Blue Products 3.0 -Kalaparlamentti avasi uusia näkökulmia kalan tuotteistukseen ja teknologioihin 19.1.2026 Kalatalousverkoston ja innovaatio-ohjelmien yhteinen Blue Products 3.0 -Kalaparlamentti kokosi 14.1.2026 yhteen kala-alan toimijoita, tutkijoita ja kehittäjiä pohtimaan, miten kotimaiselle kalalle voidaan luoda lisää arvoa uusien tuotteiden, prosessien ja teknologioiden avulla. Tilaisuus järjestettiin Teamsissa osana Kalaparlamentti x innovaatio-ohjelmat -sarjaa. Tilaisuuden avaajana ja moderaattorina toimi Marina Nyqvist (Österbottens Fiskarförbund), joka johdatteli keskustelua Blue Products 3.0 -ohjelman ajankohtaisiin teemoihin. Monipuolisia puheenvuoroja tutkimuksesta käytäntöön Ohjelmassa kuultiin useita näkökulmia kalan arvon kasvattamiseen ja tuotteistukseen: Marina Nyqvist (Österbottens Fiskarförbund) – Tilaisuuden johdanto. ESITYS. Eija Kulju (Turku AMK) esitteli, miten koneoppimista ja neuroverkkoja voidaan hyödyntää kalan aistinvaraisessa arvioinnissa puheenvuorossa I [ai] Smell Fish! – Kalaverkoista neuroverkkoon. ESITYS. Vesa Joutsjoki (Luke) käsitteli PFAS-yhdisteisiin liittyviä haasteita ja teknologioita niiden poistamiseksi kala-alan näkökulmasta. ESITYS. Kaisu Honkapää (VTT) avasi uusia prosessiratkaisuja ja kehityspolkuja kalasektorille. ESITYS. Sini Laikola (Turun yliopisto) kokosi yhteen Flavonia Innovation Festival -tapahtuman keskeisiä tuloksia ja oppeja kalainnovaatioiden näkökulmasta. ESITYS. Anu Hopia, Nanna Rintala ja Julia Talvitie (Nufo / Turun yliopisto) esittelivät aistinvaraisen sanaston kehittämistä työkaluksi, jolla voidaan lisätä kalan koettua arvoa kuluttajille. ESITYS. Puheenvuorot herättivät runsaasti keskustelua ja kysymyksiä erityisesti siitä, miten tutkimustuloksia ja uusia teknologioita voidaan viedä käytäntöön yrityksissä ja tuotekehityksessä. Focusryhmät käynnistyvät keväällä 2026 Blue Products 3.0 -ohjelmassa käynnistyy keväällä 2026 focusryhmätyöskentely, jossa kehitetään kotimaisen kalan aistinvaraista sanastoa käytännön toimijoiden kanssa. Focusryhmiin haetaan mukaan: kalastajia keittiömestareita jalostajia kuluttajia Ryhmien koko on 6–8 henkilöä, ja kukin tilaisuus kestää noin 1,5–2 tuntia. Toteutus ajoittuu maaliskuun puolivälistä huhtikuun loppuun 2026, ja paikkakuntavaihtoehtoina ovat alustavasti Turku sekä Seinäjoki/Vaasa. Tilaisuudet ovat tutkijan vetämiä, ja niiden tavoitteena on kehittää elävää, helposti lähestyttävää sanastoa, jonka avulla kotimaisen kalan ominaisuuksia voidaan kuvata ymmärrettävästi ja kiinnostavasti eri kohderyhmille. 📌 Lisätiedot ja alustavat ilmoittautumiset:Nanna Rintalap. 040 507 4443nanna.rintala@utu.fi Tallenne katsottavissa jälkikäteen Tilaisuus tallennettiin ja tallenne on katsottavissa Kalatalousverkoston YouTube-kanavalla: https://www.youtube.com/watch?v=5231gj_mAGE Blue Products 3.0 -Kalaparlamentti oli osa laajempaa innovaatio-ohjelmien Kalaparlamentti-sarjaa, joka jatkuu alkuvuonna myös muiden ohjelmien teemoilla.
Eläintukien koulutusvideo on julkaistu Lounais-Suomen ja Uudenmaan kanavissa 16.1.2026 Eläintukien koulutusvideo on julkaistu Lounais-Suomen ja Uudenmaan kanavissa Lounais-Suomen ja Uudenmaan elinvoimakeskukset julkaisivat 16.1.2026 yhteisen koulutusvideon eläintuista. Koulutusvideo on toteutettu yhdessä kuntien maaseutupalveluiden ja Ruokaviraston valtioneläinlääkärin kanssa. Koulutusvideo ja esitysmateriaalit on julkaistu Maaseutu.fi-sivustolla. Videon alussa käydään läpi kaikkia kotieläintiloja koskevia aiheita, kuten rehuvalvontaa, eläintenpitäjä- ja pitopaikkarekisteriä sekä ehdollisuuden valvontaa. Lisäksi koulutuksessa käsitellään eläinlajikohtaiset tukitiedot siipikarjasta, sioista, naudoista sekä lampaista ja vuohista. Lisätiedot: Lounais-Suomi: Henna Ekman, p. 02 9502 3031 Mari Roslund, p. 02 9502 2062 Uusimaa: Henrika Taimiaho, p. 02 9502 1192 etunimi.sukunimi@elinvoimakeskus.fi Materiaalit Satakunnan aluesivuilla Materiaalit Varsinais-Suomen aluesivuilla Materiaalit Uudenmaan aluesivuilla
EMKVR:n määräaikaisten hakujen suunnitelmaa päivitetty 14.1.2026 Maa- ja metsätalousministeriö on päivittänyt Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston (EMKVR) Suomen ohjelman määräaikaisia hakumenettelyitä koskevan suunnitelman. Keväällä 2026 avattaisiin kaupallista kalastusta, vesiviljelyä ja kalan jalostusta koskevat hakumenettelyt, joissa haettaisiin yleishyödyllisiä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiohankkeita. Rahoitusta myönnettäisiin enintään 500 000 euroa kutakin toimialaa kohden. Samoin menekinedistämiseen avattaisiin yleishyödyllinen hakumenettely, jossa rahoitusta voitaisiin myöntää enintään 500 000 euroa. Lisäksi keväällä avattaisiin kalataloudellisia kunnostuksia koskeva haku (rahoitus enintään 300 000 euroa) sekä ympäristön ja kalavarojen tutkimus- ja kehittämishankkeita koskeva haku (enintään 300 000 euroa). Hyljekorvaukset tulisivat haettavaksi jälleen kesällä 2026. Suunnitelma päivitetään kolme kertaa vuodessa, seuraavan kerran toukokuussa. Suunnitelma EMKVR:n hakumenettelyistä Manner-Suomessa Lisätietoja: erityisasiantuntija Minna Uusimäki, p. 0295 162 284, etunimi.sukunimi@gov.fi
Blue Products -webinaari 14.1. klo 17-19. 14.1.2026 Kansallinen kalatalousverkosto järjestää yhteistyössä innovaatio-ohjelmien kanssa webinaarisarjan, jossa kuullaan ja keskustellaan kunkin ohjelman ajankohtaisista teemoista. Blue Products 3.0 on vuorossa 14.1. Tule mukaan kuulemaan, missä Blue Products 3.0 -ohjelmassa mennään ja vaikuttamaan sen tulevaan suuntaan. Teams-linkki ohjelman alla. Webinaari nauhoitetaan ja tallenne on myöhemmin katsottavissa Kalatalousverkoston YouTube-kanavalla. Liity webinaariin tästä:https://bit.ly/innovaatioparlamentti
Mitä jäi mieleen Maataloustieteen päivistä? 13.1.2026 Agrihubin koordinaattori Susanna Lahnamäki-Kivelä tiivistää päivien annin sanaan ”jatkuvuus”. – Kuka ruokaa tuottaa jatkossa? Miten jatkuvuus varmistetaan kaikkien myllerrysten keskellä? Kuka on ruuantuottajan tukena ja minkälaista osaamista tarvitaan entistä enemmän? Pohdittavaa riittää, mutta onneksi on tutkittua tietoa tukena. Kuva Sari Kajava Maataloustieteen päiville Helsingin yliopistolle kokoontui jopa 700 maatalouden ja ruuantuotannon asiantuntijaa, tutkijaa ja ammattilaista tuoreimman tutkimustiedon äärelle. Ja Agrihubi oli tietenkin mukana menossa. Haastattelimme muutamaa tutkijaa Instagramiin heidän tutkimusaiheistaan. Lilli Frondelius Lukesta kertoi nautojen hyvinvoinnista, mm talvilaidunnuskokeista. Tavallinen tila voi toimia tutkimuslaboratoriona Maataloustieteen päivillä Luken tutkija Riitta Kempe esitteli lypsykarjatilojen Living lab -toimintaa eli sitä, miten aivan tavallinen tila voi toimia tutkimuslaboratoriona kun sinne asennetaan tutkimusteknologia kameroineen ja mittareineen. Riitta etsiikin uutta lypsykarjatilaa mukaan tutkimushankkeeseensa, joten jos tunnet tai tiedät kiinnostuneen tilan, niin vinkit voi lähettää suoraan Riitalle (riitta.kempe@luke.fi). Videolla Riitta kertoo tarkemmin mitä tietoa Living lab tiloilta saadaan kerättyä esim. päästöistä ja rehu-hyötysuhteesta. Minkälaista johtamisosaamista tarvitaan maatilan pyörittämiseen? Monenlaista! Johtamisosaamisen kehittämistä tutkitaan Helsingin yliopiston tutkijan Leena Rantamäki-Lahtisen hankkeessa. Tähän liittyen Leena ja kumppanit ovat pian lähettämässä maatalousyrittäjille kyselyn, jossa kartoitetaan johtamisosaamisen tilannetta. Jaamme linkin kyselyyn täällä AgriHubin kanavissa kun aika on, toivottavasti moni yrittäjä ehtii käyttää hetken vastaamiseen. Mitä tarkoittaa maatalous 5.0? Luken tutkija Juho Backman esitteli tutkijoiden visiota tulevaisuuden maataloudesta Maataloustieteen päivillä.
Puutarhayritysten työnjohdossa on otettava huomioon monia asioita 13.1.2026 Puutarhayrityksessä voi olla sekä vakituisia että kausityöntekijöitä. Tämä tarkoittaa sitä, että puutarhayritysten työnjohdossa on otettava huomioon enemmän asioita kuin yrityksissä, joissa on vain vakituisia työntekijöitä, kirjoittaa blogissaan puutarhatuotannon asiantuntija Arto Vuollet. Blogissa annetaan hyviä vinkkejä, miten rekytoida ja pitää työntekijöitä puutarhatyössä. Usein on vaikeaa houkutella osaavaa työvoimaa maaseudulle ja pienempiin taajamiin. ”Työvoimaa voidaan houkutella monin tavoin, esimerkiksi muuttokorvauksilla, auttamalla uutta työntekijää löytämään sosiaalisen verkoston, auttamalla puolisoa löytämään työpaikan ja niin edelleen. Uutta työntekijää on myös jatkuvasti motivoitava pysymään työssään. Ei pidä myöskään unohtaa itsestään selviä asioita: kiittää ja kehua, juhlia onnistuneita projekteja ja olla valmis keskustelemaan.”Lue koko blogi SLF:n sivulta
EMKVR:n uusi rahoitusväline lausunnolle 12.1.2026 Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahastosta (EMKVR) voitaisiin jatkossa myöntää tukea rahoitusvälineen kautta vakuutena kalastuksen, vesiviljelyn ja kalan jalostuksen investointeihin ja käyttöpääomaan haettaviin lainoihin. Ehdotuksesta pyydetään lausuntoja 20.2.2026 mennessä. Muutoksesta säädettäisiin valtioneuvoston asetuksella. Asetuksella säädettäisiin rahoitusvälineestä vakuutena myönnettävän tuen määrästä, käyttökohteista ja käytön perusteista. Vakuuden määrä voisi olla enintään 50 prosenttia hyväksyttäviin kustannuksiin myönnetyn lainan määrästä koko laina-aikana, kuitenkin enintään 500 000 euroa. Kun tuen saaja on aloittava kalastaja, vakuuden määrä voisi olla enintään 75 prosenttia hyväksyttäviin kustannuksiin myönnetyn lainan määrästä koko laina-aikana, kuitenkin enintään 500 000 euroa. Laina-aika saisi olla enintään kymmenen vuotta. Lausuntoja pyydetään lausuntopalvelu.fi:n kautta tai sähköpostitse osoitteeseen kirjaamo.mmm@gov.fi. Lausuntopyyntö lausuntopalvelussa
MMM:n ohje uusista valvontasäännöistä 9.1.2026 MMM on antanut Lounais-Suomen elinvoimakeskukselle ja Ruokavirastolle uuden ohjeen eräiden yhteisen kalastuspolitiikan (YKP) valvontasäännösten soveltamisesta. Ohjeessa kuvataan, miten YKP:n rikkomuksista voidaan määrätä seuraamuksia myös EU:n lainsäädäntöön tulleiden muutosten jälkeen, kunnes Suomen kansallinen YKP:n valvontaa koskeva lainsäädäntö muutetaan. Ohjeessa käsitellään myös eräitä kalansaaliiden punnituksiin ja ns. sallitun poikkeaman sääntöihin liittyviä kysymyksiä. Erityisesti silakan ja kilohailin kalastuksessa saatujen sivusaaliiden osalta on tehty uusia soveltamislinjauksia. Sivusaaliiden sallittu poikkeama on pääsääntöisesti 10 %, mutta tähän on tiettyjä poikkeuksia, erityisesti pienten saalismäärien tapauksessa. Linkki soveltamisohjeeseen.
Maataloustieteen päivät – yksi Suomen merkittävimmistä maatalousalan tiedetapahtumista 7.1.2026 Joka toinen vuosi järjestettävät Maataloustieteen päivät tarjoavat alan ajankohtaisimpia tutkimustuloksia käytäntöön hyödynnettäväksi. Tänä vuonna tapahtuma järjestetään torstaina ja perjantaina 8.-9.1.2026 Viikin sijaan ensimmäistä kertaa Helsingin keskustakampuksella yliopiston päärakennuksessa ja Porthaniassa. Suomen maataloustieteellisen seuran puheenjohtaja Pekka Uimarin ja dekaani Mari Sandellin avaussanojen jälkeen kuullaan, miten uudet ravitsemussuositukset on otettu vastaan. Suomalaista ruokavisiota vuonna 2050 valottaa HY:n professori Hanna Tuomisto. AgriHubin kärkiteemat maatalouden kannattavuuden parantamiseen liittyen ovat tänäkin vuonna vahvasti esillä ohjelmassa lukuisien suullisten ja posteriesityksien muodossa. Aloituspäivänä käydään läpi uusimpia kehityssuuntia ja kuullaan puheenvuoroja tekoälyn ja datan hyödyntämisestä maataloudessa. Vuoden 2024 Maataloustieteen päivät pidettiin Viikin kampuksella. Sosiaalinen kestävyys olennaista taloudellisen ja ekologisen kestävyyden ohella Taloudellisen ja ekologisen kestävyyden lisäksi Maataloustieteen päivillä syvennytään sosiaaliseen kestävyyteen. Maaseutunuoret äänestivät syksyllä omat suosikkinsa esityksistä, ja yksi niistä on Luken tutkija Tiina Mattilan puheenvuoro, missä hän tarkastelee kehittyvien kotieläintilojen menestystekijöinä työvoiman käyttöä, jaksamista ja osaamista. Kotieläintiloille tehtyyn kyselyyn vastanneet näkivät yrityksensä henkilöstöjohtamisen onnistuneen melko hyvin. – Valtaosa kyselyn vastaajista koki onnistuneensa henkilöstönsä ammatillisen pätevyyden, työmotivaation, yrityksen työilmapiirin sekä työntekijöiden työhyvinvoinnin ylläpidossa hyvin tai erittäin hyvin. Haastatellut yrittäjät myös pitivät osaavaa ja ammattitaitoista työvoimaa selkeästi yrityksensä vahvuutena. – Oman työnsä johtamisessa yrittäjät sen sijaan kokivat onnistuneensa heikommin. Alle kolmasosa vastaajista koki onnistuneensa hyvin tai erittäin hyvin oman työhyvinvoinnin ja jaksamisensa osalta. Omien töidensä suunnittelussa koki onnistuneensa hyvin noin kaksi kolmasosaa vastaajista. Motivaation, uusiin haasteisiin vastaamisen sekä oman osaamisen kehittämiseen ajan löytämisen osalta koki onnistuneensa hyvin tai erittäin hyvin noin puolet yrittäjistä. Maaseutunuoret striimaavat Tiina Mattilan ja muut suosituiksi äänestetyt puheenvuorot jäsenilleen yhdessä AgriHubin kanssa. Mikä on alkutuottajan asema? Perjantai aloitetaan pohtimalla alkutuottajan asemaa ruokaketjussa. Mediasta tuttu ja AgriHubissakin vaikuttava Luken tutkija Csaba Jansik kysyy aamun esityksessään, onko tuottajaorganisaatio mahdollinen Suomen lihaketjussa. Luken Hanna Karikallio puolestaan valottaa heti perään, miten tuottajien omistajuus näkyy maitoketjussa. PTT:n Mauri Yli-Liipola päättää session kertomalla, millaisia työkaluja tuottajan aseman parantamiseen viljaketjussa jo on. Living lab maataloustutkimuksessa AgriHubin koordinaattori Susanna Lahnamäki-Kivelän puheenvuoro käsittelee sitä hyötyä, mitä rakenteista ja verkostoista on alkutuotannon living labien toteutuksessa. – Viime kesänä toteuttamamme kyselyn perusteella alkutuotannon sidosryhmien edustajista valtaosalla oli perustuntemusta living labista toimintamallina, mutta ei henkilökohtaista kokemusta niihin osallistumisesta. Hyvin toimivan living labin tärkeimmiksi edellytykseksi vastaajat arvioivat tehokkaan koordinoinnin ja living labin tarjoamat tki-infrastruktuurit. Posterinäyttely uusimmasta tutkimuksesta Maataloustieteen päivillä on perinteisesti laaja posterinäyttely. Posterisessio tarjoaa tänäkin vuonna lukuisia näkökulmia maatalouden kannattavuuden parantamiseen. Kaikki Maataloustieteen päivien 2026 esitelmä- ja posteritiivistelmät on julkaistu Tuula Puhakaisen ja Jenni Uusituvan toimittamassa abstraktikirjassa, joka löytyy jo nyt Maataloustieteen päivien verkkosivulta.
Innovaatio-ohjelmien Kalaparlamenttisarja jatkuu – vuorossa Blue Products 3.0 7.1.2026 Uusi vuosi käynnistyy Kalatalousverkostossa innovaatioiden merkeissä, kun Innovaatio-ohjelmien Kalaparlamenttisarja jatkuu tammikuussa Blue Products 3.0 -ohjelman teemalla. Tilaisuus järjestetään Keskiviikkona 14.1.2026 klo 17–19 Teamsissa, ja se on avoin kaikille aiheesta kiinnostuneille ilman ennakkoilmoittautumista. Blue Products 3.0 on kalatalouden innovaatio-ohjelma, joka keskittyy kotimaisen kalan arvon kasvattamiseen uusien tuotteiden, teknologioiden ja prosessien avulla. Tammikuun Kalaparlamentissa esitellään ohjelman ajankohtaisia tutkimus- ja kehittämisavauksia sekä keskustellaan siitä, millaisia mahdollisuuksia ne tarjoavat kala-alalle käytännössä. Monipuolinen ohjelma tutkimuksesta sovelluksiin Kalaparlamentissa kuullaan asiantuntijapuheenvuoroja muun muassa aistinvaraisuudesta, ympäristö- ja kemikaalikysymyksistä sekä uusista teknologisista ratkaisuista kala-alalla. Ohjelmassa ovat mukana: Eija Kulju (Turun AMK) – I [ai] Smell Fish! – Kalaverkoista neuroverkkoon Vesa Joutsjoki (LUKE) – PFAS-yhdisteet ja teknologiat niiden poistamiseksi Kaisu Honkapää (VTT) – Uusia prosesseja kalasektorille? Sini Laikola (Turun yliopisto) – Flavonia Innovation Festival – kalainnovaatioviikon keskeiset tulokset Anu Hopia, Nanna Rintala, Julia Talvitie (Nufo/Turun yliopisto) – Sanoilla arvoa kalalle: aistinvarainen sanasto kala-alan työkaluna Puheenvuorojen lisäksi tilaisuudessa varataan aikaa yhteiselle keskustelulle ja ajatusten vaihdolle, mikä on Kalaparlamenttien keskeinen osa. Osa laajempaa Kalaparlamenttikokonaisuutta Innovaatio-ohjelmien Kalaparlamentit muodostavat kokonaisuuden, jossa esitellään eri ohjelmien ajankohtaisia teemoja ja tuodaan yhteen tutkijoita, kehittäjiä, yrittäjiä ja muita kala-alan toimijoita. Tarkoituksena on madaltaa kynnystä osallistua keskusteluun ja tehdä tutkimus- ja kehittämistyötä näkyväksi myös käytännön toimijoille. Tilaisuus on maksuton ja avoin kaikille kiinnostuneille. 📅 Kalaparlamentti x Innovaatio-ohjelmat – Blue Products 3.0🕔 14.1.2026 klo 17–19💻 Teams🔗 Suora linkki osallistumiseen: https://bit.ly/innovaatioparlamentti
