Kalatalouden ympäristöohjelma pureutuu tulevalla kaudella ilmastonmuutokseen ja lohikantojen tilaan 11.6.2026 Kalatalouden ympäristöohjelmassa (Kymppi) tulevaa kautta ohjaavat useat eri teemat. Ohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi katse kääntyy seuraavaksi erityisesti ilmastonmuutokseen varautumiseen, ennallistamisen vaikuttavuuden parantamiseen ja uusien innovatiivisten seurantamenetelmien kehittämiseen. Tulevalla kaudella keskeiseen asemaan nousee tutkimustyö, joka liittyy vaelluskalojen kuten lohen selviytymistä edistäviin toimenpiteisiin. Tarkoituksena on esimerkiksi kartoittaa syitä merivaellukselle lähteneiden lohenpoikasten heikentyneeseen eloonjääntiin. Selvitystyössä huomioidaan sekä kalastuksen kestävyys että lohen luontainen selviytyminen. – Merivaelluksen alun eloonjäänti on kaikkein keskeisin leikkuri, joka vaikuttaa lohikannan heikentymiseen. Lohikantojen selviytymisestä löytyy myös eroja, sillä pohjoisella Itämerellä kantojen tilanne on yleisesti parempi kuin eteläisen Itämeren lohikannoilla, Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Atso Romakkaniemi kertoo. Kympissä kerätään tutkimustietoa, jotta se palvelee niin kotimaista hallintoa kuin kalastajia. Tutkimustiedon avulla pystytään antamaan parempaa ohjeistusta niin kalastukseen kuin lohikantojen hoitoon. Ilmastonmuutos vaikuttaa koko ekosysteemiin Lohen selviytymistä tutkitaan monesta eri näkökulmasta huomioiden esimerkiksi ilmastonmuutoksen vaikutukset niin veden lämpötilaan kuin lajin ravintoon. –Joet alkavat olla niin lämpimiä, että lohi ei ole sopeutunut nykyisiin olosuhteisiin. Tarkoitus onkin nyt tutkia, miten äärilämpötilat vaikuttavat lohen hyvinvointiin ja selviytymiseen tällaisissa olosuhteissa, Luonnonvarakeskuksen akatemiatutkija Jenni Prokkola kertoo. Lohen sopeutumiskykyä ilmastonmuutokseen tutkitaan esimerkiksi selvittämällä, millaiset valmiudet lohella on sopeutua fysiologisesti jokien lämpötilan nousuun ja esiintyykö kantojen välillä perinnöllistä vaihtelua. – Tarkoituksena on myös vertailla eri kantoja keskenään, jotta saamme tietoa siitä, miten ilmastonmuutos vaikuttaa esimerkiksi järvilohen ja itämerenlohen lämmönsietokykyyn. Tällainen vertailu antaa meille mahdollisuuksia selvittää, kannattaako järvilohen perimän monimuotoisuutta parantaa esimerkiksi risteytysten avulla, Prokkola kertoo. Ilmastonmuutos vaikuttaa epäsuorasti koko Itämeren ekosysteemiin, ja se muuttaa lohen elinympäristöä, ei pelkästään veden lämpötilaa. – Lohi tarvitsee sekä joen että meren selviytyäkseen. Meren osalta keskeistä on, miten Itämeren lajiston muutokset vaikuttavat esimerkiksi lohen ravintoon, Romakkaniemi kertoo. Selvitystyö vauhtiin syksyllä Selvitystyö pääsee kunnolla vauhtiin tulevana syksynä, kun näytteenotot alkavat. Näytteenoton yhteydessä tutkitaan esimerkiksi niitä kaloja, jotka ovat jo lähteneet merivaellukselle. –Tarkoituksena on tutkia, miten lohen koko ravintoverkko vaikuttaa sen selviytymiseen. Selvitämme, mitä lohet ovat syöneet tutkimalla niiden vatsan sisältöä ja tekemällä niin sanottuja isotooppianalyyseja, joiden avulla saamme tarkempaa tietoa lohen ravinnosta. Lisäksi tutkimme lohen perimää, jotta voimme selvittää mihin lohikantaan ne kuuluvat, Mikko Kiljunen, Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija, kertoo. Tutkimuksen yhteydessä on myös tarkoitus kerätä tietoa lohen ravintokohteista, mikä rakentaa laajempaa ymmärrystä vuorovaikutuksesta saaliskalan ja lohen välillä. Näytteenotossa kaivataan myös yhteistyötä kalastajien kanssa. Tutkimustyö on riippuvaista kalastajilta saatavista näytteistä, joita tarvitaan analyysien toteuttamiseksi. Pohjoismainen yhteistyö osana vesivoiman ympäristövaikutusten tutkimusta Kymppi-ohjelmassa tehdään kattavaa yhteistyötä Itämeren alueen valtioiden kesken. Lohen selviytymiseen liittyviä toimenpiteitä tehdään tiiviisti yhdessä Ruotsin kanssa, sillä Itämeren tärkeimmät ja eniten tuottavat lohikannat sijaitsevat Pohjanlahden alueella. Pohjoismainen yhteistyö on avainasemassa, kun kaasujen ylikyllästymisen eli kaasusupersaturaation esiintymistä rakennetuissa joissa aletaan selvittää tänä vuonna. Tutkimustietoa vaihdetaan tiiviisti erityisesti Suomen ja Norjan välillä. Suomesta puuttuu vielä kattava tutkimustieto, Norjassa ilmiötä on jo tutkittu. Ongelman esiintymistä ei tiettävästi ole aiemmin selvitetty Suomessa, ja ilmiö on myös kansainvälisesti heikosti tunnettu. Kaasujen supersaturaatiossa on kyse ilman liukenemisesta veteen korkeassa paineessa vesivoimaloissa. Ilmiö aiheuttaa kaloille ja pohjaeläimille kaasukuplatautia sekä siihen liittyvää kuolleisuutta. Tutkimustiedon perusteella herkimpiä supersaturaatiolle ovat lohen ja taimenen joki- ja vaelluspoikaset, joiden arvioidaan kärsivän suurimmat kalastotappiot. Suomen tutkimus käynnistyy nyt yhteistyössä norjalaistutkijoiden kanssa. – Norjalaisten kanssa neuvotellaan parhaillaan ja heidän laitteistoaan pyritään vuokraamaan Kemi- ja Ounasjoen tutkimuksiin, jotka toteutetaan pilottitutkimuksena, Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Kimmo Tolonen taustoittaa. Tutkimuksella selvitetään säännösteltyjen jokien ympäristöongelmia ja säännöstelyn vaikutuksia esimerkiksi herkästi reagoivaan loheen. – Meillä on Kemijoelta havaintoja kaasukuplataudin esiintymisestä Luonnonvarakeskuksen lohen poikasten alasvaellustutkimuksessa, jossa huomattavan suuri osa poikasista kuoli kaasukuplatautiin. On tärkeää selvittää ilmiön yleisyys, syntymekanismi ja yhteys säännöstelytilanteisiin Suomen olosuhteissa, Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Jarno Turunen painottaa. Tutkimuksella etsitään ratkaisuja ongelman selvittämiseksi. Esimerkiksi Norjassa vastaavissa tutkimuksissa on havaittu, että tietyissä tilanteissa ongelmia voidaan ratkaista suhteellisen edullisin keinoin tai lieventää niitä tehokkaasti. Teksti: BYROONArtikkeli on osa innovaatio-ohjelmien uutiskirjettä. Voit tilata uutiskirjeen tästä linkistä! Lisätietoa:Nico Alioravainen, Tutkija, LuonnonvarakeskusPuhelinnumero: +358295322700Sähköposti: nico.alioravainen@luke.fi
Katse kauteen 2026–2028 – Polttoaineen kallistuminen vauhdittaa vihreää siirtymää 11.6.2026 Kalatalouden kehittämisohjelmassa (KaKe) suunnataan katse tulevalle kaudelle 2026–2028. Pitkän aikavälin tavoitteina ovat kalastuksen kannattavuuden ja jatkuvuuden turvaaminen sekä asteittainen irrottautuminen fossiilisista polttoaineista. Kehityssuunta on selvä, sillä esiin nousee vihreä siirtymä kokonaisuudessaan sekä tietopohjainen kalastuksen hallinta. Kalastuksen kehittämisohjelman vastuuhenkilö ja Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Tapio Keskinen muistuttaa, että vihreä siirtymä on hidas prosessi eikä kaikkia tavoitteita saavuteta yhden kauden aikana. Lisäksi ammattikalastus on edelleen vahvasti riippuvainen fossiilisista polttoaineista. – Vihreässä siirtymässä ollaan vielä alkuvaiheessa. Aiemmin motivaatiota ohjasi enemmän ympäristöystävällisyys, mutta nyt myös polttoaineiden saatavuus ja hinnan nousu korostavat muutoksen tarvetta. Samalla kyse on kalastuksen kannattavuudesta ja toiminnan jatkuvuudesta, Keskinen kertoo. Kalastuksen kannattavuuteen vaikuttavat monet tekijät, kuten sääntely, kalakantojen tila ja kuluttajien ostovoima. Viime vuosina erityisesti ostovoiman heikkeneminen on näkynyt kalamarkkinoilla. – Kala on monelle suhteellisen arvokas elintarvike. Siksi kuluttajien ostovoimalla on suuri merkitys koko alan kannattavuudelle, Keskinen toteaa. Energiakatselmusten avulla kohti toimivia ratkaisuja Yksi tulevan kauden konkreettisista toimista on energiakatselmusten edistäminen yhteistyössä Suomen Ammattikalastajaliiton (SAKL) kanssa. Vapaaehtoisissa katselmuksissa ulkopuolinen asiantuntija arvioi kalastajan energiankulutusta ja tunnistaa kohteita, joissa toimintaa voidaan tehostaa ilman suuria investointeja. Tavoitteena on löytää helposti toteutettavia ratkaisuja, joilla polttoaineen ja energian kulutusta voidaan vähentää nykyisellä kalustolla. Kalastajilla on mahdollisuus hyödyntää myös innovaatioseteleitä oman toimintansa kehittämiseen. Kiinnostus energiatehokkuutta kohtaan on Keskisen mukaan kasvanut selvästi: – Monet kalastajat tekevät jo omia kokeilujaan ja laskelmiaan löytääkseen tapoja vähentää energiankulutusta ja samalla kustannuksia. Kokeiluja uusilla energiaratkaisuilla Tänä vuonna käynnistyy Tampereen yliopiston ja Ammattiopisto Livian kanssa yhteistyö, jossa sisävesikalastukseen soveltuva pieni troolausalus muutetaan dieselkäyttöisestä hybridikäyttöiseksi ja verkkokalastukseen soveltuva alus muutetaan sähköiselle voimalinjalle. Kyseessä on kokeiluluonteinen hanke, jonka avulla kerätään tietoa uusien ratkaisujen käytännön mahdollisuuksista. KaKen piirissä valmistellaan myös sähkövenekokeilua ammattikalastajille. Uusien teknologioiden käyttöönottoa hidastavat kuitenkin korkeat investointikustannukset sekä tukipolitiikkaan liittyvät reunaehdot. Esimerkiksi moottorin tehon kasvattaminen ei ole mahdollista, jos investointiin haetaan tukea. Siitä huolimatta Keskinen näkee kehityksen etenevän oikeaan suuntaan: –Tärkeintä on löytää ratkaisuja, jotka parantavat sekä energiatehokkuutta että kalastuksen kannattavuutta. Näitä asioita ei voi tarkastella toisistaan erillään. Tietopohjainen kalastuksen hallinta vahvistuu Vihreän siirtymän rinnalla KaKe panostaa kalastuksen tietopohjan vahvistamiseen. Tulevina vuosina ohjelmassa kehitetään uusia työkaluja kalastuksen kestävyyden arviointiin. Yksi keskeisistä hankkeista on kuhan kalastuksen arviointiin tarkoitettu pituusjakaumaan perustuva malli, jota kehitetään yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston kanssa. Menetelmän avulla voidaan suhteellisen pienellä otannalla arvioida, onko kalastus kestävällä tasolla. – Tarkoituksena on kehittää käytännöllinen työkalu, joka antaa olennaista tietoa ilman laajoja ja kalliita tutkimusaineistoja. Näin voidaan arvioida aiempaa paremmin, kuinka paljon kalaa voidaan pyytää kestävällä tavalla, Keskinen kertoo. Toinen merkittävä avaus on Perämeren muikun eli maivan kannanarvioinnin käynnistäminen. Muikku on Perämeren alueen ammattikalastajille yksi tärkeimmistä kaupallisista kalalajeista, mutta sen kannan tilasta on Suomessa toistaiseksi ollut vähän systemaattista tietoa verrattuna esimerkiksi naapurimaa Ruotsiin. Viime vuosina saaliit ovat kasvaneet, ja myös kalastajien keskuudessa on herännyt keskustelua siitä, onko kalastus varmasti kestävällä tasolla. Kannanarvioinnissa hyödynnetään saalisnäytteitä, joiden perusteella arvioidaan muun muassa muikun ikärakennetta ja kokonaissaaliita. Tarkastelussa huomioidaan myös hylkeiden aiheuttama saalistus. Tietopohjan vahvistamisen tavoitteena on tarjota entistä paremmat edellytykset kalastuksen pitkäjänteiselle kehittämiselle. – Kun päätöksiä voidaan tehdä luotettavan tiedon pohjalta, pystytään paremmin turvaamaan sekä kalakantojen kestävyys että ammattikalastuksen tulevaisuus, Keskinen summaa. Teksti: BYROONArtikkeli on osa innovaatio-ohjelmien uutiskirjettä. Voit tilata uutiskirjeen tästä linkistä! Lisätietoa: Tapio Keskinen, Erikoistutkija, LuonnonvarakeskusPuhelinnumero: +358295327664Sähköposti: tapio.keskinen@luke.fi Kuvat: Timo RuokonenRysäkuvauksilla selvitetään kalojen käyttäytymistä rysän suuaukolla. Yhteistyössä Krakenia Oy ja International Seafood Consulting Group.
Kansainväliset kalamessut Barcelonassa avasivat uusia kansainvälisiä mahdollisuuksia 11.6.2026 Barcelonassa järjestetty maailman suurin kala-alan tapahtuma, Seafood Expo Global, kokosi yli 2000 alan yritystä yhteen huhtikuun lopulla. Suomen yhteisellä maaosastolla mukana olleet kuusi yritystä saivat messuilta mukaansa uusia kontakteja, ideoita sekä näkyvyyttä kala-alan keskuudessa. Seafood Expo Global -messut kokosivat kolmen päivän aikana yli 30 000 kala-alan toimijaa yhden katon alle. Messut ovat suomalaisille kala-alan yrityksille vuoden tärkein kansainvälisen alan tapahtuma, tarjoten mahdollisuuksia asiakkaiden tapaamiseen sekä uusien kontaktien luomiseen. Pro Kala koordinoi Suomen maaosastoa, jossa kuusi suomalaista kala-alan yritystä esittelivät ja maistattivat tuotteitaan niin kansainvälisille ostajille kuin myös yhteistyökumppaneille. Maaosasto toteutettiin osana EU:n osarahoittamaa kalan markkinoinnin ja laadun kehittämisohjelmaa. Suomen maaosastolla olivat mukana Disas Caviar Oy, Finnforel Oy, Hätälä Oy, Kalaneuvos Oy, Länsi-Rannikon Kala Oy ja Troolari Olympos Oy. Messujen jälkeen katse kääntyy tulevaan Messujen päätyttyä yritysten katseet kääntyvät vahvasti tulevaan, sillä tapahtumasta käteen jääneet kokemukset ja kohtaamiset olivat poikkeuksetta positiivisia. Varsinainen työ alkaa, kun aloitettuja keskusteluja ja yhteistyökuvioita lähdetään syventämään arjessa. ”Keskitymme jatkamaan messuilla aloitettuja keskusteluja sekä kehitysprojekteja. Tällaiset tapahtumat ovat erittäin hyviä, jotta meillä on mahdollisuus hahmottaa yrityksen ja tuotteiden kiinnostavuutta myös kansainvälisesti”, Disas Caviarin myyntijohtaja Juha Alanen kertoo. Disas Caviar sai messuilta tietoa yrityksen tuotteiden kiinnostavuudesta. Vaikka messujen tavoitteet ja merkitys vaihtelevat vuosittain, ne toimivat aina tärkeänä peilinä tulevaisuuden kasvusuunnitelmille. Siinä missä yhdelle pääpaino oli tällä kertaa nykyasiakkaiden suhteiden lujittamisessa, siintävät seuraavissa tavoitteissa jo uudet maanosat. ”Tulevaisuudessa tavoitteena on pyrkiä kasvattamaan myyntiä erityisesti Amerikan ja Länsi-Euroopan suuntaan, emmekä myöskään ole unohtaneet Aasiaa ja Australiaa kiinnostavina markkina-alueina”, Länsirannikon kalan toimitusjohtaja Aarne Paesalu tiivistää. Länsirannikon Kalan toimitusjohtaja Aarne Paesalu toivoo lisäävänsä myyntiä Amerikan ja Länsi-Euroopan suunnalla. Inspiraatiota ja uskoa omaan tekemiseen Asiakaskohtaamisten lisäksi messut ovat yrityksille korvaamaton paikka ammentaa uusia ideoita, inspiraatiota ja toimialan tuoreimpia innovaatioita. Paikan päällä pääsee konkreettisesti näkemään, mihin suuntaan koko ala on kehittymässä. ”Messut ovat myös tapa pysyä ajan tasalla alalla tapahtuvista uutisista ja innovaatioista. Koska myös laitevalmistajat ovat messuilla edustettuna, se on hyvä tilaisuus tutustua myös uudenlaisiin tuotantoratkaisuihin. Meille messut on ehdottomasti myös yksi parhaista tilaisuuksista tavata nykyisiä yhteistyökumppaneita ja löytää uusia”, Troolari Olympoksen toimitusjohtaja Mauno Leppik summaa. Parhaimmillaan messut antavatkin yrityksille vahvan vahvistuksen sille, että tehdyt strategiset valinnat ja investoinnit kantavat hedelmää pitkälle tulevaisuuteen. ”Messut osoittivat meille sen, että olemme oikealla tiellä paitsi vientipanostuksemme, mutta ennen kaikkea sen suhteen, että RAS (Recirculating Aquaculture System) eli kiertovesikasvatus on tulevaisuuden tapa kasvattaa kalaa. Se kiinnostaa alan ammattilaisia joka vuosi yhä enemmän”, Finnforelin myyntijohtaja Kimmo Jokinen kertoo. Finnforelin edustajat uskovat, että kiertovesikasvatus on tulevaisuuden tapa kasvattaa kalaa. Suomalainen osaaminen loisti Seafood Excellence Global -finaalissa Messuilla järjestetään vuosittain arvostettu Seafood Excellence Global -kilpailu. Tänä vuonna kilpailun kovatasoiseen finaaliin raivasi tiensä peräti kolme suomalaistuotetta: Hätälä Oy:n lämminsavulohirouhe ja kalakasvisnugetti sekä Kalaneuvos Oy:n Rapea kirjolohileike. Vaikka varsinaista voittoa ei tällä kertaa tullutkaan, oli kolmen tuotteen pääsy finaaliin 17 eri maan ja 38 finalistin joukkoon jo itsessään vahva osoitus suomalaisesta osaamisesta. Finaalipaikat osoittavat suomalaisten yritysten osuvan suoraan globaalien markkinoiden ytimeen, sillä nykyisin kuluttajien toiveissa korostuvat helpot, valmiit, laadukkaat ja vaivattomat ratkaisut. ”Osallistuimme kilpailuun uutuustuotteellamme Kalaneuvos Rapea kirjolohileike, joka edustaa juuri sitä suuntaa, joka esiintyy myös kuluttajien toiveissa. Menestys kilpailussa todisti meille, että valittu innovaatiosuuntamme toimii myös kansainvälisesti ja näiden teemojen parissa jatkamme myös tuotekehityksen osalta”, kertoo Kalaneuvoksen tuote- ja markkinointijohtaja Juho Järvinen. Kalaneuvoksen uutustuote oli yksi Seafood Excellence Global -kilpailun finalisteista. Tuoteominaisuuksien lisäksi nykyisessä markkinatilanteessa korostuvat laajemmat arvot. Asiakaskohtaamisissa nousivat vahvasti esiin vastuullisuus ja läpinäkyvyys, joista on tullut alalla jo ehdottomia perusvaatimuksia. Kilpailumenestys ja messunäkyvyys tukevat suoraan myös yritysten strategisia tavoitteita ja kansainvälistymistä, sillä ne tarjoavat ainutlaatuisen alustan verkostoitua maailmalla. ”Laadukkaan tuotteen esittely on vaikuttavampaa, kun taustalla on onnistumista kilpailussa. Tuotteitamme maistaneet muistavat meidät ja tuotteemme, joten jatkumo messuilta arkeen jatkuu helpommin. Onnistumisten ohella niin tuotteet kuin tuotekehitys saavat positiivista rohkaisua”, Hätälän vientipäällikkö Ville Viksten kertoo. Hätälä Oy sai messuilta rohkaisua työnsä tueksi. Suomen hallitusohjelman tavoitteena on elintarvikeviennin arvon kaksinkertaistaminen vuoteen 2031 mennessä noin 2,3 miljardista eurosta yli 4 miljardiin euroon. Kala-ala on keskeisessä roolissa tämän tavoitteen saavuttamisessa. Kalatuotteet ovat elintarvikeviennissä kolmanneksi suurin tuoteryhmä. Teksti: BYROONArtikkeli on osa innovaatio-ohjelmien uutiskirjettä. Voit tilata uutiskirjeen tästä linkistä! Lisätietoa: Malin Lönnroth, Pro Kala ry Toiminnanjohtajamalin.lonnroth@prokala.fi040 669 2694
Poikaskasvatus merkittävässä roolissa tulevina vuosina 11.6.2026 Poikaskasvatuksen sijainninohjaus korostuu Vesiviljelyn kehittämisohjelman tulevalla kaudella. Lisäksi huomiota kiinnitetään niin kalojen hyvinvointiin kuin tekoälyn hyödyntämiseen kalankasvatuksessa. Vesiviljelyn kehittämisohjelman (Veke) painopisteinä vuosina 2026-2028 ovat erityisesti elinkeinon kasvu- ja ympäristötavoitteiden yhteensovittaminen, kalojen terveyden ja hyvinvoinnin parantaminen sekä tekoälyn hyödyntäminen kalankasvatuksen tuotannonohjauksessa. Kasvu- ja ympäristötavoitteiden yhteensovittaminen kohdistuu erityisesti poikaskasvatuksen sijainninohjauksessa tarvittavan tiedon tuottamiseen. ”Maa- ja metsätalousministeriö ja ympäristöministeriö ovat viimeistelemässä vesiviljelyn sijainninohjaussuunnitelmaa, mutta siinä ei ole huomioitu poikaskasvatusta. Tämä projekti saa nyt alkunsa tämän vuoden aikana”, kertoo Vesiviljelyn kehittämisohjelman koordinaattori ja Luonnonvarakeskuksen johtava tutkija Jouni Vielma. Sijainninohjauksen yhteydessä selvitetään niin olosuhteiden vaikutusta kalojen kasvatukseen kuin myös ympäristöön aiheutuvia haittoja. Selvitystyön keskiössä on Suomen ympäristökeskuksen (Syke) FICOS-rannikon kuormitusmalli, jonka avulla selvitetään muun muassa, kuinka paljon vesistö rehevöityy kasvatuksesta aiheutuvien ravinnepäästöjen myötä. ”Selvitämme myös, millaista aallokkoa ja olosuhteita poikaset sietävät. Samalla haastattelemme kalankasvattajia, jotta saamme kattavan käsityksen nykytilanteesta ja siitä, mitkä alueet voisivat sopia poikasille tulevaisuudessa”, Vielma kertoo. Selvitystyö toteutetaan yhteistyössä Poikaskasvatuksen sijainninohjauksella pyritään sovittamaan yhteen toimialan kasvu- sekä ympäristötavoitteet. Työssä tuodaan saman pöydän ääreen eri osapuolet esimerkiksi ympäristöministeriöstä, maa- ja metsätalousministeriöstä, eri alueilta ja elinkeinoelämästä muodostamaan yhteistä näkemystä siitä, mihin kasvatusta kannattaa sijoittaa. Suunnitelmaa tehdään yhdessä tietyin kriteerein ja prosessi on pitkä, sillä mukaan mahtuu kuulemisia monilta eri tahoilta”, Vielma taustoittaa. Sijainninohjaus saa alkunsa selvitystyöstä, jonka tietoa Veke kokoaa ja kartoittaa eri osapuolten välillä. Poikaskasvatuksen sijainninohjauksen selvitystyötä tehdään yhdessä Luonnonvarakeskuksen, Suomen ympäristökeskuksen, Ilmatieteenlaitoksen sekä Jyväskylän yliopiston kanssa. ”Jokaisella on oma vastuualueensa prosessissa. Esimerkiksi Syke vastaa FICOS-mallista ja Jyväskylän yliopisto tutkii poikasten sietokykyä erinäisissä olosuhteissa. Ilmatieteenlaitos puolestaan osallistuu ympäristövaikutusten tietopohjan kerryttämiseen”, Vielma summaa. Katse kalojen hyvinvoinnissa ja tekoälyn hyödyntämisessä Tulevalla kaudella on myös tavoitteena muokata ensimmäisellä kaudella toteutettuja kalojen terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä materiaaleja digitaaliseen muotoon yhdessä Ammattiopisto Livian kanssa. Näistä materiaaleista muodostetaan valmiita kurssikokonaisuuksia digitaaliseen oppimisympäristöön, jotta eri oppilaitokset sekä yritykset voivat hyödyntää materiaalia mahdollisimman tehokkaasti ja saavutettavasti. Tulevaisuus luo myös kalankasvatukseen uusia mahdollisuuksia hyödyntää tekoälyä entistä tehokkaammin. Veken yhtenä painopisteenä tulevalla kaudella on kehittää tekoälyn avulla esimerkiksi veden laadun mittauksista ennustavia koneoppimismalleja. Kalankasvatuslaitoksissa kerätään jatkuvasti tietoa vedenlaadusta, mutta tuloksia on käsitelty tähän asti vain manuaalisesti. Tekoälyn avulla kehitettävät mallit auttavat tulevaisuudessa muun muassa kalankasvattajia ja ovat osa modernin, kestävän ja kilpailukykyisen kalankasvatuksen kehittämistyötä. Teksti: BYROONArtikkeli on osa innovaatio-ohjelmien uutiskirjettä. Voit tilata uutiskirjeen tästä linkistä! Lisätietoa: Jouni Vielma, Johtava tutkija, LuonnonvarakeskusPuhelinnumero: +358295327522Sähköposti: jouni.vielma@luke.fi
Huoltovarmuusteemainen hankehaku avattu 10.6.2026 Menekinedistämisen määräaikaisessa hakumenettelyssä on teemana huoltovarmuus. Haun tavoitteena on vahvistaa kalatalouden roolia kansallisessa huoltovarmuustyössä sekä kehittää toimialalle soveltuvia varautumisen ja yhteistyön toimintamalleja. Rahoitettavilla hankkeilla voidaan määritellä kalatalouden huoltovarmuuden kehittämistarpeita koko arvoketjun näkökulmasta sekä toteuttaa konkreettisia toimia, jotka parantavat alan varautumista, toimintakykyä ja häiriönsietoa. Hankkeilla voidaan edistää toimialan tietämystä huoltovarmuudesta ja varautumisesta. Tavoitteena on tuottaa ehdotuksia, toimintamalleja tai käytännön ratkaisuja kalatalouden huoltovarmuustyön pitkäjänteiseksi kehittämiseksi. Haku on tarkoitettu yleishyödyllisiä toimijoille. Rahoitusta voidaan myöntää yhteensä enintään 300 000 euroa. Hakuaika päättyy 11.9.2026. Hakemukset on jätettävä viimeistään haun päättymispäivänä rahaston tietojärjestelmään (Hyrrä, https://hyrra.ruokavirasto.fi/login.html) puoleenyöhön mennessä. Päätös haun avaamisesta
Kosteikot yhdistävät, hellivät luontoa ja mieltä – Kosteikkokarnevaalit kokosivat kosteikoista kiinnostuneita yhteen ympäri Suomen 10.6.2026 Toukokuussa järjestetyissä Kosteikkokarnevaaleissa yli 350 henkilöä vetäisi kumpparit jalkaan ja suuntasi kosteikoille. Karnevaalit veivät tutustumaan lähes 20 erilaiseen kosteikkokohteeseen seitsemässä eri maakunnassa. Webinaareina toteutetut etkot ja jälkilöylyt kokosivat linjoille reilut 100 kosteikoista kiinnostunutta. Kosteikkokarnevaalit nostivat esiin aktiiviset toimijat, jotka ovat olleet suunnittelemassa, perustamassa ja hoitamassa kosteikkoja ja osoittivat, kuinka kosteikosta hyötyy parhaimmillaan koko yhteisö luontoa unohtamatta. Kosteikkokarnevaalit oli elinvoimakeskusten ilmastoyksikön ja maaseutuverkostoyksikön valtakunnallisesti koordinoima tapahtuma. Jokaisen paikallisen tilaisuuden toteuttamisesta vastasivat paikalliset toimijat. Elinvoimakeskusten ilmastoyksikössä, Hiilestä kiinni -yhteisön koordinaattorina työskentelevä Harri Hakala kertoo, että karnevaalit saivat alkunsa ajatuksesta koota yhteen Pien-Saimaan kosteikkokeskittymän äärelle ne toimijat, jotka edistävät kosteikkoja eri rooleissa. “Homma lähti iloisesti laukalle ja kosteikoille kokoonnuttiin lopulta ympäri Suomea – kiitos kosteikkotyön sitoutuneiden ja innostuneiden tekijöiden. Meidän kokonaisuutta koordinoineiden mieluisa haaste on auttaa osaltamme myös siinä, että opittu ja ideoitu saataisiin jatkossa tehokkaasti käyttöön”, Hakala iloitsee. Monipuolisia kosteikkoja erilaisiin tarpeisiin Keskenään erilaiset kosteikkokohteet osoittivat, ettei kosteikkorakentaminen ole one size fits all -ratkaisu, vaan kosteikon perustaminen vaatii erityisosaamista. Huomioon on otettava esimerkiksi maanomistajan tarpeet ja valuma-alueen ominaisuudet. Lopulta ratkaisut vaihtelevat myös sen mukaan, onko tavoitteena esimerkiksi järven vedenlaadun parantaminen tai luonnon monimuotoisuuden vahvistaminen. Kosteikkokarnevaaleja valtakunnallisesti koordinoimassa ollut Salla Ruuska maaseutuverkostoyksiköstä ilahtui, kuinka runsaasti erilaisia kosteikkoja karnevaalikohteisiin mahtui. ”Utajärvellä tutustuimme suureen Kanasuon entiseen turvetuotantoalueeseen, jota ennallistetaan soistamalla sitä uudelleen. Kiuruvedellä vierailimme pienemmällä Toivo-kosteikolla, joka rakennettiin yhteistyössä viljelijältä vuokratulle maalle. Koivulehdon kosteikko oli puolestaan perustettu turvepellolle. Oli upeaa nähdä, kuinka kosteikkotekeminen sorvataan paikallisiin tarpeisiin”, Ruuska pohtii. Kosteikkorakentamisessa hyvät neuvot ja paikallistuntemus ovat kullan arvoisia. Neuvoa ja tukea kosteikon rakentamiseen ja rahoituksen hakemiseen tarvitaan. Kosteikkojen perustamiseen on saatavilla maaseuturahoituksen ei-tuotannollisten investointien tukea. Neuvoja kosteikon perustamiseen saat esimerkiksi alueellisista elinvoimakeskuksista ja kosteikkosuunnittelijoilta. Rahoitusta kosteikon perustamiseen on haettavissa useista lähteistä. Esimerkiksi viljelijät, rekisteröidyt yhdistykset ja vesioikeudelliset yhteisöt – kuten metsästysseurat ja vesiensuojeluyhdistykset – voivat hakea elinvoimakeskuksista ei-tuotannollisten investointien tukea maatalousvaltaisille valuma-alueille perustettaviin kosteikkoihin. Koivulehdon kosteikko on perustettu patoamalla turvepellolle. Vesilinnut viihtyvät kosteikolla. Kuva: Rami Marjamäki Aktiivisia toimijoita tarvitaan ”Kosteikon merkityksen ymmärtää, kun sellaisen näkee” Yhteen kokoontuminen kosteikkojen ääreen osoitti jälleen kerran, kuinka tärkeitä kohtaamiset ovat. Niiden kautta hyvät käytännöt leviävät ja paikalliset kosteikoista kiinnostuneet löytävät toisensa. Innokkaat kosteikkoaktiivit saivat innostettua mukaan myös uusia toimijoita ja moni ensi kertaa kosteikolla vieraillut ymmärsi kosteikkorakentamisen hyödyt. ”Kosteikon merkityksen ymmärtää, kun sellaisen näkee. Moni asia konkretisoituu, kun kosteikolla vierailee ja samalla huomaa, että kosteikko on todella tarpeellinen,” totesi Toivo-kosteikolla Toivasjärven seutu ry:n puheenjohtaja Jukka Väätäinen. Väätäinen on edistänyt kotiseudullaan kosteikkorakentamista jo vuosia. Aktiivisuuteen kannustaa muun muassa luonto ja sen hyvinvointi. Kutsun kosteikolle ovat saaneet myös lähikoulun oppilaat. Väätäiselle kohtaamiset koululaisten ja nuorten kanssa ovat jääneet mieleen. ”Vaikka me täällä luonnon keskellä asutaankin, ollaan saatu erilaista luontokokemusta jaettua koululaisille ja kosteikolla on aina vähän erilaista nähtävää.” Kosteikolla on saatu kuulla lukemattomia tarinoita lasten kokemuksista luonnosta ja joskus innostus voi kantaa pitkällekin. ”Eräskin lapsi kertoi kosteikolla vierailtuaan, että hänestä tulee isona järvitutkija.” Tutustu Kosteikkokarnevaaleilla Häme-Pirkanmaan kohteissa kuvattuun videoon, videon kuvaaja Rami Marjamäki. Kosteikko tuo runsaasti iloa luonnolle ja mielelle Parhaimmillaan kosteikko on tärkeä paikka koko yhteisölle. Kosteikkotyö on paitsi omasta ympäristöstä huolehtimista, ovat kunnostetut kosteikot myös oivia retkikohteita. Luonto kiittää kosteikon rakentajaa ja kunnostajaa: vedet puhdistuvat, luonnon monimuotoisuus lisääntyy. Kuivina aikoina kosteikot toimivat vesivarastoina ja rankkasateiden jälkeen ne hillitsevät tulvia. Vesilinnut ja pölyttäjät viihtyvät kunnostetulla kosteikolla, muuta eläin- ja kasvilajistoa unohtamatta. Kosteikot ovatkin houkuttelevia virkistyskohteita koko yhteisölle. Monelle kosteikolle on esimerkiksi rakennettu Leader-hankkeena lintutorni, josta kosteikkoa ja sen elämää pääsee seuraamaan. Kertoipa Kosteikkokarnevaaleilla eräskin kosteikon tilalleen rakentanut, että tykkää käydä iltakävelyllä kosteikolla, sillä siellä on niin kaunista ja ihania lintuja. Viinikan tilan kosteikko oli mukana Kosteikkokarnevaaleilla. Kuva: Rami Marjamäki Kosteikkokarnevaalit myös ensi vuonna? Onnistuneiden kosteikkokarnevaalien jälkeen mieli on jo tulevassa. Ehkä Kosteikkokarnevaalit rantautuvat vuonna 2027 jälleen uusille kosteikoille. Kosteikkokarnevaalien valtakunnallisesta koordinaatiosta vastasivat maaseutuverkostoyksikkö ja elinvoimakeskusten ilmastoyksikkö. Paikalliset karnevaalit olivat alueen omien kosteikko-osaajien käsialaa. Paikallisten toteuttajien tiedot löydät Kosteikkokarnevaalien tapahtumailmoituksesta. Lue lisää kosteikoista Elinvoimakeskusten ilmastoyksikkö Kosteikkokarnevaalien tapahtumasivu Tarina: Yhteistyöllä yli 30 hehtaaria kosteikoita Kokonjärvelle Blogi: Monimuotoisuuden juhlaa – Kolme päivää kosteikkokarnevaaleja Pohjois-Savossa
Määräaikainen haku kalasatamien ja purkupaikkojen toimenpiteestä on avattu 10.6.2026 Maa- ja metsätalousministeriö on avannut määräaikaisen hakumenettelyn Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston kalasatamien ja purkupaikkojen toimenpiteestä. Haku päättyy 30.9.2026. Hakumenettelyssä voidaan myöntää tukea yhteensä enintään 1 000 000 euroa. Hakumenettelyssä sovelletaan seuraavia toimenpiteelle vahvistettuja valintaperusteita: • Hanke edistää kalan elintarvikekäytön lisäämistä.• Hanke edistää vajaasti hyödynnettyjen kalalajien tai vieraslajien käyttöä elintarvikkeena.• Hanke edistää kalatuotteiden laadun tai jäljitettävyyden parantamista.• Hanke edistää pienimuotoista rannikko- ja sisävesikalastusta.• Hanke edistää uusien teknologioiden tai toimintatapojen kehittämistä ja/tai käyttöönottoa.• Hanke edistää kalastajien välistä yhteistyötä.• Hanke vähentää toiminnan ilmasto- ja ympäristövaikutuksia.• Hanke edistää ilmastonmuutokseen sopeutumista.• Hanke edistää kattavan kalasatama- ja purkupaikkaverkoston ylläpitoa ja kehittämistä. Hakuaika päättyy 30.9.2026. Hakemukset on jätettävä viimeistään haun päättymispäivänä rahaston tietojärjestelmään (Hyrrä, https://hyrra.ruokavirasto.fi/login.html) puoleenyöhön mennessä. Hyrrässä tukea tulee hakea ohjelmakauden 2021–2027 (EMKVR-hankehakemus) kohdennetusta toimesta 1.1 Taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristön kannalta kestävän kalastustoiminnan vahvistaminen –Kalasatamat ja purkupaikat. Päätös haun avaamisesta
Ruoka kokosi yhteisten pöytien äärelle – ruokaturva ja -tuotanto kiinnostivat Lahdessa 10.6.2026 Ruoka kokosi yhteisten pöytien äärelle – ruokaturva ja -tuotanto kiinnostivat Lahdessa Ruoantuotannon tärkeät kysymykset ja ratkaisut puhututtivat osallistujajoukkoa hankeyhteistyössä järjestetyssä tilaisuudessa. Tapahtumassa kuultiin katsaukset ruokaturvan haasteisiin ja alueellisiin mahdollisuuksiin, lähiruoan malleihin Suomessa ja maailmalla sekä kunnianhimoiseen Maatilahautomo-hankkeeseen, minkä jälkeen ratkaisuja haettiin yhteistyössä teemaryhmissä. Runsas joukko päijäthämäläisiä muutoksentekijöitä, päättäjiä ja eri alojen asiantuntijoita kokoontui maanantaina 8.6. samojen pöytien ääreen ruoantuotannon tärkeiden kysymysten ympärille. Lahdessa Walimolla pidetty Päijät-Hämeen ruokaturvan uudet mahdollisuudet -yhteistyötilaisuus järjestettiin Päijänne-Leader ry:n, Päijät-Hämeen liiton ja LAB-ammattikorkeakoulun hankeyhteistyönä. – Oli ilo nähdä niin suuri joukko asiasta kiinnostuneita tekijöitä paikalla hakemassa Päijät-Hämeen ruoantuotantoon uusia ratkaisuja, jotka vahvistavat paikallista ruokajärjestelmää, ruokaturvaa ja maaseudun elinvoimaa, Päijänne-Leader ry:n toiminnanjohtaja Anu Taipale kiittää. Ruokaturvan haasteita ja alueellisia mahdollisuuksia Agroekologisten symbioosien kehittäjä ja viljely- ja ruokajärjestelmien tutkija Kari Koppelmäki Helsingin yliopiston Ruralia-instituutista aloitti aamun kolmiosaisen asiantuntija-alustusten sarjan luomalla katsauksen ruokaturvan haasteisiin ja alueellisiin mahdollisuuksiin. Ruoantuotannon haasteina puheenvuorossa nousivat esiin heikko kannattavuus, viljelijöiden määrän väheneminen hurjalla jopa tuhannen viljelijän vuositahdilla, vähäinen lisäarvon luonti ja toisaalta lukkiutuminen nykyiseen kehityskulkuun. Esiin nousivat myös vahva ruoantuotannon riippuvaisuus monista eri tekijöistä sekä keskittyminen ja toisaalta ruoantuotannon yhteys laajempaan maaseudun kontekstiin esimerkiksi kyläkouluineen. – Haluaako viljelijä perustaa perheen alueelle, jossa ei ole palveluja? nosti Koppelmäki esiin puheenvuorossaan. Ruralia-instituutin Kari Koppelmäen puheenvuorossa käytiin läpi ruokaturvan haasteiden lisäksi myös alueellisia mahdollisuuksia. Lähiruoan malleja meiltä ja muualta Päijänne-Leader ry:n Maatilahautomo-hankkeen projektipäällikkö Mikko Niipala loi tilaisuudessa mielenkiintoisen katsauksen lähiruoan yhteistyömalleihin maailmalta. Katsaus kuljetti kuulijan Herttoniemestä REKO-rinkiin ja Hansalim-toimintamalliin Etelä-Koreassa. Lisää ”Etelä-Korean solidaarisuuteen perustuvasta kestävästä ruokajärjestelmästä” voit lukea maaseutu.fi-sivuilta täältä. Onnistuneita lähiruoan yhteistyömalleja maailmalta avattiin Niipalan esityksessä kattavasti pohtien muun muassa, miten ne toimivat, miten ne ovat syntyneet ja löytyykö eri malleista paikka- ja aikasidonnaisuudesta huolimatta tunnistettavia piirteitä. Punaisena lankana alustuksessa olikin herättää ajattelemaan, mitä malleista olisi opittavissa ja hyödynnettävissä omalla alueella Päijät-Hämeessä. – Toiminnan on oltava tarvelähtöistä ja tarve selvästi artikuloitua, hyödynnetään muualla luotua inspiraationa, jota kehitetään eteenpäin sekä tunnistetaan jo olevia motivoituneita yhteisöjä, toimintamalleja, rihmastoja ja yksilöitä, Niipala kertasi esityksessä johtopäätöksiä. Maatilahautomo-hanke on innovatiivinen ja kunnianhimoinen: sen tavoitteena on luoda suomalainen maatilahautomomalli, sekä konkreettinen toteutussuunnitelma Suomen ensimmäiselle maatilahautomopilotille. Hanke on Päijät-Hämeen liiton rahoittama AKKE-rahoitusvälineen kautta. Walimolle oli löytänyt tiensä suuri joukko teemoista kiinnostuneita. Uusia viljelijöitä maatilahautomomallilla? Alanvaihtajia, nuoria ja maahanmuuttajia toivoo löytävänsä polun maatalousyrittäjiksi, mutta heidän tarpeisiinsa ei ole palvelurakennetta, eikä nykyjärjestelmä tunnista kohderyhmää. Aamupäivän päätteeksi Päijänne-Leader ry:n erityisasiantuntija Ira Wichmann Amaral Neto ja Maa-akatemian toimitusjohtaja Antti Luomala kertoivat uudesta maatilahautomomallista – ja haastoivat mukaan sen toteuttamiseen. Lähtökohtana toiminnassa ovat uusien tuottajien todelliset tarpeet, jotka ovat nousseet esiin hankkeessa toteutetussa tarvekartoituksessa yli sadalta tulevalta tuottajalta: mitä esteitä he ovat kohdanneet tiellään maatalousyrittäjyyteen ja mitä tukea he toivoisivat saavansa. Esiin nousseita teemoja olivat: Kädestä pitäminen, kannustus ja mentorointi Legitimiteetti ja narratiivi Kuuluminen ja yhteisö Maan ja paikan löytäminen Rahoitus ja infrastruktuuri Osaamisen kehittäminen Markkinoiden luominen Jotta voidaan toimia, täytyy tarpeet tunnistaa. – Yrittäjä tietää itse parhaiten, mitä tarvitsee. Kaiken tuen pitää keskittyä siihen, mitä yrittäjä kaipaa – ei niin päin, että hänen täytyy välttämättä mahtua johonkin muottiin, Wichmann Amaral Neto toteaa. Haasteita ratkomassa yhdessä Alustuksia seurasi teemaryhmätyöskentely puheenvuorojen pitäjien vetämissä pienryhmissä. Teemoina olivat ruokaturvan alueelliset mahdollisuudet, onnistuneet lähiruoan yhteistyömallit maailmalta sekä maatilahautomoilla uusia viljelijöitä -aihe. Lisää teemaryhmistä voit lukea esimerkiksi Päijänne-Leader ry:n sivuilta täältä (paijanne-leader.fi). – Huippumielenkiintoisten alustusten ohella mieltä lämmitti erityisesti se, että ruoantuotannon, ruokaturvan ja maaseudun elinvoiman teemat houkuttelivat paikalle monipuolisen ja kattavan asiantuntijajoukon. Kun kysymykset ovat näin tärkeitä, on niitä myös hyvä ratkoa yhdessä, maaseutuviestinnän koordinaattori Tomi Majuri sanoo. Päijänne-Leader ry on yksi Suomen 53:sta paikallisesta maaseudun kehittämisyhdistyksestä eli Leader-ryhmästä. Ruokasektorin kehittämishankkeisiin voi hakea rahoitusta myös paikallisesta elinvoimakeskuksesta.
Simpukkaparlamentti avasi uusia näkökulmia järvisimpukoiden hyödyntämiseen 10.6.2026 Kesäkuun Kalaparlamentissa vaihdettiin kalat hetkeksi simpukoihin, kun aiheena olivat järvisimpukat ja niiden mahdollisuudet tutkimuksessa, kasvatuksessa sekä elinkeinokalataloudessa. Tilaisuudessa kuultiin neljä puheenvuoroa käynnissä olevista tutkimus- ja kehittämishankkeista sekä keskusteltiin siitä, voisiko järvisimpukoista löytyä tulevaisuudessa uusia ratkaisuja vesiviljelyyn, vesienhoitoon tai jopa elintarviketuotantoon. Tilaisuuden tallenne on katsottavissa Kalatalousverkoston YouTube-kanavalla:🎥 Simpukkaparlamentin tallenne: https://youtu.be/IG9IgmSP4yY Simpukat vesihomeen torjujina Ville Julkunen Jyväskylän yliopistosta esitteli tutkimusta, jossa isojärvisimpukoiden kykyä suodattaa vedestä vesihomeitiöitä on tutkittu. Vesihome aiheuttaa merkittäviä ongelmia erityisesti kalanviljelyssä ja mädin haudonnassa, joten luonnolliset torjuntakeinot kiinnostavat alaa. Tulokset ovat osoittaneet, että simpukat pystyvät poistamaan vedestä vesihomeitiöitä tehokkaasti. Tutkimus on vielä käynnissä, mutta se avaa mielenkiintoisia mahdollisuuksia hyödyntää simpukoita osana vesiviljelyn biologisia puhdistusratkaisuja. Järvisimpukat uutena mahdollisuutena elinkeinokalataloudelle Ville Kangasniemi Pyhäjärvi-instituutista esitteli SIMPUKKA-hankkeen tuloksia. Hankkeessa on selvitetty muun muassa järvisimpukoiden soveltuvuutta elintarvikekäyttöön sekä niiden mahdollista roolia uutena elinkeinokalatalouden tuotteena. Suomessa elää useita elinvoimaisia suursimpukkalajeja, mutta niiden hyödyntäminen on toistaiseksi ollut vähäistä. Hankkeessa toteutettujen kokeilujen perusteella simpukoilla voisi olla potentiaalia esimerkiksi lähiruokana tai jalostettuna tuotteena. Samalla keskustelua herättivät elintarvikelainsäädäntö sekä uusien tuotteiden markkinoille saattamiseen liittyvät vaatimukset. Kokemuksia simpukoiden kasvatuksesta Jonas Harald kertoi Aktion Österbottenin hankkeessa tehdyistä järvisimpukoiden kasvatuskokeiluista. Tavoitteena on ollut selvittää, voisiko järvisimpukoiden kasvatuksesta muodostua tulevaisuudessa uusi tuotantosuunta tai täydentävä elinkeino. Anita Storm Noviasta puolestaan esitteli pikkujärvisimpukoiden kasvua eri vesiympäristöissä tarkastelleita kokeita. Tulokset osoittivat, että kasvunopeuksissa ja selviytymisessä on eroja eri olosuhteiden välillä, mikä tarjoaa arvokasta tietoa mahdollisten kasvatusmenetelmien kehittämiseen. Keskustelua lainsäädännöstä ja uusista mahdollisuuksista Keskusteluosuudessa pohdittiin erityisesti järvisimpukoiden mahdollista elintarvikekäyttöä sekä siihen liittyviä lainsäädännöllisiä kysymyksiä. Esille mm. nousi se, miten uusien vesiluonnon tuotteiden käyttöönottoa voitaisiin helpottaa. Yhteinen näkemys oli, että uusia mahdollisuuksia löytyy, mutta niiden hyödyntäminen vaatii sekä lisätutkimusta että selkeitä toimintamalleja tuotteiden turvallisuuden, markkinoille pääsyn ja käytännön tuotannon näkökulmasta. Materiaalit Tallenne🎥 https://youtu.be/IG9IgmSP4yY Esitykset📄 Ville Julkunen – Isojärvisimpukoiden hyödyntäminen vesihomeen biosuodattajina 📄 Ville Kangasniemi – Järvisimpukan kestävä hyödyntäminen elinkeinokalataloudessa 📄 Jonas Harald – Järvisimpukka viljelylajina? 📄 Anita Storm – Pikkujärvisimpukan kasvun selvittäminen erilaisissa vesiympäristöissä Kalaparlamentit ovat Kansallisen kalatalousverkoston avoimia keskustelu- ja tiedonvaihtotilaisuuksia ajankohtaisista kalatalouden teemoista.
Ylivoimainen este voi turvata tuet kriisitilanteessa – muista tehdä ilmoitus 15 päivän kuluessa 10.6.2026 Ylivoimainen este voi turvata tuet kriisitilanteessa – muista tehdä ilmoitus 15 päivän kuluessa Vakava sairastuminen, onnettomuus tai muu ennalta arvaamaton kriisi voi estää tukiehtojen noudattamisen maatilalla. Viranomaiselle ajoissa ilmoitettu ylivoimainen este voi tietyissä tapauksissa turvata oikeuden tukeen. Elämän yllättävissä kriiseissä maataloustukiin liittyvät velvoitteet voivat jäädä herkästi hoitamatta. Vakava sairastuminen, onnettomuus tai muu ennalta arvaamaton tilanne voi johtaa siihen, ettei tilalla pystytä noudattamaan tukiehtoja normaalisti. Tällaisia tilanteita varten lainsäädännössä on poikkeus: ylivoimainen este tai poikkeuksellinen olosuhde voi tietyin edellytyksin turvata oikeuden tukeen. Ylivoimaisen esteen arviointi tehdään tapauskohtaisesti Ruokaviraston ohjeiden mukaan ylivoimaisella esteellä ja poikkeuksellisella olosuhteella tarkoitetaan ennalta arvaamatonta, hakijasta riippumatonta tapahtumaa, jonka seurauksia ei ole voitu välttää huolellisestikaan toimimalla. Kyse on aina tapauskohtaisesta arvioinnista: toimivaltainen viranomainen ratkaisee, voidaanko tilannetta pitää ylivoimaisena esteenä tai poikkeuksellisena olosuhteena. Pääsääntönä on, että tilan tulee varautua tavanomaisiin häiriötilanteisiin, kuten yllättäviin lyhytaikaisiin sairastumisiin. – Esimerkiksi viimeisestä tukihaun määräpäivästä myöhästyminen huonojen verkkoyhteyksien vuoksi ei ole poikkeuksellinen olosuhde. Tukihakemus on tehtävä riittävän ajoissa, maaseutupäällikkö Veli-Jukka Johansson Kankaanpään maaseutupalveluista toteaa. – Myöskään viimeisestä kylvöpäivästä myöhästyminen esimerkiksi kylvökoneen rikkoutumisen tai viljelijän lyhyen sairastumisen vuoksi ei yleensä ole ylivoimainen este. Tilan on pyrittävä ennakoimaan kylvöt niin, ettei yksittäinen konerikko tai viljelijän lyhytaikainen sairastuminen viivästytä niitä. Jos kyse on kuitenkin todella vakavasta ja yllättävästä sairastumisesta, tilannetta voidaan arvioida toisin. Hyväksyttäviä tilanteita voivat olla esimerkiksi: tuensaajan kuolema, pitkäaikainen työkyvyttömyys tai vakava sairastuminen, tilaan merkittävästi vaikuttava ankara luonnonmullistus tai sääilmiö, kotieläinrakennuksen tuhoutuminen onnettomuudessa, eläinkulkutauti, vakava kasvintuho tai koko tilan tai sen merkittävän osan pakkolunastus. Poikkeuksellisena olosuhteena voidaan arvioida myös tilanne, jossa pitkään jatkunut kuivuus tai luonnonkatastrofin aiheuttama poikkeuksellinen märkyys estää normaalit maataloustoimet pellolla. Puutteellisesta kuivatusjärjestelmästä johtuva märkyys ei ole ylivoimainen este. Tee ilmoitus heti kun mahdollista Jotta ylivoimainen este tai poikkeuksellinen olosuhde voidaan ottaa huomioon tukien maksussa ja velvoitteiden arvioinnissa, viljelijän on ilmoitettava asiasta kirjallisesti kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle tai elinvoimakeskuksen käsittelijälle 15 työpäivän kuluessa siitä, kun ilmoittaminen on mahdollista. Samassa yhteydessä on toimitettava myös tarvittavat todisteet, kuten lääkärintodistus, muu selvitys tapahtuneesta tai sääolosuhteita koskeva näyttö. Kriisin keskellä ilmoittaminen usein unohtuu, mutta tältä osin lainsäädäntö on tiukka. Myöhässä tehtyä ilmoitusta ei usein voida huomioida. Kriisiin kannattaakin varautua etukäteen. – Jokaisella tilalla olisi hyvä olla valmiina varautumissuunnitelma vakavien kriisitilanteiden varalle. Siihen kannattaa koota tärkeimmät toimintaohjeet sekä yhteystiedot tilanteisiin, joissa ensisijainen viljelijä sairastuu vakavasti tai menehtyy. Samalle paperille on hyvä kirjata myös ohjeet ylivoimaisen esteen ilmoittamiseen sekä oman kunnan maaseutupalveluiden yhteystiedot, Lounais-Suomen elinvoimakeskuksen kehittämisasiantuntija Mailis Savela summaa. Jos valvonta tulee ennen ilmoitusta, seuraukset voivat olla vakavat Nopea reagointi on ratkaisevaa. Jos ilmoitus on jäänyt tekemättä ja tilalle tulee myöhemmin valvonta ja siinä havaitaan puutteita, jälkikäteen tehty ilmoitus ei yleensä enää korjaa tilannetta. Tällöin tukiehtojen laiminlyönti johtaa tukien alentamiseen, maksamatta jättämiseen tai takaisinperintään. Siksi yhteys viranomaiseen kannattaa ottaa heti, kun käy ilmi, ettei velvoitteita pystytä täyttämään normaalisti. Käytännössä ensimmäinen yhteydenotto tehdään usein kunnan maaseututoimistoon, josta viljelijää voidaan neuvoa myös ottamaan yhteyttä elinvoimakeskukseen silloin, kun kyse on sen käsittelemistä tuista. Kunnassa tehdään päätös ylivoimaisesta esteestä tapauskohtaisen selvityksen perusteella. Olennaista on, ettei viljelijä jää odottamaan, vaan ilmoittaa tilanteesta heti ja huolehtii, että asiasta jää kirjallinen jälki.
