Vaikuta kotimaisen maatalousteknologian tulevaisuuteen: Kysely raskaiden droonien tarpeesta

Hyvä maatalousyrittäjä ja alan ammattilainen,

Maatalouden kannattavuuspaineet, tuotantopanosten korkeat hinnat ja haastavat sääolosuhteet vaativat uudenlaisia ratkaisuja. Mitä jos täsmälannoituksen tai ruiskutuksen voisi tehdä säästä riippumatta – täysin ilman maaperän tiivistymistä ja traktorin ajouratappioita?

Olemme kehittämässä kotimaista, raskaisiin maatalousdrooneihin (ns. lentäviin traktoreihin) perustuvaa laite-ekosysteemiä sekä digitaalista tilausalustaa, joka yhdistää viljelijät ja urakoitsijat vaivattomasti.

Ennen kuin viemme teknologian pelloille, haluamme kuulla suoraan sinulta: millaisille työkaluille ja palveluille on oikeasti tarvetta?

Kartoitamme tällä lyhyellä kyselyllä:

  • Mitkä ovat toimintasi suurimmat pullonkaulat tällä hetkellä.
  • Mihin tehtäviin raskaat droonit toisivat suurimman avun.
  • Millaisilla ehdoilla tai urakointihinnoilla uusi teknologia olisi tilallesi kannattava investointi.

Klikkaa tästä ja vastaa kyselyyn

Vastaaminen vie vain noin 5 minuuttia. Pyydämme ystävällisesti jättämään vastauksesi viimeistään 9. toukokuuta 2026 klo 23.59.

Kysely on täysin anonyymi, ja antamasi vastaukset auttavat meitä rakentamaan työkaluja, jotka aidosti palvelevat suomalaista maataloutta. Tietosuojaselosteemme on luettavissa osoitteessa tirppa.fi/privacy.html.

Jos olet kiinnostunut kuulemaan ensimmäisten joukossa testivaiheen alkamisesta, voit halutessasi jättää yhteystietosi lomakkeen lopussa.

Kiitos arvokkaasta ajastasi ja näkemyksistäsi!

Ystävällisin terveisin,

Samuli Räty-Mattila
Toimitusjohtaja
Tirppa Solutions Oy
tirppa.fi

Kalaleaderien arviointi tuo esiin onnistumisia ja epävarmuutta

Kalaleader-toiminnalla on ollut merkittävä aluetalousvaikutus. Toteutetun välirvioinnin mukaan kalaleaderien neuvonnan kautta on mahdollistettu yli 7,3 miljoonan euron investoinnit kalatalouteen. Neuvonnan etujen lisäksi kalaleaderit olivat suoraan rahoittaneet helmikuuhun 2026 mennessä yhteensä 164 hanketta, noin 5 miljoonalla eurolla.

Kalaleaderien väliarvioinnilla haettiin tietoa toiminnan vaikutuksista ohjelmakauden puoliväliin mennessä. Arvioinnin toteutti NordEval Oy tammi–huhtikuussa 2026.

Arvioinnin kyselyihin vastasi kattava joukko: tuensaaja- ja neuvontakyselyyn vastasi yhteensä 112 henkilöä, ja sidosryhmäkyselyyn noin 100 vastaajaa. Lisäksi arviointia syvennettiin kalaleader-ryhmien ryhmähaastatteluilla ja asiantuntijoiden haastatteluilla.

Kalaleader-aktivaattoreiden tarjoama neuvonta on keskeinen onnistumistekijä, osoittaa arviointi. Valtaosa kyselyyn vastanneista arvioi, että hanke ei olisi toteutunut ilman Kalaleader-aktivaatorin tukea tai olisi toteutunut selvästi pienempänä. Aktivaattorien neuvonta on vaikuttanut merkittävästi myös hankkeiden sisältöön, laatuun ja laajuuteen.

Arvioinnin mukaan Kalaleader-toiminnan keskeinen lisäarvo on sen paikallisuus. Se tuo rahoituksen, neuvonnan ja kehittämistyön lähelle toimijoita. Kalaleader-rahoitus ja neuvonta mahdollistavat myös pienten toimijoiden ja hankkeiden toteutumisen, sellaisten jotka eivät kokonsa puolesta menestyisi kansallisissa rahoituskilpailuissa.

Nykyinen Kalaleaderien rahotus ja EU-ohjelmakausi päättyvät vuoden 2027 loppuun. Euroopan laajuudella niin Maaseutu-leaderin kuin kalaleaderinkin jatko ja toiminnan laajuus on erittäin epävarmaa. Myös väliarvioinnissa nousee esiin huoli tulevasta ohjelmakaudesta. Vaikka Kalaleader-toiminnan vaikuttavuus on selkeästi osoitettavissa, toiminnan jatkuvuus ja resursointi on vaakalaudalla.

Kalaleader-toiminnan 2021–2027 väliarviointi_20260430
Kalaleader-toiminnan 2021–2027 väliarviointi, ote PowerPoint-esityisestä. NordEval Oy

Kalasatamien kehittämiseen yli 1,2 M€

11 kalasatamaa sai kevään aikana järjestetyssä julkisten kalasatamien rahoitushaussa investointitukea lähes miljoona euroa. Yhdessä kuntien ja kaupunkien panostusten kanssa investoinnit ylittävät 1,2 miljoonaa euroa.

Suurin yksittäinen kehityskohde on tällä rahoituskierroksella ollut Uudenkaupungin Suukarin kalasatama, jossa käynnistyy 300 000 euron hanke erityisesti rannikkokalastuksen kehittämiseen.

Suuria kehittämis- ja investointihankkeita käynnistyy paljon myös itäisessä Suomessa. Hirvensalmen Kissakoskella kehitetään edelleen vuonna -20 käynnistynyttä kalasatamatoimintaa noin 227 000 eurolla. Pielaveden Säviän kalasatamaa ja Kiteellä Kesälahden kalasatamaa kohennetaan kumpaakin noin 200 000 euron potilla.

Pienin myönnetyt tuki oli Lumijoen Varjakan kalasataman kehittämisen 4300 euron investointiin.

Haussa hylättyjä hakemuksia oli seitsemän, joista suurimpana aiemmin julkaistu Siltaharjun kalasataman uusiminen. Osa rahoitusta vaille jääneistä hankkeista on ohjautumassa paikallisen kehittämisen eli Kalaleadereiden rahoituksen piiriin. Osa jää odottamaan seuraavaa hakukierrosta joko sellaisenaan tai suunnitellaan uusiksi.

– Kalaleader-rahoitus on tarkoitettu ja mitoitettu erityisesti kalaleaderin strategian edistämiseen, ei siis välttämättömiin kalasatamien kehittämiseen. On muistettava että osa kalasatamista ei kuulu minkään kalaleaderin alueeseen, ja osa kalaleadereista on linjannut jo kauden alussa että investointeja ei tueta. Leader-tukien varaan nojaaminen eriarvoistaa myös kalasatamien välistä kohtelua, pohtii Itä-Suomen kalaleaderin aktivaattori Tea Nousiainen.

Uusi hakukierros syksylle mahdollinen

Elinvoimakeskukset ovat arvioineet, että on mahdollista että kalasatamahaku uusitaan vielä tämän vuoden aikana. Tätä puoltaa se, että hakemuksista päätellen kunnilla on tälle vuodelle varattuna määrärahoja kalasatamainvestointien omarahoitusosuuksiin. Haun avaamisesta päättää maa- ja metsätalousministeriö.
Hauissa avustaneiden aktivaattoreiden tietojen mukaan uudellekin rahoituskierrokselle tulisi tunkua, sillä osa valmistelussa olleista hankeaihioista ei valmistunut ajoissa kevään hakuun.

– Haun kanssa tulee varmasti kiire, pohtii aktivaattori Mika Halttu. Varsinainen hakuaika oli tällä kierroksella 2,5 kuukautta, ja ensimmäinen tukipäätös valmistui 5 kuukauden päästä haun avaamisesta. Samalla logiikalla haku pitäisi avata kesäkuussa, jotta päätöksiä saataisiin tämän vuoden puolella. Lyhyemmälläkin hakuajalla pitäisi vielä huomioida investointien lakisääteinen kilpailutus.

Alla olevassa luettelossa on mainittu kaikki rahoitusta saaneet. Esitetty summa on hankkeen kokonaisarvo. Linkitys hankkeesta johtaa hankkeen lisätietoihin.

Haku Innovaatiotorille nyt auki – ratkaisut ja keksinnöt esiin

Onko hankkeessanne kehitetty uusi ratkaisu maa-, metsä- tai puutarhatalouteen? Haluatteko tehdä kehitystyön näkyväksi ja keskustella innovaatiosta yrittäjien ja kehittäjien kanssa?

Innovaatiotori järjestetään MaatalousKonemessuilla Helsingissä 8.–10.10.2026, ja mukaan haetaan nyt innovaatioita kehittäviä hankkeita sekä uusia ratkaisuja esitteleviä toimijoita.

Etsimme Innovaatiotorille

  • eurooppalaisen innovaatiokumppanuuden (EIP) hankkeita,
  • maa-, metsä- ja puutarhatalouden innovaatio- ja teknologiahankkeita,
  • muuta innovatiivista toimintaa tai innovaatioiden syntymistä tukevaa toimintaa,
  • kansainvälisiä toimijoita, joiden ratkaisut sopivat Suomen toimintaympäristöön.

Tavoitteena on tuoda esiin uusia ideoita, käytännön ratkaisuja ja kehitystyötä, jotka vievät maa-, metsä- ja puutarhataloutta eteenpäin.

Uusimmat ideat, teknologiat ja ihmiset kohtaavat

Innovaatiotori tarjoaa hankkeille mahdollisuuden:

  • tehdä kehitystyötä näkyväksi
  • kohdata yrittäjiä ja muita alan ammattilaisia
  • saada palautetta, uusia ideoita ja näkökulmia
  • verkostoitua muiden kehittäjien kanssa
Vuoden 2024 Innovaatiotorilla Matti Kilpeläinen Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulusta esitteli öljyhampun sivuvirroista tehtyjä vähähiilisen rakentamisen tuotteita.

Hae mukaan

Hakuaika on avoinna 11.8.2026 asti. Osallistuminen on hankkeille maksutonta. Matka-, majoitus- ja omien materiaalien kustannukset jäävät osallistujien katettavaksi.

Hae mukaan täyttämällä hakulomake: Innovaatiotori 2026

Innovaatiotorin järjestävät Maaseutuverkosto ja AgriHubi.

Lisätietoja: Tuija Kallio, verkostokoordinaattori, Maaseutuverkosto, tuija.kallio(at)maaseutu.fi

Maatalouden perusteiden osaajakoulutuksesta vahva pohja alalla työskentelyyn ja tilanpidon aloittamiseen

Suunnitteletteko sukupolvenvaihdosta tai haetko nuoren viljelijän aloitustukea, ja tarvitset siihen alan koulutuksen? Työskenteletkö maatalouden parissa tai oletko kiinnostunut siitä ja haluaisit vahvan osaamispohjan maatalouteen? Tämä osaajakoulutus on sinulle!

Maatalouden perusteiden osaajakoulutus alkaa Hämeen ammattikorkeakoulun järjestämänä jälleen syksyllä. Koulutuksen laajuus on 30 opintopistettä ja se sisältää 15 opintopistettä taloudellista koulutusta, mikä on edellytys nuoren viljelijän aloitustuen saamiselle ja sukupolvenvaihdokseen. Talousosaamisen lisäksi osaajakoulutus sisältää kasvituotannon ja maatalousteknologian opintoja. Osaajakoulutus sopii lähtötasosta riippumatta kaikille alasta kiinnostuneille.

Osaajakoulutus suoritetaan pääosin itsenäisesti verkko-opintoina, joten opinnot on mahdollista sovittaa työ- ja perhe-elämään. Koulutuksessa on muutama lähipäivä HAMK Mustialan kampuksella ja opetus- ja tutkimusmaatilalla. Lähipäivissä opiskelijat pääsevät soveltamaan opittua käytäntöön, ja ne ovat saaneet paljon kiitosta osaajakoulutuksen aiemmilta opiskelijoilta.

Koulutuksen aloitus on 27.-28.8.2026 HAMK Mustialan kampuksella. Opinnot tulee suorittaa 31.7.2027 mennessä. Mikäli hakeudut tämän jälkeen agrologiopintojen pariin, osaajakoulutuksen opinnot voi hyväksi lukea tutkintoon.

Maatalouden perusteiden osaajakoulutus sisältää seuraavat opintojaksot:

  • Maatalousteknologia (4 op)
  • Kasvintuotanto (3 op)
  • Kasvintuotanto ilmastonmuutoksessa (2 op)
  • Kasvit ja kasvinravitsemus (6 op)
  • Maatilan talouden suunnittelu (4 op)
  • Maatilan talousjohtaminen (6 op)
  • Muutosjohtaminen (3 op)
  • Työnantajana toimiminen (2 op)

Lisätiedot Maatalouden perusteiden osaajakoulutuksesta HAMKin sivulla.
Ilmoittaudu mukaan 12.8.2026 mennessä.

Kaikkien korkeakoulujen avoimia opintoja voit selata opin.fi-sivustolla.

Ruokamessut 2026 tarjosi kohtaamisia, keskusteluja ja tulevaisuuden tekijöitä

Ruokamessut 2026 tarjosi kohtaamisia, keskusteluja ja tulevaisuuden tekijöitä

Arvion mukaan EU:n maatalous- ja maaseuturahoituksen osastolla vieraili viikonlopun aikana yli tuhat ihmistä. Lisäksi näytöskeittiötä sekä paneelikeskustelua seurasi noin 250 kiinnostunutta. Yhteensä Ruokamessut keräsi yhdessä Lemmikki- ja Lapsimessujen kanssa yli 62 000 kävijää. Messuilla liikkui runsaasti etenkin lapsiperheitä sekä ruoka- ja elintarvikealan ammattilaisia.

– Ruokamessujen viikonloppu osoitti konkreettisesti, kuinka suuri kiinnostus suomalaista ruokaa ja sen tulevaisuutta kohtaan on Helsingissä sekä maaseutualueilla. EU:n maatalous- ja maaseuturahoituksen osastolla vierailleet olivat kiinnostuneita ja uteliaita ruuantuotannosta ja sen merkityksestä. Lisäksi onnistuimme tavoittamaan täysin uusia kohderyhmiä osastollamme, toteaa maa- ja metsätalousministeriön erityisasiantuntija Meri Kiikkala.

Nuorten viljelijöiden merkitys esillä osastolla

EU:n maatalous- ja maaseuturahoituksen osaston päätavoitteena oli nostaa esiin nuorten viljelijöiden merkitys suomalaiselle ruoantuotannolle sekä rahoituksen rooli alan uudistumisessa ja jatkuvuudessa. Teema herätti kiinnostusta: osastolla riitti kävijöitä koko viikonlopun ajan, ja keskusteluja käytiin paljon. Lyhyiden kohtaamisten lisäksi useat alasta kiinnostuneet saivat asiantuntevaa opastusta ja vinkkejä haaveidensa toteuttamiseen.

Elämyksellisyys toi viestin lähelle vierailijoita. Onnenpyörä houkutteli pysähtymään, ja VR-lasien avulla messuväki pääsi vierailemaan Poukarin maitotilalla. Etenkin monelle lapselle kohtaaminen lehmän kanssa – vaikkakin virtuaalisesti – oli ensimmäinen laatuaan ja selvästi mieleenpainuva kokemus.

Osastolla päivystivät asiantuntijoiden lisäksi nuoret viljelijät Markus Suutari ja Matilda Heino. He toivat maatalouden arjen ja alan tulevaisuuden näkymät konkreettisiksi ja kumosivat monia ennakkoluuloja.

– On kuitenkin tärkeää muistaa, että maatalous kaipaa rinnalleen sen elävän ja mahdollisuuksia tarjoavan maaseudun, totesi Matilda Heino Ruokamessujen keskustelussa juontaja Vappu Pimiän kanssa.

Matilda kertoi, miten yllättävä uuden alan valtaus ja maatilan ostaminen sattuivat hänen kohdalleen, ja Markus korosti muun muassa laajan verkoston vahvuutta alalla. Maatilayrittäminen vaatii tietenkin myös vankkaa liiketoimintaosaamista, onneksi siihenkin on työkaluja ja oppia tarjolla EU:n maatalous- ja maaseuturahoituksen avulla.

Paneeli ja näytöskeittiö kokosivat kiinnostuneet ruokaketjun kysymysten äärelle

Lauantaina järjestetty paneelikeskustelu Kuka päättää mitä Suomi syö? kokosi yhteen eri näkökulmia ruoantuotannon tulevaisuudesta ja siitä, kuka loppukädessä päättää, mitä kuluttaja syö. Keskustelussa olivat mukana maa- ja metsätalousministeriön osastopäällikkö Minna-Mari Kaila, luomuviljelijä Markus Suutari, Munax Oy:n Matti Nyfors sekä ravintoloitsija Henri Alén. Aihe todettiin keskustelussa haastavaksi sekä moniulotteiseksi, mutta ratkaisuja löydettiin muun muassa yhteistyöstä sekä neuvotteluista, joita on tarpeen tehdä ruokaketjun jokaisessa osassa.

Samana päivänä näytöskeittiössä Vappu Pimiä kokkasi yhdessä Matildan ja Markuksen kanssa. Kolmikko keräsi runsaasti kiinnostuneita seuraamaan keskustelua. Samalla keskusteltiin maanviljelijän arjesta, alan mahdollisuuksista sekä siitä, miten rahoitus tukee sekä maatalouden että laajemmin maaseudun kehittämistä. Keskustelu teki näkyväksi mm. sen, että ruoantuotanto on tärkeä osa huoltovarmuutta, rahoitus mahdollistaa yritysten kehittämisen ja alan tulevaisuuden kannalta myös elinvoimainen maaseutu on keskeisessä roolissa.

Messuviikonloppu vahvisti kampanjaviestin: nuoret viljelijät ovat suomalaisen ruoan turva ja tulevaisuus. EU:n maatalous- ja maaseuturahoitus mahdollistaa alalle pääsyn, investoinnit ja uudistumisen, mutta yhtä tärkeää on se, että maaseutu tarjoaa hyvän arjen edellytykset myös tulevaisuudessa.

Lisätiedot

Meri Kiikkala, etunimi.sukunimi@gov.fi



Tutustu Nuori viljelijä -kampanjaan

Suojakaistoja ei enää vaadita luomupelloille

Suojakaistoja ei enää vaadita luomupelloille

– lannan levitykseen liittyvät säännöt pysyvät

Viljelijätukien perusvaatimuksiin eli ehdollisuuteen kuuluvat suojakaistat, joita jätetään vesistön varrella sijaitsevan pellon reunalle. Vuodesta 2026 alkaen suojakaistavaatimus ei koske enää luomuviljelyä, mutta kaistoja saa ja kannattaa yhä jättää.

Lounais-Suomen elinvoimakeskuksen johtava asiantuntija Mirella Levomäki kertoo, että tänä keväänä luomuviljelijöitä on tullut kysymyksiä suojakaistavaatimuksen poistosta.

Suojakaistat ovat vähintään kolme metriä leveitä kasvipeitteisiä ja muokkaamattomia kaistoja, joita jätetään vesistön varrella sijaitsevien peltolohkojen reunalle. Muokkaamaton kasvipeitteinen suojakaista suojelee vesistöjä pilaantumiselta ja valumilta.

Tukiehdoissa ei enää vaadita suojakaistoja luomupelloille.

– Muutos vaikuttaa lähinnä siten, ettei luomutiloilla vesistön reunalle tarvitse jättää muokkaamatonta kasvipeitteistä kaistaa. Ympäristösyistä kaistoja saa ja kannattaa yhä jättää, mutta niiden puute ei aiheuta ehdollisuuteen seuraamuksia, Levomäki sanoo.

Muista nitraattiasetuksen vaatimukset lannan levityksessä ja varastoinnissa

Ehdollisuuden vaatimus suojakaistoista ei koske enää luomutilojen luomualoja, eikä suojakaistojen puute vaikuta ehdollisuuden kautta luomutilan tukiin. Lannoituksessa ja lannan varastoinnissa pitää kuitenkin huomioida nitraattiasetuksen vaatimukset etäisyyksistä.

– Nitraattiasetus koskee yhä kaikkia viljelijöitä. Lannoitus on kielletty viiden metrin etäisyydeltä vesirajasta.

Lisäksi seuraavan viiden metrin vyöhykkeellä vesistöstä lannan ja orgaanisten lannoitevalmisteiden pintalevitys on kielletty, ellei peltoa muokata vuorokauden kuluessa levityksestä. Muihin nitraattiasetuksen vaatimuksiin voit tutustua valtioneuvoston asetuksesta.

Lisätietoa

Yhteystiedot

Mirella Levomäki, johtava asiantuntija, 0295 022 063, mirella.levomaki@elinvoimakeskus.fi

luomu.lounais-suomi@elinvoimakeskus.fi

valvonta.lounais-suomi@elinvoimakeskus.fi

Tiesitkö, että Suomesta 95 % on maaseutua? Tutustu maaseuturahoitukseen

Tiesitkö, että Suomesta 95 % on maaseutua? Tutustu maaseuturahoitukseen

EU:n maaseuturahoitus varmistaa kotimaisen ruoantuotannon, elinvoimaiset maaseutualueet ja kestävästi hoidetun ympäristön. Näin turvataan kansalaisille ruoka ja viljelijöille kohtuullinen elintaso. Rahoituksella kannustetaan kestäviin ympäristö- ja ilmastotekoihin sekä tehdään maaseudusta entistä viihtyisämpi paikka elää ja yrittää.

EU:n maaseuturahoituksesta hyötyy koko Suomi. Sen avulla on muun muassa rakennettu tuhansia kilometrejä laajakaistaa, luotu uusia työpaikkoja ja harrastusmahdollisuuksia, sekä kehitetty maataloutta ja uusia innovaatioita. Rahoitusta myöntävät elinvoimakeskukset ja Leader-ryhmät.

Mihin kaikkeen rahoitusta voi hakea?

Rahoitusta voi hakea monipuolisesti esimerkiksi maaseudun kehittämiseen ja yrittäjyyteen. Rahoitusta voivat hakea myös viljelijät.

Rahoitusta maaseudun asukkaille

Rahoitusta voi hakea maaseudun kehittämiseen, esimerkiksi toimiin, joilla voit parantaa oman kotiseutusi viihtyisyyttä ja palveluja. Tarvittaisiinko kylälle esimerkiksi kokoontumistilat tai liikuntapaikka? Tällaiseen yhteiseen ja yleiseen käyttöön tulevaan investointiin voi hakea EU:n maatalous- ja maaseuturahoitusta.

Rahoitusta saa myös erilaisiin ympäristön tilaa parantaviin hankkeisiin, jotka liittyvät esimerkiksi energiansäästöön, vesihuoltoon tai luonnon monimuotoisuuteen.

Lue lisää rahoituksesta maaseudun asukkaille.

Tutustu myös maaseudun kehittämishankkeisiin.

Rahoitusta yrityksille

Maaseudun yritysrahoitusta voi saada yritystoiminnan käynnistämiseen, kehittämiseen ja investointeihin.

Yritystoiminnan alkuvaiheessa voit tehdä tuella kokeiluja tai ostaa asiantuntija-apua, jolla kehität esimerkiksi markkinointia tai yrityksesi tuotteita ja palveluja. Voit käyttää tukea myös olemassa olevan yrityksen omistajanvaihdoksen suunnitteluun. Jo toiminnassa oleva yritys voi hankkia tuella asiantuntija-apua tai tehdä investointeja.

Lue lisää maaseudun yritysrahoituksesta.

Tukea ja rahoitusta viljelijöille

Viljelijätukien tarkoituksena on turvata tuotannon kannattavuus ja jatkuvuus.

Lue lisää viljelijöiden tuesta ja rahoituksesta.

Rahoitusta ympäristölle ja ilmastolle

EU:n maaseuturahoituksella voi tehdä erilaisia ympäristö- ja ilmastotekoja. Investointien lisäksi tukea voi saada yhteistyöhankkeisiin, joissa yhdessä etsitään ratkaisuja ilmastonmuutoksen ja luontokadon asettamiin haasteisiin.

Lue lisää ympäristö- ja ilmastohankkeista.

EU:n maaseuturahoitus varmistaa kotimaisen ruoantuotannon, elinvoimaiset maaseutualueet ja kestävästi hoidetun ympäristön.

Leader-toiminta täyttää 30 vuotta

Maaseudun asukkaat, yhteisöt ja kunnat ovat kehittäneet omaa aluettaan EU:n maaseuturahoituksen tuella ja Leader-toiminnalla tänä vuonna jo 30 vuotta. Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen eli Leader-toiminta on valittu koko Euroopan vaikuttavimmaksi.

Leader-toiminnan ytimessä on ajatus oman paikkakunnan kehittämisestä yhdessä asukkaiden voimin. Tätä toteutetaan rahoittamalla alueen asukkaiden kehittämishankkeita ja mikroyrityksiä sekä neuvomalla niiden toteutuksessa. Leader-ryhmät tarjoavat myös maaseudun yritysten omistajanvaihdoksiin asiantuntijatukea ja rahoitusta.

Lisätietoa saat oman alueesi Leader-ryhmältä.

Mitä on Leader? Leader on toimintaa, neuvontaa ja rahoitusta paikkakunnan parhaksi.

Uudet elinvoimakeskukset aloittivat vuoden 2026 alussa

Suomeen perustettiin vuoden alussa 10 elinvoimakeskusta, jotka vastaavat valtion aluehallinnon tehtävistä myös maaseudun kehittämisen parissa.

Elinvoimakeskukset myöntävät EU:n maatalous- ja maaseuturahoitusta.

Lisää tietoa saat oman alueesi elinvoimakeskuksesta.

 



Tutustu rahoitukseen maaseutu.fi-verkkosivulla

Suomen, Viron ja Latvian pilottitilat etsivät yhdessä ratkaisuja parempaan tuottavuuteen uudistavan viljelyn keinoin

Maaperän kasvukunto ja kestävän ravinnehallinnan haasteet eivät tunne valtioiden rajoja. Juuri käynnistynyt ReGen AGRI -hanke tuo yhteen Suomen, Viron ja Latvian viljelijät sekä asiantuntijat ratkomaan maatalouden kestävyyskysymyksiä. Toiminnan ytimessä on tiivis kansainvälinen tiedon- ja kokemuksenvaihto. Mukana pilottitiloina on 6 maatilaa Varsinais-Suomesta.

Uudistavan viljelyn menetelmiä testataan vuosina 2026–2029 aidoissa olosuhteissa kolmessa eri maassa 21 pilottitilalla. Suomesta mukaan on valittu kuusi pilottitilaa Varsinais-Suomen alueelta: Heikki Huhtanen (Loimaa), Mauri Kurppa (Loimaa), Aki Laaksonen (Mynämäki), Sulo Metsomäki (Loimaa), Pasi ja Miika Riuttaskorpi (Loimaa) ja Jaakko Tammelin (Merimasku).

”Pilottitilojen koelohkoilla kokeillaan erilaisia toimenpiteitä, joiden vaikutuksia seurataan tarkasti näytteiden ja asiantuntijahavaintojen avulla. Esimerkkitapauksista saadaan arvokasta oppia siitä mikä toimii, mikä ei ja mihin oman tilan resurssit kannattaa kohdistaa.” hankevetäjä Anna Okkonen ProAgria Länsi-Suomesta kertoo.

Verkostoituminen vauhdittaa oppimista

ReGen AGRI -hankkeen kantava voima on rajat ylittävä yhteistyö. Suomalaiset, virolaiset ja latvialaiset pilottiviljelijät sekä asiantuntijat jakavat havaintojaan ja kokemuksiaan aktiivisesti toisilleen esimerkiksi hankkeen yhteisten opintomatkojen aikana. Tämä mahdollistaa tehokkaan oppimisen: eri maiden parhaat käytännöt ja koetulokset kootaan hankkeessa käytännönläheisiksi esimerkkitapauksiksi (case studies) ja ohjeiksi, jotka hyödyttävät kaikkia alueen viljelijöitä. ”Kyseessä ei ole siis vain joukko erillisiä peltokokeita, vaan aktiivinen oppimisverkosto”, sanoo MTK-Varsinais-Suomen hankevetäjä Satu Paananen.

Hanke tarjoaa kaikille viljelijöille mahdollisuuden päästä osaksi tätä tietotaitoa avoimien peltopäivien, seminaarien ja työpajojen kautta.

Suomessa hanketta toteuttavat ProAgria Länsi-Suomi ja MTK-Varsinais-Suomi. Mukana ovat myös Viron maatalous- ja kauppakamari, Northern Roots sekä Latvian viljelijäparlamentti.

ReGen AGRI -hanketta tukee Euroopan unionin INTERREG Central Baltic -ohjelma.

Yhteyshenkilöt
Anna Okkonen
Hankevetäjä
ProAgria Länsi-Suomi
Puh: 043 825 0583
anna.okkonen@proagria.fi

Satu Paananen
Hankepäällikkö
MTK-Varsinais-Suomi
Puh: 0400 541 334
satu.paananen@mtk.fi

Kalan ensiosto herätti kysymyksiä – mitä ostajan pitää tietää?

Kalatalousverkoston Kalaparlamentissa 22.4.2026 pureuduttiin kalan ensiostoon ja siihen liittyviin velvoitteisiin erityisesti ostajien näkökulmasta. Asiantuntijana toimi Petri Savola Lounais-Suomen elinvoimakeskuksesta.

Tilaisuudessa käytiin läpi ensioston keskeiset periaatteet sekä käytännön toimintatavat. Yksi tärkeimmistä asioista oli, että ensiostovelvoitteet koskevat nimenomaan merialueelta pyydettyä kalaa, sisävesien osalta vastaavaa rekisteröitymis- ja ilmoitusvelvollisuutta ei ole.

EU:n valvonta-asetuksen mukaisesti kalan ensiostajan tulee olla rekisteröity, Suomessa rekisteriä ylläpitää Lounais-Suomen elinvoimakeskus. Rekisteröitymisen jälkeen ostajan tulee tehdä ostoilmoitus 48 tunnin kuluessa kaupasta sähköisessä järjestelmässä.

Tilaisuudessa korostettiin, että järjestelmä on käytännössä melko yksinkertainen käyttää ja ilmoituksen tekeminen vie vain hetken, kun perustiedot ovat valmiina.

Käytännön kysymykset nousivat esiin

Keskustelussa nousi esiin useita käytännön tilanteita. Yksi keskeinen tarkennus liittyi suoramyyntiin: suoraan kuluttajalle myytäessä (enintään 10 kg tai 2 lohta) ensiostoilmoitusta ei tarvita, mutta yrityksille myytäessä ilmoitusvelvollisuus koskee aina, määrästä riippumatta.

Lisäksi selvennettiin, että vastuu ilmoituksen tekemisestä on ostajalla. Ilmoituksen voi kuitenkin tehdä myös valtuutettu henkilö, esimerkiksi kalastaja ostajan puolesta, jos tästä on sovittu ja valtuutus tehty. Keskustelussa tuotiin esiin myös haasteita: kaikki ostajat eivät ole tietoisia velvoitteista, eikä tieto ole tavoittanut esimerkiksi ravintoloita riittävästi. Tämä voi vaikeuttaa suoraa kaupankäyntiä kalastajien ja ostajien välillä.

Tilaisuudessa käsiteltiin myös käytännön yksityiskohtia, kuten käsittelyasteen (esim. filee vs. kokonainen kala) ilmoittamista sekä tilanteita, joissa kalaa siirretään yritysten välillä. Näissä korostettiin, että ilmoituksissa tulisi käyttää realistisia tietoja, koska niitä hyödynnetään myös tilastoinnissa.

Tilaisuudessa heränneet kysymykset ja käytännön esimerkit avautuvat tarkemmin tilaisuuden TALLENTEESSA. Tutustu myös Petri Savolan ESITYKSEEN.

Aiheeseen palataan myös seuraavassa Kalaparlamentissa, jossa pureudutaan kalan suoramyyntiin ja kalastajan sekä ostajan väliseen yhteistyöhön käytännön tasolla.

Seuraava Kalaparlamentti:
28.5.2026 klo 14
Kalan suoramyynti ja yhteistyö ostajan kanssa