampaiden, vuohien ja siipikarjan hyvinvointia edistäviä toimenpiteitä. Samalla toimenpiteet sovitetaan yhteen lakiin eläinten hyvinvoinnista tehtyjen muutosten kanssa. Eläinten hyvinvointikorvausten tavoitteena on parantaa eläinten hyvinvointia ja terveyttä sekä edistää lajinmukaista hoitoa. Maatalousinvestointien rahoitusta vahvistetaan Maatalouden investointituen enimmäismäärää maatilaa kohden korotetaan kilpailukyvyn kehittämistä ja tuotannon nykyaikaistamista edistävissä investoinneissa 1,4 miljoonaan euroon aiemmasta 1,2 miljoonasta eurosta kolmea verovuotta kohden. Korotus tehdään, jotta investointituen taso vastaisi paremmin maatalouden rakennekehitystä ja kasvaneita investointikustannuksia. Rehunurmille ylläpitovelvoite Luonnonhaittakorvaukseen valmistellaan vaatimusta rehunurmiksi ilmoitetun kasvuston vuosittaisesta ylläpidosta laiduntamalla tai koneellisella poistolla. Tällä tavoitellaan hallitusohjelman mukaisesti tukien parempaa kohdentamista aktiiviseen ruuantuotantoon. Asiasta tiedotetaan tarkemmin valmistelun edetessä. Muita muutoksia tukiehtoihin Ympäristösitoumuksen maanparannus- ja saneerauskasvien sekä kerääjäkasvien tilakohtaiset prosenttirajoitukset poistettiin CAP-suunnitelmasta. Tilakohtaisesta enimmäisprosentista voidaan näin jatkossa säätää joustavammin kansallisella asetuksella. Valvonta- ja seuraamusjärjestelmään tehtävien muutosten tavoitteena on vähentää viljelijän ja hallinnon hallinnollista taakkaa sekä parantaa seuraamusjärjestelmän oikeasuhtaisuutta viljelijälle. Kaikki muutokset astuvat voimaan vuoden 2027 tammikuusta. Tutusta tarkemmin CAP-suunnitelman muutosilmoitukseena. Muutokset ilmoitusmenettelyllä Edellä mainitut ensi vuonna voimaan tulevat CAP-suunnitelman muutokset on tehty yksinkertaistetulla ilmoitusmenettelyllä (nofikaatiomuutos). Se on ollut mahdollista vuoden 2026 alusta alkaen osana komission yksinkertaistamispakettia. Ilmoitusmenettely koskee CAP-suunnitelman muutoksia, joissa mm. suunnitelman strategisia tavoitteita ei tarvitse muuttaa. Ilmoitusmenettely mahdollistaa CAP-suunnitelmien muutoksia joustavammin tarpeen mukaan. Mikäli CAP-suunnitelman strategisia tavoitteita muutetaan, käsitellään ne edelleen komission hyväksyntäneuvottelujen kautta. Strategisia tavoitteita koskevat muutokset vuodelle 2027 käsitellään toisessa muutosprosessissa, ja niistä tiedotetaan myöhemmin. Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä: Minna-Mari Kaila, osastopäällikkö p. 029 5162 013 Prosessi: Tiina Hartman, neuvotteleva virkamies, p. 029 5162 271 Tuotantoon sidotut tuet (erikoiskasvipalkkio): Auli Nurmi, erityisasiantuntija, p. 0295 162 304 Eläinten hyvinvointikorvaukset: Eeva Loikkanen, neuvotteleva virkamies, p. 029 5162 015 Maatalouden investoinnit: Sanna Koivumäki, neuvotteleva virkamies, p. 029 5162 437 Luonnonhaittakorvaus, kiertotalouden edistäminen: Martti Patjas, maatalousneuvos, p. 0295162474 Linkit MMM:n tiedotteisiin: CAP-suunnitelman muutosesitykset käsittelyssä (16.6.2026) CAP-suunnitelma puolivälissä: Toimeenpano etenee suunnitellusti (6.2.2026) Kuva: Mediafarmi
Paikkatiedoista kalafermentaattiin – uudet hankkeet etsivät ratkaisuja kalatalouden haasteisiin 8.9.2026 Uusissa innovaatiohankkeissa rahoitettiin myös paikkatietoaineistoa tuottavaa hanketta. Esimerkkikuvassa vanhempaa paikkatietoaineistoa, eli silakkarysiä vuodelta 1980-1981. Lähde Matti Hurtta, ”Silakkarysien sijainti Suomen rannikolla 1980-1981” Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston kevään 2026 määräaikaisissa hauissa jäi hakuilmoituksessa kerrottuihin enimmäismääriin nähden kohdentamatta yli 760 000 euroa. Erityisen vähän rahoitusta käytettiin kaupallisen kalastuksen innovaatioihin: tarjolla olleesta 500 000 eurosta hankkeille myönnettiin vain noin 106 000 euroa. Kuudessa määräaikaisessa hakumenettelyssä oli mahdollista myöntää tukea yhteensä enintään 2,6 miljoonaa euroa. Rahoitettavaksi valittiin 16 hanketta, joiden yhteenlaskettu kokonaisarvo on noin 2,21 miljoonaa euroa ja EMKVR-tuen määrä noin 1,84 miljoonaa euroa. Rahoituksen käyttö vaihteli huomattavasti toimenpiteittäin. Vesiviljelyn hankkeisiin kohdentui käytännössä koko tarjolla ollut summa, ja myös kalanjalostuksen sekä ympäristö- ja kunnostushankkeiden rahoitus oli lähellä hakujen enimmäismääriä. Kaupallisen kalastuksen innovaatioiden lisäksi myös menekinedistämiseen varattua rahoitusta jäi runsaasti käyttämättä. Kaupallisen kalastuksen hankkeista vain kaksi hyväksyttiin Kalastuksen innovaatiohankkeiden rahoitus jäi selvästi muita toimenpiteitä pienemmäksi. Kahden hyväksytyn hankkeen kokonaisarvo on yhteensä noin 133 000 euroa ja EMKVR-tuki noin 106 000 euroa. Haussa oli tarjolla 500 000 euroa, joten rahoituksesta käytettiin vain 21,2 prosenttia. Hakukierroksella jäi siis käyttämättä lähes 80 % tarjolla olleesta määrästä. Hyväksyttyjen hankkeiden lisäksi hakuun jätettiin kolme hakemusta, jotka eivät saaneet rahoituksen minimipisteitä. Hakemuksia siis tehtiin, mutta vain kaksi viidestä johti rahoitukseen. Länsi-Suomen Kalatalouskeskuksen Hyljevapaa-alue Tuulvesi -hankkeessa perustetaan hyljekarkottimien avulla alue, jolla pyritään vähentämään hylkeiden kaupalliselle kalastukselle aiheuttamia haittoja. Hankkeessa seurataan karkottimien vaikutuksia kalastukseen ja hyljevahinkoihin sekä kerätään tietoa laitteiden toimivuudesta, käyttökustannuksista ja ylläpitotarpeista. Käytännön kokemusten pohjalta täydennetään ohjeistusta ja muodostetaan toimintamalli, jota voidaan soveltaa myös muilla rannikkoalueilla. Hankkeen kokonaisarvo on 52 540 euroa, josta EMKVR-tukea on 42 032 euroa. Niinikää Länsi-Suomen Kalatalouskeskuksen Kaupallisen kalastuksen paikkatiedot -hankkeessa kehitetään valtakunnallinen toimintamalli kalastukselle tärkeiden alueiden tunnistamiseen, dokumentointiin ja ylläpitoon paikkatietomuodossa. Kalastajien hiljaista tietoa, olemassa olevia aineistoja ja historiallisia lähteitä kootaan valituilla pilottialueilla. Tietoa voidaan hyödyntää esimerkiksi kalatalousalueiden käyttö- ja hoitosuunnitelmissa, merialuesuunnittelussa ja viranomaispäätöksissä sekä kalastuksen ja muun alueidenkäytön yhteensovittamisessa. Hankkeen kokonaisarvo on 80 000 euroa, josta EMKVR-tukea on 64 000 euroa. Menekinedistämisessä innovoidaan pelillisyyttä ja vastuullisuusviestintää Kalasta arvoa – menekkiä ja merkitystä kotimaiselle kalalle -hankkeessa ProAgria Länsi-Suomi ry kehittää osallistavan messu- ja tapahtumakonseptin, joka kertoo kotimaisen kalan matkasta vedestä ruokapöytään. Pelillisen kosketusnäytön avulla kuluttajille tarjotaan tietoa kalan valinnasta, ostamisesta ja valmistamisesta. Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa pilotoitava konsepti suunnitellaan monistettavaksi myös valtakunnallisiin tapahtumiin. Hankkeen kokonaisarvo on 86 941 euroa, josta EMKVR-tukea on 69 544 euroa. WWF Suomen Pienet kalat, suuri vaikutus -hanke kannustaa lisäämään silakan, särkikalojen ja muiden kotimaisten rannikko- ja sisävesikalojen käyttöä. Hankkeessa uudistetaan WWF Kalaopasta muuttuneeseen tiedonhakuympäristöön, päivitetään kotimaisia kalalajeja koskevia taustaselvityksiä sekä tuotetaan reseptejä ja muuta viestintäsisältöä. Kuluttaja- ja valikoimaselvitysten sekä yritysyhteistyön avulla pyritään vahvistamaan sekä kysyntää että uusien tuotteiden tarjontaa. Hankkeen kokonaisarvo on 69 085 euroa, josta EMKVR-tukea on 55 268 euroa. Pro Kala ry ja Kalatalouden Keskusliiton yhteistyönä toteutettava Ravusta vastuullista herkkua edistää kotimaisten rapujen vastuullista ja nykyistä monipuolisempaa käyttöä. Kuluttajille ja alan toimijoille tuotettavassa neuvonnassa käsitellään rapujen valmistamisen lisäksi kestävää ravustusta, rapuruton leviämisen ehkäisemistä, jokirapuvesien suojelua ja olemassa olevien täplärapukantojen vastuullista hyödyntämistä. Hankkeen kokonaisarvo on 82 250 euroa, josta EMKVR-tukea on 78 138 euroa. Menekinedistämisen kolmen hankkeen kokonaisarvo on yhteensä noin 238 000 euroa ja EMKVR-tuki noin 203 000 euroa. Haussa tarkoitukseen oli tarjolla 500 000 euroa, joten menekinedistämiseen varatusta rahoituksesta jäi tällä hakukierroksella kohdentamatta noin 297 000 euroa. Kalanjalostuksessa kehitetään lahnatuotteita ja biostimulantteja Aktion Österbottenin Lahnasta enemmän -hanke kehittää alihyödynnetystä lahnasta uusia, kuluttajille ja ammattikeittiöille sopivia korkeamman jalostusasteen tuotteita. Samalla etsitään keinoja hyödyntää nykyistä suurempi osa kalasta ja vähentää lahnamassan valmistuksessa syntyviä sivuvirtoja. Hankkeen kokonaisarvo on 222 331 euroa, josta EMKVR-tukea on 177 865 euroa. Luonnonvarakeskuksen ja Vaasan ammattikorkeakoulun Kalafermentaatista biostimulantti -hanke vie kalanjalostuksen sivuvirtojen hyödyntämisen uudelle alueelle. Hankkeessa kehitetään hallittuja fermentointiprosesseja, joilla sivuvirroista voidaan valmistaa kasvien kasvua tukevia biostimulantteja. Tuotteiden toimivuutta testataan kasveilla, minkä lisäksi arvioidaan ratkaisujen taloudellista toteuttamiskelpoisuutta ja markkinapotentiaalia. Hankkeen kokonaisarvo on 352 349 euroa, josta EMKVR-tukea on 281 879 euroa. Kalanjalostuksen kahden hankkeen kokonaisarvo on yhteensä noin 575 000 euroa ja EMKVR-tuki noin 460 000 euroa. Hankkeisiin kohdentui 91,9 prosenttia haussa tarjolla olleesta 500 000 eurosta. Vesiviljelyn rahoitus käytettiin lähes kokonaan Turun ammattikorkeakoulun KALAVAHTI kehittää sensori- ja tekoälyteknologiaan perustuvaa menetelmää viljellyn kalan laadun ja toimituskelpoisuuden arviointiin. Tavoitteena on tunnistaa ja ennakoida geosmiinin aiheuttamia makuvirheitä reaaliaikaisesti. Menetelmä voisi vähentää toimitusviiveitä, hylättyjä kalaeriä ja geosmiinin poistamisesta syntyviä kustannuksia. Hankkeen kokonaisarvo on 160 000 euroa, josta EMKVR-tukea on 128 000 euroa. Luonnonvarakeskuksen Kalankasvatuksen yhteislupahakupilotoinnin YVA-menettely tukee Uudenkaupungin merialueille suunniteltua yhteislupapilottia. Kokonaisuudessa valmistellaan useiden kalankasvatuspaikkojen ympäristö- ja vesilupia samanaikaisesti. Hankkeella rahoitetaan suunnitelman edellyttämä ympäristövaikutusten arviointimenettely ja siihen liittyvät asiakirjat. Hankkeen kokonaisarvo ja EMKVR-tuen määrä ovat 95 100 euroa. Luonnonvarakeskuksen KÄYTTÖKALA -hankkeessa kalojen käyttäytymisestä kehitetään hyvinvoinnin seurannan ja tuotannonohjauksen työkalua. Automaattiseen tiedonkeruuseen, antureihin ja koneoppimiseen perustuvalla ratkaisulla voidaan tukea esimerkiksi ruokinnan optimointia, kasvun ennustamista ja terveysriskien varhaista havaitsemista. Tavoitteena on kustannustehokas järjestelmä, joka voidaan skaalata erilaisiin kasvatusympäristöihin. Hankkeen kokonaisarvo on 170 000 euroa, josta EMKVR-tukea on 136 000 euroa. Turun yliopiston FlavOpti-hanke etsii toimivampia rokotuskäytäntöjä kirjolohen Flavobacterium psychrophilum -tartuntoja vastaan. Tutkimuksessa arvioidaan rokotteen tehoa eri-ikäisillä kaloilla sekä sitä, siirtyvätkö rokotettujen emokalojen vasta-aineet poikasille. Tavoitteena on parantaa kalojen hyvinvointia ja tuotannon kestävyyttä sekä vähentää antibioottien käyttöä. Hankkeen kokonaisarvo on 176 005 euroa, josta EMKVR-tukea on 140 804 euroa. Vesiviljelyn neljän hankkeen kokonaisarvo on yhteensä noin 601 000 euroa ja EMKVR-tuki noin 499 900 euroa. Toimenpiteeseen varattu 500 000 euroa tuli näin käytännössä kokonaan sidotuksi. Ympäristöhankkeissa kehitetään uusia menetelmiä kalakantojen hoitoon Itä-Suomen yliopiston Geneettisiä menetelmiä kalakantojen arviointiin -hankkeessa selvitetään, voidaanko kalakantojen kokoa ja lisääntymistä arvioida nykyistä kustannustehokkaammin populaatiogenetiikan ja ympäristö-DNA avulla. Pienten lampien ahvenkannoilla saatavia tuloksia verrataan perinteisiin kanta-arviointimenetelmiin. Onnistuessaan menetelmät voivat palvella laajasti kaupallisesti tärkeiden kalalajien seurantaa. Hankkeen kokonaisarvo ja EMKVR-tuen määrä ovat 145 689 euroa. Luonnonvarakeskuksen TaiVal-hanke yhdistää genetiikkaa ja isotooppitutkimusta vaeltavien ja paikallisten taimenten erottamiseen. Hankkeessa selvitetään eri elinkiertostrategioita noudattavien kalojen merkitystä lisääntymiselle ja poikastuotannolle. Monistettava menetelmä tukee kalastuksen säätelyä, kutualueiden suojelua, kalateiden suunnittelua ja vaellusesteiden poistamista. Hankkeen kokonaisarvo on 187 589 euroa, josta EMKVR-tukea on 159 450 euroa. TRACER-hankkeessa Luonnonvarakeskus tutkii istutettujen meritaimensmolttien selviytymistä Kokemäenjoessa ja jokisuulla. PIT-merkinnän ja akustisen telemetrian avulla arvioidaan merimetsojen saalistuksen osuutta smolttien kuolleisuudesta sekä tunnistetaan vaelluksen ajallisia ja alueellisia riskikohtia. Tulokset vahvistavat tietopohjaa taimenkantojen hoidossa ja mahdollisten merimetsotoimien arvioinnissa. Hankkeen kokonaisarvo on 118 040 euroa, josta EMKVR-tukea on 94 432 euroa. Päijät-Hämeen Kalatalouskeskuksen Ankeriaan suojelutoimien tehostaminen ylisiirtojen avulla auttaa Kymijoen vesistön vaellusankeriaita ohittamaan voimalaitosten muodostaman vaaran. Järvialueilta pyydetyt ankeriaat kuljetetaan merialueelle, josta niillä on esteetön yhteys kutuvaellukselle. Samalla kehitetään siirrettävää pyyntimenetelmää pieniin ja keskisuuriin jokiin sekä selvitetään ratkaisuja suurten jokien ankeriaiden pyyntiin. Hankkeen kokonaisarvo on 200 000 euroa, josta EMKVR-tukea on 160 000 euroa. Rannikonmäenkoskea palautetaan lähemmäs luonnontilaa Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistyksen Rannikonmäen kosken niska-alueen kunnostamisessa Palojoesta puretaan vanhoja perkuuvallirakenteita ja virtausta palautetaan nykyistä laajemmalle alueelle. Kunnostus kasvattaa koskipinta-alaa, monipuolistaa virtavesilajien elinympäristöjä ja parantaa erittäin uhanalaisen meritaimenen lisääntymismahdollisuuksia. Toimenpiteellä voi olla myönteisiä vaikutuksia myös liettymiseen, tulvariskeihin ja ravinnekuormitukseen. Hankkeen kokonaisarvo on 11 900 euroa, josta EMKVR-tukea on 9 520 euroa. Ympäristöä ja kalavaroja koskevien neljän tutkimus- ja kehittämishankkeen sekä Rannikonmäen kunnostushankkeen kokonaisarvo on yhteensä noin 663 000 euroa. Niille myönnetyn EMKVR-tuen määrä on noin 569 000 euroa. Yhteisessä haussa näihin kahteen toimenpiteeseen oli tarjolla enintään 600 000 euroa, joten rahoituksesta kohdentui hankkeisiin noin 94,8 prosenttia. Lisätietoa hakukierroksesta on Meri- ja kalatalous -sivuston hakuilmoituksessa. Rahoitusluvuissa EMKVR-tueksi on laskettu hanketietoihin merkitty EU ja valtion osuus. Mahdollista muuta julkista rahoitusta ei ole sisällytetty EMKVR-tukeen. Hakukohtaiset vertailut perustuvat hakuilmoituksessa kerrottuihin enimmäismääriin.
EMKVR:n määräaikaisten hakujen suunnitelmaa päivitetty 4.9.2026 Maa- ja metsätalousministeriö on päivittänyt Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston (EMKVR) Suomen ohjelman määräaikaisia hakumenettelyjä koskevan suunnitelman. Keväällä 2027 avattaisiin kaupallista kalastusta, vesiviljelyä ja kalan jalostusta koskevat hakumenettelyt, joissa haettaisiin yleishyödyllisiä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiohankkeita. Rahoitusta myönnettäisiin enintään 500 000 euroa kutakin toimialaa kohden. Samoin menekinedistämiseen avattaisiin yleishyödyllinen hakumenettely, jossa rahoitusta voitaisiin myöntää enintään 500 000 euroa. Lisäksi keväällä avattaisiin kalataloudellisia kunnostuksia koskeva haku (rahoitus enintään 300 000 euroa) sekä ympäristön ja kalavarojen tutkimus- ja kehittämishankkeita koskeva haku (enintään 300 000 euroa). Suunnitelma päivitetään kolme kertaa vuodessa, seuraavan kerran tammikuussa. Suunnitelma EMKVR:n hakumenettelyistä Manner-Suomessa Lisätietoja: erityisasiantuntija Minna Uusimäki, p. 0295 162 284, etunimi.sukunimi@gov.fi
Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa maaseudun yritystukea kannattaa hakea nyt – 4,5 miljoonaa euroa jäljellä 4.9.2026 Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa maaseudun yritystukea kannattaa hakea nyt – 4,5 miljoonaa euroa jäljellä Valtakunnallista Yrittäjän päivää vietetään lauantaina 5. syyskuuta 2026. EU:n maaseuturahoitus on eri toimialoilla toimivien yritysten kasvun ja kehityksen kumppani. Kuluvan vuoden aikana Lounais-Suomen elinvoimakeskus on myöntänyt maaseuturahoitusta Satakuntaan 23 ja Varsinais-Suomeen 39 yritystukeen. Yrityksille on myönnetty tukea yhteensä 3,7 miljoonaa euroa, ja tuen vauhdittamien investointien kokonaisarvo on 14,5 miljoonaa euroa. Lounais-Suomen elinvoimakeskuksen johtava yritysasiantuntija Hilkka Halla kannustaa investointeja ja kehitysprojekteja harkitsevia yrityksiä ottamaan yhteyttä elinvoimakeskukseen ja selvittämään mahdollisuutta saada yritystukea. Tänä vuonna elinvoimakeskus voi myöntää Satakuntaan vielä noin 2 miljoonaa euroa ja Varsinais-Suomeen 2,5 miljoonaa euroa maaseudun yritysrahoitusta. Investoinnin tukitaso riippuu yrityksen sijainnista ja koosta. – Enimmillään tuki voisi edistää jopa 18 miljoonan euron investointeja, millä olisi huomattava vaikutus Lounais-Suomen yritysten kasvuun ja kehitykseen. Vuoden viimeinen valintajakso päättyy 15. lokakuuta. – Toivomme hyvin valmisteltuja hakemuksia, jotta saamme määrärahat jaettua yritysten kasvua vauhdittamaan. Mikäli yrityksen kasvutavoitteet, talous ja suunnitelmat ovat jo tarkentuneet, nyt on juuri oikea hetki tarkistaa julkisen rahoituksen mahdollisuus, Halla sanoo. Mikäli hankkeen toteutukseen tarvitaan ulkopuolista rahoitusta, kannattaa sen hakeminen aloittaa hyvissä ajoin esimerkiksi pankin tai Finnveran kautta. Varsinais-Suomessa yritystukia haetaan vilkkaasti Maaseudun yritykset investoivat ja kehittävät toimintaansa Varsinais-Suomessa, ja tukihakemuksia saapui elinvoimakeskukseen 15. elokuuta päättyneellä valintajaksolla 23. Halla kertoo, että kuluvan vuoden aikana Varsinais-Suomen tukihakemuksista noin 40 prosenttia on jouduttu kuitenkin hylkäämään puutteellisten tietojen, puuttuvan kokonaisrahoituksen tai keskeneräisten teknisten suunnitelmien ja lupien vuoksi. – Suosittelen vahvasti yrityksiä pyytämään neuvoa esimerkiksi kunnan tai kehittämisyhtiön yritysneuvojalta, omasta tilitoimistosta tai muulta aiheeseen perehtyneeltä asiantuntijalta – erityisesti jos yritys hakee julkista tukea ensimmäisen kerran, Halla neuvoo. Satakunnan yrityksiltä aiempaa vähemmän hakemuksia Elokuussa päättyneellä valintajaksolla satakuntalaisilta yrityksiltä saapui seitsemän maaseudun yritystukihakemusta. – Hakemuksia saapui selvästi aiempaa vähemmän. Saimme hakemuksia vakiintuneilta pitkään toimineilta yrityksiltä, jotka investoivat tuotannon tehostamiseen, laadun parantamiseen ja tuotantotiloihin, Hilkka Halla toteaa. Puolustusteollisuuden alihankintaketju vahvistuu Halla kertoo, että epävakaa toimintaympäristö näkyy koko Lounais-Suomessa yritysten investoinneissa ja kehittämisessä. – Puolustusteollisuuden alihankintaketju vahvistuu. Yrityksiltä edellytetään tarkempaa laadunhallintaa, joten laatujärjestelmiin ja tarkempiin laitteisiin on investoitu. Metalliteollisuus kaiken kaikkiaan investoi vahvasti kasvaneen kysynnän vaikutuksesta. Pieni tuki, suuri vaikutus Myös paikalliset Leader-ryhmät myöntävät EU:n maaseuturahoitusta. Ne myöntävät tukea pääsääntöisesti enintään viisi henkilöä työllistävien mikroyritysten investointeihin ja enintään 100 000 euron hankkeisiin saakka. Vuoden 2026 aikana Leader-ryhmät ovat myöntäneet Varsinais-Suomeen yhteensä 143 yritystukea 360 000 eurolla ja Satakuntaan 81 yritystukea 250 000 eurolla. Esimerkiksi Kemiönsaaressa vierasvenesatama Lillbackan laituri investoi vedenpuhdistusjärjestelmän parantamiseen ja astianpesupisteeseen, mihin se sai 8 500 euron tuen. – Pienellä tuella voi olla suuri vaikutus. Lillbackan laiturin investointi paransi yrityksen palvelutarjontaa ja vähentää ympäristön kuormitusta, Leader I Samma Båt – Samassa veneessä rf ry:n hankeasiantuntija Hanna Hermansson kertoo. Lisätiedot Lounais-Suomen elinvoimakeskus johtava yritysasiantuntija Hilkka Halla etunimi.sukunimi@elinvoimakeskus.fi Lounais-Suomen elinvoimakeskuksen yhteystiedot Leader-ryhmien yhteystiedot EU:n maaseuturahoitus yrityksille
