Maaseudun yritysrahoitus hyödynnettävissä lähes kaikkialla Kaakkois-Suomen elinvoimakeskuksen alueella – tukirahaa kysyntään nähden jäljellä hyvin 1.10.2026 Maaseudun yritysrahoitus hyödynnettävissä lähes kaikkialla Kaakkois-Suomen elinvoimakeskuksen alueella – tukirahaa kysyntään nähden jäljellä hyvin Maaseudun yritysrahoituksen monet mahdollisuudet ovat käytettävissä suurimmassa osassa Etelä-Karjalaa, Kymenlaaksoa ja Päijät-Hämettä. Tämänhetkiseen kysyntään nähden tukieuroja yritysten investointeihin sekä kasvun ja kehittymisen hyväksi on jäljellä vielä varsin hyvin. Maaseudun yritysrahoituksen osalta kysyntä on piristynyt alkuvuoden aikana Kaakkois-Suomen elinvoimakeskuksen alueella Kymenlaaksossa, Etelä-Karjalassa ja Päijät-Hämeessä. Silti elinvoimakeskuksen kautta olisi mahdollista tukea maaseudun yrityksiä vielä nykyistä enemmänkin. Yritysrahoituksen tavoitteista ollaan jäljessä erityisesti Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa. – Tällä hetkellä maaseudun yritystukia on kysyntään nähden jäljellä varsin hyvin. Alueen yritysten ja yrittäjien kannattaa ehdottomasti tutustua maaseuturahoituksen monipuolisiin mahdollisuuksiin ja varmistaa, voisiko yritys hyödyntää maaseudun yritystukia, sanoo rahoitusasiantuntija Kari Palvaila Kaakkois-Suomen elinvoimakeskuksesta. Maaseudun yritysrahoitusta voi saada yritystoiminnan investointeihin, kehittämiseen ja käynnistämiseen. Lähes koko Kaakkois-Suomen elinvoimakeskuksen toimialue Päijät-Hämeessä, Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa on luokittelun mukaan maaseutualuetta. – Vain suurimpien kaupunkien keskusta-alueet on rajattu tukialueen ulkopuolelle. Elinvoimakeskuksen alueella se tarkoittaa käytännössä Lahden, Kouvolan, Kotkan ja Lappeenrannan keskustoja. Toisin sanoen maaseuturahoituksen mahdollisuudet yritysten investointeihin ja kehittämiseen ovat siis hyödynnettävissä ylivoimaisesti suurimmassa osassa kolmen maakunnan aluetta, Palvaila jatkaa. Maaseudun yritystukia voi hakea jatkuvasti – pian päättyvälle valintajaksollekin ehtii vielä mukaan Maaseudun yritystukien haku on jatkuvaa, mutta päätökset rahoitettavista kohteista tehdään valintajaksoittain. Seuraava yritystukien valintajakso päättyy 15.10. – Hakea kannattaa ehdottomasti, ja vielä ehtii hyvin tällekin valintajaksolle. Oleellista on, että hakemus on jätetty ajoissa, eli mikäli nyt päättyvälle jaksolle mielii mukaan, tulisi hakemus jättää kuun puoliväliin mennessä. Toki rahoitusta voi tietysti hakea tämänkin jälkeen, rahoitusasiantuntija Eija Harju sanoo. Elinvoimakeskuksesta muistutetaan, että ennen hakemuksen jättämistä kannattaa olla yhteydessä asiantuntijaan. – Näin vältetään jo ennakkoon monet sudenkuopat ja varmistetaan prosessin sujuvuus, rahoitusasiantuntija Kirsi Teräväinen neuvoo. Yritysrahoitus tukee monipuolisesti maaseudun yrittäjyyttä ja elinvoimaa Maaseudun yritystukia voivat hakea maaseudulla sijaitsevat mikro- ja pienyritykset. Lisäksi tukea voivat hyödyntää keskisuuret elintarvikeyritykset maataloustuotteiden ensiasteen jalostustoimintaan. Yrityksen tulee sijaita maaseudulla ja sillä on oltava edellytykset jatkuvaan kannattavaan toimintaan. – Tällä rahoituskaudella on tuettu esimerkiksi koneinvestointeja, tuotantotilojen rakentamista ja tuotantoprosessien kehittämistä. Myös käytettyjen koneiden tukeminen voi olla mahdollista, Palvaila kertoo. Lisäksi investointitukea voi käyttää esimerkiksi ohjelmistojen ja patenttien tai käyttöomaisuuden hankintaan sekä uusiutuvaa energiaa ja biopolttoaineita tuottavien ja myyvien laitosten perustamiseen ja laajentamiseen. – Maaseudun yritysrahoitus hyödyttää sekä perinteisempiä toimialoja, kuten valmistavaa teollisuutta ja palvelualoja, että uusia, innovatiivisia kasvualoja. Olemme mielellämme mukana tukemassa yritysten kasvua ja kehittymistä ja sitä kautta alueen elinvoimaa ja työllisyyttä, toteaa yksikön päällikkö Jukka Penttilä elinvoimakeskuksesta. Maaseudun yritykset voivat hakea elinvoimakeskuksen lisäksi myös paikallisesta maaseudun kehittämisyhdistyksestä eli Leader-ryhmästä yritystukea toimintaansa. Elinvoimakeskuksella ja Leader-ryhmillä on omat valintajaksonsa ja myöntövaltuutensa. Kaakkois-Suomen elinvoimakeskusalueella toimivia Leader-ryhmiä ovat Päijänne-Leader ry, Pohjois-Kymen Kasvu ry, Leader Sepra ry, Leader Länsi-Saimaa ry ja Leader Kärki ry. Rahoituksen hakija voi olla yhteydessä joko elinvoimakeskukseen tai Leader-ryhmään, ja tarvittaessa hakija ohjataan oikean tahon luo eteenpäin. – Nyt kun taloudessa on nähtävissä elpymisen merkkejä, tarjoaa maaseuturahoitus yhden mahdollisen työkalun päästä kiinni orastavaan kasvuun, Harju ja Teräväinen päättävät. Lisätiedot maaseudun yritysrahoitukseen liittyen Kaakkois-Suomen elinvoimakeskuksesta: Rahoitusasiantuntija Kari Palvaila, p. 0295 025 082 Rahoitusasiantuntija Eija Harju, p. 0295 029 029 Rahoitusasiantuntija Kirsi Teräväinen, p. 0295 029 104 Yksikön päällikkö Jukka Penttilä, p. 0295 029 077 Sähköpostit ovat muotoa etunimi.sukunimi@elinvoimakeskus.fi Tarkista kartalta, sijaitseeko yrityksesi tukikelpoisella alueella tästä (hkp.maanmittauslaitos.fi). Tukikelvottomat kaupunkialueet on kartassa merkitty valkoisella värillä. Lue lisää rahoituksesta maaseudun yrityksille tästä (ruokavirasto.fi)
Myytkö kalaa suoraan? Ota suoramyyntikanavat haltuun – mukaan ehtii vaikka päivää ennen! 30.9.2026 Miten asiakkaat löytävät sinun kalasi verkosta? Digistä tehoa kalan suoramyyntiin -hankkeen maksuttomissa maakuntakoulutuksissa tutustutaan käytännön työkaluihin, joilla kalastaja voi tehdä omaa suoramyyntiään helpommaksi ja näkyvämmäksi. Webinaariin voi ilmoittautua vielä päivää ennen tilaisuutta. Ensimmäiset koulutukset järjestetään Lapissa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Keski-Suomessa lokakuun alussa. Koulutuksissa tutustutaan muun muassa Ammattikalastaja.fi-karttapalveluun ja Graanin suoramyyntityökaluun. Tarkoitus ei ole vain esitellä palveluita, vaan auttaa niiden käyttöönotossa käytännössä. Mitään ei tarvitse osata etukäteen – tehdään yhdessä! Ammattikalastaja.fi:n kautta kuluttaja voi löytää alueensa kaupallisia kalastajia. Graanin avulla kalastaja voi puolestaan rakentaa tuotteilleen sähköisen myyntipaikan. Koulutuksiin voi osallistua paikan päällä tai verkossa. Paikan päällä järjestettävä koulutus toteutuu, jos livetilaisuuteen ilmoittautuneita on vähintään viisi. Etäosallistumiseen voi ilmoittautua vielä koulutusta edeltävänä päivänä, joten mukaan ehtii, vaikka kalastuskiireet olisivat vieneet huomion tähän asti. Koulutukset ovat osa EMKVR-rahoitteista Digistä tehoa kalan suoramyyntiin -hanketta, jossa kalastajille tarjotaan käytännön apua digitaalisten myyntikanavien hyödyntämiseen. Katso tulevat koulutukset ja ilmoittaudu mukaan: https://forms.gle/BYuoAb6urNogh65X6 7.10. Rovaniemi, Lappi klo 17-19 – ilmoittautuminen livetilaisuuteen 22.9. mennessä 8.10. Oulu, Pohjois-Pohjanmaa klo 17-19 – ilmoittautuminen livetilaisuuteen 22.9. mennessä 9.10. Saarijärvi, Keski-Suomi klo 17-19 – ilmoittautuminen livetilaisuuteen 22.9. mennessä 14.10. Kajaani, Kainuu klo 17-19 – ilmoittautuminen livetilaisuuteen 30.9. mennessä 15.10.Joensuu, Pohjois- ja Etelä-Karjala klo 17-19– ilmoittautuminen livetilaisuuteen 30.9. mennessä 21.10. Lahti, Päijät-Häme klo 17-19 – ilmoittautuminen livetilaisuuteen 11.10. mennessä 23.10. Alavus, Etelä-Pohjanmaa klo 17-19 – ilmoittautuminen livetilaisuuteen 11.10. mennessä 6.11. Vaasa, Pohjanmaa klo 17-19 – ilmoittautuminen livetilaisuuteen 25.10. mennessä 12.11. Turku, Varsinais-Suomi ja Satakunta klo 17-19 – ilmoittautuminen livetilaisuuteen 1.11. mennessä 16.11. Mikkeli, Pohjois- ja Etelä-Savo klo 16-18 – ilmoittautuminen livetilaisuuteen 8.11. mennessä 19.11. Järvenpää, Kymenlaakso ja Uusimaa klo 17-19 – ilmoittautuminen livetilaisuuteen 8.11. mennessä 26.11. Kaustinen, Keski-Pohjanmaa klo 17-19 – ilmoittautuminen livetilaisuuteen 15.11. mennessä 3.12. Virrat, Pirkanmaa ja Kanta-Häme klo 17-19 – ilmoittautuminen livetilaisuuteen 22.11. mennessä Lisätietoa hankkeesta löydät:Digistä tehoa kalan suoramyyntiin – Kuha-Suomen Kalaleader
Suomenlahden siikasaalis perustuu vahvasti yksikesäisten poikasten istutuksiin – istutusten tulevaisuuteen liittyy haasteita 28.9.2026 Suomenlahden siikasaaliit ovat nykyisin lähes kokonaan yksikesäisinä istutettujen vaellussiian poikasten varassa. Uuden tutkimuksen tulokset korostavat istutustoiminnan keskeistä merkitystä rannikon ammatti- ja vapaa-ajankalastukselle sekä tarvetta turvata laadukkaiden istukkaiden tuotanto myös tulevaisuudessa. Suomen rannikolta pyydetty siikasaalis on ollut viime vuosina Suomenlahdella yleensä noin 90–100 tonnia vuodessa. Vaellussiian luonnollinen poikastuotanto on vähäistä, minkä vuoksi kantaa tuetaan istutuksilla. Suomenlahteen istutetaan sekä vastakuoriutuneita että yksikesäisiä, lähinnä Pohjois-Suomessa sijaitsevissa luonnonravintolammikoissa kasvatettuja poikasia. Luonnonvarakeskuksen tutkimuksen mukaan noin 90 prosenttia koko Suomenlahden siikasaaliista perustuu yksikesäisten istukkaiden varaan. Vaellussiikaistutusten tuotto on säilynyt 2020-luvun alkupuolella suunnilleen samalla tasolla kuin 25–30 vuotta sitten. Siikaistutuksissa ei ole havaittu vastaavaa tuoton heikkenemistä kuin lohella ja meritaimenella. Istutustuotannon jatkuvuus on turvattava Tutkijoiden mukaan nykyisen kaltaisen siiankalastuksen jatkuminen edellyttää, että yksikesäisten poikasten laajamittaisia istutuksia jatketaan myös tulevaisuudessa. Istukastuotannon turvaamiseen liittyy haasteita, sillä Kymijoen kantaa olevien yksikesäisten poikasten tuotanto on viime vuosina ollut pitkälti yhden emokalaparven varassa. Mereltä lypsettyä mätiä ei ole enää vuoden 2023 jälkeen voitu viedä jatkokasvatukseen. ”Tuotannon jatkuvuuden varmistamiseksi tarvitaan pysyviä ratkaisuja, kuten karanteenihautomotoiminnan käynnistämistä uudelleen itäisellä Suomenlahdella”, Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Antti Lappalainen sanoo. Saalisnäytteet osoittavat istutusten merkityksen Tutkimuksessa selvitettiin siikasaaliiden alkuperää otoliittien, eli kalojen sisäkorvassa sijaitsevien pienten kalkkikivien, alkuainekoostumuksen avulla. ”Menetelmällä voidaan tunnistaa kalojen ensimmäisen kasvukauden ympäristöolosuhteet ja siten erottaa eri alkuperää olevat kalat toisistaan”, Lappalainen kertoo. Yhteensä 248 siian otoliittianalyysit osoittivat, että Suomenlahden siikasaaliit perustuvat lähes kokonaan yksikesäisten poikasten istutuksiin. Kymijoen edustalta kerätyssä aineistossa 92 prosenttia saaliskaloista oli peräisin yksikesäisinä istutetuista poikasista. Läntiseltä Suomenlahdelta saadussa aineistossa kaikki siiat olivat yksikesäisinä istutettuja. Tutkimus osoitti myös, että itäisellä Suomenlahdella saaliissa esiintyy merikutuista siikaa, jolla on paikallista merkitystä kalastukselle. Pyhtään ulkosaaristosta kerätyissä näytteissä neljännes kaloista oli merikutuista siikaa. Vastakuoriutuneiden poikasten istutuksia on kehitettävä Tutkimuksessa tarkasteltiin myös vastakuoriutuneiden vaellussiian poikasten istutuksia. Vastakuoriutuneita poikasia on 2020-luvun alkupuolella istutettu Suomenlahdelle vuosittain miljoonia yksilöitä. Näiden istutusten tulokset ovat toistaiseksi jääneet varsin vaatimattomiksi. ”Menetelmää ja istutuskäytäntöjä kehittämällä vastakuoriutuneiden poikasten istutuksista voitaisiin tulevaisuudessa saada nykyistä luonnonmukaisempi ja riskeiltään pienempi vaihtoehto täydentämään yksikesäisten poikasten istutustoimintaa”, Lappalainen toteaa. Tutkimus on osa Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston (EMKVR) rahoittamaa KYMPPI-ympäristöohjelmaa. Lisätietoja: Erikoistutkija Antti Lappalainen, Luonnonvarakeskus, +358295327222, antti.lappalainen(at)luke.fi Linkki julkaisuun: Suomenlahden siikasaaliiden alkuperä
Innovaatiotorin lavaohjelmaa tähdittää Aki Samuli 26.9.2026 MaatalousKonemessujen Innovaatiotorilta löytyy myös oma lava, jolle ratkaisujen ja innovaatioiden kehittäjät nousevat mielenkiintoisiin keskusteluihin. Luvassa on rentoa jutustelua ja tiukkoja kysymyksiä, kun lavaohjelmaa luotsaa Innovaatiotorin Lomittajat-sarjasta tuttu tangokuningas Aki Samuli! TORSTAI 8.10.14:00 Missä mennään maatalouden kierrätysravinteiden kanssa? Kuinka pitkällä kierrätysravinteiden hyödyntäminen Suomessa on? Voivatko kierrätysravinteet korvata merkittävän osan neitseellisistä lannoitteista, ja mitä niiden turvallisuudesta tiedetään tällä hetkellä? Jenni Ylikahri, Kiertoravinne OyOlivia Korkeela, SBB14:30 Ravinnekierrätys ja kierrätysravinteet maatilatasolla Pelkkä ravinteiden kierrättäminen ei vielä takaa, että ravinne päätyy kasvin käyttöön. Miten ravinteita voidaan hallita ja kohdentaa paremmin? Voisiko maatila tuottaa itse osan tarvitsemistaan biologisista tuotantopanoksista? Keskustelussa kuullaan ajankohtaista tutkimustietoa, käytännön ratkaisuja yrityksistä sekä hankkeiden näkemyksiä kiertotalouden mahdollisuuksista maataloudessa.Johanna Tanhuanpää, Invenire OyJuha Hiitelä, Ekokumppanit Oy PERJANTAI 9.10.10:00-10:30 Uusiutuvien luonnonvarojen kestävän käytön teknologiatMiten uudet teknologiat auttavat hyödyntämään luonnonvaroja entistä tehokkaammin ja kestävämmin? Esillä ovat uusimmat innovaatiot sekä hankkeiden kehittämät ratkaisut: metsätalouden manuaalisten töiden tehostamistarpeisiin vastaava eksoskeletoni ja rikkakasvien resurssitehokas täsmätorjunta drooneilla. Kuulemme myös Helsingin yliopiston uudesta maisteriohjelmasta, joka valmistaa osaajia hyödyntämään kehittyviä teknologioita uusiutuvien luonnonvarojen kestävän käytön ja ruoantuotannon haasteiden ratkaisemisessa. Ville Luoma, Helsingin YliopistoMatti Heikkilä, Isohuumosen Tila Oy Kimmo Vänni, HAMK10:30-11:00 Peltomaan kasvihuonekaasupäästöjen ja hiilensidonnan mittaaminen – mistä on kyse? Maatalouden kasvihuonekaasupäästöistä ja hiilensidonnasta puhutaan paljon, mutta mitataanko sitä ja miten? Tässä puheenvuorossa avataan ymmärrettävästi hiilensidonnan mittaamisen perusteita, menetelmiä ja mahdollisuuksia maatiloilla.Paavo Kajovirta, Cense Analytics Miiro Jääskeläinen, Seinäjoen amk14:00-14:30 Vuoden Nuori viljelijä -palkinnon voittaja haastattelussaHaastattelussa kuullaan nuoren viljelijän näkemyksiä yrittäjyydestä, innovaatioista ja alan kehityksestä. 14:30-15:00 Uusia tuulia maatilan johtamiseenVoiko maatilan johtamista kehittää muusta yritysmaailmasta tuttujen toimintatapojen, kuten johtoryhmän, avulla? Työajan käytön seuranta ja hukan löytäminen edesauttavat tilan johtamisessa ja vähentävät stressiä. Keskustelussa kuullaan kokemuksia johtoryhmätyöskentelystä, työkalujen hyödyntämisestä sekä uusista ratkaisuista maatilan johtamisen tueksi.Mikko Yli-Kuivila, Suomen YrittäjäopistoKyösti Arovuori, REINU econ OyReetta Palva, Työtehoseura LAUANTAI 10.10.10:00-10:30 Datasta pääomaa maatiloilleMiten tilan data saadaan tehokkaasti hyötykäyttöön? Tilaisuudessa esitellään uusia työkaluja ja toimintamalleja, jotka auttavat maatilayrittäjiä hyödyntämään datatalouden mahdollisuuksia liiketoiminnan kehittämisessä.Leena Toivanen, Centria amkSamuli Lahtela, JAMKJanne Heikkinen, Seinäjoen amk10:30-11:00 Tekoälyä talleille ja taudit kartalleMitä mahdollisuuksia digitalisaatio ja tekoäly tarjoavat hevostaloudelle? Tilaisuudessa tutustutaan uusiin ratkaisuihin, joilla voidaan tukea hevosten hyvinvointia, tarttuvien tautien seurantaa sekä tallien arkea.Heli Suomala ja Katja Hautala, Suomen Hevostietokeskus Essi Wallenius, Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä13:00 FinAgEng-stipendien jakoFinAgEng – Maaseudun teknologiayhdistys Ry palkitsee parhaita agroteknologian alan yliopisto- ja AMK-opinnäytteitä stipendeillä.Hannu Haapala, JAMKReetta Palva, TTS14:00-14:30 Erikoiskasveilla lisää tuloja maatilalleVoisivatko erikoiskasvit tarjota uusia liiketoimintamahdollisuuksia maatiloille? Tilaisuudessa kuullaan kokemuksia ja näkymiä karpalon kasvatuksesta, sekä kuminan, korianterin ja öljyhampun tuotannon lisäämisestä sekä niiden markkina mahdollisuuksista.Marianne Nordman, Pyhäjärvi-instituuttiPauliina Palonen, Helsingin yliopisto Tervetuloa mukaan, nähdään Innovaatiotorilla eli MaatalousKonemessujen osastolla 6e2! Tutustu kaikkiin Innovaatiotorin näytteilleasettajiin ja löydä uusia ideoita tilasi kehittämiseen.
Kalatalouden Innovaatiopäivät goes Turku 11.-12.11.2026! 26.9.2026 Vuoden innostavin kala-alan tapahtuma on taas täällä – ja tänä vuonna on erityistä aihetta juhlaan, sillä Innovaatiopäivät täyttävät 10 vuotta! Päivistä vastaavat yhdessä kalatalouden viisi innovaatio-ohjelmaa. Ohjelma rakentuu neljän teeman ympärille, ja luvassa on kiinnostavia puheenvuoroja niin kotimaasta kuin Ruotsistakin. Toisen päivän päätteeksi järjestämme mahdollisuuden tutustua Turussa muutamiin kala-alan näkökulmasta kiinnostaviin kohteisiin ja yrityksiin. Keskiviikko 11.11. Ohjelma klo 11.00–17.30 Illallinen klo 19.30 (omakustanteinen, laskutetaan etukäteen) Torstai 12.11. klo 9.00–14.00 Vierailut Turussa klo 14.00–16.00 Tutustu ohjelmaan täällä Ilmoittaudu mukaan täällä Ilmoittautumisaika päättyy 19.10. klo 16. Mukaan mahtuvat 200 ensimmäistä ilmoittautunutta. Myös vierailuille on rajoitettu osallistujamäärä, joten kannattaa olla ripeä, jos haluaa varmistaa paikkansa! Järjestäjinä kalatalouden viisi innovaatio-ohjelmaa. Tapahtuma on EU:n osarahoittama. Untitled design – 1
EU-asetusluonnos tarjoilee kalastajan karkkipäivän ja synttärit – muttei aivan heti 26.9.2026 Tällä viikolla esitelty EU-asetusluonnos lupaa puolenkymmentä huomattavaa muutosta ja helpotusta ammattikalastajien EMKVR-tukiin. Moni tukiehto helpottuu ja uusia investointeja on tulossa tuen piiriin, jos ja kun ehdotus hyväksytään. Samalla ehdotus lisää muutamia valvonnan velvoitteita, mutta näiden vaikutus on suurin kansainvälisillä vesillä, eli vaikutus suomalaiselle kalastajalle varsin teoreettinen. Esityksen perusteluissa on mainittu mm. Suomen, Viron ja Espanjan aloitteet näiden asioiden käsittelyyn, joten kaunis kumarrus kotimaisen virkakunnan suuntaan lienee hyvinkin paikallaan! Se kannattaa huomata, että esitys ei vaikuta kokonaisrahoitukseen, eli esitetyt muutokset ja parannukset eivät tuo uutta rahaa EU:sta tai kansallisilta tasoilta tukiin. Suomen EMKVR-ohjelman tilanne on kuitenkin näiden suhteen mahdollistava, sillä kalastuksen tuet sisältäviltä osilta budjetista vasta alle puolet on käytetty. Joka tapauksessa esitettyjen muutosten käyttöönotto edellyttää myös kansallisen ohjelman ja mahdollisesti myös sääntelyn muutoksia. Avataan karkkipäivän herkut yksitellen. Esittelyt sisältävät yksinkertaistuksia, joten jos joku teema erityisesti kiinnostaa, sen alkuperäisteksti löytyy uutisen lopussa olevasta linkistä. Moottorien uusiminen helpottuu Moottorien uusimisen tukia on Suomessa käytetty todella vaisusti, sillä ehdot ovat olleet tiukat. Erityisesti korvattavan moottorin ikävaatimus on ollut käytännössä turhan korkea. Uudessa esityksessä erityisesti pienimuotoisen kalastuksen – eli käytännössä alle 12 m veneiden – moottorinvaihdolta edellytettäisiin hiilidioksidipäästöjen pienentämistä. Edes moottoritehon kasvattamista ei ole enää erikseen kielletty. Isommilla aluksilla vaadittaisiin edelleen enemmän, muun muassa uutta, energiatehokkaampaa polttoainetekniikkaa. Käytännössä helpotus koskisi siis rannikko- ja sisävesikalastuksen aluksia. Samassa yhteydessä mahdollistettaisiin kuitenkin aluksen tilavuuden kasvattaminen myös silloin kun moottorin vihreämpi polttoainetekniikka sitä vaatii. Aloittavalle kalastajalle parempia tukia Aloittavan kalastajan tuki on aiemmin tarkoittanut ensimmäisen kalastusaluksen hankintaa. Tähän on ollut mahdollista saada 40 % tuki, mutta nyt tuo tuen maksimimäärä nousee peräti 60 %:iin investoinnista. Varsinaisen tuen edellytykset eivät ole muuttumassa. Uutena mahdollisuutena on tulossa muutos myös aiemmin tarkasti kiellettyyn yrityksen omistuksen vaihtamiseen; jatkossa nuori aloittava kalastaja voisi saada tukea yrityksen omistuksen vaihtumiseen, kun ostettava yritys harjoittaa vain pienimuotoista kalastusta. Tämä sääntely vaikuttaa vielä kovin väljältä, mutta jo mahdollisuus tähän avaa uusia polkuja sukupolvenvaihtoihin ja jatkajien löytämiseen. Keskeyttämistuesta korvauksia kiintiöleikkauksiin Uusi esitys sisältää mahdollisuuden maksaa kalastuksen keskeyttämisestä korvauksia kalastajille. Nämä lankeaisivat maksettavaksi, jos kalastuskiintiö laskee yli 40 % edellisvuotiseen verrattuna. Käytännössä nämä näyttäisivät koskevan erityisesti toimijakohtaisia kiintiöitä, eli Suomessa lähinnä troolikalastusta ja lohen kalastusta. Tutkat ja GPS-laitteet tukikelpoisiksi Aiemmin lähes kaikki elektroniset laitteet on luokiteltu – ehkä vähän maasta riippuen – saaliin löytämistä helpottaviksi, ja siten tulkittu, että eivät ole tukikelpoisia. Täsmennetty esitys kuitenkin mainitsee, että tutkat ja GPS-laitteet tulisi tulkita turvallisuutta lisääviksi, ja siten lukea tukikelpoisiksi. Yhdistelmäplotterit, joissa on myös kaikuominaisuuksia, eivät todennäköisesti tätä ehtoa täytä, koska teksti mainitsee, että laitteiden tulee kokonaisuudessaan toimia veden pinnan yläpuolella. Energiasiirtymään erityistukea Energiasiirtymän mahdollistamiseksi mainitaan uusia tukimahdollisuuksia, joiden pitäisi mahdollistaa nykyistä joustavammin erilaisia pilotti- ja tutkimushankkeita (jotka eivät kuitenkaan sisällä varsinaista kaupallista kalastusta), käyttövoimaratkaisujen testaamista, satamien palveluinfraa, kuten esimerkiksi latausjärjestelmiä, ja erilaisia käytännön kokeiluja. Tältäkin osin tukien suuntaaminen edellyttää tarkempaa suunnitelmaa jokaisessa EU-jäsenmaassa. Pienimuotoisen kalastuksen täydentävät toimet Erittäin suurpiirteisesti EMKVR-asetukseen ollaan lisäämässä myös tuki pienimuotoisen kalastuksen täydentäville toimille. Tätä ei ole erikseen avattu, eli tarkempi määrittely näille täydentäville toimille tai sivutoimisuuksille jäänee kansallisen suunnittelun varaan. Sanamuoto mahdollistaa myös sen, että tuki ei kohdistu suoraan kalastajille, vaan sitä käytettäisiin muutoin olosuhteiden tai kalastusmahdollisuuksien parantamiseen. Ehdotuksen käsittely ottaa aikaa Yllä kuvattuja muutoksia – ja muutamia muita – sisältävä ehdotus on jätetty 21.9.2026. EU:n rattaat eivät välttämättä pyöri hitaasti, mutta vaiheita on paljon. Käytännössä esitystä käsitellään EU:n parlamentin, komission ja neuvoston välisissä neuvotteluissa, joten näkemyksiä varmasti kertyy. Aiemmilla kommenttikierroksilla on jo voitu ennakoida ympäristöjärjestöjen huolia, joissa pelkona on haitallisten tukien lisääminen ja kalastuksen kiihtyminen. Eli esityksen ei voi arvioida menevän aivan heittämällä läpi. Parhaassakin, eli nopeimmassa, tapauksessa käsittely kestänee reilusti yli puoli vuotta, joten ensi kesään muutokset ehtivät vain todella suotuisten tuulien avulla. Toisaalta pahimmillaan esitys voi venyä ja muuttua siten että vaikutukset eivät ehtisi enää tälle EU-ohjelmakaudelle, eli jopa pari vuotta. EMKVR-sääntelyn muutosten lisäksi uusien tukiparannusten käyttöönotto edellyttää, että myös Suomen kansalliseen ohjelmaan täytyy tehdä muutoksia. Myös se ottaa aikaa, vaikka tätä valmisteltaisiin jo etukäteen. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että parempien tukien toivossa ei tämän perusteella kannata alkaa lykkäämään tarpeellisia investointeja. Virallinen tiedote esityksen sisällöstä löytyy täältä: https://oceans-and-fisheries.ec.europa.eu/news/commission-proposes-simplify-fisheries-and-aquaculture-funding-2026-09-21_en Esitysteksti löytyy kokonaisuudessaan suomenkielisenä osoitteesta https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=CELEX:52026PC0498 Yllä kirjoitettu kooste keskittyy nimenomaan tukimuutoksiin, eli esitys sisältää myös muita täsmennyksiä ja muutoksia.
Lisää CAP-suunnitelman muutoksia: Maatalousinvestointien rahoitusta vahvistetaan 24.9.2026 Lisää CAP-suunnitelman muutoksia: Maatalousinvestointien rahoitusta vahvistetaan Maatalouden investointitukien kysyntä on ylittänyt odotukset. Investointien jatkuvuuden turvaamiseksi kaudella 2023–2027 on tarpeen siirtää rahoitusta CAP-suunnitelman muista toimenpiteistä erityisesti energia- ja ympäristöinvestointeihin sekä eläinten hyvinvointi- ja bioturvallisuusinvestointeihin. Muutoksilla varmistetaan, että maatilojen investointituet ovat haettavissa rahoituskauden loppuun saakka. Maatilojen energia- ja ympäristöinvestointien kysyntä on ollut ennakoitua suurempaa. Erityisesti uusiutuvan energian hankkeet, kuten aurinkopaneeli-investoinnit, ovat yleistyneet energian hinnan nousun vauhdittamina. Maatalouden biokaasuhankkeissa osittainen energian ulosmyynti on sallittua, mikä lisännee kiinnostusta myös tilatason hankkeisiin. Myös ympäristön tilaa ja kestävää tuotantoa edistävien investointien haku on ollut vilkasta. Rahoituksen siirroilla varmistetaan, että näiden investointien tukihakuja voidaan jatkaa rahoituskauden loppuun saakka. Lisäksi investointeihin maatilojen kilpailukyvyn kehittämiseen ja tilojen nykyaikaistamiseen ja eläinten hyvinvointia ja bioturvallisuutta parantaviin investointeihin siirretään rahoitusta toimeenpanon jatkuvuuden varmistamiseksi. Ajankohtainen afrikkalaisen sikaruton tilanne on lisännyt bioturvainvestointien kysyntää sikatiloilla. Rahoitusta lisätään maatalouden investointikokonaisuuksiin seuraavasti: Kilpailukykyä ja nykyaikaistamista tukeviin investointeihin lisätään rahoitusta 18 miljoona euroa, energiainvestointeihin 12 miljoonaa euroa, ympäristö- ja kestävän tuotannon investointeihin 25 miljoonaa euroa, ja eläinten hyvinvointiin ja bioturvallisuuteen 3 miljoonaa euroa. Varoja siirretään ympäristökorvauksista ja luomutuotannon toimenpiteistä. Ympäristökorvauksista käyttämättä jäänyttä rahoitusta siirretään toimenpiteistä maanparannus ja saneerauskasvit, suojavyöhykkeet ja maatalousluonnon ja maiseman hoito. Toimenpiteiden tavoitteiden saavuttaminen on edelleen mahdollista, koska niihin on CAP-suunnitelmassa varattu rahoitusta kasvavan tavoitetason mukaisesti. CAP-suunnitelman tulosindikaattorit ja rahoitustaulukko muutetaan samassa yhteydessä vastaamaan muutoksia. Komissio hyväksyi Suomen CAP-suunnitelman strategiset muutosehdotukset 22.9.2026. Aiemmat CAP-suunnitelman ilmoitusmenettelyssä olleet muutokset vuodelle 2027 koskevat muun muassa eläinten hyvinvointikorvauksia ja rehunurmiksi ilmoitettujen alojen ylläpitovelvoitetta. Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä: Minna-Mari Kaila, osastopäällikkö p. 029 5162 013 Maatalouden investoinnit: Sanna Koivumäki, neuvotteleva virkamies, p. 029 5162 437 Indikaattorimuutokset: Eero Pehkonen, neuvotteleva virkamies, p. 029 5162217 Rahoitustaulukko: Virva Terho, neuvotteleva virkamies, p. 029 5162141 Prosessi: Tiina Hartman, neuvotteleva virkamies, p. 029 5162 271 EU:n yhteinen maatalouspolitiikka (CAP = Common Agricultural Policy) tarkoittaa sitä, että maataloutta ja maaseudun kehittämistä koskevia sääntöjä ja tukijärjestelmiä ohjataan EU-tasolla keskitetysti. Jokainen EU:n jäsenmaa on laatinut vuosille 2023–2027 oman kansallisen CAP-suunnitelman, jolla yhteistä maatalouspolitiikkaa toteutetaan. Kuva: Mediafarmi Linkit MMM:n tiedotteisiin: Muutoksia CAP-suunnitelmaan vuodelle 2027 (8.9.2026) CAP-suunnitelman muutosesitykset käsittelyssä (16.6.2026) CAP-suunnitelma puolivälissä: Toimeenpano etenee suunnitellusti (6.2.2026)
Lounais-Suomessa rahoitettiin tapahtumia, talviliikuntaa, ruokayrittäjyyttä ja ympäristön kunnostamista 23.9.2026 Lounais-Suomessa rahoitettiin tapahtumia, talviliikuntaa, ruokayrittäjyyttä ja ympäristön kunnostamista Vuoden toisen kolmanneksen aikana Lounais-Suomen elinvoimakeskus ja paikalliset Leader-ryhmät myönsivät yhteensä 2,8 miljoonaa euroa rahoitusta maaseudun kehittämiseen. Rahoitusta sai 72 yleishyödyllistä hanketta, joilla kehitetään esimerkiksi harrastuspaikkoja, ympäristöä, kulttuuria, yrityselämän mahdollisuuksia ja hyvän elämän edellytyksiä maaseudulla. Lounais-Suomen elinvoimakeskus myönsi rahoitusta yhteensä seitsemään hankkeeseen. Suurin yksittäinen tukisumma, 800 000 euroa, myönnettiin Pyhäjärvi-instituutin koordinoimaan Innovatiivinen ja uudistuva ruokayrittäjyys Lounais-Suomessa -hankkeeseen. – Tavoitteena on vahvistaa Lounais-Suomen elintarvikealan yritysten kilpailukykyä. Luomme yhteistyökumppaneiden kanssa ruoka-alan pienille yrityksille kokeiluympäristön, jossa ne voivat kehittää tuoteideoitaan eteenpäin. Lisäksi etsimme uusia markkinakanavia ruokatuotteille, Pyhäjärvi-instituutin sisältöjohtaja Marko Jori kertoo. Yhteistyökumppaneina ovat Kemiönsaaren kunta, Ukipolis Oy, Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymä Novida ammattiopisto ja -lukio sekä Raision seudun koulutuskuntayhtymä Raseko. Rahoitettavien kohteiden joukossa on kaksi ympäristöteemaista hanketta: Lievijärven ja valuma-alueen kunnostus Kokemäellä sekä Säkylän Pyhäjärven ravinnekuormitusta vähentävät kunnostustoimet Kivirannan kosteikkoaltaassa sekä Iissalon saarialueella. Varsinais-Suomen Leader-hankkeisiin yli puoli miljoonaa euroa Varsinais-Suomessa Leader-rahoitusta myönnettiin touko–elokuun aikana 38 hankkeeseen 543 000 euroa. Rahoituksen avulla yhdistykset muun muassa kunnostavat ja rakentavat uusia luontokohteita, tuovat kulttuuria kaikkien saataville ja kehittävät kylätaloja ja kokoontumistiloja. – Pyhärannassa Santtioseura parantaa kylätalo Mainingin esteettömyyttä ja energiatehokkuutta uusimalla sisäänkäynnit pyörätuolirampilla varustetuksi, vaihtamalla lämmitysjärjestelmän ilma-vesilämpöpumppuun ja ikkunoita kunnostamalla, Leader Ravakan toiminnanjohtaja Heidi Jaakkola kertoo. Myös esimerkiksi Naantalissa Livonsaaren seurantalon jätevesijärjestelmä uudistetaan ja Sauvon toimintakeskus Pihlajaa kehitetään yhteisölliseksi matalan kynnyksen kohtaamispaikaksi sekä sen roolia kiertotalouden edistäjänä vahvistetaan. Leader I Samma Båt – Samassa veneessä rf ry:n toiminnanjohtaja Siv Holmgren kertoo, että Paraisten kuntoportaiden läheisyydessä sijaitsevaa kalkkiesiintymistä tunnettua aluetta valjastetaan virkistyskäyttöön maaseuturahoituksen avulla. – Hankkeessa edistetään luonnon monimuotoisuutta ja torjutaan vieraslajeja tällä ainutlaatuisella, kalkkipitoisella alueella. Lisäksi alueen erityispiirteitä tuodaan esiin vierailijoille suunnattujen opastaulujen avulla. Parainen, Pajbacka Satakunnan Leader-hankkeisiin 333 000 euroa Satakunnassa Leader-rahoitusta myönnettiin touko–elokuun aikana 27 hankkeeseen 333 000 euroa. Rahoitusta myönnettiin muun muassa yhteisöllisten tapahtumien järjestämisestä, kyläyhdistysten varautumiseen ja harrastuspaikkojen kehittämiseen. Leader-ryhmät rahoittivat neljän jääurheilupaikan kehittämistä. – Tulevana talvena Eurajoella Luvian jäähallissa urheilijat pääsevät lämmittelemään ja harjoittelemaan lajitaitoja Leader-tuen avulla kalustettuun konttirakennukseen, Leader Satasillan toiminnanjohtaja Elina Haavisto kertoo. Kankaanpään keinojää Oy taas parantaa hallin energiatehokkuutta, Säkylässä Pyhäjärviseudun Jäähalli Oy rakentaa pukuhuone- ja välinevarastotilat monitoimikentän ja jäähallin käyttäjille ja Kokemäellä Peipohjan kyläyhdistys rakentaa luistelijoille WC-tilat sekä jäänhoitokoneelle tallin. Kokemäellä Peipohjan Kyläyhdistys rakentaa kaukalon viereen jäänhoitokoneelle tallin huoltotiloineen sekä wc-tilat kaikille kentän käyttäjille. Kuva:Peipohjan Kyläyhdistys Leader Karhuseudun toiminnanjohtaja Aapo Kivenmaa kertoo, että Leader-hankkeissa projektien toteuttajille ja talkoisiin osallistuville syntyy tunneside kohteeseen. – Kun ihmiset tekevät yhdessä, siitä tulee heidän oma juttunsa. Lopputulosta arvostetaan aivan eri tavalla, kuin ulkopuolelta tuotua. Itse tehty laavu tai leikkikenttä pysyykin usein paremmassa kunnossa ja ympäristö siistinä. Kivenmaa kertoo, että EU:n maaseuturahoitus on keskeinen keino rahoittaa kuntiin hyvinvointia ja vetovoimaa lisääviä kohteita. – Kuntien omat investointibudjetit asuinpaikkojen kehittämiseen ovat vähentyneet. Sen takia yhdistysten omaehtoinen kehittäminen kuntien tuella on elintärkeää. Monta maaseudun hittikohdetta olisi jäänyt rakentamatta ilman Leader-ryhmien myöntämää rahoitusta. Katso kaikki kesäkauden aikana rahoitetut hankkeet Maaseudun kehittämishankkeiden katsaus julkaistaan kolme kertaa vuodessa. Tiedotteen liitteenä on lista kaikista touko–elokuun 2026 aikana tukipäätöksen saaneista hankkeista. Kaikkiin käynnissä oleviin ja EU:n maaseuturahoituksen kaudella 2023–2027 rahoituksen saaneisiin hankkeisiin voit tutustua osoitteessa Maaseutuverkosto.fi/hankkeet. Yhteystiedot: Satakunta Lounais-Suomen elinvoimakeskus Jasmin Rikkonen, maaseutuviestinnän koordinaattori (Satakunta), 0295 022 126 Leader Pohjois-Satakunta (Jämijärvi, Kankaanpää, Karvia, Merikarvia, Pomarkku ja Siikainen) Juha Vanhapaasto, toiminnanjohtaja, 050 5896 269 Leader Karhuseutu (Harjavalta, Kokemäki, Nakkila, Pori ja Ulvila) Aapo Kivenmaa, toiminnanjohtaja, 050 592 6022 Leader Joutsenten reitti (Huittinen) Petri Rinne, toiminnanjohtaja, 040 555 3232 Leader Satasilta (Eura, Eurajoki ja Säkylä) Elina Haavisto, toiminnanjohtaja, 044 534 2992 Leader Ravakka (Rauma) Heidi Jaakkola, toiminnanjohtaja, 044 7929004 Varsinais-Suomi Lounais-Suomen elinvoimakeskus Janica Vilen, maaseutuviestinnän koordinaattori (Varsinais-Suomi), 0295 022 010 Leader I samma båt – Samassa veneessä (Kemiönsaari, Parainen, Kustavi) Siv Holmgren, toiminnanjohtaja, 040 0718913 Leader Jokivarsikumppanit (Aura, Koski TL, Loimaa, Marttila, Oripää, Pöytyä, Somero) Taina Sainio, toiminnanjohtaja, 044 0674 434 Leader Ravakka (Laitila, Mynämäki, Pyhäranta, Uusikaupunki, Vehmaa) Heidi Jaakkola, toiminnanjohtaja, 044 7929004 Leader Varsin Hyvä (Kaarina, Lieto, Masku, Naantali, Nousiainen, Paimio, Raisio, Rusko, Sauvo, Taivassalo, Turku) Pia Poikonen, toiminnanjohtaja, 050 3383867 Leader Ykkösakseli (Salo) Maarit Teuri, toiminnanjohtaja, 040 0982 236 Touko–elokuussa 2026 rahoitetut maaseudun kehittämishankkeet (pdf) Touko–elokuussa 2026 rahoitetut maaseudun kehittämishankkeet (xlsx)
Kansainvälinen maaseutukonferenssi tuo EU-vaikuttajia Kotkan seudulle 22.9.2026 Kansainvälinen maaseutukonferenssi tuo EU-vaikuttajia Kotkan seudulle Ensimmäistä kertaa Brysselin ulkopuolella järjestettävään Rural Pact Policy Lab –konferenssiin odotetaan lähes 150 kansainvälistä vierasta. Konferenssi järjestetään 29.9.–1.10. Kotkassa. Tilaisuuden teemana ovat kilpailukykyiset ja monipuoliset maaseutuelinkeinot sekä maaseutualueiden vetovoiman vahvistaminen. Konferenssi luo mahdollisuuden kertoa Suomen pitkäjänteisestä ja tuloksekkaasta maaseudun kehittämisen työstä EU-päättäjille. Tilaisuuden avaavat maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Pekka Pesonen ja komission osaston Agrin varapääjohtaja Pierre Bascou. Ohjelmassa kuullaan esimerkkejä suomalaisista maaseudun kehittämishankkeista ja paikallisesta aktiivisuudesta Kaakkois-Suomesta. Pyhtään kulttuuritalon yrittäjä Vesa Ristimäki kertoo yrityksensä tarinan, ja Tuomo Puhakainen avaa Parikkalan ja Rautjärven valokuituhankkeiden vaiheita yli 45 vuoden tietoliikennealan kokemuksellaan. Vuolenkosken kylän kehittämistyöstä kertoo kyläaktiivi Kaisa Pethman. Lisäksi Itä-Suomen yliopiston aluetutkimuksen ja talousmaantieteen professori Teemu Makkonen tarkastelee maaseutualueiden kehitystä tutkimuksen näkökulmasta. Tilaisuus järjestetään yhteistyössä Rural Pact Support Office:n, maa- ja metsätalousministeriön, Maaseutuverkoston sekä maaseutupolitiikan neuvoston kanssa. Maa- ja metsätalousministeriö liittyi EU:n maaseutusopimukseen (Rural Pact) maaliskuussa, ja tilaisuus on osa EU:n maaseutuvision toimeenpanoa. ”Suomen tekemää pitkäjänteistä maaseudun kehittämistyötä arvostetaan selvästi muissa EU-maissa, kun saamme isännöitäväksemme ensimmäistä kertaa Brysselin ulkopuolella järjestettävän Rural Pact -konferenssin. Suomen geopoliittinen sijainti ja pitkäjänteinen varautumistyö kiinnostavat EU-vieraitamme, ja niistä myös ilolla kerromme”, kertoo maaseutuneuvos Sanna Sihvola maa- ja metsätalousministeriöstä. Tilaisuuden tavoitteena on tunnistaa konkreettisia EU-tason toimenpiteitä ja uudistuksia, joita voidaan hyödyntää tulevissa kumppanuussuunnitelmien keskusteluissa. Maaseutusopimus on osa vuoteen 2040 ulottuvaa maaseutualueiden visiota – kaikki saavat liittyä sopimukseen EU-komission puheenjohtaja Ursula Von der Leyen on lanseerannut EU:n vuoteen 2040 ulottuvan pitkän aikavälin maaseutuvision. Maaseutusopimus on osa vuonna 2022 julkaistua visiota. Vision taustalla on julkinen kuuleminen, jonka mukaan 40 prosenttia maaseutualueiden ja 60 prosenttia syrjäisen maaseudun asukkaista koki tulleensa unohdetuksi. Maa- ja metsätalousministeriö edistää EU:n pitkän aikavälin maaseutuvisiota kymmenen tavoitteen kautta. Tavoitteissa luvataan muun muassa toteuttaa maaseutupoliittinen selonteko, tehostaa maaseutuvaikutusten arviointia kaikilla hallinnon tasoilla sekä tunnustaa ja tunnistaa maaseudun rooli niin ruokaturvan kuin koko maan hyvinvoinnin merkittävänä tekijänä. Tämän lisäksi maaseutusopimuksessa luvataan vahvistaa kansallisia ja alueellisia suunnitelmia, joissa maaseudun kehittäminen on vahvasti myös tulevaisuudessa mukana. Maaseutusopimukseen voivat liittyä kaikkia sidosryhmät, jotka haluavat toimia pitkän aikavälin EU:n maaseutuvision hyväksi. Lisätiedot: Rural Pact Policy Lab -tilaisuus: Meri Kiikkala, erityisasiantuntija P. 0295162042 EU:n maaseutuvisio: Marianne Selkäinaho, johtava asiantuntija P. 0295162218 Sähköpostit ovat muotoa: etunimi.sukunimi@gov.fi Maa- ja metsätalousministeriö mukaan EU:n maaseutusopimukseen (tiedote 30.3.2026)
YKP:n velvoitteet ja kalan jäljitettävyys marraskuun alun Kalaparlamentin aiheina 22.9.2026 EU:n yhteisen kalastuspolitiikan (YKP) velvoitteet, sähköiset ilmoitusjärjestelmät ja kalan jäljitettävyyteen liittyvät käytännöt ovat muutoksessa. Kalaparlamentissa 5.11. klo 14 kuullaan ajankohtaiset kuulumiset sääntelystä, valvonnasta ja järjestelmien kehittämisestä sekä keskustellaan siitä, mitä muutokset tarkoittavat kalatalousalan toimijoille. Tilaisuudessa maa- ja metsätalousministeriön Risto Lampinen avaa YKP-velvoitteita ja niiden muodostamaa valvonnan kokonaisuutta. Lounais-Suomen elinvoimakeskuksen Jari Hakala puolestaan kertoo sähköisen saalisilmoituksen käyttöönotosta ja ilmoitusten määrästä. Lisäksi Ruokaviraston Ilmari Hannula ja maa- ja metsätalousministeriön Ali Lindahl kertovat sähköinen kalastuspäiväkirja -projektin ajankohtaisista kuulumisista ja seuraavista askeleista. Kalan jäljitettävyyden tulevaisuutta käsitellään GS1 Finlandin Elisa Ervastin puheenvuorossa. Vuonna 2026 alan toimijoiden, kaupan ja viranomaisten kanssa muodostettua yhteistä tavoitetilaa viedään seuraavaksi kohti yhteisen erätietojen hallintajärjestelmän määrittelyä. Kysymyksiä, vastauksia ja yhteistä keskustelua Kalaparlamentissa jätetään tuttuun tapaan reilusti aikaa myös osallistujien kysymyksille ja vapaalle keskustelulle. Tilaisuus tarjoaa mahdollisuuden kuulla ajankohtaista tietoa suoraan asiantuntijoilta ja nostaa esiin kalatalousalan toimijoita askarruttavia kysymyksiä. Kalaparlamentti järjestetään torstaina 5.11.2026 klo 14 Teamsissa. Tilaisuus on kaikille avoin eikä vaadi ennakkoilmoittautumista. Tilaisuus tallennetaan, ja tallenne julkaistaan myöhemmin Kalatalousverkoston YouTube-kanavalla. Tutustu ohjelmaan ja liity mukaan Kalaparlamenttiin!
