Hankkeen kokonaiskustannukset: 394 970 euroa
EMKVR:n tuki: 315 976 euroa (80 %)

Hankkeessa kehitetään hiilineutraalin kustannustehokkaan hybridikalastusaluksen prototyyppi kaupalliseen sisävesi- ja rannikkokalastukseen. Aluksessa yhdistetään sähköinen lataushybridivoimalinja hiilineutraali energianlähde. Tavoitteena on vähentää merkittävästi hiilidioksidipäästöjä ja parantaa energiatehokkuutta kaupallisessa kalastuksessa. Tutkimusongelma keskittyy kehittämään kustannustehokkaan ja teknisesti toimivan hybridikalastusaluksen, joka yhdistää sähköiset ja hiilineutraalit energianlähteet, vähentää merkittävästi hiilidioksidipäästöjä ja parantaa energiatehokkuutta kaupallisessa kalastuksessa. Tämä vaatii monialaista lähestymistapaa, jossa yhdistetään teknologinen kehitys, operatiivisen tehokkuuden parantaminen ja kestävät energiaratkaisut, sekä huomioidaan kalastusalusten käyttäjien ja sidosryhmien tarpeet, näkemykset ja asenteet hybriditeknologian käyttöönottoon.

Tutkimuskonsortioon kuuluvat Tampereen yliopisto, Luonnonvarakeskus (Luke) ja Ammattiopisto Livia. Tampereen yliopiston Mekatroniikan tutkimusryhmä koordinoi hanketta ja vastaa teknisestä suunnittelusta, prototyypin kehittämisestä ja rakentamisesta sekä kustannus-hyötyanalyysistä ja ympäristövaikutusten arvioinnista. Luonnonvarakeskus vastaa viestinnästä sidosryhmille ja osallistuu kenttätesteihin. Ammattiopisto Livia vastaa kenttätestauksesta osallistuen myös prototyypin rakentamiseen ja validointiin sekä järjestäen työnäytöksiä ja demonstraatioita sidosryhmille.

Hankkeen kokonaiskustannukset: 77 596,40 euroa
EMKVR:n tuki: 69 836,76 euroa (80 %)

Lännen Kalaleader / Ravakka Ry toteuttaa kesällä 2026 kaupallisille kalastajille suunnatun valtakunnallisen messu- ja seminaaritapahtuman Lahdessa. Tapahtuman teemana on kalastuksen vihreä siirtymä sekä uudet digitaaliset työvälineet. Tapahtuman tavoite on tavoittaa noin 400–500 sisävesien ja rannikon kalastajaa, esitellä heille alan uusia innovaatioita ja saada heidät pohtimaan alan tulevaisuutta kestävien polttoaineratkaisujen ja digitaalisuuden kautta.

Hankkeen kokonaiskustannukset: 107 027,44 euroa
EMKVR:n tuki: 85 622 euroa (80 %)

Hankkeessa kehitetään ja viimeistellään IoT-pohjainen kalalaskuri, joka mahdollistaa rysäpyydysten saaliin reaaliaikaisen etäseurannan. Teknologian avulla kalastajat voivat tarkistaa saaliin määrän, kalojen koon ja lajin suoraan puhelimestaan tai tietokoneeltaan, mikä vähentää turhia vesillelähtöjä ja parantaa kalastuksen tehokkuutta, kannattavuutta sekä työturvallisuutta. Rysäkalastus vaatii usein pitkiä koentamatkoja merellä epävarmoissa olosuhteissa ilman tietoa saaliin määrästä. Edullinen IoT-kalalaskuri tarjoaa tähän modernin ratkaisun vähentämällä polttoaineenkulutusta ja työaikaa sekä tukemalla kalastuksen vihreää siirtymää. Samalla teknologia lisää alan houkuttelevuutta nuorten keskuudessa tuomalla uudenlaisia digitaalisia työkaluja perinteiseen elinkeinoon.

Vuoden 2025 aikana laitetta testataan käytännön olosuhteissa neljän ammattikalastajan rysillä Suomenlahdella ja Selkämerellä. Testijakson aikana kerätään kattavaa video- ja sensoridataa, jonka perusteella kehitetään tekoälyyn pohjautuva videon analyysityökalu kalan tunnistamiseen sekä viimeistellään laitteen tekninen dokumentaatio.

Hankkeen päätavoitteena on saattaa kalalaskuri tuotantovalmiuteen kevääseen 2026 mennessä, jotta rannikkokalastajat voivat ottaa teknologian laajasti käyttöön. Tämä mahdollistaa konkreettiset taloudelliset ja ympäristöhyödyt sekä tukee kestävän kalastuksen tavoitteita 

Hankkeen kokonaiskustannukset: 153 143 euroa
EMKVR:n tuki: 122 520 euroa (80 %)

Kalojen kiertovesikasvatuksessa systeemiin voi muodostua mikrobitoiminnan myötä makuvirheitä aiheuttavia yhdisteitä, jotka herkästi kertyvät kalaan aiheuttaen epämiellyttävää maamaista makua kalaan. Kalojen makuvirheet ja niiden torjunta aiheuttavat kalankasvatukselle globaalisti merkittäviä taloudellisia tappioita.

Luonnonvarakeskus ja VTT ovat yhteistyössä kehittäneet kemiallisesti käsiteltyyn kuitumateriaaliin perustuvan kaappariratkaisun kalankasvatuksen makuvirheongelmien torjumiseksi. Kehitetyn kaappariratkaisun toimivuutta on tutkittu Luken Laukaan vesiviljelylaitoksella pienessä mittakaavassa. Saatuja tuloksia voidaan pitää kansainvälisestikin merkittävinä, sillä viime vuosina kiertovesikasvatuksen makuhaittojen vähentämiseksi ei ole julkaistu uusia ja merkittävästi tilannetta parantavia ratkaisuja.

Tämän hankkeen tavoitteena on jatkaa kaapparimateriaalien kehittämistä kohti kaupallista mittakaavaa. Tarkoitus on skaalata makuvirheiden kaappaamisteknologiaa Laukaan testialustalla suoritettavilla koesarjoilla. Kehitystyön onnistuessa tämän kaksivuotisen hankkeen toisena vuonna suoritetaan koe yhteistyössä suomalaisen kaupallisen kiertovesilaitoksen kanssa. Hankkeessa selvitetään myös makuvirhekaappaamisen kaupallista kannattavuutta. 

Hankkeen kokonaiskustannukset: 39 735,86 euroa
EMKVR:n tuki: 31 788,69 euroa (80 %)

Hanke muodostuu kolmesta vaiheesta: Ensimmäisessä vaiheessa mallinnetaan laskennallisin menetelmin vesihomeen pintaproteiinit ja etsitään vastineita tietokannoista. Toisessa vaiheessa mallinnuksen avulla löydetyistä vesihomeen kasvua estävistä proteiineista identifioidaan kandidaatti-inhibiittoreita ja niitä testataan elatusaineissa. Kolmannessa vaiheessa selvitetään yhteneväisyyksiä kalojen ihon bakteeriyhteisöihin terveillä ja sairastuneilla kaloilla. Hankkeessa odotetaan saatavan pohjatietoa mikrobipohjaisten, vesihometta inhiboivien yhdisteiden tunnistamiseen ja jatkokehittämiseen. 

Hankkeen kokonaiskustannukset: 256 239 euroa
EMKVR:n tuki: 204 991 euroa (80 %)

Kasvatettu kirjolohi on tuotantoeläin, jonka luontaista käyttäytymistä ja hyvinvointia kasvatus muuttaa. Ihmisten vastuulla on pitää huoli tuotantoeläinten hyvinvoinnista ja kasvatusolosuhteista. Kalojen hyvinvointi ja terveys on yritysten mielestä tärkein kehittämisen teema ja se kiinnostaa yhä enemmän myös tavallisia kuluttajia.

Kalatautien ehkäisy ja hyvinvoinnin takaavat tainnutusmenetelmät ovat monien kehittämishankkeiden ja tutkimusten aiheena. Sen sijaan kalojen eväkulumien ja selkärangan epämuodostumien estäminen hallitaan huonosti ja niitä esiintyy liikaa. Päälle näkyvät ongelmat kiinnittävät tavallisten kansalaisten huomion ja erityisesti eväkulumia voidaan käyttää myös yhtenä hyvinvoinnin mittareista.

Tämä hanke keskittyy tuotanto-olosuhteissa syntyvien eväkulumien ja selkärankavaurioiden etiologiaan, ts. syiden ja taustalla olevien tekijöiden selvittämiseen. Hankkeessa seurataan yrityksissä samoja kalaparvia alkukasvatuksesta teurastukseen ja tutkitaan yhtäaikaisesti eväkulumien ja selkärankavaurioiden ilmentymistä (mm. histologia ja röntgenkuvaukset) sekä kalojen mikrobistoa molekyylibiologisin menetelmin. Töiden päävastuussa ovat Turun yliopisto ja Ruokavirasto, Luonnonvarakeskus koordinoi hanketta.   

Hankkeen kokonaiskustannukset: 375 000 euroa
EMKVR:n tuki: 300 000 euroa (80 %)

Kalan käytön Suomen talouteen, ympäristöön ja kansanterveyteen liittyvistä myönteisistä vaikutuksista huolimatta varsinkin kotimaisen vajaasti hyödynnetyn kalan kulutus on vähäistä. Yhtenä syynä tähän on, että markkinoilla olevien kalatuotteiden valikoima tai laatu eivät miellytä kuluttajaa. Erilaiset kalan perkuu- ja fileointijäännökset päätyvät Suomessa tällä hetkellä enimmäkseen rehuksi. Kiertotalouden periaatteiden mukaisesti kalaraaka-aineet tulisi käyttää mahdollisimman kokonaisvaltaisesti ja hyödyntää ensisijaisesti elintarvikkeeksi.

Tässä hankkeessa päätavoitteena on lisätä kotimaisten, myös vajaasti hyödynnettyjen, kalalajien elintarvikekäyttöä, luoda uusia käyttömahdollisuuksia kalojen perkuun sivuvirroille, ja tuoda tietoa uusista kestävistä teknologisista ratkaisuista kalatalouden yrityksille. Tämä toteutetaan kehittämällä vajaasti hyödynnetyistä kaloista sekä kalasivuvirroista bioprosessointiteknologialla kestävästi tuotettuja uudenlaisia ruokatuotteita sekä ainesosia käytettäväksi elintarvikkeissa tai ravintolisissä.

Hanke toteutetaan Luonnonvarakeskuksen, Turun yliopiston ja Aktion Österbotten r.y:n yhteistyönä.

Hankkeen kokonaiskustannukset: 156 512 euroa
EMKVR:n tuki: 125 209 euroa (80 %)

Viime vuosikymmenen aikana virtavesien kunnostus- ja ennallistamistoimet ovat yleistyneet Suomessa, mutta erityisesti palautettavien meri- ja järvitaimenen elinkierron onnistumisesta on yhä merkittäviä tietopuutteita. Elvytystoimien vaikuttavuutta ei ole arvioitu systemaattisesti, ja seuranta on hajanaista. Pelkkä poikastuotantopotentiaali ei riitä elvytyksen onnistumisen mittariksi vaan on olennaista ymmärtää, kuinka paljon palautettavat kannat tuottavat vaelluspoikasia ja moniko niistä palaa kutemaan.

VANA-hankkeen tavoitteena on parantaa taimenkantojen elvytys- ja hoitotoimien vaikuttavuuden arviointia kehittämällä käytännön työhön soveltuvia seurantamenetelmiä. Hankkeessa koostetaan olemassa oleva tieto vaellusseurannoista, sen menetelmistä, rajoitteista ja tietopuutteista. Lisäksi kehitetään uudenlaisia seurantaratkaisuja hyödyntäen PIT-teknologiaa ja uudemman sukupolven geneettisiä menetelmiä taimenten vaelluskäyttäytymisen, vaelluspoikastuotannon, kutukannan ja geneettisen monimuotoisuuden arvioimiseksi. Hankkeen tutkimus- ja kehitystyössä hyödynnetään mm. kahta olemassa olevaa PIT-seurantakohdetta: Helsingin Longinojaa ja Oulun Hupisaarten puroja.

Hankkeessa tuotetaan julkaistavaksi taustaselvitys seurantojen nykytilasta ja kehitystarpeista, sekä (loppu)raportti, johon kootaan kerättävien aineistojen pohjalta tarkennettuja suosituksia ja kehittämistoimenpiteitä seurantamenetelmien käytännön soveltamiseen. Lisäksi hankkeessa tuotetaan muita julkaisuja sekä viestinnällisiä sisältöjä kohderyhmien käyttöön.

Hanke tukee KYMPPI – Kalatalouden ympäristöohjelman tavoitteita erityisesti vaelluskalojen elinkierron palauttamisen ja seurannan kehittämisen osalta. Hankkeen keskeisiä kohderyhmiä ovat kalataloushallinto, ELY-keskukset, kunnostushankkeiden toteuttajat, tutkijat, vesienhoidon asiantuntijat, vapaaehtoisjärjestöt ja vesialueiden omistajat.

Vaikuttavuutta tehdään näkyväksi raporttien, seminaarien, verkkoviestinnän ja median välityksellä.

Hankkeen kokonaiskustannukset: 126 960 euroa
EMKVR:n tuki: 101 568 euroa (80 %)

Uhanalaisten vaelluskalavarojen säilyttämisen ja elvyttämisen ensisijaisena tavoitteena on turvata niiden geneettinen monimuotoisuus ja siten sopeutumiskyky luonnonvalintaa varten. Vuoksen vesistöalueella hoidettavien järvilohi- ja järvitaimenkantojen perinnöllinen muuntelu on hyvin heikko ja sukusiitosriski ilmeinen, mikä voi hankaloittaa niiden luonnonkierron synnyttämistä alkuperäisille tai uusille elinalueille. Populaatioiden perinnöllistä kapeutta voidaan laajentaa ainoastaan tuomalla niihin uusia geenimuotoja kantaristeytysten keinoin.

Tässä hankkeessa edistetään Suomen puolella lisääntyvän Hiitolanjoen järvilohikannan mukaan ottamista osaksi Saimaan järvilohen geneettistä elvyttämistä. Lisäksi kokeellisissa selvityksissä haetaan vastauksia siihen, kuinka järvilohen risteyttäminen vieraiden merilohikantojen perimää kantavien kalojen kanssa vaikuttaa syntyvien jälkeläisten elinkykyä määrittäviin ominaisuuksiin toisessa ja kolmannessa risteytyspolvessa. Taimenen osalta hankkeessa tuetaan kantaristeytysten ja tuki-istutusten keinoin Pieliseen laskevien pienten virtavesien potentiaalia villin vaeltavan taimenen palauttamiseksi. Siinä tuotetaan ja istutetaan järvi- ja purotaimenen risteymämateriaalia muutamiin valikoituihin jokiin, joista purotaimenia on pyydystetty laitosemokalastoksi. Tällä pyritään lisäämään geneettistä monimuotoisuutta ja vaeltavan muodon esiintymistä pienissä ja paikalliseksi muuttuneissa taimenkannoissa.

Istutusten tuloksellisuutta seurataan näissä kohteissa sähkökalastuksin ja geneettisten selvitysten avulla. Molempien lohikalalajien risteytetyistä vuosiluokista tuotetaan laajapohjainen emokalareservi, jolla luodaan valmius risteytysohjelman edistämiseen ja edelleen tuotetun kalamateriaalin ottamiselle tuotannolliseen käyttöön kannanhoidollisissa tai muutoin tutkimustarkoituksissa tehtävissä istutuksissa.

Hankkeen kokonaiskustannukset: 203 665,63 euroa
EMKVR:n tuki: 162 932,50 euroa (80 %)

Tässä hankkeessa pilotoidaan eDNA-menetelmin tehtävää näytteenottoa Etelä-Suomen pienvesissä sekä kehitetään ja viedään käytäntöön eDNA-menetelmän käyttökelpoisuutta vieraslajikalojen levinneisyyden selvittämiseksi ylipäätään. Hankkeen kohdelajeina käytetään EU vieraslajiluettelon haitallisia vieraslajeja aurinkoahventa ja rohmutokkoa. Saatujen tietojen avulla täydennetään tietopuutetta vieraslajikalojen, etenkin aurinkoahvenen ja rohmutokon, levinneisyydestä Etelä-Suomessa. Päivitettyjen levinneisyystietojen avulla voidaan priorisoida kiireellisimmät kohteet, joille tulisi kohdentaa poistotoimenpiteet ja näin minimoida riski näiden haitallisten vieraslajikalojen leviämisestä suurempiin järviin ja reittivesiin.  

Hankkeessa luodaan lisäksi toimiva dataputki ja yhteistyön toimintamalli Luonnonvarakeskuksen ja Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten (ELY, tulevien Elinvoimakeskusten ja Lupa- ja Valvontavirastojen) välille haitallisia vieraslajeja koskien. Tämä on ensiarvoisen tärkeää, jotta asiantuntijoiden vahvistama tieto hävitettävistä lajeista saavuttaa tehokkaasti hävittämisestä vastuussa olevan tahon. Lisäksi ELY-keskukset laativat hankkeessa ohjeistuksen yhtenäiselle toimintamallille poistotoimenpiteiden toteuttamista koskien. Tässä hankkeessa toimintamallia pilotoidaan haitallisten vieraslajikalojen osalta, mutta toimintamalli on jatkossa sovellettavissa myös muille haitallisille akvaattisille ja terrestrisille vieraslajeille.

Hankkeen kokonaiskustannukset: 46 013,30 euroa
EMKVR:n tuki: 36 810,64 euroa (80 %)

Ahvenen ja kuhan Saaristomeren pitkäaikaisseurannan pohjalta arvioidaan kestävän kalastuskuolevuuden tasoa ja kutubiomassan referenssipisteitä eli käytännössä hyvän tilan raja-arvoja. Aiempien kalastuksen vaikutuksia koskevien tutkimusten ja kansainvälisen merentutkimusneuvoston (ICES) neuvonantojen perusteella tunnistetaan olemassa olevasta EU-tiedonkeruuaineistosta muita kalakantojen hyvää tilaa ja kalastuksen kestävyyttä kuvaavia, EU:n Meristrategiadirektiivin kriteereihin sopivia indikaattoreita. Erityisesti keskitytään kannan kokojakaumiin perustuviin indikaattoreihin, joita tietoja on runsaasti saatavilla.

Kalastuksen vaikutusten tunnistaminen käyttökelpoisilla indikaattoreilla auttaa viranomaisia osoittamaan ongelmallisia pyyntialueita ja kalastusmuotoja, ja kohdistamaan niihin toimenpiteitä kalastuksen kestävyyden lisäämiseksi, mutta toisaalta myös kohteita, joissa kalastus on kestävällä tasolla ja kalakanta hyvässä tilassa, sekä kohteita, jotka kestäisivät nykyistä voimakkaampaa kalastusta. Indikaattoreiden kehittäminen EU-tiedonkeruun olemassa olevasta ja edelleen kertyvästä aineistosta on kustannustehokasta ja hyödyttää kalastuksen ohjausta kestävältä pohjalta.

Hankkeen kokonaiskustannukset yhteensä: 35 975 euroa
EMKVR:n tuki: 28 780 euroa (80 %)

Hauelle ja ahvenelle hyvin soveltuvat lisääntymisalueet ovat vähentyneet ja niiden laatu on heikentynyt ihmistoiminnan vaikutuksesta. Monesti kutualueen toimimattomuus ja huono poikastuotto ovat kiinni hyvin pienistä ja korjattavissa olevista asioista: kalojen pääsy kohteelle on estynyt tai liian rajoittunut tai kohteen lämpötalous on pilattu liiallisella avaamisella. Myös sopivasta kutualustasta on joskus pulaa. Usein näihin haasteisiin voidaan vastata hyvin pienillä, jopa täysin käsivaraisilla kunnostustoimilla ja talkootyötä hyödyntäen. 

Hankkeen tavoitteena on toteuttaa nimenomaan pieniä ja hyvin edullisia, mutta silti vaikuttavia kunnostustoimia, kuten vaellusesteiden poistoja, kynnysten palauttamisia tai turotuksia, erityisesti haukien ja ahventen lisääntymisen edistämiseksi rannikolla

Hankkeen kokonaiskustannukset: 375 000 euroa
EMKVR:n tuki 300 000 euroa (80 %)

Hankkeen tavoitteena on parantaa kalatalouskoulutuksen vetovoimaisuutta, integroida kalatalouden koulutus osaksi elintarviketekniikan suuntautumista Turun AMK:ssa, kehittää alan julkisuuskuvaa ja edistää verkostoitumista alan toimijoiden välillä. Lisäksi tavoitteena on lisätä kotimaisen kalan kulutusta uusien modernien jalostustekniikoiden ja laadun kehittämisen avulla.

Hankkeessa keskitytään kolmeen toimenpiteeseen:

1. Vetovoimakampanja: Modernisoidaan kalatalouden imagoa ja lisätään alan houkuttelevuutta markkinointikampanjoiden avulla.
2. Yhteistyön ja verkostoitumisen vahvistaminen: Luodaan osaamisfoorumi ja järjestetään verkostoitumistapahtumia alan toimijoiden ja kouluttajien välillä.
3. AMK-tasoisen koulutuksen kehittäminen: Käynnistetään kalatalouden elintarvikeosaamiseen keskittyvä koulutuspolku Turun AMK:ssa ja tarjotaan avoimen AMK:n opintojaksoja kaikille kiinnostuneille.

Hanke parantaa kalatalouskoulutuksen vetovoimaisuutta, vähentää osaajapulaa ja edistää alan kestävää kasvua. Se vahvistaa yhteistyötä ja tiedonvaihtoa alan toimijoiden välillä sekä tukee kalatalousalan innovaatioita ja kansainvälistymistä. Hankkeessa kehitetään kalanjalostusalan AMK-tason koulutuspolku uusille osaajille ja avoimen AMK:n koulutusta alalla jo olevien ammattilaisten osaamisen kasvattamiseksi.