Innovaatio-ohjelmien kesäkuulumisia: Kalatalouden ympäristöohjelma KYMPPI 8.7.2026 Kalatalousverkosto otti selvää, mitä kalatalouden innovaatio-ohjelmissa puuhataan näin kesän kynnyksellä. Tänään vuorossa on Kalatalouden ympäristöohjelma. Tutkija Nico Oravainen Kalatalouden ympäristöohjelmasta summasi alkuvuoden kuulumisia: ”Kympin jatkokauden kattava kehittämissuunnitelma kävi ohjausryhmän käsittelyssä ja nyt lähinnä odotellaan rahoituspäätöstä Elinvoimakeskusten suunnalta. Päätösaikataulusta riippuu pitkälti, mitä ehditään tänä kesänä käynnistää. Odotettavissa on kuitenkin päätös vielä ennen juhannusta. Tulevan kenttäkauden toimenpiteissä on tarkoitus mm. selvittää lohen merivaellukselle lähteneiden poikasten heikentynyttä eloonjääntiä lohikantojen laskun taustalla. Tätä on tarkoitus selvittää yhteistyössä merialueen kalastajien kanssa, mm. näytteenottoyhteistyönä. Kympin tulevalla kaudella ohjaavina teemoina ovat varautuminen ilmastonmuutokseen, ennallistamisen vaikuttavuuden parantaminen sekä uusien innovatiivisten seurantamenetelmien, kuten DNA ja isotooppianalytiikan kehittäminen. Luontopohjaisina ratkaisuna jatketaan ympäristövirtaamien tuottamien hyötyjen selvitystä ja siirtoistutusten kokeilua taimenkantojen palauttamiseksi. Lisäksi eDNA-tekniikan käyttökelpoisuutta kalakantojen seurantatutkimukselle parannetaan tutkimalla erilaisia näytteenottoratkaisuita, mm. passiivisia keräimiä.” Mikä on viimeisin asia tai havainto, joka innosti tai yllätti? ”Syke ja Luke selvittävät yhteistyössä vesivoimaan liittyvän kaasujen supersaturaation aiheuttamaa riskiä ja sen aiheuttamaa vahinkoa kalaistutukkaille on tarkoitus ruveta selvittämään myös Suomessa.” Miltä syksyn työlista näyttää? ”Kiireiseltä – uudet projektit pyörähtävät käyntiin ja kalatalouden innovaatiopäivät ovat 11.-12. marraskuuta Turussa. Syksyllä ei todennäköisesti vielä ole uusista toimenpiteistä muuta kerrottavaa, kuin niiden esittelyä. Tuloksia voidaan odotella sitten talven mittaan ja viimeistään 2028.”
Satamainvestoinneilla parannetaan kalastajien arkea ja mahdollistetaan toimialan kehittyminen 6.7.2026 Manner-Suomen määräaikaisissa kalasatama- ja purkupaikkahauissa on myönnetty tukea Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahastosta (EMKVR) yhteensä lähes 4 miljoonaa euroa 30 hankkeelle. Posion Mourusalmen kalasataman investoinneilla on sujuvoitettu kalasataman logistiikkaa, vähennetty ympäristövaikutuksia ja parannettu kalastajien työergonomiaa ja -turvallisuutta. Mourusalmen kalasataman jatkokehittämishankkeen tavoitteena oli parantaa alueen toimintaympäristöä sekä investoida kalansäilytyslaitteisiin. Lisäksi haluttiin parantaa kalasataman energiatehokkuutta asentamalla aurinkovoimala. Posion kunta oli jo aiemmin vuonna 2023 hankkinut kalasatamaan omarahoitteisesti kalan massauskoneen, joka on lisännyt alueen kalasaaliin hyödyntämistä ja kasvattanut saaliin jalostusastetta. Tuotantoasteen kasvettua kalasataman yhteyteen tarvittiin lisää pakaste- ja varastotilaa. Pakkasvaraston laajentuessa myös energiankulutus kasvaa, joten energiatehokkuutta haluttiin parantaa investoimalla myös aurinkovoimalaan. Lapin ELY-keskus (nykyinen elinvoimakeskus) myönsi Posion kunnalle vuonna 2023 avatussa kalasatama- ja purkupaikkahaussa tukea 83 008 euroa. EU-rahoituksen osuus tuesta oli 49,5 % ja EMKVR-tuki oli yhteensä 80 % hankkeen hyväksytyistä kokonaiskustannuksista. Hanke päättyi kesällä 2025. Hankkeen aikana suunnitellut toimet ja investoinnit toteutettiin suunnitelman mukaisesti. Posion kunnan hankekoordinaattori Jenni Peteri ja ammattikalastaja sekä Mourusalmen kalasataman vastuuhenkilö Timo Posio kertovat investointien vaikutuksista. Hankkeen toimenpiteet ovat monitahoisesti hyödyttäneet kalasataman käyttäjiä, lisänneet toimijoiden välistä yhteistyötä ja vähentäneet toiminnan ympäristövaikutuksia. Toimenpiteet ja investoinnit ovat sujuvoittaneet ammattikalastajien työskentelyä sekä satamarakennuksen sisällä että sen välittömässä läheisyydessä. Uudet pakkasvarastot ovat tulleet todella tarpeeseen; Kovimpina sesonkeina Mourusalmen kalasataman kaikki pakkasvarastot ovat täynnä. Ennen investointia osa kalapakasteista jouduttiin siirtämään Kuusamoon pakkasvarastoon. Sataman pakkaset ovat vähentäneet huomattavasti kalatalouden logistiikkatarpeita ja siten myös toiminnan ympäristövaikutukset ovat vähentyneet. Turhan logistiikan väheneminen on tehostanut ammattikalastajien ajankäyttöä ja vähentänyt tapaturmariskiä sekä parantanut niin elintarvikehygieniaa kuin työergonomiaakin. Näiden myötä investointi on lisännyt työhyvinvointia ja parantanut toiminnan kannattavuutta. Satamarakennukseen rakennettu kylmä varastotila on mahdollistanut muun muassa ammattikalastuksessa käytettävien kuormalavojen ja säilytyslaatikoiden säilyttämisen sisätiloissa. Se on parantanut omavalvontaa, kun tavarat ovat poissa muun muassa haittaeläinten ulottuvilta. Kylmä varastotila on lisännyt työergonomiaa ja vähentänyt niin sanottua turhaa logistiikkaa. Lisäksi kalasatamaan hankitut yhteiskäyttöiset reikäkorit kalojen käsittelyyn ja varastoimiseen ovat lisänneet toiminnan laatua, työnteon sujuvuutta ja elintarvikehygieniaa. Satamarakennukseen rakennettu lämmin varastotila on mahdollistanut kalataloudessa eri sesonkeina käytettävien laitteiden varastoimisen. Tämä tuo tarvittaessa lisätilaa tuotantotiloihin, kun tilassa tarvitsee olla vain kyseisenä sesonkina käytettävät laitteet. Se on lisännyt tuotantotilojen käytön joustavuutta ja työergonomiaa. Lämmin varastotila on myös vähentänyt turhaa logistiikkaa ja parantanut elintarvikehygieniaa, kun osa pakkausmateriaaleista voidaan säilyttää lähellä tuotantoa ja niiden asianmukainen säilytys on helpottunut. Satamarakennukseen hankittu sähköavusteinen pumppukärry on lisännyt hyvin merkittävästi ammattikalastajien työergonomiaa ja työturvallisuutta. Nykyisin tuhannen kilon kalalavaa voi liikutella jopa yhden henkilön voimin ja kehoa kaikin puolin säästäen. Sähköavusteinen pumppukärry on erityiseksi avuksi isompien saapuvien kalaerien liikuttelussa ja raskaiden lavojen siirtelyssä pakkaskontteihin ja pakkaskonteista. Uusi etiketöintivaaka on mahdollistanut toiminnan monipuolisen kehittämisen ja merkittävästi sujuvoittanut työtä. Etiketöintivaa’an avulla saadaan lain ja asetusten vaatimat tiedot asianmukaisesti esille ilman ylimääräisiä kommervenkkejä. Uudet etiketit helpottavat tuotteiden jäljitettävyyttä ja laajentaa myyntimahdollisuuksia myös kauppoihin. Nykyiset myyntipakkaukset ovat myös fiksumman näköisiä ja kuluttajaystävällisempiä. Etiketöintivaaka lisää myös toiminnan kannattavuutta, kun tuotteen hinta muodostuu grammalleen tuotteen todellisen painon mukaan. Hankkeen avulla kunnostettiin lähtevän kalan lastausalue satamarakennuksen ulkopuolella. Lastausalueen vaateroinnilla on ollut suuri merkitys ammattikalastajien työergonomian lisäksi myös sidosryhmäyhteistyöhön ja sen sujuvuuteen. Mourusalmen kalasatamaan hankitun aurinkovoimalan tuotanto on kesäkaudella parhaimmillaan kattanut laajennuksessa lisättyjen pakkasvarastojen sähkön tarpeen. Lisäksi se on joinain hetkinä kevät- ja syyskaudella tuottanut enemmän kuin kuluttanut. Sataman laajennusosa lämmin ja kylmä varastotila sekä pakkasvarastot Kuinka moni kalastaja on hyötynyt investoinneista, ja mitkä ovat olleet laajemmat vaikutukset kalastuselinkeinon kannalta? Investoinneista on suoraan hyötynyt kymmenkunta kalastajaa. Lisäksi ne ovat lisänneet kiinnostusta kala-alaa kohtaan. Hankkeen aikana tehdyt toimet ja investoinnit ovat lisänneet merkittävästi ammattikalastajien työergonomiaa ja -hyvinvointia sekä vähentänyt tapaturmariskejä, millä on suora yhteys kalastajien positiivisten tulevaisuuden näkymien lisääntymiseen. Kalasataman kehittäminen on myös lisännyt Posiolla kiinnostusta kala-alasta ja olemassa olevien kalastajien jaksamista ja pysyvyyttä alalla. Myös ammattikalastajien välinen yhteistyö on lisääntynyt. Hankkeen toimilla ja investoinneilla on ollut merkittäviä vaikutuksia turhan logistiikan vähenemiseen ja siten elintarvikehygienian ja työhyvinvoinnin parantumiseen. Lisääntynyt pakkasvarastointitila on kannustanut lisäämään kalastuksen kapasiteettia ja kehittämään jatkojalostamista. Kesäajalla pakkastilojen sähköntarve on suurin, jolloin myös aurinkovoimalan sähköntuotanto on suurin. Tämä vähentää suoraan toiminnan ympäristövaikutuksia ja lisää sähkön omavaraisuutta. Näillä kaikilla vaikutuksilla on vaikutusta kala-alan kannattavuuden parantumiseen ja siten myös kiinnostukseen toimia kalastajana monimutkaisista byrokratiaviidakoista huolimatta. Mourusalmen kalasataman alueen kehittäminen jatkuu kahden EMKVR-hankkeen tuella Mourusalmen kalasatama-alueen kehittämistä jatketaan sekä kalastajien että kunnan toimesta ja yhteistyössä. Kehittämisen jatkumisen esimerkkeinä ovat jo myönteisen rahoituspäätöksen saaneet kaksi hanketta: Paikallinen kala kannattavaksi (Kainuun ja Koillismaan kalaleaderin puoltama hanke) ja Kalasataman kehittäminen – työergonomian ja saatavuuden turvaaminen. Paikallinen kala kannattavaksi -hankkeen toimenpiteissä keskitytään jatkojalostamisen lisäämiseen ja yhteistyöhön kunnan valmistuskeittiön kanssa. Kalasataman kehittäminen – työergonomian ja saatavuuden turvaaminen -hankkeessa keskitytään sataman työergonomiaa ja siisteyttä lisääviin toimenpiteisiin sekä huoltovarmuuteen. Kalasatamaa on tarkoitus kehittää myös tulevaisuudessa kalastajien ja kunnan välisellä yhteistyöllä niistä tarpeista, joita katsotaan tarpeellisiksi. Posion kunnan päivitetyssä kuntastrategiassa kalatalous ja elintarvikeala on nostettu yhdeksi päätoimialoista, mikä kertoo alan merkittävyydestä myös kunnalle. Suunnitelmissa on tarkastella koko alueen kehittämistä myös matkailullisesti merkittäväksi kohteeksi. Nämähän olisi pitänyt tehdä jo parikymmentä vuotta sitten. Ammattikalastajien keskuudessa on otettu kiitoksella vastaan kalasataman yhteiskehittäminen sekä kehittämisen ja rahoitusten mahdollisuuksien hyödyntäminen. Vanhemmat kalastajat ovat kommentoineet, että ”nämähän olisi pitänyt tehdä jo parikymmentä vuotta sitten”. Määräaikaisia kalasatama- ja purkupaikkahakuja on avattu 6/2023, 3/2024, 11/2025 ja 6/2026. Kesäkuussa avatun määräaikaisen haun hakuaika jatkuu 30.9.2026 saakka. Pienet kalasatama- ja purkupaikkahankkeet (tuen määrä enintään 60 prosenttia hankkeen hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista ja enintään 200 000 euroa) on siirretty jatkuvaan hakuun 28.5.2026 alkaen. Katso alta tiedot myönteisen päätöksen saaneista hankkeista. Vuoden 2023 haku, EU:n osuus tuesta 49,5 %: Lapin ELY-keskus Hankenumero Tuensaaja Hankkeen nimi EMKVR-tuki 266558 Kuusamon kaupunki Alakitkan kalasataman laite- ja kalustohankinnat 97 920 € 263737 Posion kunta Kalasataman jatkokehityshanke 2024 83 008 € 267070 Sodankylän kunta Lokan kalahallin laajennus ja nykyisten tilojen sekä jätevesijärjestelmän saneeraus 567 400 € Pohjois-Savon ELY-keskus Hankenumero Tuensaaja Hankkeen nimi EMKVR-tuki 262053 Lahden kaupunki Järvikalan lajittelutila Lahden Niemen satamaan II 53 889,60 € 257372 Pihtiputaan kunta Ukonniemen kalasataman kehittämisen investoinnit 200 528,80 € Varsinais-Suomen ELY-keskus Hankenumero Tuensaaja Hankkeen nimi EMKVR-tuki 267024 Porin kaupunki Rannikkokalastajien lajittelutila 486 400,00 € Vuoden 2024 haku, EU:n osuus tuesta 49,5 %–50 %: Lapin ELY-keskus Hankenumero Tuensaaja Hankkeen nimi EMKVR-tuki 287591 Inarin kunta Veskoniemen kalahallin laajennus 313 600 € 288984 Kalajoen Etelänkylän kk Äijän sataman kalastajien huoltorakennuksen jääkone 15 908 € 290508 Lumijoen kunta Lumijoen Varjakan sataman nosturi 12 800 € Pohjois-Savon ELY-keskus Hankenumero Tuensaaja Hankkeen nimi EMKVR-tuki 288702 Asikkalan kunta Asikkalan kirkonkylän purkupaikan kehittämishanke 82 307,20 € 289921 Padasjoen kunta Padasjoen kalasataman kunnostus ja kehittäminen 102 400 € Varsinais-Suomen ELY-keskus Hankenumero Tuensaaja Hankkeen nimi EMKVR-tuki 287841 Jakobstads stad Utveckling av infrastrukturen vid Ådö fiskehamn 488 000 € 290100 Kattelussaaren yht.vesialueiden osakaskunta Kattelussaaren kalankäsittelykonttihanke 2024-2027 81 600 € 289582 Kokkolan Kalastajainseura ry Jäähilekone 20 456 € 290518 Merikarvian kunta Krookan kalasataman hygieniatason parantaminen 83 200 € 288691 Rauman kaupunki Rauman kalasataman kehittäminen 120 000 € 290277 Socklot Samfällighet rf Förbättring av infrastrukturen vid Grisselö fiskehamn 28 400 € 289127 Säkylän kunta Pyydyshuoltohallin laajennus 68 000 € 287963 Ådö fiskehamns framtid rf Ökad iskapacitet för fiske av underutnyttjade arter 52 863,68 € Vuoden 2025 haku, EU:n osuus: 49,7 %: Lapin elinvoimakeskus Hankenumero Tuensaaja Hankkeen nimi EMKVR-tuki 374419 Lumijoen kunta Varjakan kalahallin ilmalämpöpumput 3 412 € 372544 Posion kunta Kalasataman kehittäminen – työergonomian ja saatavuuden turvaaminen 34 176 € 377217 Sodankylän kunta Lokan ja Siltaharjun kalahallien kalustohankinnat 38 896 € 377318 Tornion kaupunki Leton kalahallin kehittäminen 23 600 € Itä-Suomen elinvoimakeskus Hankenumero Tuensaaja Hankkeen nimi EMKVR-tuki 377275 Hirvensalmen kunta Kissakosken kalasataman tuotantokapasiteetin lisäys ja työturvallisuuden parantaminen 181 520 € 366356 Kiteen kaupunki Kesälahden kalasataman kehittäminen 158 000 € 363852 Pielaveden kunta Säviän kalasatama 161 442,24 € Lounais-Suomen elinvoimakeskus Hankenumero Tuensaaja Hankkeen nimi EMKVR-tuki 377033 Kokkolan kaupunki Marinkaisten kalasataman parantaminen 27 296 € 377093 Malax Fiskargille rf Klimatsmart kylanläggning 41 251,60 € 376904 Rauman kaupunki Kalasataman kehityshanke 2026 81 600,00 376985 Uudenkaupungin kaupunki Uudenkaupungin kalasataman kehittäminen 240 000 € EMKVR-tuki yleishyödyllisissä investointihankkeissa on pääasiassa enintään 80 prosenttia hankkeen hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista. Tarkemmat tiedot myönnetyistä EMKVR-tuista kalasatamiin ja purkupaikkoihin löytyy tukien julkaisujärjestelmässä Kajussa.
Kipsi, kuitu vai rakennekalkki? Uusi opas auttaa valitsemaan pellolle oikean maanparannusaineen 3.7.2026 Kipsi, kuitu ja rakennekalkki parantavat maan rakennetta sekä vähentävät maa-aineksen ja fosforin huuhtoutumista pelloilta vesistöihin. Uusi opas auttaa viljelijää valitsemaan kullekin lohkolle sopivan maanparannusaineen ja kertoo, mitä levityksessä kannattaa käytännössä ottaa huomioon. Maanparannusaineen valinnassa kannattaa kiinnittää huomiota aineen ravinnesisältöön, saatavuuteen, levitysohjeisiin, suositeltuihin käyttömääriin ja ilmastopäästöihin. Näin voidaan varmistaa, että maanparannuksesta on hyötyä sekä pellolle että ympäristölle. Maanparannusaineiden vaikutus heikkenee tyypillisesti noin viidessä vuodessa. ”Onkin tärkeää muistaa, että maanparannusaineiden rinnalle on hyvä ottaa käyttöön myös muita keinoja maan kasvukunnon parantamiseksi ja vesistökuormituksen vähentämiseksi”, Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Jaana Uusi-Kämppä sanoo. Salaojista huolehtiminen, typpilannoituksen jakaminen, monipuolinen viljelykierto ja kerääjäkasvit ovat esimerkkejä tällaisista toimenpiteistä. Internetissä vapaasti saatavilla oleva opas neuvoo oikean aineen valintaan lohkokohtaisesti ja antaa tietoa eri aineiden yhdistelemisestä. Siinä on käytännön ohjeita levityksen suunnitteluun, tietoa maanparannuskipsin, maanparannuskuidun ja rakennekalkin vaikutuksista maahan sekä tietoa aineiden hyödyistä vesistöille. ”Pitkäjänteisellä työllä maan rakenne sekä kasvukunto paranevat ja samalla saadaan vähennettyä pellolta tulevaa fosforikuormaa ja siten parannettua vesien tilaa”, Uusi-Kämppä muistuttaa. Oppaan ovat tehneet Luonnonvarakeskus, Suomen ympäristökeskus, Lounais-Suomen elinvoimakeskus ja Sokerijuurikkaan tutkimuskeskus. Hanketta rahoitti ympäristöministeriön Ahti-ohjelma. Linkki oppaaseen: Kipsi, kuitu ja rakennekalkki – opas viljelijöille Lisätietoja: Erikoistutkija Jaana Uusi-Kämppä, Luonnonvarakeskus, +358295326622, jaana.uusi-kamppa(at)luke.fi
Mistä maatalouden innovaatiot syntyvät? Ensimmäinen Master Class haki rakennusaineita yhteiselle innovaatioekosysteemille 3.7.2026 Maa- ja puutarhatalouden uudistuminen tarvitsee yrittäjien tarpeista lähteviä ratkaisuja, erilaisia näkökulmia sekä pysyviä yhteistyön rakenteita. Suomen ensimmäinen maa- ja puutarhatalouden Master Class järjestettiin keskiviikkona 24. kesäkuuta 2026 Alavieskassa. Päivän aikana osallistujat tarkastelivat alan uudistumista ja innovaatiotoimintaa sekä maatilojen ja puutarhayritysten arjen että koko alan strategisen kehittämisen näkökulmasta. Tavoitteena oli tunnistaa toimivia käytäntöjä, innovaatioiden syntymistä ja käyttöönottoa hidastavia tekijöitä sekä yhteisiä keinoja maa- ja puutarhatalouden innovaatioekosysteemin rakentamiseen. Innovaatioekosysteemi on enemmän kuin verkosto Innovaatioekosysteemillä tarkoitetaan toimijoiden, rakenteiden ja vuorovaikutuksen kokonaisuutta, joka tukee uudistumista, uusien ratkaisujen kehittämistä ja niiden käyttöönottoa. Siihen voivat kuulua esimerkiksi yrittäjät, tutkimus, neuvonta, koulutus, hallinto, rahoittajat, yritykset ja asiakkaat. Päivän aikana katsetta suunnattiin tietoisesti myös maa- ja puutarhatalouden ulkopuolelle. Tampereen yliopiston Pasi-Heikki Rannisto esitteli sosiaali- ja terveysalan innovaatioekosysteemeistä saatuja kokemuksia. Hänen puheenvuorossaan korostuivat monitoimijaisuus ja toimijoiden toisiaan täydentävät roolit, avoin innovointi, toimijoiden välinen vuorovaikutus sekä tarve pysyvälle rakenteelle ja selkeälle vetovastuulle. ”Oli todella kiinnostavaa kuulla puheenvuoro sote-alan innovaatioekosysteemistä. Ekosysteemissä on parhaimmillaan uusia ajatuksia ja erilaisia ääniä, ei vain samanmielisten tai saman asian asiantuntijuutta. Myös maa- ja puutarhataloudessa meidän on uskallettava kutsua mukaan uusia ihmisiä, jotka haastavat vakiintuneita ajattelutapoja”, Maaseutuverkoston verkostokoordinaattori Tuija Kallio sanoo. Innovaatioiden on lähdettävä yrittäjän tarpeesta Työpajassa vallitsi vahva yhteisymmärrys siitä, ettei maa- ja puutarhatalouden uudistumista voida johtaa ylhäältä alaspäin. Innovaatioiden ja niitä tukevien palvelujen on vastattava maatilojen ja puutarhayritysten todellisiin tarpeisiin. ”Yrittäjän pitää olla innovaatioekosysteemin keskiössä. Kehittämistä ei voi tehdä vain yrittäjille, vaan sitä on tehtävä heidän kanssaan. Yrittäjillä täytyy olla myös mahdollisuus ottaa vetovastuuta, jotta innovaatioekosysteemi tuottaa ratkaisuja, jotka palvelevat käytäntöä ja juurtuvat osaksi yritysten toimintaa”, Kallio toteaa. Työskentelyssä tunnistettiin useita innovaatioita edistäviä tekijöitä. Näitä olivat muun muassa vertaisverkostot, tilojen välinen yhteistyö, kokeilut, ulkopuolinen rahoitus, joustavat tukimuodot, käytännönläheinen tutkimus sekä olemassa olevan teknologian nykyistä parempi hyödyntäminen. Kansainväliset verkostot ja tekoäly avaavat yrittäjille uusia mahdollisuuksia tiedon hakemiseen, vaihtoehtojen vertailuun ja päätöksenteon tukemiseen. Tekoälyn hyödyntäminen edellyttää kuitenkin kykyä arvioida kriittisesti tuotetun tiedon laatua ja yhdistää erilaisia tietolähteitä. Uudistuminen vaatii aikaa ja lupaa kokeilla Yhdeksi keskeiseksi uudistumisen esteeksi tunnistettiin ajanpuute. Jos kaikki työaika kuluu päivittäisen toiminnan pyörittämiseen, yrityksen tulevaisuuden suunnittelulle, osaamisen kehittämiselle ja uusien ratkaisujen etsimiselle ei jää riittävästi tilaa. ”Innovaatioiden syntymiseen tarvitaan aikaa ajatella, etsiä tietoa ja kokeilla. Myös omaan osaamiseen, johtamiseen ja palautumiseen investoiminen on osa yrityksen kehittämistä. Työpajassa nousi konkreettisena esimerkkinä päivittäinen puolen tunnin ajattelutauko, joka vuodessa antaa yli 180 tuntia oman yritystoiminnan suunnitteluun ja kehittämiseen”, Kallio sanoo. Työpajassa nostettiin esille myös liiketoiminta- ja johtamisosaamisen merkitys. Maatalousyrittäjä toimii oman yrityksensä kehitysjohtajana, mutta tarvitsee rinnalleen erikoisosaamista, sparrausta ja verkostoja. Yhteistyö voi auttaa esimerkiksi investoinneissa, työvoiman saatavuudessa, koneiden käytössä, viljelytöiden järjestämisessä ja uusien markkinoiden löytämisessä. Pysyvät rakenteet kokoavat toimijat yhteen Innovaatioekosysteemi ei synny yksittäisellä hankkeella. Se tarvitsee vetäjän, pitkäjänteiset tavoitteet ja rakenteet, joiden avulla yhteistyötä jatketaan myös määräaikaisten projektien välillä. Hallinnon tehtäväksi nähtiin ennen kaikkea mahdollistaminen. Rahoituksen, sääntelyn ja tukijärjestelmien pitäisi luoda edellytyksiä kokeiluille, investoinneille ja uusien ratkaisujen käyttöönotolle, mutta myös ekosysteemien ylläpitämiselle. Työpajassa nostettiin esiin myös tarve riskin jakamisen mekanismeille ja uudenlaisille rahoitusratkaisuille. Maa- ja metsätalousministeriön Elina Ovaskainen kytki keskustelun Ruokastrategia 2040:n tavoitteisiin. Strategiassa uudistumisen edellytyksiksi on tunnistettu muun muassa teknologioiden kehittäminen ja hyödyntäminen, osaamiseen ja muutoshalukkuuteen panostaminen, investointikyvyn vahvistaminen sekä yhteistyön ja ekosysteemien kehittäminen. Koko ruokaketju tarvitaan mukaan Päivän päätteeksi pohdittiin, miten yhteistyön esteitä voidaan purkaa. Keskustelussa nousi esiin, etteivät kaikki ruokaketjun keskeiset toimijat vielä osallistu riittävästi yhteiseen kehittämiseen. Esimerkiksi kaupan ja kuluttajien ääni ja osallistuminen tarvitaan nykyistä vahvemmin mukaan. Maatalousyrittäjät odottavat yhteistyökumppaneilta laajaa asiantuntemusta, kykyä avartaa ajattelua, erikoisosaamista sekä halua etsiä uusia ratkaisuja. Tutkimuksen, neuvonnan ja kehittämishankkeiden on puolestaan tunnettava yritysten käytännön olosuhteet ja tarjottava konkreettista tukea myös ratkaisujen toteuttamiseen. ”Meidän on uskallettava puhua maa- ja puutarhataloudesta myös liiketoimintana, jossa tavoitellaan kannattavuutta, kasvua ja uudistumista. Menestyviä yrityksiä ja hyviä ratkaisuja on jo olemassa. Niistä kertominen vahvistaa koko alan tulevaisuususkoa”, summasi AgriHubin koordinaattori Susanna Lahnamäki-Kivelä tilaisuuden keskustelua. Master Class -työpajaan osallistui reilu parinkymmenen henkilön joukko alan toimijoita: maa- ja puutarhatalousyrittäjiä sekä tutkimuksen, neuvonnan, hallinnon, rahoituksen, kehittämisorganisaatioiden ja elintarvikeketjun edustajia. Päivän alustajina toimivat Elina Ovaskainen maa- ja metsätalousministeriöstä, Pasi-Heikki Rannisto Tampereen yliopistosta ja Krista Mikkonen ProAgria Keskusten Liitosta. Työskentelyä fasilitoivat Susanna Lahnamäki-Kivelä Luonnonvarakeskuksesta ja AgriHubista, Viivi Jalava maa- ja metsätalousministeriöstä, Krista Mikkonen ProAgria Keskusten Liitosta sekä Tuija Kallio Maaseutuverkostosta. Tilaisuus toteutettiin ATTRACTISS- ja modernAKIS-hankkeiden sekä Maaseutuverkoston yhteistyönä.
Rural Policy Lab järjestetään syys-lokakuussa Kotkassa: lue lisää ja ilmoittaudu mukaan! 1.7.2026 Rural Policy Lab järjestetään syys-lokakuussa Kotkassa: lue lisää ja ilmoittaudu mukaan! Rural Policy Lab: Strengthening a diversified rural economy in the post-2027 period -tilaisuus järjestetään yhteistyössä Rural Pact Support Office:n, maa- ja metsätalousministeriön, Maaseutuverkoston sekä maaseutupolitiikan neuvoston kanssa Kotkassa 29.9.-1.10.2026. Syksyinen Rural Policy Lab: Strengthening a diversified rural economy in the post-2027 period keskittyy edellytyksiin, joita tarvitaan kilpailukykyisten ja monipuolisten maaseutuelinkeinojen kehittämiseen sekä maaseutualueiden vetovoiman parantamiseen, jotta työvoimaa sekä osaajia saataisiin pidettyä ja houkuteltua alueille. Erityistä huomiota kiinnitetään konkreettisten toimenpiteiden, investointien ja uudistusten tunnistamiseen, joita voidaan tukea tulevissa kansallisissa ja alueellisissa kumppanuussuunnitelmissa (NRPP) osana EU:n vuoden 2027 jälkeistä politiikkakehystä. Taustaa & tavoitteet 16. heinäkuuta 2025 Euroopan komission julkaisemissa ehdotuksissa EU:n budjetiksi 2028–2034 ehdotettiin merkittäviä muutoksia EU-rahoituksen rakenteeseen. Uudessa rahoituskehyksessä yhteistyössä hallinnoitavat rahoitusvälineet ja politiikat – maaseudun kehittäminen mukaan luettuna – tultaisiin yhdistämään yhdeksi jäsenvaltiokohtaiseksi kansalliseksi ja alueelliseksi kumppanuussuunnitelmaksi (NRPP), joka rahoitettaisiin yhdestä rahastosta. Tällä uudella lähestymistavalla pyritään vahvistamaan koordinointia ja synergioita eri politiikanalojen ja hallintotasojen välillä sekä edistämään yhdennetympiä toimia eri alojen ja hallintotasojen välillä, myös maaseutualueilla. Maaseudun talouden vahvistamisella on tärkeä rooli Euroopan unionin kilpailukyvyn edistämisessä. Maaseutualueiden tuleva elinvoimaisuus ei riipu pelkästään maataloudesta, vaan myös sellaisten olosuhteiden luomisesta, joissa maaseudun yritykset ja paikallistaloudet voivat sopeutua väestörakenteen muutokseen, vihreään ja digitaaliseen siirtymään, muuttuviin työmarkkinoiden tarpeisiin ja kasvaviin geopoliittisiin paineisiin. Tähän sisältyy maatalouteen liittyvien ja sen ulkopuolisten alojen, kuten biotalouden, kiertotalouden, uusiutuvan energian, matkailun ja yhteisötalouden, potentiaalien maksimointi. Maaseutualueilla on merkittäviä mahdollisuuksia luoda työpaikkoja, säilyttää osaajia sekä lisätä houkuttelevuutta monilla eri aloilla, mikä edistää EU:n laajempia taloudellisia tavoitteita. Tulevat kansalliset elpymis- ja palautumissuunnitelmat yhdessä ehdotetun 10 prosentin maaseututavoitteen kanssa tarjoavat jäsenvaltioille ja alueille merkittävän mahdollisuuden suunnitella toimenpiteitä, investointeja ja uudistuksia, joilla vapautetaan tämä potentiaali ja tehdään maaseutualueista muutoskestävämpiä, kilpailukykyisempiä ja houkuttelevampia asuin- ja työskentelypaikkoja. Rural Policy Lab -tilaisuudessa tarkastellaan keskeisiä tarpeita, jotka muovaavat maaseudun talouden tulevaisuutta, ja keskitytään siihen, miten maaseutualueet voivat hyödyntää voimavarojaan, vahvistaa kilpailukykyään ja tukea talouskasvua ja selviytymiskykyä. Erityistä huomiota kiinnitetään maaseutualueiden houkuttelevuuden lisäämiseen osaajien houkuttelemiseksi ja heidän sitouttamisekseen. Samalla tunnustetaan, että elämänlaatu ja palvelujen saatavuus ovat olennaisen tärkeitä maaseudun työvoiman vahvistamiseksi sekä uusien asukkaiden ja taloudellisen toiminnan houkuttelemiseksi. Tapahtumassa keskitytään määrittämään konkreettisia toimenpiteitä, uudistuksia ja investointeja, joita voitaisiin tukea vuoden 2027 jälkeisestä EU:n toimintapoliittisesta kehyksestä maaseutualueiden kehittämiseksi. Tapahtumassa yhdistyvät Euroopan komission näkökulmat, jäsenvaltioiden ja alueiden kokemukset, vuorovaikutteiset keskustelut sekä yhdessä maaseutuverkoston kanssa järjestettävät kenttävierailut. Rural Policy Lab tarjoaa myös tilaisuuden pohtia maaseutualueiden tulevaisuutta EU:n itärajoilla, joilla väestörakenteeseen, talouteen ja saavutettavuuteen liittyvät haasteet nivoutuvat yhä tiiviimmin geopoliittisiin realiteetteihin. Osallistuminen & lisätietoa Rural Policy Lab – tilaisuuden kohdeyleisö koostuu kansallisen ja alueellisen tason päättäjistä, jotka osallistuvat maaseudun elinkeinopolitiikan ja tulevien kansallisten elpymis- ja palautumissuunnitelmien suunnitteluun, sekä maaseutuyhteisöjä ja maaseutuyrityksiä edustavista sidosryhmistä. Ilmoittautumisen kautta valitaan noin 100 osallistujaa. Osallistujavalinnat tekee RPSO (Rural Pact Support Office). Huomioithan, että ilmoittautuminen tapahtumaan on auki maanantaihin 24.7.2026 saakka. Tapahtuma järjestetään englanniksi ilman tulkkausta. Voit tutustua Rural Policy Lab – tilaisuuden tapahtumailmoitukseen sekä alustavaan ohjelmaan alta. Tapahtumailmoitus Euroopan Unionin sivuilla Tutustu tapahtuman alustavaan päiväkohtaiseen ohjelmaan Ilmoittaudu mukaan 24.7.2026 mennessä
Innovaatio-ohjelmien kesäkuulumisia: Vesiviljelyn kehittämisohjelma 1.7.2026 Kalatalousverkosto otti selvää, mitä kalatalouden innovaatio-ohjelmissa puuhataan näin kesän kynnyksellä. Vesiviljelyn kehittämisohjelman tutkija Jouni Vielma, mitä teillä oli Vekessä työn alla tänä keväänä ja kesänä? ”Merialueella tarkastellaan rinnakkain ympäristölupia ja näiden laitosten olosuhteita kuormituksen siedon kannalta. Tavoitteena löytää laitoksia, joissa voisi olla perusteltua hakea suurempaa ympäristölupaa siksi, että vastaaviin olosuhteisiin myönnetty muualla suurempia lupia. Tällainen gradu valmistui kenttätöistä: Klorofylli-a-pitoisuuden vaihtelu kalankasvatuslaitosten vaikutusalueella Saaristomerellä ja Selkämeren eteläosassa : intensiivimittaukset kesällä 2025 – OuluREPO Onko jotain erityisen kiinnostavaa meneillään? ”Talven yli kasvatettiin kiertovedessä kirjolohia, jotka sai erilaisia virikkeitä (veden virtaussuunnan vaihtelut) ja joiden annettiin kasvaa täysiä tai jarrutellen. Kalat on nyt verkkoaltaissa Rymättylässä ja seurataan miten ne sopeutuu. Alalla on kokemusta sekä hyvin että huonosti mereen sopeutuneista kiertovesipoikasista.” Miltä syksyn työlista näyttää? ”Kalankasvatuksen Kesäpäivät ja kalatalouden innovaatiopäivät törmäyttää porukkaa ja jakaa tietoa. Teve Kala-kirjan pohjalta aletaan tekemään opintokokonaisuutta verkkoon. Ja poikaskasvatuksen sijainninohjausta varten Veke tuottaa tarvittavaa, vielä puuttuvaa tietoa.” Kuva: Pro Kala ry:n kuvapankki
Ii isännöi Maaseutuparlamenttia lokakuussa 2027 1.7.2026 Ii isännöi Maaseutuparlamenttia lokakuussa 2027 Suomen suurin ideafestivaali, Maaseutuparlamentti, järjestetään Iissä 7.–9.10.2027. Tapahtuma kokoaa yhteen maaseudun tulevaisuudesta kiinnostuneet ihmiset, yhteisöt ja organisaatiot eri puolilta maata. Maaseutuparlamentti on valtakunnallinen foorumi, jossa avataan maaseudun paikallislähtöisiä ratkaisuja koko Suomen kehitykseen. Maaseutuparlamentin ytimessä ovat ihmiset, yritykset ja paikalliset yhteisöt, jotka muodostavat maaseudun elinvoiman. Tämä vahvistaa koko maan hyvinvointia, huoltovarmuutta ja kriisinkestävyyttä. ”Tapahtuma kokoaa yhteen maaseudun toimijat, päättäjät, virkahenkilöt, tutkijat ja asiantuntijat sekä tekee maaseudun moniäänisyyden ja monimuotoisuuden näkyväksi. Kysymykset maaseudun asuttavuudesta ja toimintaedellytyksistä ovat kansallisesti merkittäviä, ja on tärkeää, että meillä on yhteinen foorumi rakentavalle maaseutukeskustelulle”, sanoo Antonia Husberg, maaseutupolitiikan neuvoston pääsihteerinä toimiva neuvotteleva virkamies maa- ja metsätalousministeriöstä. Vuonna 2024 Nurmeksessa järjestetty edellinen parlamentti kokosi yhteen yli tuhat osallistujaa, ja keskustelut tavoittivat kymmeniä tuhansia ihmisiä koko maassa. Maaseutuparlamentit ovat olleet laajan yhteistyön tuloksia, ja toteutuksiin on osallistunut kymmenittäin organisaatioita kylätoiminnasta valtionhallintoon. ”Olemme iloisia siitä, että saamme toimia Maaseutuparlamentin pitopaikkana. Iissä on tehty pitkäjänteistä työtä vastuullisuuden, kestävyyden, luontosuhteen, ympäristön ja monipuolisen kulttuurin saralla. Luonto, vesistöt ja ennen kaikkea aktiiviset kylät ovat elinvoimaisen maaseudun veto- ja pitovoiman vahvoja ja juurevia lähteitä”, sanoo Iin kuntajohtaja Marjukka Manninen. Suomen Maaseutuparlamentti on osa laajempaa eurooppalaisten maaseutuparlamenttien ketjua. Kolmipäiväinen ohjelma sisältää opintoretkiä, työpajoja ja dialogeja. Samalla juhlistetaan EU:n maatalous- ja maaseuturahoituksen kauden 2023–2027 päätöstä ja palkitaan vaikuttavimmat tulokset Maaseutugaalassa. ”Maaseuturahoitus tuo EU:n lähemmäksi meitä kaikkia, ja ensi vuoden lokakuussa pääsemme juhlistamaan koko rahoituskauden parhaimpia ja vaikuttavimpia tuloksia”, toteaa Ruokaviraston maaseutuverkostoyksikön johtaja Teemu Hauhia. Vuoden 2027 Maaseutuparlamentti toteutetaan maaseutupolitiikan neuvoston (MANE) johdolla tiiviissä yhteistyössä Iin kunnan, Oulun Seudun Leader ry:n, Ruokaviraston maaseutuverkostoyksikön ja usean muun toimijan kanssa. Tapahtuman teema julkaistaan ja ohjelman toteutukseen haetaan kumppaneita syksyllä 2026. Lisätiedot: Antonia Husberg, maaseutupolitiikan pääsihteeri, neuvotteleva virkamies, maa- ja metsätalousministeriö, p. +358 (0)29 516 2033 Marjukka Manninen, kunnanjohtaja, Iin kunta, p. +358 (0)50 390 0066 Tanja Lepistö, toiminnanjohtaja, Oulun Seudun Leader ry, p. +358 (0)40 739 3925 Teemu Hauhia, yksikön johtaja, maaseutuverkostoyksikkö, Ruokavirasto, p. +358 (0)40 545 4016 Tutustu Maaseutuparlamenttiin
Etsinnässä Vuoden nuori viljelijä 2026 – uudistaja, joka rakentaa suomalaisen ruoantuotannon tulevaisuutta 1.7.2026 Etsinnässä Vuoden nuori viljelijä 2026 – uudistaja, joka rakentaa suomalaisen ruoantuotannon tulevaisuutta EU:n maatalous- ja maaseuturahoitus ja OP Pohjola käynnistävät uuden valtakunnallisen Vuoden nuori viljelijä 2026 -palkinnon. Palkinnolla halutaan nostaa esiin nuoria viljelijöitä, jotka uudistavat suomalaista maataloutta, kehittävät yritystoimintaansa määrätietoisesti ja rakentavat kotimaisen ruoantuotannon tulevaisuutta. Suomalainen maatalous elää jatkuvassa muutoksessa. Tuotantomenetelmät kehittyvät, uudet teknologiat yleistyvät ja viljelijöiltä edellytetään entistä vahvempaa liiketoimintaosaamista sekä kykyä vastata muuttuvan toimintaympäristön haasteisiin. Samalla nuorten viljelijöiden merkitys suomalaisen ruoantuotannon jatkuvuuden, huoltovarmuuden ja maatalouden uudistumisen turvaajina korostuu. Suomessa viljelijöiden keski-ikä on tällä hetkellä noin 55 vuotta. – Nuoret viljelijät ovat suomalaisen ruoantuotannon tulevaisuuden rakentajia. Haluamme nostaa esiin nuoria viljelijöitä, jotka kehittävät toimintaansa ennakkoluulottomasti ja näyttävät omalla esimerkillään, millaista moderni maatalousyrittäjyys ja elämä maaseudulla on. Samalla haluamme kertoa EU:n maatalous- ja maaseuturahoituksen merkityksestä maatilojen uudistumisessa ja sukupolvenvaihdoksissa, kertoo erityisasiantuntija Meri Kiikkala maa- ja metsätalousministeriöstä. Ehdota nuorta viljelijää tai ilmoittaudu itse mukaan Vuoden nuori viljelijä -palkinnolla halutaan löytää eri puolilla Suomea toimivia esimerkillisiä viljelijöitä. Ehdotuksia toivotaan kaikista tuotantosuunnista, ja valinnassa arvostetaan ennen kaikkea viljelijän kykyä kehittää maatilansa toimintaa pitkäjänteisesti ja tulevaisuuteen katsoen. Kuka tahansa voi ehdottaa kriteerit täyttävää viljelijää hänen suostumuksellaan, ja myös viljelijä voi ilmoittautua itse mukaan. Sähköinen hakulomake on avoinna 24.6.–26.8.2026. Vuoden nuori viljelijä palkitaan 5 000 euron palkinnolla Maatalouskonemessuilla Helsingin Messukeskuksessa lokakuussa 2026. Valinnassa painottuvat uudistumiskyky ja yritysosaaminen Palkinnon saajan valinnassa painotetaan erityisesti yritystoiminnan suunnitelmallisuutta, liikkeenjohdollista osaamista, uudistumiskykyä, uusien menetelmien ja teknologioiden innovatiivista hyödyntämistä sekä kestävyysosaamista. Palkinnonsaajan tulee olla enintään 40-vuotias viljelijä, jolle on myönnetty nuoren viljelijän aloitustuki, ja joka täyttää palkinnon muut valintaperusteet. OP Pohjolassa palkinto nähdään ennen kaikkea kunnianosoituksena yrittäjyydelle. – Suomessa on meille kaikille arvokkaalla ja rikkaalla tavalla useita eri tuotantosuuntia aina Ahvenanmaan omenatiloista, Etelä-Suomen viljatiloista pohjoisemman Suomen porotalouteen – ja juuri tätä monipuolisuutta halutaan nostaa kisassa esiin. Kilpailussa ei myöskään katsota tilan kokoa, voittaja voi hyvinkin löytyä pienemmän kokoluokan kannattavasta tilasta, jonka toiminta on innovatiivista ja tulevaisuuteen positiivisesti suuntautuvaa. Ehdota nuorta viljelijää, ilmoittaudu itse mukaan tai vinkkaa palkinnosta eteenpäin, kannustaa OP Pohjolan maa- ja metsätalouspalveluiden johtaja Teppo Pöllänen. Voittajan valitsee laaja asiantuntijaraati Vuoden nuori viljelijä -palkinnon saajan valitsee maatalousalan laaja asiantuntijaraati, jossa ovat edustettuina maa- ja metsätalousministeriö, Ruokavirasto, OP Pohjola, elinvoimakeskukset, AgriHubi-osaamisverkosto, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry, Svenska Lantbruksproducenternas Centralförbund SLC rf, ProAgria ja Wikli-konserni. Vuoden nuori viljelijä -palkinto on osa EU:n maatalous- ja maaseuturahoituksen Nuori viljelijä -viestintäkampanjaa. Kampanjan tavoitteena on lisätä suomalaisten viljelijöiden ja kotimaisen ruoan arvostusta sekä tehdä näkyväksi nuorten viljelijöiden merkitys suomalaisen ruoantuotannon, huoltovarmuuden ja maaseudun elinvoiman tulevaisuuden rakentajina. Lisätiedot medialle: Maa- ja metsätalousministeriö, erityisasiantuntija Meri Kiikkala, meri.kiikkala@gov.fi OP Pohjolan viestintä, p. 010 252 8719, viestinta@op.fi Ehdota Nuori viljelijä -palkinnon saajaa
Viljelijätukien peltovalvonnat ja satelliittiseurannan laadunarvioinnit alkavat Lounais-Suomessa 1.7.2026 Viljelijätukien peltovalvonnat ja satelliittiseurannan laadunarvioinnit alkavat Lounais-Suomessa Lounais-Suomen elinvoimakeskuksen peltovalvonnan kesä on käynnistymässä. Viljelijätukien ehtojen noudattamisen valvonnan lisäksi Lounais-Suomessa arvioidaan tukijärjestelmän ja erityisesti satelliittiseurannan toimivuutta, joihin liittyvistä arviointikäynneistä viljelijälle ei ilmoiteta. Vuoden 2026 pinta-alaperusteisten viljelijätukien tukihaku päättyi 9. kesäkuuta. Tänä vuonna tukia hakeneista tiloista valvotaan suunnitelman mukaan noin 2,5 prosenttia, mikä tarkoittaa Lounais-Suomen elinvoimakeskuksen alueella noin 160 tilan valvontaa. Valvonnalla varmistetaan, että viljelijät noudattavat tukiehtoja. Se myös takaa viljelijöiden oikeusturvan ja tasapuolisen kohtelun. – Valvontakäynnillä tarkastetaan, että esimerkiksi peltolohkojen pinta-alatiedot ja tarvittavat asiakirjat ovat kunnossa, Lounais-Suomen elinvoimakeskuksen tarkastuspäällikkö Hanna Mäntylä kertoo. Käynnistä pyritään ilmoittamaan viljelijälle aina ennakkoon, jotta tilan edustajalla on mahdollisuus olla mukana käynnillä. Elinvoimakeskuksen tarkastajat tekevät maastossa myös satelliittiseurannan laadunarviointia Viljelijätukien noudattamista on seurattu vuodesta 2023 alkaen satelliiteilla, ja tekoäly on opetettu analysoimaan satelliitin ja viljelijöiden ottamia kuvia. Järjestelmä tuottaa viljelijöille Vipu-mobiiliin selvityspyyntöjä, mikäli tukihaussa ilmoitetut tiedot eivät vastaa satelliittien havaintoja. Selvityspyyntöön voi vastata peltolohkolta otetulla valokuvalla tai korjaamalla tukihakemusta. Kaikille Euroopan unionin jäsenmaille pakollisessa laadunarvioinnissa keskitytään tänä vuonna järjestelmän toimivuuden arviointiin. Elinvoimakeskuksen tarkastajat käyvät maastossa pääsääntöisesti varmistamassa siellä kasvavan kasvin ja tarkastavat satelliittikuvia. – Viljelijöiden on tärkeää reagoida mahdollisiin satelliittiseurannan selvityspyyntöihin, Mäntylä sanoo. Laadunarvioinnista ei lähetetä viljelijälle tietoa muuten kuin siinä tapauksessa, jos selvityspyyntöjen jälkeen hakemustiedoissa on ristiriitaisuutta tai korjattavaa. Lounais-Suomen elinvoimakeskus tekee laadunarviointia vuonna 2026 neljällä alueella, jotka sijaitsevat Someron, Perniön, Ulvilan sekä Jämijärven seuduilla. Lisätiedot: Lounais-Suomen elinvoimakeskus Hanna Mäntylä, tarkastuspäällikkö hanna.mantyla@elinvoimakeskus.fi 0295 022 067
Ammattikalastusmessujen seminaari esitteli vision ammatin muutoksesta digimaailmaan 29.6.2026 Lahden ammattikalastusmessujen seminaarissa tarkasteltiin ammattikalastuksen tulevaisuutta käytännönläheisestä näkökulmasta. Päivän aikana käsiteltiin sekä kalastusveneen teknistä kehittämistä että uusia digitaalisia ratkaisuja, joilla voidaan helpottaa kalastajan työtä, vähentää hallinnollista työtä ja parantaa kotimaisen kalan kilpailukykyä. Vaikka esitykset käsittelivät hyvin erilaisia aiheita, niissä toistui sama ajatus. Uuden teknologian tarkoituksena ei ole korvata kalastajaa, vaan tehdä työstä sujuvampaa, kannattavampaa ja turvallisempaa. Samalla pyritään siihen, että työssä syntyvä tieto saadaan talteen vain kerran ja sitä voidaan hyödyntää automaattisesti useisiin eri tarkoituksiin. Videotallenne: Seminaarin I osa Videotallenne: Seminaarin II osa Veneestä yhä älykkäämpi työväline Kalastusvene työkalusta avustajaksi Seminaarin avauksessa aktivaattori Mika Halttu tarkasteli sitä, millainen voisi olla tulevaisuuden ammattikalastusvene. Esityksen lähtökohtana oli, että sähkömoottori tai automaatio eivät ole itse tarkoitus. Todellinen hyöty syntyy vasta silloin, kun vene alkaa toimia kalastajan apuna päätöksenteossa. Esimerkkeinä esiteltiin ratkaisuja, joissa vene kerää automaattisesti tietoa pyydyksistä, saaliista, säästä, energiankulutuksesta ja liikkumisesta. Kun nämä tiedot yhdistetään, järjestelmä voisi esimerkiksi ehdottaa missä järjestyksessä pyydykset kannattaa kokea, kuinka usein niitä kannattaa tarkastaa tai mitkä pyydykset ovat olleet kaikkein tuottavimpia. Samalla korostettiin, että nykyisin sama tieto kirjataan usein useaan eri paikkaan. Tulevaisuudessa tiedon pitäisi syntyä työn yhteydessä automaattisesti ja olla käytettävissä sekä kalastajan omassa toiminnan kehittämisessä että viranomaisraportoinnissa. Lataa avausesitys tästä! Sähköistyminen muuttaa koko veneen suunnittelua Tampereen yliopiston apulaisprofessori Jussi Aaltosen esitys avasi sähköveneen suunnittelua insinöörin näkökulmasta. Aaltosen keskeinen viesti oli, ettei sähköistä kalastusvenettä kannata rakentaa vaihtamalla dieselmoottori sähkömoottoriin. Akustojen suuri massa vaikuttaa koko veneen painojakaumaan, vakavuuteen ja rakenteeseen, minkä vuoksi koko alus täytyy suunnitella uudelleen. Erityisen kiinnostava näkökulma oli käyttöprofiilin merkitys. Kalastusvenettä ei kannata suunnitella huippunopeuden mukaan, koska valtaosa työstä tehdään hitaissa nopeuksissa pyydysten laskun, noston ja siirtymien aikana. Rungon optimointi juuri tähän käyttöön voi pienentää energiankulutusta enemmän kuin suuremman akuston asentaminen. Esityksessä käytiin läpi myös potkurin optimointia, CFD-virtauslaskentaa (Computational Fluid Dynamics), kitkaa vähentäviä pinnoitteita sekä komposiittirakenteita. Lisäksi käsiteltiin sähköistymisen käytännön haasteita, kuten akustojen jäähdytystä, turvallisuutta sekä sitä, miksi esimerkiksi vety ei vielä nykytilanteessa ole realistinen vaihtoehto pienille kalastusaluksille. Lataa Aaltosen esitys tästä! Kokemuksia täysin sähköisistä työveneistä Elvene Oy:n Emil Finne esitteli käytännön kokemuksia täysin sähköisten työveneiden kehittämisestä. Esityksessä korostui erityisesti energiatehokkuus. Toimintasäde ei riipu pelkästään akun koosta, vaan ennen kaikkea siitä, kuinka vähän energiaa vene tarvitsee liikkumiseen. Tämän vuoksi rungon muodolla, painolla ja voimansiirron hyötysuhteella on ratkaiseva merkitys. Kalastajan näkökulmasta sähköveneiden etuina nähtiin pienemmät käyttökustannukset, hiljaisuus, vähäisempi huollon tarve sekä mahdollisuus hyödyntää uusiutuvaa energiaa. Samalla todettiin, että sähköistyminen etenee todennäköisesti vaiheittain eikä yksi ratkaisu sovi kaikkiin käyttötarkoituksiin. Lataa Elveneen esitys tästä! Älykäs vene on jo tätä päivää Electric Marinen Jani Kylmäluoman esityksessä nähtiin konkreettisia esimerkkejä siitä, miten automaatio on jo tullut työveneisiin. Esiteltyihin ratkaisuihin kuuluivat esimerkiksi GPS-pohjainen paikallaanpito, automaattinen reittiajo, etävalvonta sekä ennakoiva huolto. Tällaiset ominaisuudet eivät korvaa kalastajaa, mutta ne voivat vähentää rutiinityötä ja vapauttaa aikaa varsinaiseen kalastukseen. Esityksessä korostettiin myös avoimia tiedonsiirtostandardeja ja sitä, että eri valmistajien laitteiden pitäisi pystyä vaihtamaan tietoa keskenään. Tällöin veneestä muodostuu kokonaisuus, jossa navigointi, moottori, akut ja muut järjestelmät toimivat yhdessä. Lataa Electric Marinen esitys tästä! Digitaaliset työkalut helpottavat kalastajan arkea Puhumalla tehtävä saalisraportointi Robocoast EHID -hankeen Saku-Matti Syrjä esitteli käytännössä toimivan demon, jossa saaliin kirjaaminen tapahtuu puhumalla. Kalastaja ilmoittaa esimerkiksi pyydyksen numeron sekä saaliin lajit ja määrät mikrofoniin, minkä jälkeen puheentunnistus muodostaa kirjauksen automaattisesti. Samalla järjestelmä liittää mukaan sijainnin, ajan ja muut tarvittavat tiedot. Esityksen varsinainen ajatus oli kuitenkin laajempi kuin pelkkä puheohjaus. Kun tieto syntyy vain kerran työn yhteydessä, sitä voidaan hyödyntää monessa tarkoituksessa. Pyydyskohtainen saalistieto auttaa seuraamaan pyydysten tuottavuutta, tukee oman kalastuksen kehittämistä ja muodostaa samalla pohjan automaattiselle viranomaisraportoinnille. Lisäksi sama aineisto voisi palvella tutkimusta, ostajia ja koko kalatalouden kehittämistä. Esityksessä todettiin myös, että puheentunnistuksen kehitys on ollut viime vuosina erittäin nopeaa. Tarvittava teknologia on jo olemassa eikä edellytä suuria investointeja. Varsinainen haaste on yhteisten toimintatapojen ja sovellusten rakentaminen. Lataa Saku-Matti Syrjän esitys tästä! Digitaalinen kalahuutokauppa – Tieto mukaan myös kalakauppaan International Seafood Consultin Groupin Timo Vetriö esitteli suunnitelman suomalaisesta digitaalisesta kalahuutokaupasta. Lähtökohtana on nykyistä avoimempi hinnanmuodostus, jossa ostajat kilpailevat samoista kalaeristä sähköisessä huutokaupassa. Esityksessä käytiin läpi Ruotsin ja muun Euroopan toimivia huutokauppajärjestelmiä, joissa suurin osa kaupasta tehdään jo verkossa. Ostajat voivat seurata seuraavan päivän tarjontaa etukäteen, tehdä tarjouksia etänä ja saada samalla tarkat tiedot kalan alkuperästä, laadusta ja kalastajasta. Tällainen toimintamalli lisää markkinoiden läpinäkyvyyttä ja voi avata suomalaiselle kalalle uusia vientimarkkinoita. Esityksessä korostettiin myös käytännön toteutusta. Huutokauppa tarvitsee toimivan logistiikan, kylmäketjun, sopivan sijainnin, sähköiset maksujärjestelmät ja luotettavan jäljitettävyyden. Pelkkä verkkopalvelu ei riitä, vaan koko toimitusketjun on toimittava saumattomasti. Lataa ISCG:n esitys tästä! Tuoreempi Parempi – kalan matka näkyväksi kuluttajalle asti Päivän viimeisessä esityksessä Olli Kanerva tarkasteli koko kalan toimitusketjua kalastajalta kuluttajalle. Ajatuksena on, että kalastaja kirjaa saaliinsa vain kerran mobiilisovellukseen. Sen jälkeen järjestelmä muodostaa QR-koodin, jonka mukana kalan tiedot kulkevat koko toimitusketjun ajan. Kaupat, ravintolat ja tukut näkevät jo etukäteen, mitä kalaa on tulossa, ja kuluttaja voi myöhemmin nähdä esimerkiksi kalan alkuperän, pyyntiajankohdan ja tuoreuden. Esityksessä painotettiin myös markkinoinnin merkitystä. Kotimaisen luonnonkalan saatavuus vaihtelee nopeasti, mutta tieto saaliista liikkuu usein hitaammin kuin itse kala. Reaaliaikainen tieto voisi auttaa kauppoja ja ravintoloita markkinoimaan päivän saalista heti sen saavuttua ja lisätä samalla kotimaisen kalan näkyvyyttä. Lisäksi sama tietojärjestelmä voisi vähentää hävikkiä, automatisoida osan viranomaisraportoinnista ja tarjota koko toimitusketjulle analytiikkaa esimerkiksi kysynnän vaihteluista. Lataa Olli Kanervan esitys tästä! Yhteenveto Seminaarin aikana puhuttiin sähköveneistä, automaatiosta, tekoälystä, digitaalisista markkinapaikoista ja uusista tietojärjestelmistä. Yksittäisiä teknologioita tärkeämpi havainto oli kuitenkin se, että kaikki esitykset tähtäsivät samaan tavoitteeseen. Kalastuksessa syntyy paljon arvokasta tietoa, mutta tällä hetkellä sitä kerätään hajanaisesti – tai jätetään kokonaan keräämättä – ja sama asia joudutaan usein kirjaamaan useaan kertaan. Päivän aikana esitellyissä ratkaisuissa pyrittiin siihen, että tieto syntyy työn yhteydessä vain kerran. Sen jälkeen sitä voidaan hyödyntää kalastajan oman toiminnan kehittämisessä, viranomaisraportoinnissa, kalan markkinoinnissa, tutkimuksessa ja kaupankäynnissä ilman ylimääräistä työtä. Samalla kalastusvene muuttuu vähitellen pelkästä työvälineestä älykkääksi tuotantovälineeksi. Se voi auttaa navigoinnissa, kerätä tietoa, tukea päätöksentekoa ja välittää tietoa eteenpäin. Kalastajan ammattitaito säilyy edelleen ratkaisevassa asemassa, mutta teknologia voi vähentää rutiinityötä ja vapauttaa aikaa siihen, mikä on tärkeintä – kalastamiseen.
