Liity maatalouden osaajien joukkoon ja hae alalle kevään yhteishauissa

Helmi-maaliskuun kahdessa yhteishaussa haetaan paikkoja korkeakouluihin ja perusopetuksen jälkeisiin opintoihin. Liity joukkoomme -maatalousala kaipaa tulevaisuuden osaajia!

Ammatillisesta koulutuksesta tukeva pohja maatalousosaamiseen

Ruokaketjun nuoret osaajat ovat keskeisessä roolissa huoltovarmuuden, kotimaisen ruoantuotannon ja alueellisen työllisyyden kannalta. Ammatillinen koulutus tarjoaa joustavia opintopolkuja, jotka tukevat työllistymistä, jatko-opintoja ja yrittäjyyttä maaseudulla.

Yhteishaussa voi hakea opiskelemaan maatalousalan perustutkintoa, joka antaa valmiuksia alkutuotantoon, maaseudun yritystoimintaan ja kestävään ruoantuotantoon. Perustutkinnon sisällä voi erikoistua esimerkiksi maaseutuyrittäjyyteen tai eläintenhoitoon. Luonnonvara-alan ammatillinen koulutus tarjoaa opintoja myös muun muassa metsä- ja puutarha-alasta sekä hevos- ja kalataloudesta. Voit opiskella myös luonto- ja ympäristöalan perustutkinnon.

Yhteishaku perusopetuksen jälkeisiin koulutuksiin on 17.2.-17.3.2026. Katso tarkemmat tiedot ja aikataulu Opintopolusta.

Maatalousalan korkeakoulutus muuttaa maailmaa

Ammattikorkeakoulujen tarjoama maaseutuelinkeinojen koulutus eli agrologikoulutus antaa laajan maatalouden ja maaseutuelinkeinojen osaamisen, tutustuttaa tutkimus- ja innovaatiotyöhön ja tarjoaa monipuoliset erikoistumismahdollisuudet. Opintoihin kuuluu muun muassa kestävää kasvituotantoa, kotieläintaloutta, agroteknologiaa ja älymaataloutta, bio- ja kiertotaloutta sekä maaseutuyrittäjyyttä. Agrologiopinnoissa voi suuntautua ammattikorkeakoulukohtaisesti esimerkiksi vastuulliseen kotieläintuotantoon, agroekologiaan tai asiantuntijatyöhön.

Ammattikorkeakoulujen laajaan luonnonvara-alan koulutustarjontaan kuuluvat maaseutuelinkeinojen lisäksi myös metsätalouden, puutarhatalouden, kestävän kehityksen, bio- ja elintarviketekniikan sekä luonnonvaratekniikan koulutukset.

Helsingin yliopiston tarjoamassa maataloustieteiden kandiohjelmassa sovelletaan uusinta tietoa, teknologiaa ja taloustiedettä kestävään tuotantoon. Tulevat agronomit oppivat hyödyntämään biotekniikkaa ja automaatiota ruoan- ja energiantuotannossa, ja saavat hyvät valmiudet asiantuntija- ja tutkimustyöhön. Sekä ammattikorkeakouluissa että yliopistossa opintoja voi jatkaa ylempään korkeakoulututkintoon oman kiinnostuksen mukaan.

Korkeakoulujen yhteishaku on 10.3.-24.3.2026. Katso tarkemmat tiedot ja aikataulut Opintopolusta.

Jos yhteishaku ei tuota tulosta tai sovi sinulle tässä elämänvaiheessa, tutustu myös monipuolisiin jatkuvan oppimisen mahdollisuuksiin. Sekä ammatilliseen että korkeakoulutukseen on erilaisia jatkuvia ja erillishakuja sekä täydennyskoulutuksia, joiden avulla omaa osaamistaan voi kehittää itselle sopivalla tavalla ja aikataulussa. Lisätietoja löydät Opintopolusta ja oppilaitosten omilta internetsivuilta.

Lue lisää maatalousalan koulutuksesta AgriHubin sivuilta.

Artikkelikuva: Mediafarmi / Maaseutu.fi

Kiristyvät velvoitteet ja kalakauppa kiinnostivat risteilyllä

Kalastukseen näyttää mahtuvan hallinnollisia kiemuroita lähes joka vuodelle, mikä piti ammattikalastajaristeilyn yleisöä varpaillaan tiistain seminaarissa. Risteilyn pitkään ohjelmasettiin oli ahdettu liki parikymmentä esitystä, joista suuri osa käsitteli tavalla tai toisella kalastuksen velvoitteita tai muuttuneita käytäntöjä nimenomaan kirjoituspöytäpuolella.

Saaristomeren ja Selkämeren kalastajille suunnatulle jokatalviselle koulutusristeilylle osallistui tällä kertaa 81 risteilijää. Erityisen tarkasti näytti huomio osuvan MMM:n Risto Lampisen tilannekatsaukseen, Elinvoimakeskuksen Aki Koskisen todella selkeään valvonta-asioiden kertaamiseen ja varsinkin merialueella olennaiseen MoT-säännön toteutumiseen liittyvään eDNA-esitykseen . Viimeksi mainittu Luken Terhi Iso-Tourun esitys pureutui siis erityisesti troolisaaliin lajijakauman selvittämiseen ympäristö-DNA-tutkimuksella. Esitys sisälsi myös selkeää kritiikkiä nykyistä ämpärinäytteenottoa kohtaan.

Ämpärinäytteenoton edustavuus on todella alhainen, jos sivusaaliin osuus on pieni. Käyrien korkeat alku ja loppu osoittavat virheen todennäköisyyttä. Suuri saalismäärä parantaa myös tarkkuutta. Kalastajien oikeusturvan takia tarvitaan tarkempia menetelmiä. Kuva: Terhi Iso-Tourun esitelmä.

Kalakaupan kuulumisia suoramyynnistä ja viennistä

Kalakaupan ääripäitä esiteltiin suoramyyntiä kehittävän hankkeen osalta. Keski-Pohjanmaan kalatalouskeskuksen Elina Pusaa esitteli suoramyynnin digitaalista alustaa, ja samassa hankkeessa totutettua Löydä ammattikalastajasi -palvelun toimintaa avasi Kalaruoka.fi -palvelun toimittaja Roy Norro.

Vientiasioita koulutuksessa selvitti (alk s.23) International Seafood Consulting Groupin Timo Vetriö . ISCG:n selvityksessä tulee esille erityisesti pari sellaista seikkaa, jotka vaativat työtä ja muutoksia. Alkutuotantoa eli kalastusta lähimpänä olevat seikat ovat todella täsmällinen kalan kokolajittelu, ja toisaalta erityisesti suurilla petokaloilla suomalaisia oudoksuttava verestyksestä luopuminen. Itse vientirakenteiden toteuttaminen puolestaan edellyttää tehokkaampaa pakastusta ja logistiikkaverkostoa. ISCG työsketelee paraikaa digitaalisen kalahuutokaupan mahdollisuuksien parissa.

Yllä olevien lisäksi esityksiä oli melkoinen määrä. Kaikki esitykset ovat luettavissa ja ladattavissa risteilyn järjestäneen Länsi-Suomen kalatalouskeskuksen verkkosivuilta.

Mela:n Lauri Poso havainnollisti kalastajien työkykypalveluita työkykytroolarin avulla. Kuva: Anu Niinikorpi

Kymmenen hankeideaa jatkoon valtakunnallisten maaseutuhankkeiden teemallisessa ideahaussa 

Kymmenen hankeideaa jatkoon valtakunnallisten maaseutuhankkeiden teemallisessa ideahaussa

Valtakunnallisten maaseutuhankkeiden 31.12.2025 päättyneeseen teemalliseen ideahakuun lähetettiin 56 hankeideaa.

Teemassa tavoitellaan hankkeita, jotka kehittävät elinkeinoja uudistuvan yrittäjyyden näkökulmasta ja edesauttavat yritystoimintaa kehittymään vastaamaan muuttuvia yhteiskunnallisia, taloudellisia ja ympäristöllisiä tarpeita. Arviointiryhmä valitsi 10 hankeideaa jatkovalmisteluun ja varsinaiseen hankehakuun.

Jatkovalmisteluun valitut ehdotukset:

Suomen Uusyrityskeskukset ry: Omistajanvaihdoksen laajempi maisema – vaihtoehtoiset mallit yritystoiminnan jatkamiseen maaseutualueilla

Suomen Uusyrityskeskukset ry: Omistajanvaihdoksen laajempi maisema – vaihtoehtoiset mallit yritystoiminnan jatkamiseen maaseutualueilla

Hanke vahvistaa maaseutualueiden yritystoiminnan jatkuvuutta nostamalla valtakunnalliseen keskusteluun ja yleiseen tietoisuuteen omistajanvaihdosten vähemmän tunnettuja malleja Suomessa mallintamalla ne konkreettisesti eri kohderyhmien tietotarpeisiin. Hanke tuo esille skaalautuvia ja käytännönläheisiä ratkaisuja, joita maaseutualueiden yritykset ja toimijat voivat hyödyntää yritystoiminnan elinvoiman ja pitkäjänteisen jatkuvuuden vahvistamiseksi.

Yhteyshenkilö: Anneli Komi

Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti: EU:n käsityö- ja teollisten tuotteiden nimisuojajärjestelmä tutuksi

Tavoitteena on lisätä maaseudun käsityö- ja teollisuusyritysten tuntemusta uudesta EU:n nimisuojajärjestelmästä, nimisuojauksen hakuprosessista ja suojauksen tarjoamista markkinamahdollisuuksista. Nimisuojauksen avulla suomalaiset laadukkaat ja kestävän kehityksen mukaiset tuotteet voivat vahvistaa asemaansa, saavat suojan väärinkäytöksiltä ja parantavat kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla.

Yhteyshenkilö: Marjo Särkkä

Suomen yrittäjät ry: Kasvua kotikylältä digitalisaatiolla yksinyrittäjälle

Tavoitteena on uudistaa maaseudulla toimivien yksinyrittäjien liiketoimintaa tehostamalla arjen prosesseja, vahvistamalla digiosaamista sekä avaamalla uusia markkinoita digitalisaation, automaation ja tekoälyn keinoin. Hanke kehittää työkaluja, valmennuksia ja toimintamalleja arjen tehostamiseen, kansainvälistymiseen sekä tulevaisuuden asiakkuuksien ja trendien ennakointiin.

Yhteyshenkilö: Marianne Ruusunhelmi

Puutuoteteollisuus ry: Puutuoteala 2030 – Digitaalisuus, vastuullisuus ja kestävä kasvu

Puutuoteala on Suomessa merkittävässä rakennemuutoksessa, jossa yritysten toimintaympäristöä muokkaavat samanaikaisesti markkinoiden kiristyvät laatu- ja vastuullisuusvaatimukset, digitalisaation eteneminen sekä tarve parantaa tuottavuutta ja resurssitehokkuutta. Erityisesti pk-yrityksille tyypillinen pienimuotoinen tuotanto ja rajalliset kehittämisresurssit vaikeuttavat yksin toteutettavia investointeja, toimintamallien uudistamista, EU-regulaatioon sopeutumista ja kansainvälisten markkinoiden tarpeiden ennakointia. Hankkeessa vastataan näihin haasteisiin kokoamalla yritykset ja kehittämisresurssit yhteen valtakunnalliseksi kokonaisuudeksi, jossa yritysten kehittämistarpeet tunnistetaan ja niihin vastataan käytännönläheisillä toimenpiteillä.

Yhteyshenkilö: Jouni Silvast

Seinäjoen ammattikorkeakoulu: UOMA – Uudistuva omistajuus maaseudun yrityksissä

Tavoitteena on edistää maaseudun yritysten uudistumista ja kasvua tukemalla onnistuneita omistajanvaihdoksia sekä vahvistamalla paikalliseen sitoutumiseen perustuvien yhteisöomisteisten yritysten uudistumiskykyä. Hanke parantaa yritysten myyntikuntoa, vahvistaa tilitoimistojen roolia yritysten uudistumisessa, kehittää yhteisöomisteisten yritysten hallitustyöskentelyä sekä lisää maaseudun matalan kynnyksen neuvontapalveluiden valmiuksia tukea omistajanvaihdoksia.

Yhteyshenkilö: Anmari Viljamaa

Turun ammattikorkeakoulu: TILKE – Tilojen kehittämispolku hallitustyöhön ja päätöksentekoon

Hanke vahvistaa maatilojen liiketoimintaosaamista tekemällä hallitustyöstä ja advisory board -toiminnasta osan tilojen johtamiskulttuuria sekä nostamalla strategisen suunnittelun ja riskienhallinnan päätöksenteon ytimeen.

Yhteyshenkilö: Sanna Aamuharju-Koivu

MAA-akatemia osuuskunta: Suomalainen maatilahautomo uusien maatilayritysten kasvupolkuna

Hankkeessa käynnistetään suomalaisen maatilahautomon rakentaminen kokoamalla motivoituneita ja kouluttautuneita uusia yrittäjiä ja pilotoimalla hautomotoimintaa heidän kanssaan aiemmassa kehittämistyössä tunnistettujen toimijoiden palveluita yhdistämällä. Tavoitteena on kehittää ekologista ja paikallisempaa elinkeinotoimintaa useimmiten perustamalla paikallisempia, vuorovaikutuksellisia ja monipuolisia maatilayrityksiä osin totutusta poikkeavilla liiketoimintamalleilla.

Yhteyshenkilö: Antti Luomala

Suomen elintarvikevientiyhdistys SUVI ry: Maakunnista maailmalle -valtakunnallinen aktivointi- ja verkostoitumishanke elintarvikeviennin edistämiseksi

Hankkeessa rakennetaan alueellisten resurssien valtakunnallinen organisoitumistapa ja kokonaisohjauksen malli, joka auttaa maakuntia integroitumaan yhteiseen vienninedistämistyöhön elintarvikeviennin kaksinkertaistamiseksi 2031 mennessä. Toimenpiteinä avataan elintarvikeyrityksille suora reitti vientimarkkinoille SUVI:n neljän vienninedistämisen pilarin avulla, ja aktivoidaan yrityksiä liittymään yritysryhmähankkeisiin sekä käydään vuoropuhelua yritysten aukottoman kasvurahoituksen varmistamiseksi.

Yhteyshenkilö: Jarmo Talasrinne

Yrityssalo Oy: Coastal & Rural Gems – Uuden tiedon, yhteistyön ja matkailun kasvun ylimaakunnallinen kehittämisalusta

Hanke uudistaa maaseutumatkailun kehittämisen toimintatapoja hyödyntämällä uutta tietoa, dataa ja teknologiaa sekä vahvistamalla ylimaakunnallista yhteistyötä laajasti Suomen rannikkoalueen kuntien, kaupunkien ja maaseutualueiden välillä. Hankkeessa luodaan uusia teemallisia matkailutuotteita ja alueiden välisiä kiertomatkakokonaisuuksia palvelumuotoilun keinoin, pilotoidaan ne asiakasrajapinnassa
ja vahvistetaan yritysten osaamista, kilpailukykyä ja investointivalmiutta.

Yhteyshenkilö: Maija Pirvola

Haaga-Helia AMK: Suomesta vetovoimainen ruokamatkailumaa

Tavoitteena on tukea ruokamatkailuun kytkeytyvien yritysten kehittymistä ja uudistumista kestävästi ja kannattavasti, jotta Suomi pystyy vastaamaan tulevaisuuden ruokamatkailun asiakastarpeisiin. Ruokamatkailuyrityksiä tuetaan uudistumismatkalla kokonaisvaltaisesti. Tiedossa olevia kehitystarpeita yrityksillä ovat esimerkiksi myynti- ja markkinointiosaaminen ja digitaalinen ostettavuus.

Yhteyshenkilö: Opri Laamanen

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen elinvoimakeskus:
maaseudun kehittämisen asiantuntija Lassi Hurskainen,
etunimi.sukunimi@elinvoimakeskus.fi, 0295 025 046

yksikön päällikkö Timo Kukkonen,
etunimi.sukunimi@elinvoimakeskus.fi, 0295 025 065

Merialueen ahvensaalis ylitti 1000 tonnia

Viime vuoden saalistilastot merialueelta näyttävät positiivisia lukuja tärkeimmiltä rannikkokalastuksen saalislajeilta. Ahvenen, kuhan, siian ja särjen saalistilastot kertovat nousevista saalismääristä. Kalastajien määrä sen sijaan näyttää laskevan.

Ahvenen kalastusta ilmeisesti siivittää vilkas kysyntä kaiken kokoisesta kalasta vientimarkkinoille. Ahvenen kokonaissaalis nousi 1003 tonniin, mikä juuri ylittää aiemman saalisennätyksen vuodelta 2014.

Ahvensaaliin kehittyminen 2000-luvulla. (Lähde: Luonnonvarakeskuksen tilastotietokanta)

Kuhasaaliit merialueella ovat nousseet reippaasti koko 20-luvun ajan. Kokonaissaalis on vielä reippaasti 2000-luvun alun huippuvuosia jäljessä, mutta saaliin kertymässä on tapahtunut iso muutos. Aiemmista vuosista poiketen tämä 20-luvun nousu painottuu voimakkaasti Selkämeren tilastoruudun kohdalle, ja Saaristomeren osuus saalista on ollut aika tasainen jo 10 vuoden ajan.

Kuhasaaliin kehittyminen 2000-luvulla. (Lähde: Luonnonvarakeskuksen tilastotietokanta)

Siikasaaliit näyttäisivät myös olevan kääntyneet nousuun. Vuosituhannen parikymmentä alkuvuotta oli surullisen tasaista laskua, joka näyttää nyt muutamaa viime vuonna kääntyen selkeään nousuun. Nousu alkoi aiemmin Perämeren pyyntiruudussa, ja tehostui nyt kun myös Selkämeren saaliit kääntyivät selvään nousuun.

Siikasaaliin kehittyminen 2000-luvulla. (Lähde: Luonnonvarakeskuksen tilastotietokanta)

Särjen kotimainen kulutus vaikutti notkahtavan muutama vuosi sitten, mutta kalastukseen sillä ei näytä olleen vaikutusta. Kokonaissaalis hipoo jo 1000 tonnin rajaa, ja nousu on ollut todella jyrkkää muutaman vuoden ajan. Kuten ahvenellakin, voidaan olettaa, että viennin kysyntä pitää pyynti-innon korkealla.

Särkisaaliin kehittyminen 2000-luvulla. (Lähde: Luonnonvarakeskuksen tilastotietokanta)

Suoraa selitystä hyville saaliille on vaikea löytää kalastuksen tilastoista, eli lienee uskottavaa, että kalakantojen tila on varsin hyvässä kunnossa. Pyynnin määrää mittaavat tilastot ovat vielä päivittämättä, mutta edellisvuosien trendi osoittaa, että verkkopyynnin raju lasku olisi tasaantunut, ja myös rysäpyynnin määrä olisi kohtuullisen vakaata. EMKVR-pyydystukien huima suosio viitannee kuitenkin siihen, että rysäpyynti on siten ainakin tehokkaampaa uusilla pyydyksillä. Suositut pohjarysät voivat osaltaan selittää edellisistä siis ahvenen, kuhan ja särjen saaliiden kehittymistä.

Kalastajien määrä jatkaa hidasta putoamista, mutta pienimmissä kalastusrekisteri veneissä lukumäärä vaikuttaa olevan pienessä nousussa, mitä tosin hidastaa alusrekisterin täyttyminen.

4.2.2026 järjestetty Kalaparlamentti kokosi näkökulmia kalan markkinointiin ja laatuun

Kalan markkinoinnin ja laadun kehittämisohjelman Kalaparlamentti järjestettiin keskiviikkona 4.2.2026 Teamsin välityksellä.

Illan aikana kuultiin esimerkkejä ja ajankohtaisia nostoja, jotka osoittivat, että kalan laatu ei synny vain raaka-aineesta, vaan osaamisesta, tarinasta, yhteistyöstä ja näkyvyydestä.

Terveisiä ohjelmasta ja yritysnäkökulmaa kentältä

Tilaisuuden aluksi Malin Lönnroth (Pro Kala) toi terveiset Kalan markkinoinnin ja laadun kehittämisohjelmasta ja avasi ohjelman tavoitteita ja ajankohtaisia painopisteitä. Puheenvuorossa korostui tarve kehittää kala-alan markkinointia pitkäjänteisesti ja vahvistaa yhteistyötä eri toimijoiden välillä.

Yritysnäkökulmaa ja käytännön kehittämistyötä valotti Ari Hietanen (Kalavapriikki), joka kertoi nyhtökirjolohen kehittämisestä sekä Flavoria Innovaatioviikosta.

Osaaminen ja laatu kulkevat käsi kädessä

Taru Spring (Taru Spring Oy) nosti esiin kalatuoteosaamisen merkityksen kalan laadun taustalla. Puheenvuorossa esiteltiin kalatuoteosaamisen kehittämistä sekä Kalaosaajan käsikirjaa, jonka tavoitteena on tukea osaamisen kehittymistä koko kala-alalla.

Laatuun ja vastuullisuuteen liittyviä reunaehtoja tarkasteli Essi Lindroth (Turun yliopisto), joka kävi läpi kalankasvatuksen hyviä toimintatapoja sekä lainsäädäntöä ja vaatimuksia kalankasvatustoiminnalle. Piakkoin julkaistavassa ”Kalankasvatuksen hyvät toimintatavat” -julkaisussa käsitellään aihetta tarkemmin. Essin esityksestä (lataa artikkelin alaosasta) löytyy kuitenkin jo paljon hyvää tietoa tulevasta julkaisusta.

Katse kansainvälisille markkinoille

Tilaisuuden päätti Katriina Partanen (Pro Kala), joka esitteli vientiin, verkostoihin ja näkyvyyteen liittyviä mahdollisuuksia erityisesti Barcelona Seafood Expo Globalin näkökulmasta. Puheenvuoro korosti kansainvälisten tapahtumien merkitystä suomalaisen kalan ja kala-alan tunnettuuden vahvistamisessa.

Tallenne ja materiaalit saatavilla

Tilaisuus tallennettiin ja on katsottavissa Kalatalousverkoston YouTube-kanavalla. Esitysmateriaalit löytyvät artikkelin liitteinä.

📺 Tallenne: https://youtu.be/gPbwy5s6Hkg?si=2Lfu0EU0VwqOIHbK

📎 Esitykset:

Terveisiä Kalan markkinoinnin ja laadun kehittämisohjelmasta
Malin Lönnroth, Pro Kala

Yrityshaasteesta oivalluksiin – nyhtökirjolohi & Flavoria Innovaatioviikko
Ari Hietanen, Kalavapriikki

Kalan laatu syntyy osaamisesta – kalatuoteosaamisen kehittäminen ja Kalaosaajan käsikirja
Taru Spring, Taru Spring Oy

Kalankasvatuksen hyvät toimintatavat – lainsäädäntöä ja vaatimuksia kalankasvatustoiminnalle
Essi Lindroth, Turun yliopisto

Vientiä, verkostoja ja näkyvyyttä – Barcelona Seafood Expo Global
Katriina Partanen, Pro Kala

Vastaa kyselyyn lypsykarjasektorin agroekologisesta siirtymästä

Mitkä ovat mielestäsi kolme suurinta tämänhetkistä lypsykarjasektorin haastetta Suomessa? Mitkä toimenpiteet ovat mielestäsi välttämättömiä lypsykarjasektorin tulevaisuuden turvaamiseksi? Mitä toimenpiteitä maidontuotannon kestävyyden parantamiseksi on jo toteutettu Suomessa? 

Vastaa kyselyyn ja auta tutkijoita selvittämään eri toimijoiden näkemyksiä lypsykarjasektorin kestävyydestä.

Kysely on osa Agroecological Transition of the European Dairy Farming System -hanketta, jonka tavoitteena on edistää lypsykarjatalouden agroekologista siirtymää Euroopassa. Suomessa tutkimushanketta toteuttaa Luonnonvarakeskus.

Mukana hankkeessa on 11 eri maata: Belgia, Espanja, Italia, Irlanti, Liettua, Portugali, Romania, Saksa, Slovakia, Suomi ja Turkki. 

Kyselyssä selvitetään ensin lyhyesti vastaajan taustatietoja ja sen jälkeen on 10 aihepiiriin liittyvää valintakysymystä. Aikaa vastaamiseen menee noin 15 min.

Sinun ei tarvitse olla entuudestaan tuttu agroekologian kanssa, riittää että toimit lypsykarjasektorilla. Kaikkien näkemyksiä tarvitaan!

Vastaa kyselyyn: Kysely lypsykarjasektorin agroekologisesta siirtymästä (Webropol-kysely)
Vastausaikaa on 13.2. asti. 

Agrologien (AMK) opinnäytetöitä Savoniasta – ruokohelpiä, automaattiohjausta ja suoramyyntiä

Savonia-ammattikorkeakoulun agrologioiskelijat ovat tehneet mielenkiintoisia opinnäytetöitä. Työt löytyvät Theseuksesta ja tiivistelmästä voi nopeasti perehtiä työn aiheeseen.

Perehdytyksen uusi suunta: Pohjois-Karjalan lomituspalveluiden uuden sähköisen tilakohtaisen perehdytysmateriaalin vaikutukset asiakas- ja työntekijätyytyväisyyteen
Hirvonen, Netta https://www.theseus.fi/handle/10024/888649

Lypsylehmien kestävyyden vaikutus maidontuotannon kannattavuuteen
Karhunen, Kaarina; Kivinen, Saara https://www.theseus.fi/handle/10024/886372

Tilan oman siemenen kunnostuksen merkitykset: kenttäkoe peittausaineen ja biostimulantin vaikutuksista ohran kasvuun ja satoon
Hämäläinen, Antti; Pekkarinen, Olli https://www.theseus.fi/handle/10024/889541

Tulevaisuuden nuoret maatalousyrittäjät : maaseudun erilaisten palveluiden saatavuuden ja yleisten asenteiden vaikutukset päätöksessä maatalousyrittäjyydestä
Kanninen, Hanna https://www.theseus.fi/handle/10024/890064

Ruoan noutoautomaattien mahdollisuudet suoramyynnissä
Niiranen, Janne https://www.theseus.fi/handle/10024/880285

Maatilan omistajanvaihdos neuvonnan näkökulmasta : prosessin kuvaus ja kehittäminen
Kainulainen, Aleksi; Pursiainen, Eetu https://www.theseus.fi/handle/10024/882210

Ympäristövaikutusten hallinta suuren karjan laidunnuksessa : opas ympäristökestävään laidunnukseen
Venäläinen, Asta https://www.theseus.fi/handle/10024/881948

Automaattiohjauksen hyödyntäminen maataloudessa
Metso, Jyri https://www.theseus.fi/handle/10024/882988

Tuliko teille krypto? : artikkelisarja nautatilojen arjesta kryptosporidioosin kanssa
Repka, Jenna; Lappalainen, Elisa https://www.theseus.fi/handle/10024/888225

Suojavyöhykkeet maataloudessa: toimenpiteen valintaan vaikuttavat tekijät
Koppanen, Tiina https://www.theseus.fi/handle/10024/891572

Yhteisomistuskoneet maatiloilla: kustannussäästöä konehankinnoissa
Kiviaho, Tero https://www.theseus.fi/handle/10024/893686

Kasvinsuojelu peltoviljelyssä : kasvinsuojelusuunnitelma viljatilalle
Säkäjärvi, Sanna https://www.theseus.fi/handle/10024/906813

Villaa, velkaa ja maksuvalmiutta: €Laskureiden testaus suomalaisilla lammastiloilla
Fabritius, Laura https://www.theseus.fi/handle/10024/908162

Fosforilannoituksen käytänteet tilatasolla
Ryhänen, Sakari; Lappalainen, Tiina https://www.theseus.fi/handle/10024/907385

Ruokohelpi pellolta navettaan
Sirviö, Juhani https://www.theseus.fi/handle/10024/902809

Maaseudun kehittämishankkeita käynnistyi Satakunnan jokaisessa kunnassa – rahoituskatsaus syksy 2025

Maaseudun kehittämishankkeita käynnistyi Satakunnan jokaisessa kunnassa – rahoituskatsaus syksy 2025

Vuoden 2025 viimeisen kolmanneksen aikana Satakunnan ELY-keskus ja paikalliset Leader-ryhmät myönsivät EU:n maaseuturahoitusta kehittämishankkeisiin yhteensä 3,4 miljoonalla eurolla.

Maaseuturahoituksen tukea myönnettiin syyskuusta joulukuuhun yhteensä 54 uuteen hankkeeseen. Niistä 18 oli ELY-keskuksen ja 36 Leader-ryhmien rahoittamia.

Rahoituksella edistettiin muun muassa arjen turvallisuutta, vihreää siirtymää sekä kulttuuri‑ ja matkailuelinkeinoja. Syksyn aikana käynnistyneet hankkeet ulottuvat Satakunnan jokaiseen kuntaan.

Kankaanpäässä käynnistyi 8 Leader-hanketta

Satakunnan viidestä Leader-ryhmästä määrällisesti eniten hankkeita rahoitettiin Leader Pohjois-Satakunnan alueella. Erityisen aktiivista oli Kankaanpäässä, jossa sekä kaupunki että useat yhdistykset käynnistivät hankkeita.

– Loppuvuoden aikana käynnistyi useita suurehkoja yhteistyöhankkeita, joista kahdessa on mukana myös kansainvälisiä kumppaneita. Rahoitetuista hankkeista useampi liittyy liikuntaan ja nuorisoon. Kysyntää oli niin paljon, että vuoden 2026 rahoituskiintiöstäkin hupeni jo kolmasosa, Leader Pohjois-Satakunnan toiminnanjohtaja Juha Vanhapaasto kommentoi.

Ratkaisuja paikallisiin haasteisiin

Millä paikallisilla vaihtoehdoilla voidaan korvata siipikarjarehun tuontisoija? Miten voidaan edistää nuorten urheilijoiden mahdollisuuksia yhdistää tavoitteellinen urheilu ja opiskelu eli kaksoisura? Onko artesaaniruoka uusi jokaisen lautaselta löytyvä lähiruoka?

Maaseudun kehittämishankkeissa ratkaistaan paikallisia, maakunnallisia ja koko Suomen laajuisia haasteita. Lounais-Suomen elinvoimakeskuksen johtava asiantuntija Salme Pihlajamaa mainitsee esimerkkinä Pyhäjärvi-instituutin hankkeen, jossa etsitään vaihtoehtoisia paikallisia valkuaisainelähteitä, joilla voitaisiin korvata soijan käyttöä rehuseoksissa.

– Tuontisoijan vähentämisellä on sekä ympäristöhyötyjä että positiivisia vaikutuksia omavaraisuuteen ja huoltovarmuuteen.

Tukia myöntävät Leader-ryhmät ja elinvoimakeskus

Kaikkien Suomen ELY-keskusten toiminta päättyi vuodenvaihteessa. Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa maaseudun kehittämistyötä ja tukien myöntämistä jatkaa uusi Lounais-Suomen elinvoimakeskus.

– Maaseuturahoituksen tukimuodot pysyvät ennallaan, ja Porin toimipisteessä palvelevat tutut asiantuntijat, Salme Pihlajamaa sanoo.

Yleishyödylliset toimijat, kuten yhdistykset ja oppilaitokset, voivat hakea maaseuturahoitusta joko elinvoimakeskuksesta tai paikallisesta Leader-ryhmästä. Haku on jatkuva, mutta päätökset tehdään valintajaksoittain.

Tietoa rahoituskatsauksesta

Maaseudun kehittämishankkeiden katsaus julkaistaan kolme kertaa vuodessa. Uutisen lopussa on linkki tiedostoon, josta voit tarkastella syksyllä 2025 tuen saaneita hankkeita.

Jatkossa katsauksen julkaisee Lounais-Suomen elinvoimakeskus.

Yhteystiedot:

Lounais-Suomen elinvoimakeskus
Salme Pihlajamaa, johtava asiantuntija, 0295 022 012
Jasmin Rikkonen, maaseutuviestinnän koordinaattori, 0295 022 126

Leader Pohjois-Satakunta (Jämijärvi, Kankaanpää, Karvia, Merikarvia, Pomarkku ja Siikainen)
Juha Vanhapaasto, toiminnanjohtaja, 050 5896 269

Leader Karhuseutu (Harjavalta, Kokemäki, Nakkila, Porin maaseutualueet ja Ulvila)
Aapo Kivenmaa, toiminnanjohtaja, 050 592 6022

Leader Joutsenten reitti (Huittinen)
Petri Rinne, toiminnanjohtaja, 040 555 3232

Leader Satasilta (Eura, Eurajoki ja Säkylä)
Elina Haavisto, toiminnanjohtaja, 044 534 2992

Leader Ravakka (Rauman maaseutualueet)
Heidi Jaakkola, toiminnanjohtaja, 044 7929004

Katso myös:

KYMPPI-kehittämisohjelma hakee uusia hankeideoita kaudelle 2026–2028

Kalatalouden ympäristöohjelma KYMPPI valmistelee uutta ohjelmakautta vuosille 2026–2028, ja nyt etsitään kalastajilta, alan toimijoilta ja verkostoilta ideoita ohjelman sisältöihin sekä mahdollisia toteuttajia mukaan kehittämistyöhön. KYMPPI keskittyy parantamaan kalavarojen elinvoimaisuutta, tuottoa ja kestävää hyödyntämistä sekä tukemaan kalojen luontaisen lisääntymisen edellytyksiä. Ohjelmassa rahoitetaan ja toteutetaan valtakunnallisesti vaikuttavia kehittämistoimia yhdessä eri toimijoiden kanssa.

Millaisia ideoita nyt haetaan?

Toiveena ovat erityisesti:

  • Valtakunnalliset tai laajasti yleistettävissä olevat kehittämisideat
  • Kalatalouden käytännön haasteet, pullonkaulat tai kehittämistarpeet
  • Havainnot kalaston tilasta, kalastuksen toimivuudesta tai ympäristötekijöistä
  • Ideat, joilla on selkeä yhteys kalavarojen kestävään hyödyntämiseen tai lisääntymisedellytysten parantamiseen

Myös paikallisista haasteista voi lähteä liikkeelle, kunhan ne ovat yleistettävissä tai sovellettavissa laajemmin. Aiemmalla kaudella KYMPIN sisältöihin on noussut kentältä esiin esimerkiksi ankeriaan ylisiirtoihin liittyviä teemoja.

Keneltä ideoita ja avauksia toivotaan?

  • Ammattikalastajat
  • Kalatalouden yritykset ja järjestöt
  • Kehittämishankkeiden toteuttajat
  • Tutkijat ja asiantuntijat
  • Alueelliset ja valtakunnalliset verkostot

Idean ei tarvitse olla valmis hankesuunnitelma, myös ajatukset, havainnot ja alustavat avaukset ovat tervetulleita.

Mihin ja milloin ideat toimitetaan?

Ideoista ja toiveista voi olla suoraan yhteydessä KYMPPI-kehittämisohjelman vetäjään:
Nico Alioravainen
Luonnonvarakeskus
nico.alioravainen@luke.fi


Yhteydenotot viimeistään helmikuun puolivälissä. Tarvittaessa on mahdollista sopia myös erillinen keskustelu tai Teams-tapaaminen, jossa ajatuksia voi käydä yhdessä läpi.

Vesiviljelyn kehittämisohjelman Kalaparlamentti kokosi ajankohtaiset teemat ympäristövaikutuksista kalaterveyteen

28.1.2026 järjestetyssä Kalaparlamentissa pureuduttiin vesiviljelyn kehittämisohjelman (VEKE) ajankohtaisiin kysymyksiin. Tilaisuuden avasi ja illan isäntänä toimi Jouni Vielma (Luonnonvarakeskus), joka vastaa vesiviljelyn kehittämisohjelman kokonaisuudesta. Avauspuheenvuorossa korostui tutkimuksen, tiedon hyödyntämisen ja käytännön toimijoiden välinen yhteistyö vesiviljelyn kehittämisessä.

Illan aikana kuultiin useita mielenkiintoisia ja toisiaan täydentäviä esityksiä ympäristövaikutuksista, kalojen hyvinvoinnista ja kalaterveydestä.

Esitykset ja keskeiset nostot

  • Janne Ropponen (Syke)
    FICOS-parviajot kalankasvatuksen ympäristövaikutuksista
    Esityksessä käytiin läpi FICOS-mallinnuksen käyttöä vesiviljelyn ympäristövaikutusten arvioinnissa ja sitä, miten mallinnustuloksia voidaan hyödyntää päätöksenteon tukena. ESITYS.
  • Markus Kankainen (Luonnonvarakeskus)
    Ympäristövaikutuksiin liittyvän tiedon hyödyntäminen – tilannekatsaus
    Puheenvuorossa tarkasteltiin, millaista ympäristötietoa vesiviljelystä on saatavilla ja miten sitä voidaan käyttää toiminnan kehittämisessä ja ohjauksessa. ESITYS.
  • Anna Maria Eriksson-Kallio (Ruokavirasto)
    Terve Kala -kirja ja kalankasvattajien koulutukset
    Esityksessä esiteltiin Terve Kala -kirjan uusi, päivitetty versio, kirjan sähköisen version voi käydä lataamassa täältä: https://jukuri.luke.fi/items/c6354a52-ef39-4f02-8c1c-fd50eda75847. Kirja kokoaa keskeistä tietoa kalaterveydestä ja hyvinvoinnista vesiviljelyn tueksi. Ruotsinkielinen versio on tulossa lähiaikoina. Lisäksi esiteltiin tuleva kalankasvattajille suunnattu kalaterveyskoulutus, joka järjestetään 2.2. Teamsissa, lisätietoja Kalankasvattajaliiton sivuilta: https://kalankasvatus.fi/tulevat-tapahtumat/kalojen-hyvinvointikoulutus/. ESITYS.
  • Essi Lindroth (Turun yliopisto)
    Kirjolohen sydänterveyden kartoitus
    Esityksessä käytiin läpi tutkimustuloksia kirjolohen sydänterveyteen liittyen ja pohdittiin sydänterveyden merkitystä kalan hyvinvoinnille ja tuotannon kestävyyteen. ESITYS.
  • Jonna Hänninen (Luonnonvarakeskus)
    RAS-kasvatetun kirjolohen hyvinvointi ja jatkokasvatus merellä
    Puheenvuorossa käsiteltiin RAS-järjestelmissä kasvatettujen poikasten hyvinvointia ja kokemuksia niiden jatkokasvatuksesta merellä. ESITYS.
  • Sanniminja Koskenala (Jyväskylän yliopisto)
    Kirjolohen virikekasvatuskoe
    Esityksessä esiteltiin virikekasvatukseen liittyviä kokeiluja ja niiden vaikutuksia kalojen käyttäytymiseen ja hyvinvointiin. ESITYS.

Tallenne ja materiaalit

Kalaparlamentin tallenne on katsottavissa Kalatalousverkoston YouTube-kanavalla: https://youtu.be/4pM4ijs_zr0

Innovaatio-ohjelmien Kalaparlamentit jatkuvat vielä ensi viikolla. 4.2.2026 klo 17 vuorossa on Pro Kalan hallinnoima Kalan markkinoinnin ja laadun kehittämisohjelma. Lisätietoja ja ohjelma: https://maaseutuverkosto.fi/tapahtumat/kalaparlamentti-x-innovaatio-ohjelmat-markkinointi-ja-laatu/