Satamien rahoitustarve yllätti jälleen 2.3.2026 Uusin julkisille kalasatamille suunnattu rahoitushaku päättyi perjantaina (27.2026). Hakuun kertyi lopulta 18 hakemusta ympäri Suomea, joissa haettava tuki ylitti tuplasti haettavaksi asetetun miljoonan euron rahoituskehyksen. Siltaharjun kalasatama on Porttipahdan tekojärven kalasatama Sodankylässä. Kuva: E. Koivumäki. Lapin Elinvoimakeskuksen johtava kalatalousasiantuntija Jari Leskinen paljastaa, että kierroksen suurin rahoituksen hakija on Siltaharjun kalasataman peruskunnostushanke Sodankylässä, joka lehtitietojenkin mukaan on yli 900 000 euron hanke kokonaisarvoltaan.Kaikkiaan Lapin elinvoimakeskuksen alueelta tuli 8 rahoitushakemusta. Rahoituskierroksen seuraavaksi suurin hakija oli Uudenkaupungin kalasatama, jonka hanketta niin ikään esiteltiin paikallislehdessä. Uudenkaupungin hankkeen kokonaiskustannus on määritetty noin 300 000 euroon.Lounais-Suomen elinvoimakeskuksen alueelta tuli hakuun 6 rahoitettavaa hankehakemusta. Loput 4 hankehakemusta suuntautuivat Itä-Suomen elinvoimakeskukseen. Kaikkiaan mainituista 18 hankkeesta alle 10 000 euron pieniä hankkeita on kolme, ja yli 100 000 euron isohkoja hankkeita – yllä mainitut huomioiden – oli kahdeksan. Kaikkiaan siis suunniteltujen investointien ja kehittämishankkeiden kokonaisbudjetti olisi 2,8 miljoonaa euroa, ja niihin tarvittava tuki 2,24 miljonaa euroa.
Selkämeren Jäästä Omega Shippingin ainoa omistaja 27.2.2026 Westfjord-troolaria operoivan Oy Omega Shipping Ab:n omistus on keskittynyt kokonaan suomalaiseksi. Jo aiemmin pääomistajana ollut Selkämeren Jää Oy on ostanut osakekannan loppuosan virolaiselta Baltfish OÜ:ltä. Osakekauppa on solmittu 27.2.2026. Toinen uudistus Omega Shippingille on kotipaikan vaihtuminen Kaskisista Uuteenkaupunkiin. Käytännössä tämä muutos ei ole iso, sillä Westfjord on viime vuosina landanut saaliinsa muutenkin Selkämeren Jään pakastamon yhteyteen Uuteenkaupunkiin. ”Täysi omistus antaa meille selkeän rakenteen ja vahvistaa kokonaisuuden hallintaa. Tämä on luonnollinen askel yhtiöidemme kehityksessä”, selventää Selkämeren Jään ja Omega Shippingin toimitusjohtaja Henri Lomppi. Omega Shippingin troolari Westfjord on purkanut saaliinsa Uudenkaupungin Suukariin jo pitkään.
Maaseudun ja saariston asukkaiden näkemyksiä haetaan luonnon tilan parantamiseen ja ennallistamisen toteutukseen 25.2.2026 Maaseudun ja saariston asukkaiden näkemyksiä haetaan luonnon tilan parantamiseen ja ennallistamisen toteutukseen Kansallisen ennallistamissuunnitelman valmistelu etenee. Nyt kerätään maaseudun ja saariston asukkaiden näkemyksiä valmistelun tueksi. Miten luonnon tilan parantaminen vaikuttaa elinvoimaan, työhön, omistajuuteen ja arkeen maaseudulla ja saaristossa? Suomessa valmistellaan kansallista ennallistamissuunnitelmaa osana EU:n toimia luonnon monimuotoisuuden vahvistamiseksi. Luonnon tilan parantamisen toimet koskettavat monia maaseudulla ja saaristossa: maan- ja metsänomistajia, maataloustuottajia, kalastajia, urakoitsijoita, luonto- ja matkailuyrittäjiä, yhdistyksiä sekä vakituisia ja osa-aikaisia asukkaita. Avoimen “Elpyykö luonto – vahvistaako se maaseudun ja saariston elinvoimaa?” -verkkokeskustelun avulla kerätään maaseudun ja saariston asukkaiden näkemyksiä muun muassa siitä, millä edellytyksillä luonnon tilan parantamisen tavoitteet ja toimet koetaan oikeudenmukaisiksi ja toteuttamiskelpoisiksi. Verkkokeskustelu jatkaa ja syventää syksyllä 2025 saatuja tuloksia maaseutuvaikutusten arvioinnista ja ennallistamisen tilaisuuksista. ”Maaseutuvaikutusten arvioinnissa ja viime syksyn tilaisuuksissa saimme arvokasta tietoa ja näkemyksiä ennallistamisen vaikutuksista. Ennallistaminen voi tarkoittaa monilla alueilla muutoksia nykyisiin toimintatapoihin. Se voi tuoda maaseudulle ja saaristolle uusia mahdollisuuksia, kuten uutta osaamista, yrittäjyyttä ja yhteistyötä eri elinkeinojen välillä. Samalla siihen liittyy myös kysymyksiä ja huolia esimerkiksi kustannuksista ja työvoiman saatavuudesta”, toteaa kansallisesta maaseutupolitiikasta maa- ja metsätalousministeriössä vastaava Antonia Husberg. “Avointa vuoropuhelua tarvitaan ja tiivistä yhteistyötä eri toimijaryhmien kesken. On tärkeää, että vaikutuksista keskustellaan laajasti ja että eri näkökulmat otetaan mukaan jo valmisteluvaiheessa”, täydentää ennallistamissuunnitelman maatalousympäristöjä ja pölyttäjiä koskevasta valmistelusta maa- ja metsätalousministeriössä vastaava Joel Rouvavuori. Uudenlainen moderoitu keskustelu- osallistu viimeistään 24.3. Keskustelu käydään anonyymisti ja moderoidusti Voxit-osallistumisalustalla 25.2.–24.3.2026. Se perustuu väittämiin, joita osallistujat voivat äänestää ja täydentää omilla näkökulmillaan. Omia väitteitä voi lisätä 10.3. saakka. Osallistujat näkevät reaaliaikaisesti, mistä ollaan samaa ja mistä eri mieltä. Tavoitteena on mahdollistaa rakentava ja moniääninen keskustelu sekä tuottaa päätöksenteon tueksi jäsenneltyä tietoa siitä, miten luonnon tilan parantaminen ja ennallistaminen koetaan eri puolilla Suomea ja eri kohderyhmien näkökulmasta maaseudulla ja saaristossa. Keskustelun tulokset julkaistaan 14.4. ja niitä hyödynnetään suunnitelman valmistelussa sekä kansallisen maaseutu- ja saaristopolitiikan työssä. Keskustelun toteuttavat kansallinen maaseutupolitiikka, maa- ja metsätalousministeriö, Luonnonvarakeskus, Elinvoimakeskusten ilmastoyksikkö ja valtion kestävän kehityksen yhtiö Motiva Oy. Motiva ja Luonnonvarakeskus moderoivat keskustelua. Osallistu keskusteluun 25.2.–24.3.2026: Keskustelun verkkoalusta: Elpyykö luonto – vahvistaako se maaseudun ja saariston elinvoimaa? Keskustelun tietosivu Näin osallistut Voxit-keskusteluun ohje Lisätiedot: Antonia Husberg, kansallisen maaseutupolitiikan pääsihteeri, neuvotteleva virkamies maa- ja metsätalousministeriö, maaseutupolitiikka/maaseutuvaikutusten arviointi Puh. 029 516 2033, etunimi.sukunimi@gov.fi Joel Rouvavuori, erityisasiantuntija, maa- ja metsätalousministeriö, ennallistaminen Puh. 029 516 2091, etunimi.sukunimi@gov.fi Hilkka Vihinen, maaseutupolitiikan professori, Luonnonvarakeskus, maaseutuvaikutusten arviointi Puh. 029 532 6633, hilkka.vihinen(at)luke.fi Antti Miettinen, ilmastoasiantuntija Elinvoimakeskusten valtakunnallinen ilmastoyksikkö Puh. 050 46 83 771, antti.miettinen(at)elinvoimakeskus.fi Tiina Rintanen, viestintäpäällikkö Motiva, keskustelun moderointi Puh. 050 467 9382 tiina.rintanen(at)motiva.fi Linkkejä: Maaseutuvaikutusten arviointi Ennallistamisen maaseutuvaikutusten arviointi: Kansallisen ennallistamissuunnitelman laadintaa tukeva raportti Ennallistamisasetus Tulevaisuuden turvemaat -kiertue saavutti tavoitteensa: ymmärrys ennallistamisesta lisääntyi valmistelijoilla ja sidosryhmillä (MMM:n tiedote 12.11.2025) Tilaa ennallistamisen uutiskirje
Ympäristön tilaa parantamaan EIP-hankkeilla – haku on auki 1.3.–31.8.2026 25.2.2026 Valtakunnallisten EIP-hankkeiden teemahaku tulosperusteisista malleista Teemahaun tavoitteena on tunnistaa, kehittää ja ottaa käyttöön uusia maa- ja metsätalouden toimintatapoja ja menetelmiä, joilla voidaan parantaa ympäristön tilaa. Tulosperusteisuudella tarkoitetaan konkreettista ja realistista tavoitetta, joka hankkeessa tehtävien toimien tuloksena halutaan saavuttaa. EIP-hanke toteutetaan usean eri asiantuntijan ja alkutuottajan yhteistyönä, jota varten kootaan EIP-ryhmä. Vaikka tulosperusteisten mallien teemahaku on valtakunnallinen, hanke voidaan toteuttaa maantieteellisesti ja teemallisesti rajatussa ympäristössä. Hankkeen tulosten ja siitä kertyvän osaamisen pitää kuitenkin olla sovellettavissa myös muilla alueilla Suomessa. Hakuteemana ympäristön tilan parantaminen maa- ja metsätaloudessa Hankkeiden tavoitteena on vähentää ympäristön kuormitusta ja pilotoida tulosperusteisen menetelmän tai mallin toimivuutta käytännössä. Kehitettäviin malleihin voi sisältyä esimerkiksi alkutuottajien, organisaatioiden tai sektoreiden välistä yhteistyötä, josta seuraa esim. uudenlainen ja tehokkaampi tiedon ja resurssien käyttö. Ympäristön tilan parantamisen tulee liittyä yhteen tai useampaan seuraavista maa- ja metsätalouden/ CAP-suunnitelman tavoitteista: kasvihuonekaasutaseen paraneminen, vesistökuormituksen väheneminen ja arvokkaiden elinympäristöjen hoito. Hakija suunnittelee hankkeessa tehtävät toimet siten, että hankkeen päättyessä ympäristön tilan tavoitellun suuntainen muutos voidaan mitata, mallintaa tai vähintään arvioida. Hankkeen päätyttyä hankesuunnitelmassa esitettyjen toimien toteutuminen osoitetaan määriteltyjen indikaattorien avulla. Tulosperusteisten mallien teemahaku toteutetaan Suomen CAP-suunnitelman 2023–2027 toimenpiteen EIP (maaseudun innovaatioryhmät) rahoituksella. Teemahaku on auki 1.3.-31.8.2026. Tukia haetaan Hyrrä-asiointipalvelussa. Hakua tukevat tilaisuudet Hakijoille järjestetään hakuinfo 11.3.2026 klo 13.00–15.30. Tapahtuman järjestävät yhdessä maa- ja metsätalousministeriö, maaseutuverkostoyksikkö, Ruokavirasto ja Kaakkois-Suomen elinvoimakeskus. Hakuinfossa esitellään teemahaun sisältö sekä annetaan ohjeet hakemuksen jättämiseen. Tilaisuuteen pyydetään ilmoittautumaan mukaan 10.3. klo 15 mennessä. Ilmoittautuminen ja lisätietoja tapahtumasivulta Hakuinfo: Valtakunnallisten EIP-hankkeiden teemahaku tulosperusteisista malleista (maaseutuverkosto.fi). Teemahaun tueksi järjestetään Tulosperusteisten mallien ideavirtaamo, johon kaikki hausta kiinnostuneet voivat hakea mukaan löytämään uusia kumppaneita ja kypsyttämään ideaansa. Tilaisuudessa ideoita kypsytetään eri taustaisten toimijoiden yhteistyönä – mukaan voi hakea jo olemassa olevalla työryhmällä tai avoimella haulla, jolloin samasta aiheesta kiinnostuneet pääsevät ideoimaan yhdessä. Hallinnon asiantuntijat ovat sparraamassa osallistujia idean muotoilussa ja sovittamisessa teemahakuun. Tilaisuus järjestetään huhtikuussa Helsingissä. Haun aikana tuenhakijoille järjestetään myös virtuaalisia tukiklinikoita, joissa tulosperusteisuutta ja EIP-hankekriteerejä käydään osallistujien tarpeiden mukaan syvemmin läpi. Tutustu hakuohjeeseen Lue lisää EIP-hankkeista Ruokaviraston sivuilta (ruokavirasto.fi) launch Lisätietoja: Maaseudun kehittämisen asiantuntija Lassi Hurskainen, etunimi.sukunimi@elinvoimakeskus.fi, p. 0295 025 046 Neuvotteleva virkamies Leena Anttila, etunimi.sukunimi@gov.fi, p. 040 180 6522 Verkostokoordinaattori Tuija Kallio, etunimi.sukunimi@ruokavirasto.fi, p. 029 520 4630 Erityisasiantuntija Ruusa Kangas, etunimi.sukunimi@ruokavirasto.fi, p. 050 464 7981 Tutustu hakuohjeeseen Lue lisää EIP-hankkeista Ruokaviraston sivuilta (ruokavirasto.fi)
Maa- ja metsätalousministeriö avaa kyselyn silakan rysäkalastuksen tulevista järjestelyistä 25.2.2026 Eduskunta hyväksyi vuonna 2022 muutokset lakiin Euroopan unionin yhteisen kalastuspolitiikan kansallisesta täytäntöönpanosta. (1048/2016, muut. 3/2023) Muutosten myötä siirrettävien käyttöoikeuksien soveltaminen silakan rysäkalastuksessa päättyy vuoden 2026 lopussa. Vuodesta 2027 alkaen silakan rysäkalastusta harjoitetaan kaikille rysäkalastajille tarkoitettujen erillisten kalastuskiintiöiden puitteissa. Kiintiöt määritellään kahdelle alueelle: Suomenlahti ja Saaristomeri sekä Pohjanlahti. Lakiin sisältyvät myös kyseisiä erillisiä kiintiöitä koskevat vähimmäis- ja enimmäismäärät. Maa- ja metsätalousministeriö on laatinut selvityksen silakan rysäkalastuksen nykytilasta sekä tulevien järjestelyjen tarpeista vuodesta 2027 eteenpäin. Selvitys annetaan nyt tiedoksi samalla kun ministeriö avaa verkkokyselyn silakan rysäkalastuksesta. Vastaamalla kyselyyn kaupalliset kalastajat ja muut tahot voivat esittää näkemyksensä siitä, miten rysäkalastusta tulisi säädellä vuodesta 2027 alkaen. Kyselyn tuloksia hyödynnetään ministeriön valmistellessa ehdotuksia tulevasta säätelystä. Ehdotukset lähetetään lausunnoille vuoden 2026 aikana, ja valmistelu tehdään tiiviissä yhteistyössä kaupallisen kalastuksen järjestöjen kanssa. Kysely on avoinna 31.3.2026 saakka. Silakan rysäkalastuksen rakenne ja säätelyLinkki kyselyyn
Jälkiarviointi: Maaseutuohjelmalla edistetty tasapainoista aluekehitystä ja työllisyyttä 25.2.2026 Jälkiarviointi: Maaseutuohjelmalla edistetty tasapainoista aluekehitystä ja työllisyyttä Aluetalous- ja työllisyysvaikutusten jälkiarvioinnin mukaan Manner-Suomen maaseutuohjelman toimenpiteillä on vaikutettu myönteisesti tasapainoiseen aluekehitykseen sekä työpaikkavaikutuksina että aluetalouteen syntyvällä kerrannaisvaikutuksella. Arvioinnissa esitetään myös suosituksia tulevan rahoituskauden politiikkatoimien kehittämiseksi. Vuosina 2014–2024 maaseutuohjelmalla on luotu uusia työpaikkoja, kehitetty yritystoimintaa ja parannettu työllistymisen edellytyksiä. Näin on konkreettisesti tuettu maaseutualueiden työllisyysasteen nousua. Samalla ohjelma on auttanut lieventämään maaseudun rakennemuutosten, kuten koulutusmahdollisuuksien heikentymisen, kielteisiä vaikutuksia. Yritysrahoituksella merkittävä rooli yritysten kasvussa ja työllisyydessä Maaseutuohjelman yritysrahoitus on vaikuttanut myönteisesti aluekehitykseen sekä suorien työpaikkavaikutusten että aluetalouden kerrannaisvaikutusten kautta. Kokonaisvaikutusten arvioidaan olevan 1,5-kertaiset, kun kerrannaisvaikutukset huomioidaan. Rahoitus on kohdentunut monipuolisesti eri toimialoille, elintarvikkeiden jalostuksesta palvelusektoriin. Yritysrahoituksella on ollut keskeinen rooli yritysten kasvussa ja työllisyyden edistämisessä. Vaikka maaseudun yritysten osuus kaikista yrityksistä on hieman laskenut, pienten kasvuyritysten osuus on pysynyt vakaana, noin 25 prosentissa. Talouden matalasuhdanteessa ohjelman merkitys on korostunut, sillä se on tasannut alueellisia eroja yritystoiminnan kehityksessä. Jälkiarvioinnin mukaan yritysrahoituksen vaikutus työllisyyteen on merkittävä ja sen avulla on luotu yli 5000 uutta työpaikkaa. Yritysrahoituksen liikevaihtovaikutus vuosina 2018–2023 oli yhteensä noin 1 500 miljoonaa euroa. Ohjelman 75 prosentin työllisyysastetavoite saavutettiin. Maaseutuohjelman eri toimista on syntynyt seurantatietojen mukaan kaikkiaan noin 15 000 työpaikkaa ohjelmakauden aikana. Maatalouden investoinnit ja investointituki lisäävät maaseutualueiden työllisyyttä sekä suorien että välillisten vaikutusten kautta. Investoinnit lisäävät työpaikkoja maataloudessa ja sen oheisaloilla, kuten teollisuudessa, kaupassa ja jalostuksessa, ja auttavat samalla säilyttämään työpaikkoja myös pitkällä aikavälillä. Investointitukea saaneilla tiloilla yrittäjätulo, liikevaihto ja kannattavuus ovat keskimäärin kasvaneet, ja erityisesti suuret kotieläintilat työllistävät muuta sektoria enemmän. Samaan aikaan tuotannon keskittyminen yhä suuremmille tiloille sekä automaatiota ja uutta teknologiaa hyödyntävät investoinnit voivat vähentää työvoiman tarvetta. Maaseutualueilla työvoiman saatavuus on monin paikoin haastavaa, mikä osaltaan vauhdittaa investointeja ratkaisuihin, jotka keventävät työmäärää ja parantavat tuottavuutta. Hanketuet paransivat maaseudun hyvinvointia ja arkea Paikallinen kehittäminen eli Leader-toiminta on ollut laajaa, ja se on tavoittanut kaikki maaseutualueet. Kehittämishankkeissa toteutunut talkootyö on osoitus osallistumisaktiivisuudesta. Sen lisäarvo korostuu myös paikallisten toimijoiden osallisuuden ja toimintavalmiuksien vahvistumisena. Maaseudun palveluja parantavat hankkeet ovat tukeneet arjen sujuvuutta ja mahdollistaneet työn vastaanottamisen tai oman työn harjoittamisen maaseudulla – viljelijänä, yrittäjänä, etätyöntekijänä tai itsensä työllistäjänä. Ohjelmalla on voitu vahvistaa erityisesti sellaisia palveluja, jotka ovat jo ennestään olleet kohtuullisella tasolla, kuten laajakaista, vesihuolto ja liikuntapaikat. Näin on varmistettu, etteivät palvelut heikkene ja että niitä on tarjolla myös kuntakeskusten ulkopuolella. Laajakaistayhteydet rakennettu enimmäkseen maaseuturahoituksella Maaseutuohjelmalla on ollut keskeinen rooli nopeiden laajakaistayhteyksien rakentamisessa harvaan asutulla maaseudulla, jonne markkinatoimijat eivät ole ulottaneet palveluitaan. Maaseutuohjelmalla on ollut ratkaiseva rooli nopeiden laajakaistayhteyksien rakentamisessa harvaan asutuille alueille, joille markkinatoimijat eivät ole ulottaneet palveluitaan. Koska markkinaehtoinen rakentaminen ei ole edennyt eikä kansallista rahoitusta ole ollut riittävästi, suurin osa yhteyksien lisääntymisestä on maaseutuohjelman ansiota. Laajakaistainfrastruktuurin rakentaminen on siten ollut tärkeä rakenteellinen parannus myös maaseudun elinkeinoelämälle. Ohjelman rahoituksella on rakennettu valokuituyhteydet noin 20 000 kotitaloudelle ja yli 8 800 kilometriä verkkoa vuosina 2014–2023. Tavoite tieto- ja viestintäteknologian käytön lisäämisestä saavutettiin. Suosituksia uudistaa politiikkavälineitä seuraavalle rahoituskaudelle Arvioinnin mukaan tavoitteet elinkeinorakenteen monipuolistamisesta, yritysten perustamisesta ja kehittämisestä sekä työpaikkojen lisäämisestä toteutuivat hyvin. Yritystukia suositellaan jatkossakin keskeiseksi maaseudun kehittämisen välineeksi. Lisäksi arviointi korostaa tarvetta suunnitella politiikkavälineitä talouden rakenteita uudistavaan suuntaan ja räätälöidä tutkimus-, koulutus- ja innovaatiotoimia eri maaseutualueiden tarpeisiin. Myös vahvempaa panostusta maaseudun osaavan työvoiman turvaamiseen suositellaan, koska osassa maatiloja ja muita maaseudun yrityksiä elinkeinotoiminnan kehittäminen ja yrityksen laajentaminen tyrehtyy osaavan työvoiman puutteeseen. Köyhyyden vähentämiseen tähtäävät toimet ovat olleet oikeansuuntaisia: maaseudun köyhyysaste on laskenut suhteessa kaupunkeihin. Arvioinnissa suositellaan, että jatkossa keskitytään entistä enemmän koetun hyvinvoinnin parantamiseen, sillä kehittämishankkeilla voidaan lisätä palvelujen saavutettavuutta ja vahvistaa yhteisöllisyyttä. Jälkiarviointi kattaa 1 653 miljoonan euron julkisen tuen. Maatalouden investointitukea on myönnetty noin 555 miljoonaa euroa, yritysrahoitusta noin 452 miljoonaa euroa ja kehittämishakkeisiin noin 646 miljoonaa euroa. Yritysrahoituksessa edellytetään myös yksityistä rahoitusosuutta. Leader-toiminnan eli paikallisen kehittämisen julkisesta rahoituksesta 20 prosenttia kuntarahoitusta. Kehittämishankkeissa on tehty merkittävä määrä talkootyötä – yli 3, 75 miljoonaa tuntia eli noin 518 000 työpäivää, joista Leader-hankkeiden osuus oli 90 prosenttia. Arvioinnissa esitetään myös suosituksia tulevaisuuden politiikkatoimista. Arvioinnissa tarkasteltiin yritys- ja hanketukien vaikutuksia pienyritysten monipuolistamiseen, perustamiseen ja kehittämiseen sekä työpaikkojen luomiseen. Lisäksi arvioitiin paikallisen kehittämisen (Leader), tieto- ja viestintäteknologian saavutettavuuden ja laadun parantamisen tavoitteita. Arvioinnin toteuttivat Luonnonvarakeskus ja Itä-Suomen yliopisto. Tutustu tarkemmin analyysiin Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014–2020 toimenpiteiden aluetalous- ja työllisyysvaikutuksista Linkki toiselle sivustolle Lisätiedot: Sanna Sihvola maaseudun kehittämisyksikön päällikkö Puh. 029 5162264 sanna.sihvola(at)gov.fi Eero Pehkonen Neuvotteleva virkamies, arviointi Puh. +358 29 5162217 eero.pehkonen(at)gov.fi Hilkka Vihinen Tutkimusprofessori, arvioinnin toteutus Puh. 295326633 hilkka.vihinen(at)luke.fi
Täydennä osaamistasi Kestävyysosaajakoulutuksella 24.2.2026 Ilmastonmuutos, kiertotalous ja luonnon monimuotoisuuden vaaliminen ovat globaaleja megatrendejä, jotka vaikuttavat jokaisen ihmisen tulevaisuuteen. Yhteiskunnan tulee pyrkiä yhä kestävämpiin ja vastuullisempiin tekoihin, huomioiden sosiaalinen kestävyys, talouden kehityssuunnat ja luonnonvarojen rajallisuus. Nyt voit täydentää osaamistasi kouluttautumalla kestävän kehityksen osaajaksi ja olla osa muutosta. Hämeen ammattikorkeakoulu tarjoaa Kestävyysosaajakoulutuksen avoimen ammattikorkeakoulun opintoina. Koulutus sopii hyvin sekä viljelijöille että asiantuntija- ja neuvontatyötä tekeville, jotka haluavat syventää osaamistaan kestävän kehityksen periaatteista ja vaikuttaa työssään ilmastonmuutoksen hillintään, kiertotalouteen ja luonnon monimuotoisuuden tukemiseen. Koulutus sisältää viisi opintojaksoa kestävyyden eri näkökulmista, ja on laajuudeltaan 30 opintopistettä. Voit opiskella omaan tahtiin verkko-opintoina ja aloittaa vaikka heti. Koulutuksen sisältö:Kestävä kehitys.nyt! 2 opKulttuurinen ja sosiaalinen kestävyys 10 opKestävän kehityksen projekti 3 opLuontoinnovaatiot 13 opKäytkö luonnon päälle? Perustiedot luonnon monimuotoisuudesta 2 op Koulutus on avoin kaikille kestävyysteemoista kiinnostuneille ja se sopii hyvin täydentämään muuta, paitsi luonnonvara-alan myös muiden alojen, osaamista. Ilmoittautuminen päättyy 31.5.2026 ja opintojen tulee olla valmiit marraskuun loppuun mennessä. Koulutuksen hinta on 450 € (15 € / op). Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan HAMKin sivuilla.
Kalainnovaatioviikko avasi uusia näkökulmia ja vahvisti yhteistyötä 20.2.2026 Flavoria Innovation Festivalin yhteydessä järjestetty Kalainnovaatioviikko kokosi viime vuonna yritykset ja opiskelijat tarkastelemaan kala-alan ajankohtaisia haasteita. Yhteistyön kautta teemaviikon tapahtumaan on saatu mukaan alan suuria toimijoita, mikä on vahvistanut käsitystä siitä, että alalla on todellinen tarve uusille ratkaisuille ja innovaatioille, esimerkiksi kalan kulutuksen lisäämiseksi. Tapahtuma järjestettiin nyt neljättä kertaa, mutta viimevuotinen toteutus poikkesi aiemmista. Laajan ruokaketjun sijaan huomio kohdistettiin nyt yhteen, tarkasti rajattuun sektoriin – kala-alaan. Ravitsemus- ja ruokatutkimuskeskuksen (NuFO) projektikoordinaattori Emma Sivulan mukaan Kalainnovaatioviikon ydin on tuoda yhteen yritysten todelliset kehittämiskohteet ja monialaiset opiskelijatiimit. ”Yritykset tuovat mukanaan pitkän työkokemuksen ja syvällisen alan tuntemuksen, kun taas opiskelijat lähestyvät ongelmia tuorein, usein yllättävin näkökulmin”, Sivula kertoo. NuFon projektikoordinaattori Sini Laikolan mukaan yritysten ja opiskelijoiden yhteistyöllä syntyy uudenlaisia ratkaisuja. ”Kun yhteen saadaan yritykset, jotka ovat pitkään toimineet kala-alan ytimessä, ja opiskelijat, joilla ei välttämättä ole lainkaan aiempaa kosketusta alaan, syntyy ratkaisuja, joita alan toimijat eivät itse tulisi ajatelleeksi.” Viikko rakentui tiiviiksi viiden päivän kokonaisuudeksi, jossa korostuivat ryhmätyö, ideointi ja käytännön ongelmanratkaisu. Opiskelijoille se oli myös opintojakso, josta sai opintopisteitä. Palautteessa toistuu kokemus siitä, että intensiivinen ja vuorovaikutteinen toteutus koetaan poikkeuksellisen opettavaiseksi. ”Opiskelijat ovat kertoneet oppivansa viikon aikana jopa enemmän kuin monilla pidemmillä kursseilla”, toteaa NuFon tutkimuskoordinaattori Anni Kerttula. Yksi viikon tavoitteista oli osoittaa, ettei ruokaketjun tai kala-alan kehittäminen ole vain elintarviketieteilijöiden tehtävä. Mukana työskentelee esimerkiksi markkinoinnin, kielten ja muiden alojen opiskelijoita, mikä avaa näkymää siihen, kuinka laaja osaamiskirjo kestävien ratkaisujen rakentamiseen tarvitaan. Kala-alan teema yllätti opiskelijat myönteisesti Kala-alan valinta teemaksi toi kuitenkin omat haasteensa. Tapahtuman järjestäjät kertovat, että opiskelijoiden rekrytoinnissa näkyi teeman vieraus: kynnys osallistua oli aiempia vuosia korkeampi. ”Epäilemme, että kala-ala tuntui monelle niin etäiseltä, etteivät kaikki uskaltaneet lähteä mukaan”, Kerttula sanoo. Ne, jotka lähtivät, olivat kuitenkin usein positiivisesti yllättyneitä. Projektiryhmän edustajien mukaan moni koki aluksi, ettei oma osaaminen liittyisi kala-alan kehittämiseen, mutta käsitys muuttui nopeasti, kun monialaisuuden merkitys avattiin. “Työskentely opiskelijoiden kanssa oli erittäin innostavaa! He katsoivat käsillä olevaa haastetta eri näkökulmasta, laatikon ulkopuolelta, mikä antoi tuoretta kulmaa antaen kimmokkeita uusille mahdollisuuksille.” Ari Hietanen, Tuotekehitys- ja laatupäällikkö, Kalavapriikki Oy Kalainnovaatioviikko kokosi viime vuonna yritykset ja opiskelijat keskustelemaan kala-alan ajankohtaisista haasteista. Tapahtuma sisälsi myös käytännönläheisiä oheisohjelmia. Opiskelijat pääsivät seuraamaan kalan käsittelyä ja tutustumaan uusiin tapoihin hyödyntää kalaa ruoanlaitossa. Catch the Future -seminaarin yhteydessä opiskelijat pääsivät maistamaan ammattikokin valmistamia innovatiivisia kalaruokia, ja osa opiskelijoista kertoi jopa muuttaneensa omaa suhtautumistaan kalaan. Pitkällä aikavälillä mallin nähdään hyödyttävän sekä yrityksiä että opiskelijoita. Yritykset saavat käyttöönsä tuoreita ideoita ja näkökulmia, ja kala-ala voi rakentaa myönteistä mielikuvaa nuorten keskuudessa. Teksti: Bertills & JungArtikkeli on osa innovaatio-ohjelmien uutiskirjettä. Voit tilata uutiskirjeen tästä linkistä! Lisätietoa: Ravitsemus- ja ruokatutkimuskeskuksen projektikoordinaattori Sini Laikola, Turun yliopistosini.laikola@utu.fi
Kalankasvatuksen ympäristövaikutuksia arvioidaan uusilla menetelmillä – tavoitteena kestävä kasvu merialueilla 20.2.2026 Suomen vesiviljelystrategian tavoitteena on kasvattaa kotimaisen kalan tuotantoa merkittävästi – jopa kolminkertaiseksi. Merialueilla tuotantoa voidaan lisätä merkittävästi, kunhan ympäristövaikutukset ja merialueiden muu käyttö huomioidaan. Vesiviljelyn kehittämisohjelma on tuonut yhteensovittamiseen uusia menetelmiä ja tietoa kasvatuksen ympäristövaikutuksista. Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkija Markus Kankaisen mukaan sijainninohjaussuunnitelman tavoitteena on löytää parhaat paikat kalankasvatukselle merellä. ”Tarkoituksena on määritellä kalankasvatukselle parhaat sijainnit merialueella ja ohjata uusi tuotanto tällaisille alueille”, Kankainen kertoo. Kun samoilla merialueilla on useita toimijoita ja monenlaisia tavoitteita, kokonaisuutta on tarkasteltava laajasti. ”Tilaa riittää kaikille, kun suunnittelu tehdään yhteensovittaen.” Luonnonvarakeskuksen tutkija Markus Kankaisen mukaan sijainninohjaussuunnitelman tavoitteena on löytää parhaat paikat kalankasvatukselle merellä. Sijainnilla on ratkaiseva merkitys Kalankasvatuksen ympäristövaikutuksissa tärkein yksittäinen tekijä on sijainti. Hyvät virtausolosuhteet vähentävät paikallista kuormitusta. ”Sijainti ratkaisee pitkälti vaikutusten laajuuden: mitä avoimempi, syvempi ja virtaamiltaan parempi vesialue on, sitä vähemmän syntyy rehevöittävää kuormitusta”, Kankainen selittää. Luke ja Suomen ympäristökeskus (Syke) hyödyntävät mallinnusta, jotta uusia kalankasvatuslaitoksia voidaan ohjata alueille, joilla rehevöitymisvaikutus jää mahdollisimman vähäiseksi ja ja jotka eivät ole kuormitukselle herkkiä. Aiemmin tutkimusnäyttöä merialueiden kalankasvatuksen paikallisista vaikutuksista on ollut niukasti. ”Verrattain vähän on ollut tietoa siitä, kuinka paljon kalankasvatuslaitokset todellisuudessa vaikuttavat alueen veden laatuun, kuten levien määrään”, Kankainen toteaa. Vuonna 2025 Luke ja Syke toteuttivat laajan kenttätutkimuksen Saaristomerellä, Ahvenanmaalla ja Selkämerellä. Tutkimuksessa hyödynnettiin uusia mittausmenetelmiä, kuten optisia sensoreita ja veneestä tehtävää liikkuvaa mittausta. Työ rahoitettiin Vesiviljelyn kehittämisohjelmasta. ”Voimme mitata vettä jopa silloin, kun vene kulkee 20 solmun nopeudella, saaden samalla mittausdataa sekunnin välein”, Kankainen kuvaa. Alustavien tulosten mukaan tarkastelluilla kalankasvatuslaitoksilla ei havaittu selkeää paikallista tai alueellista rehevöittävää vaikutusta. Havainnot viittaavat siihen, että laitosten ravinnekuormitus on olosuhteisiin nähden vähäinen ja sekoittuu tehokkaasti ympäröivään vesimassaan. Tietoa päätöksenteon tueksi Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa luotettavaa tietoa, jotta ympäristölupapäätökset voidaan tehdä oikeasuhtaisesti ja kestävällä tavalla. ”On tärkeää, että päätökset perustuvat tutkittuun tietoon, erityisesti ympäristölupien osalta”, Kankainen painottaa. Kehittämistyössä on siirrytty yhä enemmän käytännön soveltamiseen. ”Emme enää pelkästään kehitä menetelmiä, vaan olemme siirtyneet niiden aktiiviseen hyödyntämiseen.” Menetelmiä käytetään jo muun muassa Kalavaltio-hankkeessa, jossa haetaan kalankasvatuksen ympäristölupia valtion vesialueille sekä Vesiviljelyn kehittämisohjelman Upscale-osiossa, jossa arvioidaan mahdollisuuksia lisätä tuotantomääriä nykyisillä, olosuhteiltaan hyvillä laitoksilla. Kankaisen mukaan kalankasvatuksella on tulevaisuudessa merkittävä rooli kestävän ruokajärjestelmän kokonaisuudessa. ”Pitäisin sitä tärkeänä, jopa välttämättömänä. Merialueet ovat edelleen suurelta osin hyödyntämätön resurssi ruokatuotannossa, kun maapinta-ala alkaa käydä vähiin.” Hänen mukaansa kalankasvatus on myös erittäin resurssitehokas tuotantomuoto verrattuna moniin muihin vaihtoehtoihin. ”Kalankasvatus on monella tapaa tehokasta ja resurssiviisasta tuotantoa”, Kankainen tiivistää. Teksti: Bertills & JungArtikkeli on osa innovaatio-ohjelmien uutiskirjettä. Voit tilata uutiskirjeen tästä linkistä! Lisätietoa: Tutkija Markus Kankainen, Luonnonvarakeskus, markus.kankainen@luke.fi
Kalan lajittelu murroksessa – sääntely, markkinat ja kalan hyvinvointi vauhdittavat kehitystä 19.2.2026 Kalan lajittelu on kalataloudessa paljon puhuttu aihe. Viime aikoina se on kuitenkin noussut poikkeuksellisen näkyväksi kehityskohteeksi. Aiheen taustalla vaikuttavat EU-sääntelyn muutokset, markkinoiden kasvavat vaatimukset sekä tarve parantaa sekä resurssitehokkuutta että kalan hyvinvointia. Kalatalouden innovaatio -ohjelmissa tarkastellaan nyt lajittelun nykytilaa ja sitä, mihin kehittämistoimet kannattaa kohdentaa. Teema on ajankohtainen Kalastuksen kehittämisohjelmassa (KaKe), jossa kalanlajittelun nykytilaa ja kehittämistarpeita arvioidaan osana pyydys- ja kalastusteknologian kehittämistyötä. Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkija Ella Hellström kiteyttää tilanteen ytimekkäästi.– Kalan lajittelu on aiheena aina ajankohtainen. Lajittelua voidaan tarkastella monesta näkökulmasta. Toisinaan painopiste on lajintunnistuksessa, toisinaan kokolajittelussa. Tarpeet vaihtelevat myös kalastusmuotojen mukaan: rannikon ja sisävesien käytännöt sekä haasteet voivat olla hyvin erilaisia. Yksi keskeinen syy lajittelun ajankohtaisuuteen liittyy Euroopan yhteiseen kalatalouspolitiikkaan (YKP) ja sen sääntömuutoksiin. Hellströmin mukaan lajintunnistuksen merkitys kasvaa, koska saalisraportoinnilta vaaditaan entistä tarkempaa tietoa. Erityisesti esiin nousee niin sanottu MOT-vaatimus (margin of tolerance). – Saalis pitää pystyä tunnistamaan ja kirjaamaan aiempaa tarkemmin, Hellström toteaa. Kalastuspäiväkirjan tietojen ja viranomaisten näytteenoton tulee vastata toisiaan. Käytännössä tämä voi olla haastavaa etenkin sekasaaliissa, jossa samassa nostossa voi olla useita lajeja, joiden saalissuhteet pitäisi pystyä arvioimaan jo vesillä. – Sekasaaliissa tarkkuusvaatimuksen toteuttaminen on kalastajalle vaikeaa, Hellström kuvaa. Luonnonvarakeskuksen tutkija Ella Hellström. Markkinat ohjaavat: koko vaikuttaa hintaan Sääntelyn rinnalla lajittelua vauhdittavat markkinat. Kokolajittelu vaikuttaa suoraan kalan hintaan ja siihen, miten kalaa voidaan hyödyntää jatkojalostuksessa. Kun raaka-aine saadaan eroteltua oikein, myös jalostusarvo voi nousta. – Eri kokoluokista saa eri hinnan, Hellström muistuttaa. Hellström nostaa esiin erityisesti mätimuikun, jossa lajittelulla on selkeä taloudellinen vaikutus. – Naaraskalat, joissa on mätiä, ovat huomattavasti arvokkaampia kuin koiraat. Mätikalojen tunnistamisella on siis ratkaiseva merkitys. Lajittelun merkitys korostuu ketjun molemmissa päissä. Kalastuksessa lajittelu voi liittyä esimerkiksi sääntelyyn. Tietyn kokoiset tai tietyt lajit on vapautettava heti, jos kyse on kalasta, jota ei saa ottaa haltuun. Jalostuksessa taas raaka-aineen laatu ja tasaisuus vaikuttavat suoraan prosessin tehokkuuteen. – Resurssitehokkuus riippuu siitä, millaista kalaa tulee sisään, Hellström toteaa. Erityisesti sekasaaliit aiheuttavat haasteita, sillä käsin tehtävä lajittelu on monimutkaista ja aikaa vievää. Vähemmän käsittelyä – parempi kalan hyvinvointi Lajitteluratkaisujen kehittäminen liittyy myös kalan hyvinvointiin. Jos kalaa ei tarvitse nostaa vedestä tai käsitellä turhaan, yksilön kokema stressi ja mahdolliset vahingot vähenevät. Hellström nostaa esiin erityisesti pyydystekniset ratkaisut ja tarpeen tehdä lajittelu mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. – Mitä vähemmän vapautukseen menevää kalaa käsitellään veden pinnan yläpuolella sitä parempi. Kentällä syntyy myös käytännönläheisiä innovaatioita. Kalastajat ovat kehittäneet esimerkiksi lajittelusäleikköjä, joiden avulla osa saaliista voidaan vapauttaa nopeasti takaisin veteen ja vain hyödynnettävä osa saaliista nostetaan ylös. Lajittelu on nykyisin usein työvoimavaltaista, ja siksi tehokkaammat ratkaisut voivat tuoda säästöjä. Investointien kannattavuus riippuu kuitenkin volyymista ja toimintaympäristöstä. – Takaisinmaksuaika on tässä olennainen kysymys, Hellström painottaa. Kalatalouden innovaatio -ohjelmien selvitystyön tavoitteena on tuottaa päättäjille ja toimijoille ajantasaista tietoa siitä, missä mennään ja mitä kannattaa kehittää. Samalla tieto voi auttaa myös kalastajia näkemään, millaisia ratkaisuja on jo olemassa Suomessa ja muualla. – Ei tarvitse keksiä pyörää uudelleen, Hellström tiivistää. Kalanlajittelun nykytila ja kehitystarpeet Suomessa -selvitys valmistuu ja julkaistaan lähiaikoina. Selvityksen tavoitteena on muodostaa ajantasainen kokonaiskuva kalanlajittelun nykytilasta Suomessa sekä tunnistaa tarpeita alan toimintaedellytysten vahvistamiseksi. Selvitys toteutetaan osana Kalastuksen kehittämisohjelmaa (KaKe), jonka päätavoitteena on parantaa kotimaisen kalastuksen kannattavuutta kestävällä tavalla ja lisätä luonnonkalan tarjontaa kuluttajille sekä jalostukseen. Työ kuuluu Pyydys- ja kalastusteknologian kehitys -työpakettiin, ja se rahoitetaan Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston (EMKVR) varoin. Teksti: Bertills & JungArtikkeli on osa innovaatio-ohjelmien uutiskirjettä. Voit tilata uutiskirjeen tästä linkistä! Lisätietoa: Tutkija Ella Hellström, ella.hellstrom@luke.fi
