18.11. Digikalaparlamentissa ratkaisuja kalan myyntiin ja kalastajan arkeen 13.10.2026 Miten digitaaliset palvelut voivat helpottaa kalan suoramyyntiä, markkinointia ja kalastajan arkea? Kalaparlamentissa 18.11. klo 14 tutustutaan kolmeen kotimaiseen ratkaisuun sekä poimitaan kiinnostavia esimerkkejä maailmalta. Tilaisuudessa kuullaan käytännön kokemuksia siitä, miten digitaalisuutta voidaan hyödyntää kalastajien ja asiakkaiden yhdistämisessä, kalan suoramyynnissä, jäljitettävyydessä sekä uusissa nouto- ja markkinapaikkaratkaisuissa. Mukana ovat: Elina Pusaa – Ammattikalastaja.fi: Digistä tehoa kalan suoramyyntiin Joonas Häkkinen – Suoraan Kalastajalta: sovellus kalan suoramyyntiin ja jäljitettävyyteen Tiia Juntunen, Willit Oy – Lahikalaa.fi: Perämeren ammattikalastajien digimarkkinapaikka ja kylmänoutoverkosto Katsaus maailmalta – esimerkkejä verkkokaupasta, tilausmalleista, itsepalvelusta ja muista kalan myynnin digiratkaisuista Puheenvuorojen lisäksi tilaisuudessa jätetään tuttuun tapaan reilusti aikaa kysymyksille ja keskustelulle. Kalaparlamentti järjestetään Teamsissa keskiviikkona 18.11.2026 klo 14–16. Tilaisuus on avoin kaikille aiheesta kiinnostuneille eikä ennakkoilmoittautumista tarvita. Katso tarkempi ohjelma ja osallistumislinkki tapahtumasivulta:https://maaseutuverkosto.fi/tapahtumat/kalaparlamentti-digitaaliset-ratkaisut-kalan-myyntiin-ja-kalastajan-arkeen/ Tilaisuus tallennetaan, ja tallenne sekä esitysmateriaalit julkaistaan myöhemmin Kalatalousverkoston sivuilla.
Innovaatiotorilla maa- ja puutarhatalouden uudet ideat kohtasivat käyttäjänsä 12.10.2026 MaatalousKonemessuilla järjestetyllä Innovaatiotorilla tutkijat ja kehittäjät pääsivät kuulemaan, mitä maa- ja puutarhatalouden yrittäjät uusista ratkaisuista ajattelevat. Kehittäjille tapahtuma antoi jotain, mitä työpöydän ääressä ei saa: suoraa palautetta ratkaisujen tulevilta käyttäjiltä. Erikoiskasvien kokemuksia vaihdettiin ahkeraan Pyhäjärvi-instituutin osastolla esillä olivat öljy- ja palkokasvien kasvintuhoojat, perunaruton ennakointi sekä kuminan, korianterin ja öljyhampun viljely. Messukävijöitä kiinnostivat erityisesti viljelyn käytännön kysymykset: miten erikoiskasvit sopivat oman tilan viljelykiertoon, kuinka tuholaisia ja kasvitauteja hallitaan sekä millaisia vaatimuksia esimerkiksi puinti ja kuivaus asettavat. Samalla asiantuntijat saivat arvokasta palautetta siitä, miten menetelmät toimivat käytännössä eri puolilla Suomea. – Se on hirveän tärkeää tutkijoille, että viljelijät kertovat, miltä asiat pellolla näyttävät ja mitä kokemuksia heillä on. Innovaatiotori on hyvä paikka näille keskusteluille, Riina Lukkala Pyhäjärvi-instituutista sanoo. Pyhäjärvi-instituutin pisteellä asiantuntijat Jari Ruski ja Riina Lukkala esittelivät erikoiskasvien viljelyä ja tautien torjuntaa. Kuva: Outi Huovinen Jari Ruski puolestaan pitää Innovaatiotoria tärkeänä sekä viljelijäkontaktien että asiantuntijoiden verkostoitumisen kannalta. Hänen mukaansa keskusteluista syntyy uusia yhteistyömahdollisuuksia ja joskus jopa uusia hankeideoita. Myös viljelijöiden keskinäinen tiedonvaihto nousi vahvasti esiin. – Ei viljelijän tarvitse yksin ratkaista kaikkia ongelmia. Monella on jo kokemuksia ja osaamista, joita kannattaa hyödyntää, Ruski muistuttaa. Metsätöiden tukiranka herätti kiinnostusta Innovaatiotorilla esiteltiin metsätöihin kehitettävää eksoskeletonia eli kehon ulkopuolista tukirankaa. Sen tavoitteena on vähentää taimikonhoidon fyysistä kuormitusta ja parantaa työergonomiaa. Joni Hiltunen (tiskin takana) HAMK:ista kertoi messujen vastaanoton olleen erittäin hyvä. Kuva: Outi Huovinen Hämeen ammattikorkeakoulun projekti-insinööri Joni Hiltunen kertoo vastaanoton olleen erittäin myönteinen. – Yleisin ensimmäinen kysymys oli, että mikäs tuo on. On hyvä saada ihmiset tietoisiksi siitä, että tämä on nykypäivää eikä mitään scifi-elokuvaa. Fyysisen työn kuormitukseen on jo olemassa teknologisia ratkaisuja, jotka oppivat älykkäästi ja sopeutuvat käyttäjän fysiikkaan. Laitetta yritettiin ostaa useampaan otteeseen suoraan Innovaatiotorin tiskiltä. – Kun ihmiset olivat valmiita ostamaan laitteen, tietää ainakin, että tällaiselle voisi olla tarvetta, Hiltunen sanoo. Innovaatiotori järjestettiin nyt 6. kerran Maatalouskonemessuilla 8.–10. lokakuuta järjestetyllä Innovaatiotorilla riitti vilinää, kun noin 40 hanketta ja toimijaa esitteli kehittämiään ratkaisuja maa-, metsä- ja puutarhatalouden tarpeisiin. MaatalousKonemessuilla Helsingin Messukeskuksessa vieraili 18 822 kävijää kolmen päivän aikana. Innovaatiotorin järjestivät Maaseutuverkosto ja AgriHubi. Tutustu kaikkiin Innovaatiotorin hankkeisiin ja lavaohjelmaan!
Vuoden nuori viljelijä on Lotta Sirkesalo Pirkanmaalta – uudessa kilpailussa palkittiin talousosaamisesta ja rohkeudesta uudistaa 8.10.2026 Vuoden nuori viljelijä on Lotta Sirkesalo Pirkanmaalta – uudessa kilpailussa palkittiin talousosaamisesta ja rohkeudesta uudistaa Vuoden nuori viljelijä -palkinnon nappasi 28-vuotias maatalousyrittäjä Lotta Sirkesalo Pirkanmaalta. Kunniamaininnan saivat Ville ja Essi Korhonen Pohjois-Savosta. EU:n maatalous- ja maaseuturahoituksen sekä OP Pohjolan järjestämässä kilpailussa voittajat valittiin yli 160 hakijan joukosta. Palkinnot julkistettiin Maatalouskonemessuilla Helsingissä torstaina 8. lokakuuta. Vuoden nuori viljelijä -palkinto jaettiin nyt ensimmäistä kertaa, ja kilpailulla haluttiin nostaa valokeilaan nuori viljelijä, joka on omalla esimerkillään uudistanut suomalaista maatalousalaa. – Nuoret viljelijät ovat ruoantuotannon ja huoltovarmuuden jatkuvuuden perusta. Viljelijöiden keski-ikä on 55 vuotta, ja tarvitsemme alalle jatkuvasti uusia osaavia yrittäjiä. On hieno nähdä nuorten viljelijöiden määrätietoista ja kehittävää työotetta. Se uudistaa koko sektoria, toteaa maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah. Määrätietoista johtamista ja innovatiivista otetta Vuoden nuoreksi viljelijäksi valittu Lotta Sirkesalo luotsaa nautakarjatilaa Urjalassa Pirkanmaalla. Sirkesalo sai tuomaristolta kiitosta määrätietoisesta yritysjohtamisesta, jossa jokainen investointi perustuu talouden tarkkaan seurantaan. Lisäksi hän etsii aktiivisesti uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja seuraa kuluttajien muuttuvaa käyttäytymistä sekä viestii kiinnostavasti arjestaan maatilalla. – Itketti ja yllätti. En olisi ikinä arvannut, että minut valitaan, koska meillä on kaikki vielä niin kesken. Tämä ei ole helppo ala, mutta tässä työssä on jotain todella ainutlaatuista ja tärkeää, Lotta Sirkesalo sanoo. Kunniamaininta myönnettiin rautalampilaisille Ville ja Essi Korhoselle. Kolmekymppinen pariskunta on kasvattanut lypsykarjatilansa pienestä parsinavetasta kolmen lypsyrobotin kokonaisuudeksi. Tuomariston mukaan Valolan tila on malliesimerkki hallitusta kasvusta, ja pariskunta myös avaa aktiivisesti modernin maitotilan arkea kuluttajille. – Kun kuluttaja näkee, mistä maito tulee ja miten se on tuotettu, hän ymmärtää paremmin kotimaisen ruoan merkityksen, painottaa Ville Korhonen. Painopisteenä liiketoimintaosaaminen Vuoden nuori viljelijä -palkinnon arviointikriteereissä painotettiin talous- ja johtamisosaamista, suunnitelmallisuutta, uusien teknologioiden käyttöä ja kestävyyttä. Tuomaristossa oli edustettuna maa- ja metsätalousministeriö, OP Pohjola, Ruokavirasto, AgriHubi-osaamisverkosto, elinvoimakeskukset, MTK, SLC, ProAgria ja Wikli-konserni. Vuoden nuori viljelijä Lotta Sirkesalo sai 5 000 euron arvoisen OP Pohjolan lahjoittaman rahapalkinnon. – Menestyvä maatila rakentuu vahvalle talousosaamiselle ja rohkeudelle kehittää. Juuri tällaista yrittäjyyttä haluamme OP Pohjolassa tukea. Nuorten viljelijöiden sitoutuminen alaan on ratkaisevaa koko sektorin tulevaisuuden kannalta, sanoo OP Pohjolan vähittäispankkitoiminnasta vastaava liiketoimintajohtaja Harri Nummela. Vuoden nuori viljelijä 2026 -palkinto Palkinnon jakaa EU:n maatalous- ja maaseuturahoitus yhteistyössä OP Pohjolan kanssa Vuoden nuori viljelijä 2026 -palkinto jaettiin nyt ensimmäistä kertaa, ja kilpailu saa jatkoa myös ensi vuonna. Hakijoita oli yli 160 ympäri Suomea. Vuonna 2026 palkitsemisessa keskityttiin viljelijän liiketoimintalähtöisyyteen ja uudistumiskykyyn: talous- ja liikkeenjohdolliseen osaamiseen, yritystoiminnan suunnitelmallisuuteen, uusien menetelmien ja teknologioiden innovatiiviseen käyttöön sekä kestävyysosaamiseen. Palkitsemisen valmistelivat maa- ja metsätalousministeriö, maaseutuverkostoyksikkö, Ruokavirasto ja AgriHubi-osaamisverkosto. Tuomaristoon kuuluivat lisäksi OP Pohjola, elinvoimakeskukset, MTK, SLC, ProAgria ja Wikli-konserni. Palkinto on osa EU:n maatalous- ja maaseuturahoituksen Nuori viljelijä -kampanjaa Lisätietoja: Vuoden nuori viljelijä -kilpailu ja haastattelupyynnöt: Salla Pätilä verkostokoordinaattori, Maaseutuverkosto p. 050 534 5731,salla.patila@maaseutu.fi
Eläintukien valvonnalla varmistetaan tukiehtojen toteutuminen 6.10.2026 Eläintukien valvonnalla varmistetaan tukiehtojen toteutuminen Pohjois-Suomen elinvoimakeskuksen alueella, Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla, on yli 4 000 maatilaa. Näistä noin 35 prosenttia on eläintiloja. Eläintukien tilavalvonnalla varmistetaan, että eläintilat täyttävät tukiehdot ja eläinten tiedot ovat rekistereissä ajan tasalla. Valvonnalla turvataan näin tukien oikea kohdentuminen, viljelijöiden tasapuolinen kohtelu sekä eläinten jäljitettävyys. Miten tila valikoituu valvontaan? Eläinvalvontaan valitaan vuosittain tiloja sekä satunnaisotannalla että riskiperusteisen otannan avulla. Riskiperusteisessa otannassa voidaan huomioida esimerkiksi tukihakemusten tiedot tai eläinrekistereissä havaitut poikkeamat. Osa tiloista valitaan täysin satunnaisesti, jotta valvonta kohdistuisi tasapuolisesti kaikkiin tuenhakijoihin. Mitä valvontakäynnillä tapahtuu? Ennen tilakäyntiä tarkastaja perehtyy käytettävissä oleviin asiakirjoihin ja rekisteritietoihin. Tilalla tarkastetaan valvonnan kohteena olevat eläimet ja pitopaikat sekä verrataan tilan kirjanpitoa ja asiakirjoja rekisteritietoihin. Valvonnassa tarkastetaan eläinten korvamerkit eläinrekisterien ajantasaisuus eläinkirjanpito eläinten osto- ja poistotositteet eläinten hyvinvointikorvauksen ehtojen toteutuminen mm. pinta-aloja mittaamalla muut tukiehtojen edellyttämät asiakirjat Valvonnasta voidaan ilmoittaa etukäteen enintään 48 tuntia ennen valvonnan aloittamista. Ilmoitusaika on rajoitettu, jotta valvonnan luotettavuus säilyy. Tarkastus voidaan tehdä myös ilman ennakkoilmoitusta. Huolellinen kirjanpito helpottaa valvontaa Valvonta sujuu yleensä nopeasti ja joustavasti, kun eläinrekisterien tiedot ovat ajan tasalla, eläinten merkinnät ovat kunnossa ja tarvittavat asiakirjat löytyvät helposti. Erityisen tärkeää on huolehtia syntymä-, siirto- ja poistotietojen ilmoittamisesta rekisteriin määräajassa sekä säilyttää tukiehtojen toteutumista osoittavat asiakirjat. Eläintenpitäjä voi nopeuttaa valvontaa esimerkiksi ruokkimalla eläimet valvontakäynnin aikana tai rajaamalla eläinten liikkumista pihatossa. Muista nämä! Tarkista eläinrekisterien tiedot säännöllisesti. Huolehdi korvamerkkien kunnosta ja kiinnitä puuttuvat merkit viivytyksettä. Säilytä osto-, myynti- ja poistotositteet. Varmista, että tukiehtojen edellyttämät asiakirjat ovat helposti saatavilla. Huolehdi tukiehtojen toteutumisesta kaikissa pitopaikoissa koko sitoumusvuoden ajan. Katso YouTube-video eläinvalvojien työpäivästä! Mitä tapahtuu, jos puutteita havaitaan? Valvonnassa havaitut puutteet arvioidaan tapauskohtaisesti. Seuraamusten määrä riippuu muun muassa laiminlyönnin laajuudesta, vakavuudesta ja vaikutuksesta tukikelpoisuuteen. Seurauksena voi olla tukivähennys, yksittäisen eläimen hylkääminen tukikelpoisista eläimistä tai vakavimmissa tapauksissa tuen epääminen kyseiseltä vuodelta. Eläinvalvonta tukee oikeudenmukaista tukijärjestelmää Eläinperusteisten tukien valvonta on osa Euroopan unionin ja kansallisen maataloustukijärjestelmän toimeenpanoa. Sen tavoitteena on varmistaa, että maataloustuet kohdentuvat niille tiloille, jotka täyttävät tukiehtojen vaatimukset. Samalla valvonta edistää viljelijöiden tasapuolista kohtelua ja julkisten varojen asianmukaista käyttöä sekä ylläpitää luottamusta maatalouden tukijärjestelmään ja eläinten asianmukaiseen hoitoon. Valvonnan tavoitteena ei ole löytää virheitä, vaan varmistaa, että tukijärjestelmä toimii oikeudenmukaisesti ja tukien ehdot toteutuvat käytännössä. Eläinten merkitseminen sekä eläinten ja pitopaikkojen rekisteröinti ovat tärkeitä myös eläintautien torjunnassa. Kun tiedot ovat rekistereissä ajan tasalla, eläinten jäljitettävyys helpottuu. Tämä auttaa vähentämään myös eläintautien leviämisestä aiheutuvia negatiivisia vaikutuksia koko tuotantoalalle: mahdollisen eläintaudin esiintyessä voidaan nopeasti selvittää eläinten alkuperä, siirrot ja kontaktit muihin pitopaikkoihin. Lue lisää Ruokaviraston sivulta: Eläintukien valvonta (ruokavirasto.fi)
Maaseudun yritysrahoitus hyödynnettävissä lähes kaikkialla Kaakkois-Suomen elinvoimakeskuksen alueella – tukirahaa kysyntään nähden jäljellä hyvin 1.10.2026 Maaseudun yritysrahoitus hyödynnettävissä lähes kaikkialla Kaakkois-Suomen elinvoimakeskuksen alueella – tukirahaa kysyntään nähden jäljellä hyvin Maaseudun yritysrahoituksen monet mahdollisuudet ovat käytettävissä suurimmassa osassa Etelä-Karjalaa, Kymenlaaksoa ja Päijät-Hämettä. Tämänhetkiseen kysyntään nähden tukieuroja yritysten investointeihin sekä kasvun ja kehittymisen hyväksi on jäljellä vielä varsin hyvin. Maaseudun yritysrahoituksen osalta kysyntä on piristynyt alkuvuoden aikana Kaakkois-Suomen elinvoimakeskuksen alueella Kymenlaaksossa, Etelä-Karjalassa ja Päijät-Hämeessä. Silti elinvoimakeskuksen kautta olisi mahdollista tukea maaseudun yrityksiä vielä nykyistä enemmänkin. Yritysrahoituksen tavoitteista ollaan jäljessä erityisesti Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa. – Tällä hetkellä maaseudun yritystukia on kysyntään nähden jäljellä varsin hyvin. Alueen yritysten ja yrittäjien kannattaa ehdottomasti tutustua maaseuturahoituksen monipuolisiin mahdollisuuksiin ja varmistaa, voisiko yritys hyödyntää maaseudun yritystukia, sanoo rahoitusasiantuntija Kari Palvaila Kaakkois-Suomen elinvoimakeskuksesta. Maaseudun yritysrahoitusta voi saada yritystoiminnan investointeihin, kehittämiseen ja käynnistämiseen. Lähes koko Kaakkois-Suomen elinvoimakeskuksen toimialue Päijät-Hämeessä, Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa on luokittelun mukaan maaseutualuetta. – Vain suurimpien kaupunkien keskusta-alueet on rajattu tukialueen ulkopuolelle. Elinvoimakeskuksen alueella se tarkoittaa käytännössä Lahden, Kouvolan, Kotkan ja Lappeenrannan keskustoja. Toisin sanoen maaseuturahoituksen mahdollisuudet yritysten investointeihin ja kehittämiseen ovat siis hyödynnettävissä ylivoimaisesti suurimmassa osassa kolmen maakunnan aluetta, Palvaila jatkaa. Maaseudun yritystukia voi hakea jatkuvasti – pian päättyvälle valintajaksollekin ehtii vielä mukaan Maaseudun yritystukien haku on jatkuvaa, mutta päätökset rahoitettavista kohteista tehdään valintajaksoittain. Seuraava yritystukien valintajakso päättyy 15.10. – Hakea kannattaa ehdottomasti, ja vielä ehtii hyvin tällekin valintajaksolle. Oleellista on, että hakemus on jätetty ajoissa, eli mikäli nyt päättyvälle jaksolle mielii mukaan, tulisi hakemus jättää kuun puoliväliin mennessä. Toki rahoitusta voi tietysti hakea tämänkin jälkeen, rahoitusasiantuntija Eija Harju sanoo. Elinvoimakeskuksesta muistutetaan, että ennen hakemuksen jättämistä kannattaa olla yhteydessä asiantuntijaan. – Näin vältetään jo ennakkoon monet sudenkuopat ja varmistetaan prosessin sujuvuus, rahoitusasiantuntija Kirsi Teräväinen neuvoo. Yritysrahoitus tukee monipuolisesti maaseudun yrittäjyyttä ja elinvoimaa Maaseudun yritystukia voivat hakea maaseudulla sijaitsevat mikro- ja pienyritykset. Lisäksi tukea voivat hyödyntää keskisuuret elintarvikeyritykset maataloustuotteiden ensiasteen jalostustoimintaan. Yrityksen tulee sijaita maaseudulla ja sillä on oltava edellytykset jatkuvaan kannattavaan toimintaan. – Tällä rahoituskaudella on tuettu esimerkiksi koneinvestointeja, tuotantotilojen rakentamista ja tuotantoprosessien kehittämistä. Myös käytettyjen koneiden tukeminen voi olla mahdollista, Palvaila kertoo. Lisäksi investointitukea voi käyttää esimerkiksi ohjelmistojen ja patenttien tai käyttöomaisuuden hankintaan sekä uusiutuvaa energiaa ja biopolttoaineita tuottavien ja myyvien laitosten perustamiseen ja laajentamiseen. – Maaseudun yritysrahoitus hyödyttää sekä perinteisempiä toimialoja, kuten valmistavaa teollisuutta ja palvelualoja, että uusia, innovatiivisia kasvualoja. Olemme mielellämme mukana tukemassa yritysten kasvua ja kehittymistä ja sitä kautta alueen elinvoimaa ja työllisyyttä, toteaa yksikön päällikkö Jukka Penttilä elinvoimakeskuksesta. Maaseudun yritykset voivat hakea elinvoimakeskuksen lisäksi myös paikallisesta maaseudun kehittämisyhdistyksestä eli Leader-ryhmästä yritystukea toimintaansa. Elinvoimakeskuksella ja Leader-ryhmillä on omat valintajaksonsa ja myöntövaltuutensa. Kaakkois-Suomen elinvoimakeskusalueella toimivia Leader-ryhmiä ovat Päijänne-Leader ry, Pohjois-Kymen Kasvu ry, Leader Sepra ry, Leader Länsi-Saimaa ry ja Leader Kärki ry. Rahoituksen hakija voi olla yhteydessä joko elinvoimakeskukseen tai Leader-ryhmään, ja tarvittaessa hakija ohjataan oikean tahon luo eteenpäin. – Nyt kun taloudessa on nähtävissä elpymisen merkkejä, tarjoaa maaseuturahoitus yhden mahdollisen työkalun päästä kiinni orastavaan kasvuun, Harju ja Teräväinen päättävät. Lisätiedot maaseudun yritysrahoitukseen liittyen Kaakkois-Suomen elinvoimakeskuksesta: Rahoitusasiantuntija Kari Palvaila, p. 0295 025 082 Rahoitusasiantuntija Eija Harju, p. 0295 029 029 Rahoitusasiantuntija Kirsi Teräväinen, p. 0295 029 104 Yksikön päällikkö Jukka Penttilä, p. 0295 029 077 Sähköpostit ovat muotoa etunimi.sukunimi@elinvoimakeskus.fi Tarkista kartalta, sijaitseeko yrityksesi tukikelpoisella alueella tästä (hkp.maanmittauslaitos.fi). Tukikelvottomat kaupunkialueet on kartassa merkitty valkoisella värillä. Lue lisää rahoituksesta maaseudun yrityksille tästä (ruokavirasto.fi)
Myytkö kalaa suoraan? Ota suoramyyntikanavat haltuun – mukaan ehtii vaikka päivää ennen! 30.9.2026 Miten asiakkaat löytävät sinun kalasi verkosta? Digistä tehoa kalan suoramyyntiin -hankkeen maksuttomissa maakuntakoulutuksissa tutustutaan käytännön työkaluihin, joilla kalastaja voi tehdä omaa suoramyyntiään helpommaksi ja näkyvämmäksi. Webinaariin voi ilmoittautua vielä päivää ennen tilaisuutta. Ensimmäiset koulutukset järjestetään Lapissa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Keski-Suomessa lokakuun alussa. Koulutuksissa tutustutaan muun muassa Ammattikalastaja.fi-karttapalveluun ja Graanin suoramyyntityökaluun. Tarkoitus ei ole vain esitellä palveluita, vaan auttaa niiden käyttöönotossa käytännössä. Mitään ei tarvitse osata etukäteen – tehdään yhdessä! Ammattikalastaja.fi:n kautta kuluttaja voi löytää alueensa kaupallisia kalastajia. Graanin avulla kalastaja voi puolestaan rakentaa tuotteilleen sähköisen myyntipaikan. Koulutuksiin voi osallistua paikan päällä tai verkossa. Paikan päällä järjestettävä koulutus toteutuu, jos livetilaisuuteen ilmoittautuneita on vähintään viisi. Etäosallistumiseen voi ilmoittautua vielä koulutusta edeltävänä päivänä, joten mukaan ehtii, vaikka kalastuskiireet olisivat vieneet huomion tähän asti. Koulutukset ovat osa EMKVR-rahoitteista Digistä tehoa kalan suoramyyntiin -hanketta, jossa kalastajille tarjotaan käytännön apua digitaalisten myyntikanavien hyödyntämiseen. Katso tulevat koulutukset ja ilmoittaudu mukaan: https://forms.gle/BYuoAb6urNogh65X6 7.10. Rovaniemi, Lappi klo 17-19 – ilmoittautuminen livetilaisuuteen 22.9. mennessä 8.10. Oulu, Pohjois-Pohjanmaa klo 17-19 – ilmoittautuminen livetilaisuuteen 22.9. mennessä 9.10. Saarijärvi, Keski-Suomi klo 17-19 – ilmoittautuminen livetilaisuuteen 22.9. mennessä 14.10. Kajaani, Kainuu klo 17-19 – ilmoittautuminen livetilaisuuteen 30.9. mennessä 15.10.Joensuu, Pohjois- ja Etelä-Karjala klo 17-19– ilmoittautuminen livetilaisuuteen 30.9. mennessä 21.10. Lahti, Päijät-Häme klo 17-19 – ilmoittautuminen livetilaisuuteen 11.10. mennessä 23.10. Alavus, Etelä-Pohjanmaa klo 17-19 – ilmoittautuminen livetilaisuuteen 11.10. mennessä 6.11. Vaasa, Pohjanmaa klo 17-19 – ilmoittautuminen livetilaisuuteen 25.10. mennessä 12.11. Turku, Varsinais-Suomi ja Satakunta klo 17-19 – ilmoittautuminen livetilaisuuteen 1.11. mennessä 16.11. Mikkeli, Pohjois- ja Etelä-Savo klo 16-18 – ilmoittautuminen livetilaisuuteen 8.11. mennessä 19.11. Järvenpää, Kymenlaakso ja Uusimaa klo 17-19 – ilmoittautuminen livetilaisuuteen 8.11. mennessä 26.11. Kaustinen, Keski-Pohjanmaa klo 17-19 – ilmoittautuminen livetilaisuuteen 15.11. mennessä 3.12. Virrat, Pirkanmaa ja Kanta-Häme klo 17-19 – ilmoittautuminen livetilaisuuteen 22.11. mennessä Lisätietoa hankkeesta löydät:Digistä tehoa kalan suoramyyntiin – Kuha-Suomen Kalaleader
Suomenlahden siikasaalis perustuu vahvasti yksikesäisten poikasten istutuksiin – istutusten tulevaisuuteen liittyy haasteita 28.9.2026 Suomenlahden siikasaaliit ovat nykyisin lähes kokonaan yksikesäisinä istutettujen vaellussiian poikasten varassa. Uuden tutkimuksen tulokset korostavat istutustoiminnan keskeistä merkitystä rannikon ammatti- ja vapaa-ajankalastukselle sekä tarvetta turvata laadukkaiden istukkaiden tuotanto myös tulevaisuudessa. Suomen rannikolta pyydetty siikasaalis on ollut viime vuosina Suomenlahdella yleensä noin 90–100 tonnia vuodessa. Vaellussiian luonnollinen poikastuotanto on vähäistä, minkä vuoksi kantaa tuetaan istutuksilla. Suomenlahteen istutetaan sekä vastakuoriutuneita että yksikesäisiä, lähinnä Pohjois-Suomessa sijaitsevissa luonnonravintolammikoissa kasvatettuja poikasia. Luonnonvarakeskuksen tutkimuksen mukaan noin 90 prosenttia koko Suomenlahden siikasaaliista perustuu yksikesäisten istukkaiden varaan. Vaellussiikaistutusten tuotto on säilynyt 2020-luvun alkupuolella suunnilleen samalla tasolla kuin 25–30 vuotta sitten. Siikaistutuksissa ei ole havaittu vastaavaa tuoton heikkenemistä kuin lohella ja meritaimenella. Istutustuotannon jatkuvuus on turvattava Tutkijoiden mukaan nykyisen kaltaisen siiankalastuksen jatkuminen edellyttää, että yksikesäisten poikasten laajamittaisia istutuksia jatketaan myös tulevaisuudessa. Istukastuotannon turvaamiseen liittyy haasteita, sillä Kymijoen kantaa olevien yksikesäisten poikasten tuotanto on viime vuosina ollut pitkälti yhden emokalaparven varassa. Mereltä lypsettyä mätiä ei ole enää vuoden 2023 jälkeen voitu viedä jatkokasvatukseen. ”Tuotannon jatkuvuuden varmistamiseksi tarvitaan pysyviä ratkaisuja, kuten karanteenihautomotoiminnan käynnistämistä uudelleen itäisellä Suomenlahdella”, Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Antti Lappalainen sanoo. Saalisnäytteet osoittavat istutusten merkityksen Tutkimuksessa selvitettiin siikasaaliiden alkuperää otoliittien, eli kalojen sisäkorvassa sijaitsevien pienten kalkkikivien, alkuainekoostumuksen avulla. ”Menetelmällä voidaan tunnistaa kalojen ensimmäisen kasvukauden ympäristöolosuhteet ja siten erottaa eri alkuperää olevat kalat toisistaan”, Lappalainen kertoo. Yhteensä 248 siian otoliittianalyysit osoittivat, että Suomenlahden siikasaaliit perustuvat lähes kokonaan yksikesäisten poikasten istutuksiin. Kymijoen edustalta kerätyssä aineistossa 92 prosenttia saaliskaloista oli peräisin yksikesäisinä istutetuista poikasista. Läntiseltä Suomenlahdelta saadussa aineistossa kaikki siiat olivat yksikesäisinä istutettuja. Tutkimus osoitti myös, että itäisellä Suomenlahdella saaliissa esiintyy merikutuista siikaa, jolla on paikallista merkitystä kalastukselle. Pyhtään ulkosaaristosta kerätyissä näytteissä neljännes kaloista oli merikutuista siikaa. Vastakuoriutuneiden poikasten istutuksia on kehitettävä Tutkimuksessa tarkasteltiin myös vastakuoriutuneiden vaellussiian poikasten istutuksia. Vastakuoriutuneita poikasia on 2020-luvun alkupuolella istutettu Suomenlahdelle vuosittain miljoonia yksilöitä. Näiden istutusten tulokset ovat toistaiseksi jääneet varsin vaatimattomiksi. ”Menetelmää ja istutuskäytäntöjä kehittämällä vastakuoriutuneiden poikasten istutuksista voitaisiin tulevaisuudessa saada nykyistä luonnonmukaisempi ja riskeiltään pienempi vaihtoehto täydentämään yksikesäisten poikasten istutustoimintaa”, Lappalainen toteaa. Tutkimus on osa Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston (EMKVR) rahoittamaa KYMPPI-ympäristöohjelmaa. Lisätietoja: Erikoistutkija Antti Lappalainen, Luonnonvarakeskus, +358295327222, antti.lappalainen(at)luke.fi Linkki julkaisuun: Suomenlahden siikasaaliiden alkuperä
Innovaatiotorin lavaohjelmaa tähdittää Aki Samuli 26.9.2026 MaatalousKonemessujen Innovaatiotorilta löytyy myös oma lava, jolle ratkaisujen ja innovaatioiden kehittäjät nousevat mielenkiintoisiin keskusteluihin. Luvassa on rentoa jutustelua ja tiukkoja kysymyksiä, kun lavaohjelmaa luotsaa Innovaatiotorin Lomittajat-sarjasta tuttu tangokuningas Aki Samuli! TORSTAI 8.10.14:00 Missä mennään maatalouden kierrätysravinteiden kanssa? Kuinka pitkällä kierrätysravinteiden hyödyntäminen Suomessa on? Voivatko kierrätysravinteet korvata merkittävän osan neitseellisistä lannoitteista, ja mitä niiden turvallisuudesta tiedetään tällä hetkellä? Jenni Ylikahri, Kiertoravinne OyOlivia Korkeela, SBB14:30 Ravinnekierrätys ja kierrätysravinteet maatilatasolla Pelkkä ravinteiden kierrättäminen ei vielä takaa, että ravinne päätyy kasvin käyttöön. Miten ravinteita voidaan hallita ja kohdentaa paremmin? Voisiko maatila tuottaa itse osan tarvitsemistaan biologisista tuotantopanoksista? Keskustelussa kuullaan ajankohtaista tutkimustietoa, käytännön ratkaisuja yrityksistä sekä hankkeiden näkemyksiä kiertotalouden mahdollisuuksista maataloudessa.Johanna Tanhuanpää, Invenire OyJuha Hiitelä, Ekokumppanit Oy PERJANTAI 9.10.10:00-10:30 Uusiutuvien luonnonvarojen kestävän käytön teknologiatMiten uudet teknologiat auttavat hyödyntämään luonnonvaroja entistä tehokkaammin ja kestävämmin? Esillä ovat uusimmat innovaatiot sekä hankkeiden kehittämät ratkaisut: metsätalouden manuaalisten töiden tehostamistarpeisiin vastaava eksoskeletoni ja rikkakasvien resurssitehokas täsmätorjunta drooneilla. Kuulemme myös Helsingin yliopiston uudesta maisteriohjelmasta, joka valmistaa osaajia hyödyntämään kehittyviä teknologioita uusiutuvien luonnonvarojen kestävän käytön ja ruoantuotannon haasteiden ratkaisemisessa. Ville Luoma, Helsingin YliopistoMatti Heikkilä, Isohuumosen Tila Oy Kimmo Vänni, HAMK10:30-11:00 Peltomaan kasvihuonekaasupäästöjen ja hiilensidonnan mittaaminen – mistä on kyse? Maatalouden kasvihuonekaasupäästöistä ja hiilensidonnasta puhutaan paljon, mutta mitataanko sitä ja miten? Tässä puheenvuorossa avataan ymmärrettävästi hiilensidonnan mittaamisen perusteita, menetelmiä ja mahdollisuuksia maatiloilla.Paavo Kajovirta, Cense Analytics Miiro Jääskeläinen, Seinäjoen amk14:00-14:30 Vuoden Nuori viljelijä -palkinnon voittaja haastattelussaHaastattelussa kuullaan nuoren viljelijän näkemyksiä yrittäjyydestä, innovaatioista ja alan kehityksestä. 14:30-15:00 Uusia tuulia maatilan johtamiseenVoiko maatilan johtamista kehittää muusta yritysmaailmasta tuttujen toimintatapojen, kuten johtoryhmän, avulla? Työajan käytön seuranta ja hukan löytäminen edesauttavat tilan johtamisessa ja vähentävät stressiä. Keskustelussa kuullaan kokemuksia johtoryhmätyöskentelystä, työkalujen hyödyntämisestä sekä uusista ratkaisuista maatilan johtamisen tueksi.Mikko Yli-Kuivila, Suomen YrittäjäopistoKyösti Arovuori, REINU econ OyReetta Palva, Työtehoseura LAUANTAI 10.10.10:00-10:30 Datasta pääomaa maatiloilleMiten tilan data saadaan tehokkaasti hyötykäyttöön? Tilaisuudessa esitellään uusia työkaluja ja toimintamalleja, jotka auttavat maatilayrittäjiä hyödyntämään datatalouden mahdollisuuksia liiketoiminnan kehittämisessä.Leena Toivanen, Centria amkSamuli Lahtela, JAMKJanne Heikkinen, Seinäjoen amk10:30-11:00 Tekoälyä talleille ja taudit kartalleMitä mahdollisuuksia digitalisaatio ja tekoäly tarjoavat hevostaloudelle? Tilaisuudessa tutustutaan uusiin ratkaisuihin, joilla voidaan tukea hevosten hyvinvointia, tarttuvien tautien seurantaa sekä tallien arkea.Heli Suomala ja Katja Hautala, Suomen Hevostietokeskus Essi Wallenius, Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä13:00 FinAgEng-stipendien jakoFinAgEng – Maaseudun teknologiayhdistys Ry palkitsee parhaita agroteknologian alan yliopisto- ja AMK-opinnäytteitä stipendeillä.Hannu Haapala, JAMKReetta Palva, TTS14:00-14:30 Erikoiskasveilla lisää tuloja maatilalleVoisivatko erikoiskasvit tarjota uusia liiketoimintamahdollisuuksia maatiloille? Tilaisuudessa kuullaan kokemuksia ja näkymiä karpalon kasvatuksesta, sekä kuminan, korianterin ja öljyhampun tuotannon lisäämisestä sekä niiden markkina mahdollisuuksista.Marianne Nordman, Pyhäjärvi-instituuttiPauliina Palonen, Helsingin yliopisto Tervetuloa mukaan, nähdään Innovaatiotorilla eli MaatalousKonemessujen osastolla 6e2! Tutustu kaikkiin Innovaatiotorin näytteilleasettajiin ja löydä uusia ideoita tilasi kehittämiseen.
Kalatalouden Innovaatiopäivät goes Turku 11.-12.11.2026! 26.9.2026 Vuoden innostavin kala-alan tapahtuma on taas täällä – ja tänä vuonna on erityistä aihetta juhlaan, sillä Innovaatiopäivät täyttävät 10 vuotta! Päivistä vastaavat yhdessä kalatalouden viisi innovaatio-ohjelmaa. Ohjelma rakentuu neljän teeman ympärille, ja luvassa on kiinnostavia puheenvuoroja niin kotimaasta kuin Ruotsistakin. Toisen päivän päätteeksi järjestämme mahdollisuuden tutustua Turussa muutamiin kala-alan näkökulmasta kiinnostaviin kohteisiin ja yrityksiin. Keskiviikko 11.11. Ohjelma klo 11.00–17.30 Illallinen klo 19.30 (omakustanteinen, laskutetaan etukäteen) Torstai 12.11. klo 9.00–14.00 Vierailut Turussa klo 14.00–16.00 Tutustu ohjelmaan täällä Ilmoittaudu mukaan täällä Ilmoittautumisaika päättyy 19.10. klo 16. Mukaan mahtuvat 200 ensimmäistä ilmoittautunutta. Myös vierailuille on rajoitettu osallistujamäärä, joten kannattaa olla ripeä, jos haluaa varmistaa paikkansa! Järjestäjinä kalatalouden viisi innovaatio-ohjelmaa. Tapahtuma on EU:n osarahoittama. Untitled design – 1
EU-asetusluonnos tarjoilee kalastajan karkkipäivän ja synttärit – muttei aivan heti 26.9.2026 Tällä viikolla esitelty EU-asetusluonnos lupaa puolenkymmentä huomattavaa muutosta ja helpotusta ammattikalastajien EMKVR-tukiin. Moni tukiehto helpottuu ja uusia investointeja on tulossa tuen piiriin, jos ja kun ehdotus hyväksytään. Samalla ehdotus lisää muutamia valvonnan velvoitteita, mutta näiden vaikutus on suurin kansainvälisillä vesillä, eli vaikutus suomalaiselle kalastajalle varsin teoreettinen. Esityksen perusteluissa on mainittu mm. Suomen, Viron ja Espanjan aloitteet näiden asioiden käsittelyyn, joten kaunis kumarrus kotimaisen virkakunnan suuntaan lienee hyvinkin paikallaan! Se kannattaa huomata, että esitys ei vaikuta kokonaisrahoitukseen, eli esitetyt muutokset ja parannukset eivät tuo uutta rahaa EU:sta tai kansallisilta tasoilta tukiin. Suomen EMKVR-ohjelman tilanne on kuitenkin näiden suhteen mahdollistava, sillä kalastuksen tuet sisältäviltä osilta budjetista vasta alle puolet on käytetty. Joka tapauksessa esitettyjen muutosten käyttöönotto edellyttää myös kansallisen ohjelman ja mahdollisesti myös sääntelyn muutoksia. Avataan karkkipäivän herkut yksitellen. Esittelyt sisältävät yksinkertaistuksia, joten jos joku teema erityisesti kiinnostaa, sen alkuperäisteksti löytyy uutisen lopussa olevasta linkistä. Moottorien uusiminen helpottuu Moottorien uusimisen tukia on Suomessa käytetty todella vaisusti, sillä ehdot ovat olleet tiukat. Erityisesti korvattavan moottorin ikävaatimus on ollut käytännössä turhan korkea. Uudessa esityksessä erityisesti pienimuotoisen kalastuksen – eli käytännössä alle 12 m veneiden – moottorinvaihdolta edellytettäisiin hiilidioksidipäästöjen pienentämistä. Edes moottoritehon kasvattamista ei ole enää erikseen kielletty. Isommilla aluksilla vaadittaisiin edelleen enemmän, muun muassa uutta, energiatehokkaampaa polttoainetekniikkaa. Käytännössä helpotus koskisi siis rannikko- ja sisävesikalastuksen aluksia. Samassa yhteydessä mahdollistettaisiin kuitenkin aluksen tilavuuden kasvattaminen myös silloin kun moottorin vihreämpi polttoainetekniikka sitä vaatii. Aloittavalle kalastajalle parempia tukia Aloittavan kalastajan tuki on aiemmin tarkoittanut ensimmäisen kalastusaluksen hankintaa. Tähän on ollut mahdollista saada 40 % tuki, mutta nyt tuo tuen maksimimäärä nousee peräti 60 %:iin investoinnista. Varsinaisen tuen edellytykset eivät ole muuttumassa. Uutena mahdollisuutena on tulossa muutos myös aiemmin tarkasti kiellettyyn yrityksen omistuksen vaihtamiseen; jatkossa nuori aloittava kalastaja voisi saada tukea yrityksen omistuksen vaihtumiseen, kun ostettava yritys harjoittaa vain pienimuotoista kalastusta. Tämä sääntely vaikuttaa vielä kovin väljältä, mutta jo mahdollisuus tähän avaa uusia polkuja sukupolvenvaihtoihin ja jatkajien löytämiseen. Keskeyttämistuesta korvauksia kiintiöleikkauksiin Uusi esitys sisältää mahdollisuuden maksaa kalastuksen keskeyttämisestä korvauksia kalastajille. Nämä lankeaisivat maksettavaksi, jos kalastuskiintiö laskee yli 40 % edellisvuotiseen verrattuna. Käytännössä nämä näyttäisivät koskevan erityisesti toimijakohtaisia kiintiöitä, eli Suomessa lähinnä troolikalastusta ja lohen kalastusta. Tutkat ja GPS-laitteet tukikelpoisiksi Aiemmin lähes kaikki elektroniset laitteet on luokiteltu – ehkä vähän maasta riippuen – saaliin löytämistä helpottaviksi, ja siten tulkittu, että eivät ole tukikelpoisia. Täsmennetty esitys kuitenkin mainitsee, että tutkat ja GPS-laitteet tulisi tulkita turvallisuutta lisääviksi, ja siten lukea tukikelpoisiksi. Yhdistelmäplotterit, joissa on myös kaikuominaisuuksia, eivät todennäköisesti tätä ehtoa täytä, koska teksti mainitsee, että laitteiden tulee kokonaisuudessaan toimia veden pinnan yläpuolella. Energiasiirtymään erityistukea Energiasiirtymän mahdollistamiseksi mainitaan uusia tukimahdollisuuksia, joiden pitäisi mahdollistaa nykyistä joustavammin erilaisia pilotti- ja tutkimushankkeita (jotka eivät kuitenkaan sisällä varsinaista kaupallista kalastusta), käyttövoimaratkaisujen testaamista, satamien palveluinfraa, kuten esimerkiksi latausjärjestelmiä, ja erilaisia käytännön kokeiluja. Tältäkin osin tukien suuntaaminen edellyttää tarkempaa suunnitelmaa jokaisessa EU-jäsenmaassa. Pienimuotoisen kalastuksen täydentävät toimet Erittäin suurpiirteisesti EMKVR-asetukseen ollaan lisäämässä myös tuki pienimuotoisen kalastuksen täydentäville toimille. Tätä ei ole erikseen avattu, eli tarkempi määrittely näille täydentäville toimille tai sivutoimisuuksille jäänee kansallisen suunnittelun varaan. Sanamuoto mahdollistaa myös sen, että tuki ei kohdistu suoraan kalastajille, vaan sitä käytettäisiin muutoin olosuhteiden tai kalastusmahdollisuuksien parantamiseen. Ehdotuksen käsittely ottaa aikaa Yllä kuvattuja muutoksia – ja muutamia muita – sisältävä ehdotus on jätetty 21.9.2026. EU:n rattaat eivät välttämättä pyöri hitaasti, mutta vaiheita on paljon. Käytännössä esitystä käsitellään EU:n parlamentin, komission ja neuvoston välisissä neuvotteluissa, joten näkemyksiä varmasti kertyy. Aiemmilla kommenttikierroksilla on jo voitu ennakoida ympäristöjärjestöjen huolia, joissa pelkona on haitallisten tukien lisääminen ja kalastuksen kiihtyminen. Eli esityksen ei voi arvioida menevän aivan heittämällä läpi. Parhaassakin, eli nopeimmassa, tapauksessa käsittely kestänee reilusti yli puoli vuotta, joten ensi kesään muutokset ehtivät vain todella suotuisten tuulien avulla. Toisaalta pahimmillaan esitys voi venyä ja muuttua siten että vaikutukset eivät ehtisi enää tälle EU-ohjelmakaudelle, eli jopa pari vuotta. EMKVR-sääntelyn muutosten lisäksi uusien tukiparannusten käyttöönotto edellyttää, että myös Suomen kansalliseen ohjelmaan täytyy tehdä muutoksia. Myös se ottaa aikaa, vaikka tätä valmisteltaisiin jo etukäteen. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että parempien tukien toivossa ei tämän perusteella kannata alkaa lykkäämään tarpeellisia investointeja. Virallinen tiedote esityksen sisällöstä löytyy täältä: https://oceans-and-fisheries.ec.europa.eu/news/commission-proposes-simplify-fisheries-and-aquaculture-funding-2026-09-21_en Esitysteksti löytyy kokonaisuudessaan suomenkielisenä osoitteesta https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=CELEX:52026PC0498 Yllä kirjoitettu kooste keskittyy nimenomaan tukimuutoksiin, eli esitys sisältää myös muita täsmennyksiä ja muutoksia.
