Nästa våg – seminaari meri- ja kalatalousalan tulevaisuuden mahdollisuuksista

Ahvenanmaalla järjestetään 3.9.2026 ruotsinkielinen Nästa våg -seminaari, jossa tarkastellaan mm. meri- ja kalatalousalan tulevaisuuden mahdollisuuksia sekä alan.

Päivän aikana kuullaan ajankohtaisista trendeistä, kiinnostavista hankkeista sekä konkreettisista esimerkeistä siitä, miten innovaatioilla voidaan luoda uusia liiketoimintamahdollisuuksia, vahvistaa sinistä taloutta ja edistää merellisten luonnonvarojen kestävää käyttöä.

Seminaari on suunnattu meri- ja kalatalousalalla toimiville, yrittäjille, kaupallisille kalastajille, kouluttajille sekä muille vesistä ja kalastuksesta kiinnostuneille.

Aika: 3.9.2026 klo 9.30–15.30
Paikka: Park Alandia Hotel, Maarianhamina, Ahvenanmaa
Kieli: ruotsi

Seminaari on maksuton ja osallistujille tarjotaan päivän aikana kahvia ja lounas. Illalla klo 18 järjestetään lisäksi omakustanteinen kolmen ruokalajin illallinen, jonka hinta on 49 euroa/henkilö ilman juomia.

Osallistujamäärä on rajallinen ja paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Ilmoittautuminen viimeistään 16.8.2026.

Ilmoittautuminen:
https://forms.gle/r7udm2pmhaPbiCu49

Tutustu ohjelmaan:
https://nyfisk.net/nasta-vag-seminarium/

Seminaarin järjestävät Nylands Fiskarförbund, Österbottens Fiskarförbund, Åbolands Fiskarförbund ja Ålands Fiskare Ny Grund -hankkeen kautta. Hanketta rahoittaa Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahasto (EMKVR). Seminaari toteutetaan yhteistyössä Lokalkraft Leader Ålandin ja Baltic Biostimulants -hankkeen kanssa.

Löydä Leader -tempauksella juhlitaan Leaderin kolmekymppisiä

Löydä Leader -tempauksella juhlitaan Leaderin kolmekymppisiä

Maaseudun yhteisöllistä kehittämisrahoitusta, Leader-toimintaa juhlitaan tänä vuonna ympäri Suomen. Jokainen Leader-ryhmä juhlii vuorollaan järjestäen omanlaisensa tapahtuman 30-vuotisen Leader-toiminnan kunniaksi.

Kanta-Hämeen Leader-ryhmät Linnaseutu ry, LounaPlussa ry ja EMO ry toteuttavat Löydä Leader -tempauksen. Juhlatempauksessa kukin Leader-ryhmä piilottaa omalle toiminta-alueelleen erilaisia tuotepaketteja, joiden sisällä on mm. lähituotteita, infoa rahoitetuista hankkeista ja kuntien tervehdys. Tuotepaketit piilotetaan elokuun 10. ja 14. päivien välisenä aikana Leader-rahoitusta saaneisiin kohteisiin ympäri Kanta-Hämettä. Linnaseutu piilottaa alueensa kuntiin ja pitäjiin kahdeksan, LounaPlussa kymmenen ja EMO Hämeen puolen kuntiinsa kolme tuotepakettia.

Kun löydät paketin, se on sinun. Jos olet sosiaalisessa mediassa, ota kuva ja laita tieto löydöstäsi esimerkiksi Instagramiin tai Facebookiin. Voit myös lähettää kuvan Leader-ryhmälle julkaistavaksi. Ohjeet löydöstä ilmoittamiseen löytyvät paketista.

Leader-toimintaa Hämeessä jo 30 vuotta

Heti Suomen liityttyä EU:n jäseneksi 1995, alkoi eri puolilla maata Leader-ohjelmien valmistelu. Maa- ja metsätalousministeriö valitsi ensimmäiset 22 Leader-ryhmää syyskuun alussa 1996, ja Linnaseudun toiminnan edeltäjä Hämeen maaseudun kehittämisosuuskunta toteutti ensimmäistä Hämeen LEADER II -kehittämissuunnitelmaa toimialueellaan Hauholla, Hämeenkoskella, Kärkölässä, Lammilla, Padasjoella ja Tuuloksessa toiminnanjohtajansa Pia Niemikotkan johdolla. Nykyiset Hämeen Leader-ryhmät perustettiin 2000-luvun alussa ennen uutta ohjelmakautta.

– Ohjelmakauden puolivälissä päätimme splitata alueen ja hakea jatkoa seuraavalle kaudelle kahtena uutena alueena. Kollegani Hämeen Liisa otti vastuulleen Päijät-Hämeen ja minä Hämeenlinnan seudun. Kokosimme voimat ja kirjoitimme seudulle uuden asukaslähtöisen kehittämissuunnitelman ja perustimme Linnaseutu ry:n. Siitä alkoi nykyisenä tunnettu Hämeenlinnan seudun LEADER-toiminta, Niemikotka kertoo.

Leader on toimintansa alusta asti kannustanut kuntia, yhdistyksiä, yrityksiä ja asukkaita kantamaan yhdessä vastuuta alueensa kehittämisestä. Linnaseudun, LounaPlussan ja EMO:n yhteenlaskettu rahoituskehys on kuluvalla 2023–2027 ohjelmakaudella noin 9 miljoonaa ja yleishyödyllisten hankkeiden talkootunteja on tähän mennessä raportoitu noin 680 000 euron edestä. Leader-rahoituksessa talkootöillä voi kattaa hankkeen omarahoitusosuutta osin tai jopa kokonaan.

Leader tuo EU:n paikalliseen arkeen

EU:n maaseuturahoituksesta ja valtion sekä kuntien rahoituksesta koostuvalla Leaderillä on Hämeessä mm. kunnostettu kylätaloja, rakennettu liikunta- ja virkistysalueita, kehitetty luontoreittejä sekä tuettu paikallisten yritysten investointeja. Esimerkiksi kylien yhteiset kokoontumistilat ovat tuoneet kunnostusten myötä kylille uutta toimintaa, ulkoilu- ja harrastusmahdollisuudet ovat parantuneet, kun luontoreittejä on kehitetty ja yritykset ovat voineet investoida kasvuun yritystukien avulla.

Leader-toiminnan vahvuus perustuu ihmisten omiin ideoihin ja tarvelähtöisyyteen. Päätöksentekoa ohjaa paikallistuntemus, sillä yhdistyksen hallituksessa päätöksiä tekevät nimenomaan alueen asukkaat. Kolmenkymmenen vuoden aikana Leader on osoittanut, että pienistäkin ideoista voi kasvaa merkittäviä tekoja maaseudun elinvoiman vahvistamiseksi.

Onnea jo kolmekymppinen Leader. Ihmisten kokoisille ideoille!

Kala ja kauppa -seminaari Tampereella 1.9.2026

Suomen Ammattikalastajaliitto SAKL ja Pro Kala järjestävät Tampereella 1. syyskuuta Kala ja kauppa -seminaarin, jossa etsitään keinoja kotimaisen kalan käytön ja kysynnän kasvattamiseen.

Seminaarissa tarkastellaan kotimaisen kalan saatavuutta, tuotteita ja arvoketjun yhteistyötä muun muassa julkisen ruokailun, vähittäiskaupan, kalastuksen, jalostuksen, tutkimuksen ja päätöksenteon näkökulmista.

Aika: tiistai 1.9.2026 klo 13–17.30
Paikka: Hotel Scandic Tampere City, Hämeenkatu 1, Tampere

Tilaisuus on maksuton, ja osallistujille tarjotaan iltapäiväkahvit. Ilmoittautuminen viimeistään 10.8.2026.

Tutustu tarkempaan ohjelmaan ja ilmoittautumisohjeisiin SAKL verkkosivuilla: https://sakl.fi/artikkelit/ajankohtaista/kala-ja-kauppa-seminaari-tampereella-1-9-2026/

Innovaatio-ohjelmien kesäkuulumisia: Blue Products 3.0

Kalatalousverkosto otti selvää, mitä kalatalouden innovaatio-ohjelmissa puuhataan kesän kynnyksellä ja syksyllä. Juttusarjan viimeisessä osassa Marina Nyqvist lähettää terveisensä Blue Productsista.

Millainen alkuvuosi Blue Productsilla oli ja tapahtuiko jotain erityisen kiinnostavaa?

”Kevät oli ollut hyvin kiireinen. Olemme suunnitelleet ohjelman jatkoa vaiheeseen 2 ja samalla vieneet eteenpäin useita kokeiluja, jotka liittyvät kotimaisen kalan laatuun, uusiin tuotteisiin ja kalan sivuvirtojen hyödyntämiseen. Yhtä yksittäistä kiinnostavinta asiaa on vaikea nostaa esiin, sillä ohjelmassa tapahtuu paljon eri suunnilla. Tässä muutama nosto:

-TuAMK ja UTU ovat jatkaneet koneoppimiseen perustuvan metallioksidisensorin kehittämistä kalan laadun mittaamiseen. Sensorilla on nyt saatu hyvin lupaavia testituloksia myös kylmemmissä lämpötiloissa.

-VTT:n johdolla on kerätty alustavaa aineistoa silakkafileiden otsonivesikäsittelystä. Tulokset ovat vielä alustavia, mutta kyseessä on kiinnostava kokeilu, jota myös yritykset ovat toivoneet.

-Xamkin vetämänä on jatkettu kalahybridimassojen testausta ja tuotteiden viimeistelyä. Kolmesta jatkokehitykseen valitusta massasta kaksi on jo hyvin lähellä valmista versiota.

-Luken johdolla on jatkettu kalajauheen valmistusprosessin kehittämistä kirjolohen ja lahnan sivuvirroista. Lisäksi on selvitetty heikkolaatuisen kyttyrälohen hyödyntämistä lemmikkien ruoissa ja makupaloissa.

-Luken ja Metropolian yhteistyössä on tutkittu kalagelatiinin ja kalagelatiinikalvojen ominaisuuksia sekä niiden potentiaalia kalapakkausmateriaalina. Työstä on tehty Metropolian opinnäytetöinä.

-NuFon koordinoimana on viety eteenpäin ammattikeittiöreseptien työstämistä. Reseptit julkaistaan Jamixissa ja Pro Kalan sivuilla. Lisäksi NuFo on tutkinut, miten kalan ominaisuuksia ja laatua voidaan kuvata ymmärrettävästi ja käytännönläheisesti.

-UTU/ET johdolla työ on jatkunut erityisesti rasva-analyyseissä. Erityisen kiinnostava tulos liittyy kolmipiikin rasvakoostumukseen. Ohjelmassa aloittaa myös uusi väitöskirjatutkija, jonka tutkimus liittyy alihyödynnettyihin kalaraaka-aineisiin.”

Mitä syksyllä tapahtuu?

”Syksyn työlistalla ovat muun muassa sensorin jatkokehitys, otsonivesikokeiden tulosten käsittely, kalahybridimassojen standardointi ja jatkokehitys sekä säilyvyys- ja ravintotietoanalyysit. Lisäksi jatketaan kalajauheen ja fermentoitujen kalamassojen tuotekokeita, 3D-tulostettujen kalatuotteiden ja uusien kalatuotekonseptien työstämistä, kalaraaka-aineiden rasvaprofiilien tutkimista sekä jatkohankkeiden valmistelua yhdessä yritysten ja kansainvälisten verkostojen kanssa.”

Innovaatio-ohjelmien kesäkuulumisia: Kalan laadun ja markkinoinnin kehittämisohjelma

Kalatalousverkosto otti selvää, mitä kalatalouden innovaatio-ohjelmissa puuhataan näin kesän kynnyksellä. ProKala ry:n toiminnanjohtaja Malin Lönnroth Kalan laadun ja markkinoinnin kehittämisohjelmasta kertoi missä mennään.

”Alkuvuosi on kulunut tiiviisti ohjelman väliarvioinnin parissa, ja maaliskuun lopussa jätimme Kalan markkinoinnin ja laadun kehittämisohjelman jatkoaikahakemuksen. Päätös on luvattu ennen juhannusta.Kevääseen on mahtunut myös monenlaista muuta: huhtikuussa oli Barcelonan Seafood Expo -messut, joista tuli lisää kuulumisia innovaatio-ohjelmien uutiskirjeeseen.”

”Olemme muutenkin pitäneet kalalippua korkealla eri rintamilla. Yksi esimerkki on osallistuminen Kotitalousopettajien liiton koulutuspäiville huhtikuussa. Ruokapalveluita palveleva kalatuotekatalogi on työn alla ja valmistuu ennen syksyä.  Kevään innostavimpia havaintoja ovat olleet kaikki ne upeat ja innostuneet ihmiset, joita olemme kohdanneet eri tilaisuuksissa ja yhteyksissä. Tulevaisuudessa toivomme voivamme tehdä kalan puolesta yhä enemmän yhteistyötä yli sektorirajojen.

Syksyä ajatellen kannattaa varata kalenterista tilaa Kalatalouden innovaatiopäiville, jotka järjestetään tänä vuonna Turussa 11.–12.11.2026. Ohjelmaa rakennetaan parhaillaan.

Pro Kala on kevään aikana uinut myös LinkedIniin. Jaamme ja keskustelemme siellä muun muassa innovaatio-ohjelmaan liittyvistä asioista, joten kannattaa ottaa sivu seurantaan!”

Innovaatio-ohjelmien kesäkuulumisia: Kalatalouden ympäristöohjelma KYMPPI

Kalatalousverkosto otti selvää, mitä kalatalouden innovaatio-ohjelmissa puuhataan näin kesän kynnyksellä. Tänään vuorossa on Kalatalouden ympäristöohjelma.

Tutkija Nico Oravainen Kalatalouden ympäristöohjelmasta summasi alkuvuoden kuulumisia:

”Kympin jatkokauden kattava kehittämissuunnitelma kävi ohjausryhmän käsittelyssä ja nyt lähinnä odotellaan rahoituspäätöstä Elinvoimakeskusten suunnalta. Päätösaikataulusta riippuu pitkälti, mitä ehditään tänä kesänä käynnistää. Odotettavissa on kuitenkin päätös vielä ennen juhannusta.

Tulevan kenttäkauden toimenpiteissä on tarkoitus mm. selvittää lohen merivaellukselle lähteneiden poikasten heikentynyttä eloonjääntiä lohikantojen laskun taustalla. Tätä on tarkoitus selvittää yhteistyössä merialueen kalastajien kanssa, mm. näytteenottoyhteistyönä.

Kympin tulevalla kaudella ohjaavina teemoina ovat varautuminen ilmastonmuutokseen, ennallistamisen vaikuttavuuden parantaminen sekä uusien innovatiivisten seurantamenetelmien, kuten DNA ja isotooppianalytiikan kehittäminen. Luontopohjaisina ratkaisuna jatketaan ympäristövirtaamien tuottamien hyötyjen selvitystä ja siirtoistutusten kokeilua taimenkantojen palauttamiseksi. Lisäksi eDNA-tekniikan käyttökelpoisuutta kalakantojen seurantatutkimukselle parannetaan tutkimalla erilaisia näytteenottoratkaisuita, mm. passiivisia keräimiä.”

Mikä on viimeisin asia tai havainto, joka innosti tai yllätti?

”Syke ja Luke selvittävät yhteistyössä vesivoimaan liittyvän kaasujen supersaturaation aiheuttamaa riskiä ja sen aiheuttamaa vahinkoa kalaistutukkaille on tarkoitus ruveta selvittämään myös Suomessa.”

Miltä syksyn työlista näyttää?

Kiireiseltä – uudet projektit pyörähtävät käyntiin ja kalatalouden innovaatiopäivät ovat 11.-12. marraskuuta Turussa. Syksyllä ei todennäköisesti vielä ole uusista toimenpiteistä muuta kerrottavaa, kuin niiden esittelyä. Tuloksia voidaan odotella sitten talven mittaan ja viimeistään 2028.”

Satamainvestoinneilla parannetaan kalastajien arkea ja mahdollistetaan toimialan kehittyminen

Manner-Suomen määräaikaisissa kalasatama- ja purkupaikkahauissa on myönnetty tukea Euroopan meri-, kalatalous- ja vesi­viljely­rahastosta (EMKVR) yhteensä lähes 4 miljoonaa euroa 30 hankkeelle. Posion Mourusalmen kalasataman investoinneilla on sujuvoitettu kalasataman logistiikkaa, vähennetty ympäristövaikutuksia ja parannettu kalastajien työergonomiaa ja -turvallisuutta.

Mourusalmen kalasataman jatkokehittämishankkeen tavoitteena oli parantaa alueen toimintaympäristöä sekä investoida kalansäilytyslaitteisiin. Lisäksi haluttiin parantaa kalasataman energiatehokkuutta asentamalla aurinkovoimala. Posion kunta oli jo aiemmin vuonna 2023 hankkinut kalasatamaan omarahoitteisesti kalan massauskoneen, joka on lisännyt alueen kalasaaliin hyödyntämistä ja kasvattanut saaliin jalostusastetta. Tuotantoasteen kasvettua kalasataman yhteyteen tarvittiin lisää pakaste- ja varastotilaa. Pakkasvaraston laajentuessa myös energiankulutus kasvaa, joten energiatehokkuutta haluttiin parantaa investoimalla myös aurinkovoimalaan.

Lapin ELY-keskus (nykyinen elinvoimakeskus) myönsi Posion kunnalle vuonna 2023 avatussa kalasatama- ja purkupaikkahaussa tukea 83 008 euroa. EU-rahoituksen osuus tuesta oli 49,5 % ja EMKVR-tuki oli yhteensä 80 % hankkeen hyväksytyistä kokonaiskustannuksista. Hanke päättyi kesällä 2025. Hankkeen aikana suunnitellut toimet ja investoinnit toteutettiin suunnitelman mukaisesti.

Posion kunnan hankekoordinaattori Jenni Peteri ja ammattikalastaja sekä Mourusalmen kalasataman vastuuhenkilö Timo Posio kertovat investointien vaikutuksista.

Hankkeen toimenpiteet ovat monitahoisesti hyödyttäneet kalasataman käyttäjiä, lisänneet toimijoiden välistä yhteistyötä ja vähentäneet toiminnan ympäristövaikutuksia. Toimenpiteet ja investoinnit ovat sujuvoittaneet ammattikalastajien työskentelyä sekä satamarakennuksen sisällä että sen välittömässä läheisyydessä.

Uudet pakkasvarastot ovat tulleet todella tarpeeseen; Kovimpina sesonkeina Mourusalmen kalasataman kaikki pakkasvarastot ovat täynnä. Ennen investointia osa kalapakasteista jouduttiin siirtämään Kuusamoon pakkasvarastoon. Sataman pakkaset ovat vähentäneet huomattavasti kalatalouden logistiikkatarpeita ja siten myös toiminnan ympäristövaikutukset ovat vähentyneet. Turhan logistiikan väheneminen on tehostanut ammattikalastajien ajankäyttöä ja vähentänyt tapaturmariskiä sekä parantanut niin elintarvikehygieniaa kuin työergonomiaakin. Näiden myötä investointi on lisännyt työhyvinvointia ja parantanut toiminnan kannattavuutta.

Satamarakennukseen rakennettu kylmä varastotila on mahdollistanut muun muassa ammattikalastuksessa käytettävien kuormalavojen ja säilytyslaatikoiden säilyttämisen sisätiloissa. Se on parantanut omavalvontaa, kun tavarat ovat poissa muun muassa haittaeläinten ulottuvilta. Kylmä varastotila on lisännyt työergonomiaa ja vähentänyt niin sanottua turhaa logistiikkaa. Lisäksi kalasatamaan hankitut yhteiskäyttöiset reikäkorit kalojen käsittelyyn ja varastoimiseen ovat lisänneet toiminnan laatua, työnteon sujuvuutta ja elintarvikehygieniaa.

Satamarakennukseen rakennettu lämmin varastotila on mahdollistanut kalataloudessa eri sesonkeina käytettävien laitteiden varastoimisen. Tämä tuo tarvittaessa lisätilaa tuotantotiloihin, kun tilassa tarvitsee olla vain kyseisenä sesonkina käytettävät laitteet. Se on lisännyt tuotantotilojen käytön joustavuutta ja työergonomiaa. Lämmin varastotila on myös vähentänyt turhaa logistiikkaa ja parantanut elintarvikehygieniaa, kun osa pakkausmateriaaleista voidaan säilyttää lähellä tuotantoa ja niiden asianmukainen säilytys on helpottunut.

Satamarakennukseen hankittu sähköavusteinen pumppukärry on lisännyt hyvin merkittävästi ammattikalastajien työergonomiaa ja työturvallisuutta.  Nykyisin tuhannen kilon kalalavaa voi liikutella jopa yhden henkilön voimin ja kehoa kaikin puolin säästäen. Sähköavusteinen pumppukärry on erityiseksi avuksi isompien saapuvien kalaerien liikuttelussa ja raskaiden lavojen siirtelyssä pakkaskontteihin ja pakkaskonteista.

Uusi etiketöintivaaka on mahdollistanut toiminnan monipuolisen kehittämisen ja merkittävästi sujuvoittanut työtä. Etiketöintivaa’an avulla saadaan lain ja asetusten vaatimat tiedot asianmukaisesti esille ilman ylimääräisiä kommervenkkejä. Uudet etiketit helpottavat tuotteiden jäljitettävyyttä ja laajentaa myyntimahdollisuuksia myös kauppoihin. Nykyiset myyntipakkaukset ovat myös fiksumman näköisiä ja kuluttajaystävällisempiä. Etiketöintivaaka lisää myös toiminnan kannattavuutta, kun tuotteen hinta muodostuu grammalleen tuotteen todellisen painon mukaan.

Hankkeen avulla kunnostettiin lähtevän kalan lastausalue satamarakennuksen ulkopuolella. Lastausalueen vaateroinnilla on ollut suuri merkitys ammattikalastajien työergonomian lisäksi myös sidosryhmäyhteistyöhön ja sen sujuvuuteen.

Mourusalmen kalasatamaan hankitun aurinkovoimalan tuotanto on kesäkaudella parhaimmillaan kattanut laajennuksessa lisättyjen pakkasvarastojen sähkön tarpeen. Lisäksi se on joinain hetkinä kevät- ja syyskaudella tuottanut enemmän kuin kuluttanut.

Sataman laajennusosa lämmin ja kylmä varastotila sekä pakkasvarastot

Kuinka moni kalastaja on hyötynyt investoinneista, ja mitkä ovat olleet laajemmat vaikutukset kalastuselinkeinon kannalta?

Investoinneista on suoraan hyötynyt kymmenkunta kalastajaa. Lisäksi ne ovat lisänneet kiinnostusta kala-alaa kohtaan. Hankkeen aikana tehdyt toimet ja investoinnit ovat lisänneet merkittävästi ammattikalastajien työergonomiaa ja -hyvinvointia sekä vähentänyt tapaturmariskejä, millä on suora yhteys kalastajien positiivisten tulevaisuuden näkymien lisääntymiseen. Kalasataman kehittäminen on myös lisännyt Posiolla kiinnostusta kala-alasta ja olemassa olevien kalastajien jaksamista ja pysyvyyttä alalla. Myös ammattikalastajien välinen yhteistyö on lisääntynyt.

Hankkeen toimilla ja investoinneilla on ollut merkittäviä vaikutuksia turhan logistiikan vähenemiseen ja siten elintarvikehygienian ja työhyvinvoinnin parantumiseen. Lisääntynyt pakkasvarastointitila on kannustanut lisäämään kalastuksen kapasiteettia ja kehittämään jatkojalostamista. Kesäajalla pakkastilojen sähköntarve on suurin, jolloin myös aurinkovoimalan sähköntuotanto on suurin. Tämä vähentää suoraan toiminnan ympäristövaikutuksia ja lisää sähkön omavaraisuutta. Näillä kaikilla vaikutuksilla on vaikutusta kala-alan kannattavuuden parantumiseen ja siten myös kiinnostukseen toimia kalastajana monimutkaisista byrokratiaviidakoista huolimatta.

Mourusalmen kalasataman alueen kehittäminen jatkuu kahden EMKVR-hankkeen tuella

Mourusalmen kalasatama-alueen kehittämistä jatketaan sekä kalastajien että kunnan toimesta ja yhteistyössä. Kehittämisen jatkumisen esimerkkeinä ovat jo myönteisen rahoituspäätöksen saaneet kaksi hanketta: Paikallinen kala kannattavaksi (Kainuun ja Koillismaan kalaleaderin puoltama hanke) ja Kalasataman kehittäminen – työergonomian ja saatavuuden turvaaminen. Paikallinen kala kannattavaksi -hankkeen toimenpiteissä keskitytään jatkojalostamisen lisäämiseen ja yhteistyöhön kunnan valmistuskeittiön kanssa. Kalasataman kehittäminen – työergonomian ja saatavuuden turvaaminen -hankkeessa keskitytään sataman työergonomiaa ja siisteyttä lisääviin toimenpiteisiin sekä huoltovarmuuteen.

Kalasatamaa on tarkoitus kehittää myös tulevaisuudessa kalastajien ja kunnan välisellä yhteistyöllä niistä tarpeista, joita katsotaan tarpeellisiksi. Posion kunnan päivitetyssä kuntastrategiassa kalatalous ja elintarvikeala on nostettu yhdeksi päätoimialoista, mikä kertoo alan merkittävyydestä myös kunnalle. Suunnitelmissa on tarkastella koko alueen kehittämistä myös matkailullisesti merkittäväksi kohteeksi.

Nämähän olisi pitänyt tehdä jo parikymmentä vuotta sitten.

Ammattikalastajien keskuudessa on otettu kiitoksella vastaan kalasataman yhteiskehittäminen sekä kehittämisen ja rahoitusten mahdollisuuksien hyödyntäminen. Vanhemmat kalastajat ovat kommentoineet, että ”nämähän olisi pitänyt tehdä jo parikymmentä vuotta sitten”.

Määräaikaisia kalasatama- ja purkupaikkahakuja on avattu 6/2023, 3/2024, 11/2025 ja 6/2026. Kesäkuussa avatun määräaikaisen haun hakuaika jatkuu 30.9.2026 saakka. Pienet kalasatama- ja purkupaikkahankkeet (tuen määrä enintään 60 prosenttia hankkeen hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista ja enintään 200 000 euroa) on siirretty jatkuvaan hakuun 28.5.2026 alkaen.

Katso alta tiedot myönteisen päätöksen saaneista hankkeista.

Vuoden 2023 haku, EU:n osuus tuesta 49,5 %:

Lapin ELY-keskus
Hankenumero Tuensaaja Hankkeen nimi EMKVR-tuki
266558 Kuusamon kaupunki Alakitkan kalasataman laite- ja kalustohankinnat

97 920 €
263737 Posion kunta Kalasataman jatkokehityshanke 2024

83 008 €
267070 Sodankylän kunta Lokan kalahallin laajennus ja nykyisten tilojen sekä jätevesijärjestelmän saneeraus

567 400 €
Pohjois-Savon ELY-keskus
Hankenumero Tuensaaja Hankkeen nimi EMKVR-tuki
262053 Lahden kaupunki Järvikalan lajittelutila Lahden Niemen satamaan II 53 889,60 €
257372 Pihtiputaan kunta Ukonniemen kalasataman kehittämisen investoinnit 200 528,80 €
Varsinais-Suomen ELY-keskus
Hankenumero Tuensaaja Hankkeen nimi EMKVR-tuki
267024 Porin kaupunki Rannikkokalastajien lajittelutila

486 400,00 €

Vuoden 2024 haku, EU:n osuus tuesta 49,5 %–50 %:

Lapin ELY-keskus
Hankenumero Tuensaaja Hankkeen nimi EMKVR-tuki
287591 Inarin kunta Veskoniemen kalahallin laajennus 313 600 €
288984 Kalajoen Etelänkylän kk Äijän sataman kalastajien huoltorakennuksen jääkone 15 908 €
290508 Lumijoen kunta Lumijoen Varjakan sataman nosturi 12 800 €
Pohjois-Savon ELY-keskus
Hankenumero Tuensaaja Hankkeen nimi EMKVR-tuki
288702 Asikkalan kunta Asikkalan kirkonkylän purkupaikan kehittämishanke 82 307,20 €
289921 Padasjoen kunta Padasjoen kalasataman kunnostus ja kehittäminen 102 400 €
Varsinais-Suomen ELY-keskus
Hankenumero Tuensaaja Hankkeen nimi EMKVR-tuki
287841 Jakobstads stad Utveckling av infrastrukturen vid Ådö fiskehamn 488 000 €
290100 Kattelussaaren yht.vesialueiden osakaskunta Kattelussaaren kalankäsittelykonttihanke 2024-2027   

81 600 €
289582 Kokkolan Kalastajainseura ry Jäähilekone 20 456 €
290518 Merikarvian kunta Krookan kalasataman hygieniatason parantaminen 83 200 €
288691 Rauman kaupunki Rauman kalasataman kehittäminen 120 000 €
290277 Socklot Samfällighet rf Förbättring av infrastrukturen vid Grisselö fiskehamn 28 400 €
289127 Säkylän kunta Pyydyshuoltohallin laajennus 68 000 €
287963 Ådö fiskehamns framtid rf Ökad iskapacitet för fiske av underutnyttjade arter 52 863,68 €

Vuoden 2025 haku, EU:n osuus: 49,7 %:

Lapin elinvoimakeskus
Hankenumero Tuensaaja Hankkeen nimi EMKVR-tuki
374419 Lumijoen kunta Varjakan kalahallin ilmalämpöpumput 3 412 €
372544 Posion kunta Kalasataman kehittäminen – työergonomian ja saatavuuden turvaaminen 34 176 €
377217 Sodankylän kunta Lokan ja Siltaharjun kalahallien kalustohankinnat 38 896 €
377318 Tornion kaupunki Leton kalahallin kehittäminen 23 600 €
Itä-Suomen elinvoimakeskus
Hankenumero Tuensaaja Hankkeen nimi EMKVR-tuki
377275 Hirvensalmen kunta Kissakosken kalasataman tuotantokapasiteetin lisäys ja työturvallisuuden parantaminen 181 520 €
366356 Kiteen kaupunki Kesälahden kalasataman kehittäminen 158 000 €
363852 Pielaveden kunta Säviän kalasatama 161 442,24 €
Lounais-Suomen elinvoimakeskus
Hankenumero Tuensaaja Hankkeen nimi EMKVR-tuki
377033 Kokkolan kaupunki Marinkaisten kalasataman parantaminen 27 296 €
377093 Malax Fiskargille rf Klimatsmart kylanläggning 41 251,60 €
376904 Rauman kaupunki Kalasataman kehityshanke 2026 81 600,00
376985 Uudenkaupungin kaupunki

Uudenkaupungin kalasataman kehittäminen 240 000 €

EMKVR-tuki yleishyödyllisissä investointihankkeissa on pääasiassa enintään 80 prosenttia hankkeen hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista. Tarkemmat tiedot myönnetyistä EMKVR-tuista kalasatamiin ja purkupaikkoihin löytyy tukien julkaisujärjestelmässä Kajussa.

Kipsi, kuitu vai rakennekalkki? Uusi opas auttaa valitsemaan pellolle oikean maanparannusaineen

Kipsi, kuitu ja rakennekalkki parantavat maan rakennetta sekä vähentävät maa-aineksen ja fosforin huuhtoutumista pelloilta vesistöihin. Uusi opas auttaa viljelijää valitsemaan kullekin lohkolle sopivan maanparannusaineen ja kertoo, mitä levityksessä kannattaa käytännössä ottaa huomioon.

Maanparannusaineen valinnassa kannattaa kiinnittää huomiota aineen ravinnesisältöön, saatavuuteen, levitysohjeisiin, suositeltuihin käyttömääriin ja ilmastopäästöihin. Näin voidaan varmistaa, että maanparannuksesta on hyötyä sekä pellolle että ympäristölle. Maanparannusaineiden vaikutus heikkenee tyypillisesti noin viidessä vuodessa.

”Onkin tärkeää muistaa, että maanparannusaineiden rinnalle on hyvä ottaa käyttöön myös muita keinoja maan kasvukunnon parantamiseksi ja vesistökuormituksen vähentämiseksi”, Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Jaana Uusi-Kämppä sanoo. Salaojista huolehtiminen, typpilannoituksen jakaminen, monipuolinen viljelykierto ja kerääjäkasvit ovat esimerkkejä tällaisista toimenpiteistä.

Internetissä vapaasti saatavilla oleva opas neuvoo oikean aineen valintaan lohkokohtaisesti ja antaa tietoa eri aineiden yhdistelemisestä. Siinä on käytännön ohjeita levityksen suunnitteluun, tietoa maanparannuskipsin, maanparannuskuidun ja rakennekalkin vaikutuksista maahan sekä tietoa aineiden hyödyistä vesistöille.

”Pitkäjänteisellä työllä maan rakenne sekä kasvukunto paranevat ja samalla saadaan vähennettyä pellolta tulevaa fosforikuormaa ja siten parannettua vesien tilaa”, Uusi-Kämppä muistuttaa.

Oppaan ovat tehneet Luonnonvarakeskus, Suomen ympäristökeskus, Lounais-Suomen elinvoimakeskus ja Sokerijuurikkaan tutkimuskeskus. Hanketta rahoitti ympäristöministeriön Ahti-ohjelma.

Linkki oppaaseen:  Kipsi, kuitu ja rakennekalkki – opas viljelijöille

Lisätietoja: Erikoistutkija Jaana Uusi-Kämppä, Luonnonvarakeskus, +358295326622, jaana.uusi-kamppa(at)luke.fi

Mistä maatalouden innovaatiot syntyvät? Ensimmäinen Master Class haki rakennusaineita yhteiselle innovaatioekosysteemille 

Maa- ja puutarhatalouden uudistuminen tarvitsee yrittäjien tarpeista lähteviä ratkaisuja, erilaisia näkökulmia sekä pysyviä yhteistyön rakenteita.

Suomen ensimmäinen maa- ja puutarhatalouden Master Class järjestettiin keskiviikkona 24. kesäkuuta 2026 Alavieskassa. Päivän aikana osallistujat tarkastelivat alan uudistumista ja innovaatiotoimintaa sekä maatilojen ja puutarhayritysten arjen että koko alan strategisen kehittämisen näkökulmasta. 

Tavoitteena oli tunnistaa toimivia käytäntöjä, innovaatioiden syntymistä ja käyttöönottoa hidastavia tekijöitä sekä yhteisiä keinoja maa- ja puutarhatalouden innovaatioekosysteemin rakentamiseen. 

Innovaatioekosysteemi on enemmän kuin verkosto 

Innovaatioekosysteemillä tarkoitetaan toimijoiden, rakenteiden ja vuorovaikutuksen kokonaisuutta, joka tukee uudistumista, uusien ratkaisujen kehittämistä ja niiden käyttöönottoa. Siihen voivat kuulua esimerkiksi yrittäjät, tutkimus, neuvonta, koulutus, hallinto, rahoittajat, yritykset ja asiakkaat. 

Päivän aikana katsetta suunnattiin tietoisesti myös maa- ja puutarhatalouden ulkopuolelle. Tampereen yliopiston Pasi-Heikki Rannisto esitteli sosiaali- ja terveysalan innovaatioekosysteemeistä saatuja kokemuksia. Hänen puheenvuorossaan korostuivat monitoimijaisuus ja toimijoiden toisiaan täydentävät roolit, avoin innovointi, toimijoiden välinen vuorovaikutus sekä tarve pysyvälle rakenteelle ja selkeälle vetovastuulle. 

”Oli todella kiinnostavaa kuulla puheenvuoro sote-alan innovaatioekosysteemistä. Ekosysteemissä on parhaimmillaan uusia ajatuksia ja erilaisia ääniä, ei vain samanmielisten tai saman asian asiantuntijuutta. Myös maa- ja puutarhataloudessa meidän on uskallettava kutsua mukaan uusia ihmisiä, jotka haastavat vakiintuneita ajattelutapoja”, Maaseutuverkoston verkostokoordinaattori Tuija Kallio sanoo. 

Innovaatioiden on lähdettävä yrittäjän tarpeesta 

Työpajassa vallitsi vahva yhteisymmärrys siitä, ettei maa- ja puutarhatalouden uudistumista voida johtaa ylhäältä alaspäin. Innovaatioiden ja niitä tukevien palvelujen on vastattava maatilojen ja puutarhayritysten todellisiin tarpeisiin. 

”Yrittäjän pitää olla innovaatioekosysteemin keskiössä. Kehittämistä ei voi tehdä vain yrittäjille, vaan sitä on tehtävä heidän kanssaan. Yrittäjillä täytyy olla myös mahdollisuus ottaa vetovastuuta, jotta innovaatioekosysteemi tuottaa ratkaisuja, jotka palvelevat käytäntöä ja juurtuvat osaksi yritysten toimintaa”, Kallio toteaa. 

Työskentelyssä tunnistettiin useita innovaatioita edistäviä tekijöitä. Näitä olivat muun muassa vertaisverkostot, tilojen välinen yhteistyö, kokeilut, ulkopuolinen rahoitus, joustavat tukimuodot, käytännönläheinen tutkimus sekä olemassa olevan teknologian nykyistä parempi hyödyntäminen. 

Kansainväliset verkostot ja tekoäly avaavat yrittäjille uusia mahdollisuuksia tiedon hakemiseen, vaihtoehtojen vertailuun ja päätöksenteon tukemiseen. Tekoälyn hyödyntäminen edellyttää kuitenkin kykyä arvioida kriittisesti tuotetun tiedon laatua ja yhdistää erilaisia tietolähteitä. 

Uudistuminen vaatii aikaa ja lupaa kokeilla 

Yhdeksi keskeiseksi uudistumisen esteeksi tunnistettiin ajanpuute. Jos kaikki työaika kuluu päivittäisen toiminnan pyörittämiseen, yrityksen tulevaisuuden suunnittelulle, osaamisen kehittämiselle ja uusien ratkaisujen etsimiselle ei jää riittävästi tilaa. 

”Innovaatioiden syntymiseen tarvitaan aikaa ajatella, etsiä tietoa ja kokeilla. Myös omaan osaamiseen, johtamiseen ja palautumiseen investoiminen on osa yrityksen kehittämistä. Työpajassa nousi konkreettisena esimerkkinä päivittäinen puolen tunnin ajattelutauko, joka vuodessa antaa yli 180 tuntia oman yritystoiminnan suunnitteluun ja kehittämiseen”, Kallio sanoo. 

Työpajassa nostettiin esille myös liiketoiminta- ja johtamisosaamisen merkitys. Maatalousyrittäjä toimii oman yrityksensä kehitysjohtajana, mutta tarvitsee rinnalleen erikoisosaamista, sparrausta ja verkostoja. Yhteistyö voi auttaa esimerkiksi investoinneissa, työvoiman saatavuudessa, koneiden käytössä, viljelytöiden järjestämisessä ja uusien markkinoiden löytämisessä. 

Pysyvät rakenteet kokoavat toimijat yhteen 

Innovaatioekosysteemi ei synny yksittäisellä hankkeella. Se tarvitsee vetäjän, pitkäjänteiset tavoitteet ja rakenteet, joiden avulla yhteistyötä jatketaan myös määräaikaisten projektien välillä. 

Hallinnon tehtäväksi nähtiin ennen kaikkea mahdollistaminen. Rahoituksen, sääntelyn ja tukijärjestelmien pitäisi luoda edellytyksiä kokeiluille, investoinneille ja uusien ratkaisujen käyttöönotolle, mutta myös ekosysteemien ylläpitämiselle. Työpajassa nostettiin esiin myös tarve riskin jakamisen mekanismeille ja uudenlaisille rahoitusratkaisuille. 

Maa- ja metsätalousministeriön Elina Ovaskainen kytki keskustelun Ruokastrategia 2040:n tavoitteisiin. Strategiassa uudistumisen edellytyksiksi on tunnistettu muun muassa teknologioiden kehittäminen ja hyödyntäminen, osaamiseen ja muutoshalukkuuteen panostaminen, investointikyvyn vahvistaminen sekä yhteistyön ja ekosysteemien kehittäminen.  

Koko ruokaketju tarvitaan mukaan 

Päivän päätteeksi pohdittiin, miten yhteistyön esteitä voidaan purkaa. Keskustelussa nousi esiin, etteivät kaikki ruokaketjun keskeiset toimijat vielä osallistu riittävästi yhteiseen kehittämiseen. Esimerkiksi kaupan ja kuluttajien ääni ja osallistuminen tarvitaan nykyistä vahvemmin mukaan. 

Maatalousyrittäjät odottavat yhteistyökumppaneilta laajaa asiantuntemusta, kykyä avartaa ajattelua, erikoisosaamista sekä halua etsiä uusia ratkaisuja. Tutkimuksen, neuvonnan ja kehittämishankkeiden on puolestaan tunnettava yritysten käytännön olosuhteet ja tarjottava konkreettista tukea myös ratkaisujen toteuttamiseen. 

”Meidän on uskallettava puhua maa- ja puutarhataloudesta myös liiketoimintana, jossa tavoitellaan kannattavuutta, kasvua ja uudistumista. Menestyviä yrityksiä ja hyviä ratkaisuja on jo olemassa. Niistä kertominen vahvistaa koko alan tulevaisuususkoa”, summasi AgriHubin koordinaattori Susanna Lahnamäki-Kivelä tilaisuuden keskustelua. 

Master Class -työpajaan osallistui reilu parinkymmenen henkilön joukko alan toimijoita: maa- ja puutarhatalousyrittäjiä sekä tutkimuksen, neuvonnan, hallinnon, rahoituksen, kehittämisorganisaatioiden ja elintarvikeketjun edustajia. 

Päivän alustajina toimivat Elina Ovaskainen maa- ja metsätalousministeriöstä, Pasi-Heikki Rannisto Tampereen yliopistosta ja Krista Mikkonen ProAgria Keskusten Liitosta. Työskentelyä fasilitoivat Susanna Lahnamäki-Kivelä Luonnonvarakeskuksesta ja AgriHubista, Viivi Jalava maa- ja metsätalousministeriöstä, Krista Mikkonen ProAgria Keskusten Liitosta sekä Tuija Kallio Maaseutuverkostosta. 

Tilaisuus toteutettiin ATTRACTISS- ja modernAKIS-hankkeiden sekä Maaseutuverkoston yhteistyönä. 

Rural Policy Lab järjestetään syys-lokakuussa Kotkassa: lue lisää ja ilmoittaudu mukaan!

Rural Policy Lab järjestetään syys-lokakuussa Kotkassa: lue lisää ja ilmoittaudu mukaan!

Rural Policy Lab: Strengthening a diversified rural economy in the post-2027 period -tilaisuus järjestetään yhteistyössä Rural Pact Support Office:n, maa- ja metsätalousministeriön, Maaseutuverkoston sekä maaseutupolitiikan neuvoston kanssa Kotkassa 29.9.-1.10.2026.

Syksyinen Rural Policy Lab: Strengthening a diversified rural economy in the post-2027 period keskittyy edellytyksiin, joita tarvitaan kilpailukykyisten ja monipuolisten maaseutuelinkeinojen kehittämiseen sekä maaseutualueiden vetovoiman parantamiseen, jotta työvoimaa sekä osaajia saataisiin pidettyä ja houkuteltua alueille.

Erityistä huomiota kiinnitetään konkreettisten toimenpiteiden, investointien ja uudistusten tunnistamiseen, joita voidaan tukea tulevissa kansallisissa ja alueellisissa kumppanuussuunnitelmissa (NRPP) osana EU:n vuoden 2027 jälkeistä politiikkakehystä.

Taustaa & tavoitteet

16. heinäkuuta 2025 Euroopan komission julkaisemissa ehdotuksissa EU:n budjetiksi 2028–2034 ehdotettiin merkittäviä muutoksia EU-rahoituksen rakenteeseen. Uudessa rahoituskehyksessä yhteistyössä hallinnoitavat rahoitusvälineet ja politiikat – maaseudun kehittäminen mukaan luettuna – tultaisiin yhdistämään yhdeksi jäsenvaltiokohtaiseksi kansalliseksi ja alueelliseksi kumppanuussuunnitelmaksi (NRPP), joka rahoitettaisiin yhdestä rahastosta. Tällä uudella lähestymistavalla pyritään vahvistamaan koordinointia ja synergioita eri politiikanalojen ja hallintotasojen välillä sekä edistämään yhdennetympiä toimia eri alojen ja hallintotasojen välillä, myös maaseutualueilla.

Maaseudun talouden vahvistamisella on tärkeä rooli Euroopan unionin kilpailukyvyn edistämisessä. Maaseutualueiden tuleva elinvoimaisuus ei riipu pelkästään maataloudesta, vaan myös sellaisten olosuhteiden luomisesta, joissa maaseudun yritykset ja paikallistaloudet voivat sopeutua väestörakenteen muutokseen, vihreään ja digitaaliseen siirtymään, muuttuviin työmarkkinoiden tarpeisiin ja kasvaviin geopoliittisiin paineisiin. Tähän sisältyy maatalouteen liittyvien ja sen ulkopuolisten alojen, kuten biotalouden, kiertotalouden, uusiutuvan energian, matkailun ja yhteisötalouden, potentiaalien maksimointi.

Maaseutualueilla on merkittäviä mahdollisuuksia luoda työpaikkoja, säilyttää osaajia sekä lisätä houkuttelevuutta monilla eri aloilla, mikä edistää EU:n laajempia taloudellisia tavoitteita. Tulevat kansalliset elpymis- ja palautumissuunnitelmat yhdessä ehdotetun 10 prosentin maaseututavoitteen kanssa tarjoavat jäsenvaltioille ja alueille merkittävän mahdollisuuden suunnitella toimenpiteitä, investointeja ja uudistuksia, joilla vapautetaan tämä potentiaali ja tehdään maaseutualueista muutoskestävämpiä, kilpailukykyisempiä ja houkuttelevampia asuin- ja työskentelypaikkoja.

Rural Policy Lab -tilaisuudessa tarkastellaan keskeisiä tarpeita, jotka muovaavat maaseudun talouden tulevaisuutta, ja keskitytään siihen, miten maaseutualueet voivat hyödyntää voimavarojaan, vahvistaa kilpailukykyään ja tukea talouskasvua ja selviytymiskykyä. Erityistä huomiota kiinnitetään maaseutualueiden houkuttelevuuden lisäämiseen osaajien houkuttelemiseksi ja heidän sitouttamisekseen. Samalla tunnustetaan, että elämänlaatu ja palvelujen saatavuus ovat olennaisen tärkeitä maaseudun työvoiman vahvistamiseksi sekä uusien asukkaiden ja taloudellisen toiminnan houkuttelemiseksi.

Tapahtumassa keskitytään määrittämään konkreettisia toimenpiteitä, uudistuksia ja investointeja, joita voitaisiin tukea vuoden 2027 jälkeisestä EU:n toimintapoliittisesta kehyksestä maaseutualueiden kehittämiseksi. Tapahtumassa yhdistyvät Euroopan komission näkökulmat, jäsenvaltioiden ja alueiden kokemukset, vuorovaikutteiset keskustelut sekä yhdessä maaseutuverkoston kanssa järjestettävät kenttävierailut. Rural Policy Lab tarjoaa myös tilaisuuden pohtia maaseutualueiden tulevaisuutta EU:n itärajoilla, joilla väestörakenteeseen, talouteen ja saavutettavuuteen liittyvät haasteet nivoutuvat yhä tiiviimmin geopoliittisiin realiteetteihin.

Osallistuminen & lisätietoa

Rural Policy Lab – tilaisuuden kohdeyleisö koostuu kansallisen ja alueellisen tason päättäjistä, jotka osallistuvat maaseudun elinkeinopolitiikan ja tulevien kansallisten elpymis- ja palautumissuunnitelmien suunnitteluun, sekä maaseutuyhteisöjä ja maaseutuyrityksiä edustavista sidosryhmistä. Ilmoittautumisen kautta valitaan noin 100 osallistujaa. Osallistujavalinnat tekee RPSO (Rural Pact Support Office). Huomioithan, että ilmoittautuminen tapahtumaan on auki maanantaihin 24.7.2026 saakka.

Tapahtuma järjestetään englanniksi ilman tulkkausta.

Voit tutustua Rural Policy Lab – tilaisuuden tapahtumailmoitukseen sekä alustavaan ohjelmaan alta.