EU:n maatalous- ja maaseuturahoitusta voi hyödyntää myös maatalouden vesienhallinnan parantamiseen

Maatilan vesienhallintaa voi parantaa panostamalla peruskuivatukseen, paikalliskuivatukseen ja maan kasvukuntoon. Tässä kirjoituksessa peruskuivatuksella tarkoitetaan laajemman alueen paikalliskuivatuksen vesien johtamista eteenpäin kohti vesistöä, valtaojia tai muita suurempia uomia pitkin. Paikalliskuivatuksella tarkoitetaan pelloilla tehtäviä toimenpiteitä, esimerkiksi salaojitusta tai avo-ojia. Sekä paikallis- että peruskuivatuksen valinnolla voidaan parantaa maan kasvukuntoa ja huomioida tilan ympäristövaikutuksia. Peltomaan kasvukuntoa parantamalla vaikutetaan kasvien kykyyn sietää märkyyttä ja kuivuutta. Siihen voidaan vaikuttaa kasvivalintojen, harkittujen maanmuokkausmenetelmien ja maanparannusaineiden avulla.

Elinvoimakeskuksen ympäristöasiantuntija Eveliina Kiiski kannustaa viljelijöitä hyödyntämään maatalouden vesienhallintaan tarjolla olevaa EU:n maatalous- ja maaseuturahoitusta.
– Rahoituksen avulla viljelijät voivat samaan aikaan parantaa maatilansa kannattavuutta ja vähentää toimintansa ympäristökuormitusta. Rahoitus mahdollistaa viljelijöille käytännöllisiä vesienhallinnan ratkaisuja, joilla voi vähentää uomien kunnossapidon tarvetta. Lisäksi rahoitusta voi saada vesienhallinnan rakenteiden ylläpitoon. Luonnonmukaisten kuivatusratkaisujen hyödyntämisellä voi myös olla merkittävä vaikutus paikallisen luonnon hyvinvoinnin ja maisemapiirteiden säilyttämiseen tai lisäämiseen.

Rahoitusta peruskuivatukseen

Peruskuivatukseen kuuluvia toimenpiteitä ovat muun muassa tulvien hallintaan ja vesienpidättämiseen liittyvät kaksitasouomat ja kosteikkojen rakentaminen tai muut kuivatuksen luonnonmukaistamiseen liittyvät rakenteet. Kaikkiin näihin on haettavissa EU:n maaseuturahoitusta. Kaksitasouomien ja kosteikkojen rakentamiseen on tarjolla ei-tuotannollisten investointien tukea. Kaksitasouoma voi myös sisältyä yhteisojitusinvestointiin, jolloin siihen voi saada maatalouden investointitukea.

Näissä hankkeissa myös suunnittelukustannukset voi laskea osaksi hankkeen kokonaisrahoitusta. Vaihtoehtoisesti luonnonmukaisen vesienhallinnan kartoituksen ja suunnittelun voi tilata Ruokaviraston neuvojarekisteriin hyväksytyltä neuvojalta, jolloin sen hinnasta korvataan 75 euroa/tunti. Aiheen asiantuntijaneuvojia voi etsiä täältä. Myös ympäristösitoumukseen kuuluva ilmasto- ja ympäristösuunnitelma voi parhaimmillaan antaa suuntaviivoja tilan vesienhallinnan kehittämiseen.

– Viljelijän kannattaa hyödyntää suunnitteluavun mahdollisuus, jota on saatavilla luonnonmukaisen vesienhallinnan ratkaisuihin. Näin peltojen vesitalouden tukemiseen on mahdollista löytää pitkäikäisimmät ja monivaikutteisimmat ratkaisut, Kiiski sanoo.

Viime vuosina on herätty peltojen tulva- ja kuivuusongelmien yleistymiseen, jotka tulevat todennäköisesti kasvamaan ilmastonmuutoksen myötä.
– Siksi maatalouden perinteisten ratkaisujen rinnalle pyritään tuomaan voimakkaammin luonnonmukaisia vesienhallinnan ratkaisuja, jotta vesiä voidaan ohjata myös viivytyspaikat ja muut ympäristön taipumukset huomioiden. Ratkaisuilla maatilat voivat varautua myös pitkän aikavälin säävaihteluihin, Eveliina Kiiski kertoo.

Esimerkiksi toistuvasti tulviville pelloille voidaan perustaa kosteikkoratkaisuja. Maatalouden ojauomiin puolestaan pyritään lisäämään ratkaisuja, jotka paikoittain hidastavat vesien virtausnopeuksia ja vähentävät uomaeroosiota. Esimerkiksi ojiin voidaan lisätä luonnonmukaisuutta hidastamaan veden kulkua valuma-alueen latvaosista eteenpäin niin, että vettä pidättyy matkan varrelle tasaisemmin, jolloin uoman alaosassa peltojen tulvimisongelmat tai yläosan kuivuusongelmat vähenevät.

Vesienhallinnan luonnonmukaisista ratkaisuista saa myös vuosittain pinta-alaperusteista ympäristökorvausta, kun viljelijä tekee elinvoimakeskuksen kanssa ympäristösopimuksen. Ympäristösopimus kosteikon hoidosta on ei-tuotannollisen investointituen ehtona. Kosteikkojen hoitosopimus voidaan tehdä kosteikkoalueesta, tulva-alueen tai luonnonmukaistetun uoman tai kaksitasouoman alle jääneestä alasta, tulvatasanteesta tai tulvapellosta ja niiden hoidon kannalta riittävästä reuna-alueesta. Ympäristösopimus voidaan tehdä myös pienten kosteikkojen, pohjapatojen, tulvapeltoalueiden ja suon kaltaiseksi alueeksi entiselle turvepellolle perustettujen kosteikkojen hoidosta.

Luonnonmukaista peruskuivatusta edistäviin investointeihin on saatavissa EU:n maaseuturahoitusta. Toteutuksen jälkeen ylläpitoon voi hakea ympäristökorvausta.

Rahoitusta paikalliskuivatukseen

Paikalliskuivatusta kehittämällä peltojen vesitaloutta voidaan pyrkiä säätelemään tasaisemmaksi. Paikalliskuivatukseen on haettavissa EU:n maaseuturahoituksesta maatalouden investointitukea. Sitä voi saada esimerkiksi säätösalaojitukseen, säätökaivoihin ja salaojitukseen. Avustuksen määrä voi olla jopa 40 prosenttia hankkeen hyväksyttävistä kustannuksista.

Lisäksi viljelijän on mahdollista hakea ympäristökorvausta happamilla sulfaattimailla tai turvemailla toteutettuun säätösalaojitukseen, altakasteluun tai kuivatusvesien kierrätykseen. Tällöin ympäristökorvauksen lohkokohtaisista toimenpiteistä tulee valita valumavesitoimenpide. Ympäristökorvaus on toimenpiteen mukaan vaihdellen 77–214 euroa/ hehtaari.

Rahoitusta maan kasvukunnon parantamiseen

Maan kasvukunnolla on merkittävä rooli pellon vesitalouden ylläpitämisessä. Maan kasvukuntoa voivat parantaa esimerkiksi erilaiset nurmet, monimuotoisuuskasvit, talviaikainen kasvipeitteisyys, kerääjäkasvit, saneeraus- ja maanparannuskasvit, lannan levittämiseen liittyvät parannukset, viljelykierron monipuolistaminen ja maanparannusaineet.

Esimerkiksi viljelykierron monipuolistaminen kuuluu EU:n maatalousrahoituksen ehdollisuuteen, mutta lannan levityksestä ja maanparannusaineiden käytöstä voi saada lisäksi ympäristökorvausta, jos on valinnut kiertotalouden edistämisen ympäristökorvauksen lohkokohtaiseksi toimenpiteeksi.

Maan kasvukuntoa pystyy parantamaan myös kipsin avulla. Maksutonta kipsinlevitystä voi hakea elinvoimakeskuksesta ympäristöministeriön Ahti-ohjelman kautta.

Maan kasvukuntoa tukeviin toimenpiteisiin voi hakea ympäristökorvausta ja ekojärjestelmätukea:

EU:n maatalous- ja maaseuturahoituksen tukien hakuajat ja -paikat

Ympäristösopimuksia ja ekojärjestelmätukia haetaan peltotukien haussa Vipu-palvelussa viimeistään 9.6.2026.
Maatalouden investointituilla (mukaan lukien yhteisojitusinvestoinnit) on vuodessa neljä hakujaksoa ja hakemus tehdään Hyrrä-asiointipalvelussa:
• 16.1.–15.3.
• 16.3.–15.8.
• 16.8.–15.10.
• 16.10.–15.1.

Ei-tuotannollisilla investoinneilla on vuodessa kaksi hakujaksoa ja hakemus tehdään Hyrrä-asiointipalvelussa:
• 1.1.‒15.5.2026
• 1.8.‒15.12.2026

Lisätiedot

Kysy lisää kuntasi maaseutuelinkeinoviranomaiselta tai oman alueesi elinvoimakeskuksesta. Lounais-Suomen elinvoimakeskuksen yhteystietoja:

• Eveliina Kiiski, ympäristöasiantuntija, 02 9502 2139
• Janita Leppänen, maatalouden investointituet, 02 9502 2604
• Henriikka Kajula, ei-tuotannolliset investoinnit, 02 9502 2580
• Mikko Torkkeli, ympäristösopimukset, 02 9502 3105
• Maarit Solla, ekojärjestelmätuki ja ympäristökorvaus, 02 9502 2665

etunimi.sukunimi@elinvoimakeskus.fi

Lisätietoa tuista

• Peltotukien euromäärät
• Peltotuet
• Ei-tuotannolliset investoinnit
• Maatalouden investointituet
• Maatilojen neuvonta

Ruokamessut 2026 tarjosi kohtaamisia, keskusteluja ja tulevaisuuden tekijöitä

– Ruokamessujen viikonloppu osoitti konkreettisesti, kuinka suuri kiinnostus suomalaista ruokaa ja sen tulevaisuutta kohtaan on Helsingissä sekä maaseutualueilla. EU:n maatalous- ja maaseuturahoituksen osastolla vierailleet olivat kiinnostuneita ja uteliaita ruuantuotannosta ja sen merkityksestä. Lisäksi onnistuimme tavoittamaan täysin uusia kohderyhmiä osastollamme, toteaa maa- ja metsätalousministeriön erityisasiantuntija Meri Kiikkala.

Nuorten viljelijöiden merkitys esillä osastolla

EU:n maatalous- ja maaseuturahoituksen osaston päätavoitteena oli nostaa esiin nuorten viljelijöiden merkitys suomalaiselle ruoantuotannolle sekä rahoituksen rooli alan uudistumisessa ja jatkuvuudessa. Teema herätti kiinnostusta: osastolla riitti kävijöitä koko viikonlopun ajan, ja keskusteluja käytiin paljon. Lyhyiden kohtaamisten lisäksi useat alasta kiinnostuneet saivat asiantuntevaa opastusta ja vinkkejä haaveidensa toteuttamiseen.

Elämyksellisyys toi viestin lähelle vierailijoita. Onnenpyörä houkutteli pysähtymään, ja VR-lasien avulla messuväki pääsi vierailemaan Poukarin maitotilalla. Etenkin monelle lapselle kohtaaminen lehmän kanssa – vaikkakin virtuaalisesti – oli ensimmäinen laatuaan ja selvästi mieleenpainuva kokemus.

Osastolla päivystivät asiantuntijoiden lisäksi nuoret viljelijät Markus Suutari ja Matilda Heino. He toivat maatalouden arjen ja alan tulevaisuuden näkymät konkreettisiksi ja kumosivat monia ennakkoluuloja.

– On kuitenkin tärkeää muistaa, että maatalous kaipaa rinnalleen sen elävän ja mahdollisuuksia tarjoavan maaseudun, totesi Matilda Heino Ruokamessujen keskustelussa juontaja Vappu Pimiän kanssa.

Matilda kertoi, miten yllättävä uuden alan valtaus ja maatilan ostaminen sattuivat hänen kohdalleen, ja Markus korosti muun muassa laajan verkoston vahvuutta alalla. Maatilayrittäminen vaatii tietenkin myös vankkaa liiketoimintaosaamista, onneksi siihenkin on työkaluja ja oppia tarjolla EU:n maatalous- ja maaseuturahoituksen avulla.

Paneeli ja näytöskeittiö kokosivat kiinnostuneet ruokaketjun kysymysten äärelle

Lauantaina järjestetty paneelikeskustelu Kuka päättää mitä Suomi syö? kokosi yhteen eri näkökulmia ruoantuotannon tulevaisuudesta ja siitä, kuka loppukädessä päättää, mitä kuluttaja syö. Keskustelussa olivat mukana maa- ja metsätalousministeriön osastopäällikkö Minna-Mari Kaila, luomuviljelijä Markus Suutari, Munax Oy:n Matti Nyfors sekä ravintoloitsija Henri Alén. Aihe todettiin keskustelussa haastavaksi sekä moniulotteiseksi, mutta ratkaisuja löydettiin muun muassa yhteistyöstä sekä neuvotteluista, joita on tarpeen tehdä ruokaketjun jokaisessa osassa.

Samana päivänä näytöskeittiössä Vappu Pimiä kokkasi yhdessä Matildan ja Markuksen kanssa. Kolmikko keräsi runsaasti kiinnostuneita seuraamaan keskustelua. Samalla keskusteltiin maanviljelijän arjesta, alan mahdollisuuksista sekä siitä, miten rahoitus tukee sekä maatalouden että laajemmin maaseudun kehittämistä. Keskustelu teki näkyväksi mm. sen, että ruoantuotanto on tärkeä osa huoltovarmuutta, rahoitus mahdollistaa yritysten kehittämisen ja alan tulevaisuuden kannalta myös elinvoimainen maaseutu on keskeisessä roolissa.

Messuviikonloppu vahvisti kampanjaviestin: nuoret viljelijät ovat suomalaisen ruoan turva ja tulevaisuus. EU:n maatalous- ja maaseuturahoitus mahdollistaa alalle pääsyn, investoinnit ja uudistumisen, mutta yhtä tärkeää on se, että maaseutu tarjoaa hyvän arjen edellytykset myös tulevaisuudessa.

Lisätiedot

Meri Kiikkala, etunimi.sukunimi@gov.fi