Viljelijä: ennakoi tärkeät tukimuutokset vuodelle 2027 10.11.2026 Viljelijä: ennakoi tärkeät tukimuutokset vuodelle 2027 Vuodelle 2027 ehdotetaan muutoksia useisiin viljelijätukien ehtoihin ja tukitasoihin. Muutokset koskevat luonnonhaittakorvausta, viherlannoitusnurmia, ympäristökorvausta sekä eläinten hyvinvointikorvauksia. Valtioneuvoston asetukset ovat parhaillaan lausuntokierroksella. Asetusten on määrä tulla voimaan vuoden 2027 alusta. Muutoksilla tarkennetaan tukiehtoja sekä päivitetään toimenpiteiden korvaustasoja. Ehdotetut muutokset voivat vaikuttaa ensi vuonna muun muassa viljelysuunnitteluun, nurmialojen käyttöön sekä siihen, millaisia tukitoimenpiteitä tilalla voi/kannattaa valita. Merkittävä muutos luonnonhaittakorvauksen ehtoihin Luonnonhaittakorvausta maksettaisiin jatkossa rehunurmeksi ilmoitetuille aloille vain, jos kasvusto hyödynnetään laiduntamalla tai korjataan pois lohkolta. Pelkkä kasvuston niittäminen tai murskaaminen maahan ilman rehusadon hyödyntämistä ei enää riittäisi korvauksen ehdoksi. Muutoksen keskeisenä lähtökohtana on hallitusohjelman tavoite kohdentaa tukea nykyistä tehokkaammin aktiiviseen ruuantuotantoon. Rajoitus rehunurmien ilmoittamiseen viherlannoitusnurmiksi Viherlannoitusnurmien ehtoja on tarkoitus tarkentaa viljelijän ilmoittamassa pellonkäytössä. Jos viljelylohko on ilmoitettu tukihakemuksessa rehunurmena vuonna 2026, sitä ei voisi ilmoittaa viherlannoitusnurmena vuonna 2027. Ehto koskisi myös ekojärjestelmätuen mukaista viherlannoitusnurmi-toimenpidettä. Yleisestä ehdosta poiketen luonnonmukaisen tuotannon sitoumuksen tehneet tilat voisivat ilmoittaa tänä vuonna rehunurmeksi ilmoitetun viljelylohkon viherlannoitusnurmena ensi vuonna. Tämä poikkeus johtuu tuotantotavan erityispiirteistä, sillä luonnonmukaisen tuotannon pellonkäytölle on asetettu omat viljelykiertoa edellyttävät tukiehtonsa. Ympäristökorvauksen lohkokohtaisiin toimenpiteisiin ehtomuutoksia Ympäristökorvauksen maanparannus- ja saneerauskasvien sekä kerääjäkasvien tilakohtaiset prosenttirajoitteet on tarkoitus poistaa. Siten maanparannus- ja saneerauskasveja tai kerääjäkasveja voisi ensi kesänä ilmoittaa tilan koko korvauskelpoiselle alalle. Aikaisemmin maanparannuskasveja on voinut ilmoittaa enintään 20 prosentille ja kerääjäkasveja enintään 35 prosentille tilan korvauskelpoisesta alasta. Ympäristökorvauksen kiertotalouden edistämisen korvaustasoa ehdotetaan korotettavaksi. Ensi vuonna kiertotalouden edistämisen toimenpiteestä maksettaisiin 54 euroa hehtaarille. Aikaisempi korvaustaso oli 37 euroa hehtaarille. Eläinten hyvinvointikorvauksien korvaustasoihin ja ehtoihin muutoksia Eläinten hyvinvointikorvauksien toimenpiteiden korvaustasoja ehdotetaan korotettavaksi, lukuun ottamatta hyvinvointisuunnitelmia. Lisäksi kastraatiokivun lievitystä koskevassa toimenpiteessä poistetaan puudutetta koskeva vaatimus, joka on siirtymässä suoraan lakiin. Toimenpiteessä jatkuu edelleen jatkokivun hoito. Vuoden 2027 eläinten hyvinvointikorvauksien korvaustasoiksi esitetään: Toimenpiteet €/eläinyksikkö nautojen hyvinvointisuunnitelma 18 nautojen poikima-, hoito- ja sairaskarsinat 28 vasikoiden olosuhteiden parantaminen 374 urospuolisten nautojen olosuhteiden parantaminen 142 nautojen laidunnus 78 nautojen ulkoilu 39 sikojen hyvinvointisuunnitelma 11 vapaaporsitus 643 parannetut porsimisolosuhteet 519 emakoiden ja ensikoiden olosuhteiden parantaminen 69 vieroitettujen porsaiden olosuhteiden parantaminen 88 lihasikojen olosuhteiden parantaminen 75 kastraatiokivun lievitys 9 lampaiden ja vuohien hyvinvointisuunnitelma 17 lampaiden ja vuohien olosuhteiden parantaminen 115 lampaiden ja vuohien laidunnus 37 siipikarjan hyvinvointisuunnitelma 9 siipikarjan olosuhteiden parantaminen 32 Edellä mainitut muutokset ovat osa CAP-suunnitelman muutoksia vuodelle 2027, jotka Euroopan komissio on jo käsitellyt aiemmin syksyllä 2026. Muutoksia koskevat valtioneuvoston asetukset ovat parhaillaan lausuntokierroksella. Asetusten on määrä tulla voimaan vuoden 2027 alusta, ja ennen voimaantuloa niihin voi tulla lausuntokierrosten perusteella vielä muutoksia. Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä: Luonnonhaittakorvaus: Karoliina Pietiläinen, erityisasiantuntija, p. 029 5162 017 Ympäristökorvaus, kiertotalouden edistäminen, viherlannoitusnurmet: Johanna Auer, erityisasiantuntija, p. 029 5162 128 Eläinten hyvinvointikorvaukset: Eeva Loikkanen, neuvotteleva virkamies, p. 029 5162 015 Sähköpostit ovat muotoa: etunimi.sukunimi@gov.fi Linkit MMM:n tiedotteisiin: CAP- Muutoksia Suomen CAP-suunnitelmaan vuodelle 2027 (8.9.2026) CAP-suunnitelman muutosesitykset käsittelyssä (16.6.2026)
Maaseutuverkosto etsii koordinaattoria maatalouden Neuvonnan tulevaisuus -fokusryhmälle 9.11.2026 Maaseutuverkosto etsii koordinaattoria maatalouden Neuvonnan tulevaisuus -fokusryhmälle Maaseutuverkosto etsii riippumatonta ja puolueetonta asiantuntijaa koordinoimaan vuosina 2027–2028 toimivaa maatalouden Neuvonnan tulevaisuus -fokusryhmää. Ryhmä tarkastelee suomalaisen maatalousneuvonnan tulevaisuutta muuttuvassa toimintaympäristössä. Ryhmän tavoitteena on tunnistaa kehitystarpeita ja laatia suosituksia neuvonnan osaamisen, vaikuttavuuden ja toimintamallien vahvistamiseksi. Fokusryhmään haetaan myös 10–15 jäsentä eri sidosryhmistä. Tarjolla on monipuolisia tehtäviä neuvonnan tulevaisuuden parissa Koordinaattori suunnittelee ja fasilitoi fokusryhmän työskentelyä yhteistyössä Maaseutuverkoston kanssa. Hän tukee ryhmää yhteisen näkemyksen muodostamisessa ja varmistaa, että työssä huomioidaan tutkimustieto, käytännön kokemukset ja eri toimijoiden näkemykset. Koordinaattori osallistuu myös ryhmän tuotosten ja suositusten valmisteluun sekä toimii keskustelun puolueettomana kokoajana ja tulevaisuuden näkymien sparraajana. Fokusryhmän työssä tarkastellaan muun muassa: tekoälyn ja digitalisaation vaikutuksia neuvontaan tulevaisuuden neuvojan osaamistarpeita neuvojien osaamisen kehittämistä ja jatkuvaa oppimista neuvonnan laatua, saavutettavuutta ja vaikuttavuutta neuvonta-alan veto- ja pitovoimaa toiminta- ja yhteistyömallien kehittämistä. Etsimme laaja-alaista ja riippumatonta osaajaa – hae 15.12.2026 mennessä Tehtävään haetaan ensisijaisesti riippumatonta asiantuntijaa, joka pystyy tarkastelemaan neuvonnan tulevaisuutta laajasti ja puolueettomasti. Arvostamme kokemusta korkeakoulu-, tutkimus- tai koulutusorganisaatioista, ennakoinnista tai strategisesta kehittämisestä sekä maatalouden, maaseudun, neuvonnan tai osaamisen kehittämisen toimintakentästä. Eduksi katsotaan myös kokemus osallistavien prosessien ja asiantuntijaryhmien fasilitoinnista sekä tekoälyn, digitalisaation tai ruotsinkielisen toimintaympäristön tuntemus. Koordinaattorin hakulomake Työn toimikausi ja korvaus Fokusryhmän toimikausi on 15.1.2027–29.2.2028. Työskentelyyn kuuluu 3–4 lähitapaamista sekä muutamia etätapaamisia. Koordinaattorin työmääräksi arvioidaan kaksi henkilötyökuukautta. Koordinaattorille korvataan tehtäviin käytetyn työajan todelliset palkkakustannukset sivukuluineen omakustannehintaan. Lisäksi korvataan tehtävään liittyvät matka- ja majoituskulut. Korvauksesta sovitaan kirjallisesti koordinaattorin ja Maaseutuverkostoyksikön välillä. Koordinaattorin valitsee hallinnon sisäinen valmistelutyöryhmä joulukuussa 2026. Lisätiedot: verkostokoordinaattori Tuija Kallio tuija.kallio(a)maaseutu.fi, puh. +358 50 594 7993 Neuvonnan tulevaisuus -fokusryhmän koordinaattorin hakulomake Lue lisää hakukuulutuksesta
Hae mukaan maatalousneuvonnan tulevaisuutta käsittelevään fokusryhmään 15.12.2026 mennessä 9.11.2026 Hae mukaan maatalousneuvonnan tulevaisuutta käsittelevään fokusryhmään 15.12.2026 mennessä Millaista osaamista maatalousneuvojat tarvitsevat tulevaisuudessa? Miten tekoäly ja digitalisaatio muuttavat neuvontaa? Maaseutuverkoston uusi fokusryhmä etsii vastauksia muun muassa näihin kysymyksiin. Ryhmän jäsenyys tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden olla mukana rakentamassa yhteistä näkemystä suomalaisen maatalousneuvonnan tulevaisuudesta vuoteen 2040. Fokusryhmään haetaan 10–15 asiantuntijaa. Hae mukaan hakulomakkeella viimeistään 15.12.2026. Jos olet kiinnostunut ryhmän koordinoinnista, lue lisää avoinna olevasta fokusryhmän koordinaattorin tehtävästä. Mitä fokusryhmässä tehdään? Fokusryhmä tarkastelee maatalousneuvonnan tulevaisuutta neljästä näkökulmasta: tulevaisuuden neuvojan osaaminen neuvonnan toimintamallit ja vaikuttavuus verkostot, tiedonvälitys ja asiantuntijuuden saatavuus neuvonta-alan veto- ja pitovoima Työssä käsitellään muun muassa tekoälyn ja digitalisaation vaikutuksia, neuvojien osaamisen kehittämistä sekä neuvonnan laatua ja saavutettavuutta. Ryhmä tunnistaa alan kehittämistarpeita ja laatii suosituksia toimintamallien, osaamisen ja yhteistyöverkostojen vahvistamiseksi. Kuka voi hakea mukaan? Fokusryhmään toivotaan eri alojen asiantuntijoita ja sidosryhmien edustajia. Mukaan haetaan erityisesti: yksityisiä neuvojia ja neuvontaorganisaatioiden edustajia koulutus- ja tutkimusorganisaatioiden edustajia maa- ja puutarhatalouden yrittäjiä Ruokaviraston, elinvoimakeskusten ja yhteistoiminta-alueiden edustajia digitaalisten palvelujen ja teknologiaratkaisujen asiantuntijoita alan säätiöiden ja verkostojen edustajia ruotsinkielisten sidosryhmien edustajia. Fokusryhmässä on mukana myös maa- ja metsätalousministeriön asiantuntijoita. Työskentely alkaa tammikuussa 2027 Fokusryhmän toimikausi on 15.1.2027–29.2.2028. Työskentelyyn kuuluu 3–4 lähitapaamista sekä muutamia etätapaamisia. Jäsenille ei korvata kokouksiin osallistumisesta aiheutuvaa työajanmenetystä. Matka- ja majoituskulut sekä päivärahat korvataan valtion matkustussäännön mukaisesti. Hae mukaan Tuo osaamisesi alan yhteiseen käyttöön ja vaikuta siihen, millaista maatalousneuvontaa Suomessa tarvitaan tulevaisuudessa. Hae fokusryhmään hakulomakkeella 15.12.2026 mennessä Lisätietoja antaa verkostokoordinaattori Tuija Kallio: tuija.kallio(a)maaseutu.fi, puh. +358 50 594 7993. Fokusryhmän jäsenen hakulomake Lue lisää hakukuulutuksesta
YKP velvoitteet, sähköiset ilmoitukset ja jäljitettävyys puhuttivat Kalaparlamentissa 6.11.2026 Kalatalousverkoston 5.11. järjestämässä Kalaparlamentissa kuultiin maa- ja metsätalousministeriön, Ruokaviraston, Lounais-Suomen elinvoimakeskuksen ja GS1 Finlandin asiantuntijoita. Puheenvuorojen lisäksi keskustelussa nousivat vahvasti esille muutosten käytännön vaikutukset kalastajille ja muille kala-alan toimijoille. Muutoksia tulee vaiheittain – ohjeistusta kannattaa odottaa Maa- ja metsätalousministeriön Risto Lampinen avasi yhteisen kalastuspolitiikan valvontaa koskevien velvoitteiden toimeenpanoa Suomessa. Vuonna 2023 hyväksytyn YKP valvontajärjestelmän uudistuksen velvoitteita tulee voimaan vaiheittain vuosina 2024, 2026, 2028 ja 2030. Samalla yksityiskohtaisempia EU-säädöksiä valmistuu edelleen. Lampisen keskeinen viesti alan toimijoille oli, ettei vaikeaselkoista EU-sääntelyä kannata lähteä tulkitsemaan omin päin. Hallinto selvittää, mitä velvoitteet Suomessa käytännössä tarkoittavat, ja ohjeistaa toimijoita sitä mukaa, kun ratkaisut tarkentuvat. Myös säädösten voimaantuloaikataulut ovat osin erittäin haastavia. Tilaisuuden keskustelussa viesti tiivistyi hyvin: muutoksiin kannattaa varautua, mutta huhujen perusteella ei ole syytä panikoida. Käytännön toimintatavoista ja niiden käyttöönotosta tiedotetaan erikseen. Risto Lampisen esitys: Yhteisen kalastuspolitiikan valvontaa koskevien velvoitteiden toteuttaminen Suomessa (pdf) Sähköinen ilmoittaminen laajenee Maa- ja metsätalousministeriön Ali Lindahl kävi läpi valvonta-asetuksen muutosten vaikutuksia kalastuksen ilmoitussovelluksiin. Muutokset tarkoittavat mm. ilmoitusten asteittaista sähköistymistä, kalastusmatkakohtaista raportointia sekä kalaeräkohtaisen tiedonhallinnan ja punnitustiedon merkityksen kasvua. Alle 12 metrin merikalastusaluksille sähköinen kalastuspäiväkirja on tulossa velvoitteeksi vuonna 2028. Samalla nykyisenkaltaiset saalisilmoitukset poistuvat näiltä aluksilta. Paikannusvelvoitteet laajenevat vaiheittain 9–12 metrin aluksiin vuonna 2028 ja alle 9 metrin aluksiin vuonna 2030. Ali Lindahlin esitys: Valvonta-asetuksen muutosten vaikutukset kalastuksen ilmoitussovelluksiin (pdf) Sähköisen kalastuspäiväkirjan tavoitetila hahmottuu Ruokaviraston Ilmari Hannula esitteli sähköinen kalastuspäiväkirja -projektin esiselvitysvaihetta. Tavoitteena on kaupallisen kalastuksen yhtenäinen sähköinen palvelukokonaisuus, jossa samaa tietoa ei tarvitsisi kirjata moneen kertaan ja jo syntynyttä tietoa voitaisiin hyödyntää myöhemmissä ilmoituksissa ja tiedonsiirrossa. Paljon on kuitenkin vielä ratkaisematta. Esimerkiksi eri käyttäjäryhmät, käytettävät laitteet, paikannus, siirtymävaihe ja tekniset ratkaisut ovat edelleen valmistelussa. Yksi esiin nostettu kysymys oli myös projektin aikainen viestintä ja vuorovaikutus alan kanssa. Tavoitteena on löytää toimiva tapa, jolla projektin etenemisestä voidaan välittää tietoa nopeasti kalastajille ja muille kohderyhmille – ja samalla saada kentältä havaintoja ja palautetta suoraan kehitystyöhön. Projektissa pohditaan esimerkiksi yhteistä vuorovaikutuskanavaa, jonka kautta voitaisiin kertoa etenemisestä, tavoittaa kehitystyöstä kiinnostuneita toimijoita, kerätä palautetta sekä löytää osallistujia pieniin pilotointeihin ja kokeiluihin. Ajatuksena on siis saada tiedonkulku toimimaan molempiin suuntiin mahdollisimman jo kehittämisen aikana, ei vasta sitten kun järjestelmä on valmis. Keskustelussa todettiin myös, että 10.1.2028 asetettu aikataulu on vähintäänkin kunnianhimoinen ja haastava. Ilmari Hannulan esitys: Sähköinen kalastuspäiväkirja – esiselvitysvaihe (pdf) Jäljitettävyysratkaisun määrittelyyn tarvitaan myös alkutuottajia GS1 Finlandin Elisa Ervasti esitteli kalan erä- ja jäljitettävyystiedon yhteisen ratkaisun valmistelua. Vuonna 2026 tehdyssä ensimmäisessä vaiheessa muodostettiin yhteistä visiota ja tavoitetilaa. Seuraava määrittelyprojekti on suunniteltu toteutettavaksi 11.1.–31.5.2027. Projektissa on tarkoitus määritellä muun muassa yhteinen tietomalli, erätietojen hallinta ja tiedonvälitys, tunnisteet ja rajapinnat, viranomaisintegraatioiden periaatteet sekä ratkaisun hallinta- ja rahoitusmalli. Kalaparlamentissa korostui erityisesti tarve saada mukaan kalastajia ja muita alkutuotannon toimijoita. Juuri määrittelyvaiheessa voidaan vaikuttaa siihen, että mahdollinen tuleva ratkaisu huomioi alan käytännön toimintatavat eikä aiheuta tarpeetonta päällekkäistä kirjaamista. Yritysten osallistumismaksu on 500 euroa, mikäli projektille haettu julkinen rahoitus myönnetään. Ilman julkista rahoitusta osallistumismaksu olisi 10 900 euroa. Tilaisuudessa Elisa Ervasti painotti, että kiinnostuksen ilmoittaminen ei vielä sido yritystä osallistumiseen tai maksuun. Siksi yhteyttä kannattaa ottaa matalalla kynnyksellä, vaikka osallistumisesta ei olisi vielä varmuutta. Määrittelyvaiheessa mukana oleminen on myös paras mahdollisuus vaikuttaa siihen, millaiseksi ratkaisu muodostuu. Lisätietoja projektista:Elisa Ervasti, GS1 Finlandelisa.ervasti@gs1.fip. 050 306 7374 Elisa Ervastin esitys: Yhteinen ratkaisu kalan jäljitettävyyteen (pdf) Nykyinen sähköinen saalisilmoitus esittelyssä Lounais-Suomen elinvoimakeskuksen Jari Hakala esitteli käytännössä nykyistä sähköistä saalisilmoitusjärjestelmää ja sen käyttöä. Järjestelmässä voidaan ilmoittaa kalastustapahtumia, pyydyksiä, kalastusalueita ja saaliita sekä muodostaa jäljitettävyystietoja. Sähköinen saalisilmoitus:https://saalisilmoitus.mmm.fi/ Keskustelussa nousi esiin myös käytännön kehittämistarpeita. Pyydystietojen pitäisi olla riittävän tarkkoja myös esimerkiksi tukien ja muiden tietotarpeiden näkökulmasta. Toinen iso kysymys on siirtyminen nykyisestä ilmoittamisesta tilanteeseen, jossa tiedot pitäisi tulevaisuudessa toimittaa huomattavasti nykyistä nopeammin ja täysin sähköisesti. Keskustelussa todettiin, että muutos on suuri erityisesti niille toimijoille, jotka tekevät ilmoituksia vielä paperilla tai kokoavat tiedot jälkikäteen esimerkiksi ostajan tilitystietojen pohjalta. Myös käytännön käyttöolosuhteet on huomioitava. Nykyistä selainpohjaista saalisilmoitusjärjestelmää ei ole optimoitu kännykällä käytettäväksi veneolosuhteissa, tulevissa ratkaisuissa on huomioitava niin erilaiset päätelaitteet, turvallinen käyttö kuin puutteelliset tietoliikenneyhteydetkin. Tavoitteena sujuvampi tiedonkulku, ei lisää päällekkäistä työtä Tilaisuuden eri puheenvuoroissa toistui sama tavoite: vaikka sääntely lisää tietovaatimuksia ja sähköistä ilmoittamista, tarkoituksena on samalla rakentaa järjestelmiä, joissa kerran kirjattua tietoa voidaan hyödyntää mahdollisimman pitkälle. Tämä edellyttää kuitenkin sekä viranomaisten järjestelmien että koko arvoketjun tiedonsiirron yhteensovittamista. Kalaparlamentin keskustelu osoitti myös, miksi alan toimijoiden käytännön kokemuksia tarvitaan jo järjestelmien suunnittelu- ja määrittelyvaiheessa. Katso koko keskustelu ja asiantuntijapuheenvuorot tallenteelta:https://youtu.be/kGyHNwE4KiE
Kohti energiatehokkaita maatiloja – koulutussarja käynnistyy joulukuussa 5.11.2026 Miten maatilojen energiatehokkuutta voidaan parantaa ja mitä mahdollisuuksia uusiutuvat energiaratkaisut tarjoavat maatalousyrityksille? Näihin kysymyksiin vastaa uusi Kohti energiatehokkaita maatiloja – koulutussarja asiantuntijoille, joka käynnistyy joulukuussa 2026. Koulutussarja on suunnattu maatalouden energianeuvojille, energianeuvonnasta kiinnostuneille asiantuntijoille, luonnonvara- ja energia-alan opiskelijoille sekä opettajille ja maatalous- ja maaseutuhallinnon asiantuntijoille. Etäkoulutuksissa käsitellään muun muassa maatilojen energiavirtoja, uusiutuvia energiaratkaisuja, energiasuunnittelua, energiainvestointeja sekä energiatehokkuuslainsäädännön vaatimuksia. Koulutukset yhdistävät tutkimustietoa, käytännön kokemuksia ja ajankohtaista tietoa maatilojen energian käytöstä ja energiasiirtymästä. Kokonaisuus etenee perusteista syventäviin teemoihin, mutta yksittäisiin koulutuskertoihin voi osallistua myös erikseen. Joulukuussa järjestetään kolme koulutusta 3.12.2026: Maatilan energiavirrat ja biokaasu maatalousyrityksissä 8.12.2026: Aurinko, akut, lämpöpumput ja puupohjainen energia maatilan energiaratkaisuina 9.12.2026: Uudet energiaratkaisut ja energianeuvojan työn perusteet Koulutussarja jatkuu alkuvuonna 2027 syventävillä koulutuksilla, joissa perehdytään muun muassa energiasuunnitelmien laatimiseen, maatilojen energiainvestointeihin ja energiatehokkuuslain vaatimuksiin rakennusten osalta. Ilmoittautuminen joulukuun koulutuksiin on nyt avoinna. Tervetuloa mukaan kehittämään maatalouden energiaosaamista ja tukemaan maatilojen energiatehokkuutta käytännössä.
Uusi ennallista.fi-verkkosivusto tuo ennallistamisen ja luonnonhoidon keinot helposti kaikkien saataville 4.11.2026 Uusi ennallista.fi-verkkosivusto tuo ennallistamisen ja luonnonhoidon keinot helposti kaikkien saataville Miksi luontoa ennallistetaan? Miten maanomistaja voi saada taloudellista hyötyä luonnon tilan parantamisesta? Millaisia liiketoimintamahdollisuuksia ennallistaminen luo esimerkiksi koneurakoitsijoille? Miten luonnon tilaa voi parantaa kaupunkiympäristöissä? Näihin kysymyksiin vastaa uusi ennallista.fi-verkkosivusto, joka kokoaa yhteen selkeää ja käytännönläheistä tietoa luonnon tilan parantamisesta kaikissa suomalaisissa elinympäristöissä. Sivusto on suunnattu erityisesti yksityisille maanomistajille, kuten viljelijöille ja metsänomistajille, urakoitsijoille, suunnittelijoille sekä kaupungeissa ja kunnissa luonnon kanssa työskenteleville ihmisille. Tavoitteena on auttaa tunnistamaan mahdollisuuksia luonnon tilan parantamiseen ja ohjeistaa erilaisten toimenpiteiden oikeanlaisessa toteuttamisessa. ”Haluamme tehdä ennallistamisesta helpommin ymmärrettävää ja toteutettavaa. Sivusto kokoaa tämän tiedon kaikkien elinympäristöjen osalta yhteen, mikä helpottaa tiedon löytymistä huomattavasti”, kommentoi verkkosivuston päätoimittaja Paula Kartano Ruokavirastosta. Ymmärrettävää tietoa päätöksenteon ja toiminnan tueksi Uudella verkkosivustolla ennallistamisen ja luonnonhoidon toimenpiteistä löytyy ohjeita suunnittelusta toteutukseen ja seurantaan. Sivustolta löytyy tietoa: eri elinympäristöissä toteutettavista luonnonhoito- ja ennallistamistoimista toimenpiteiden hyödyistä luonnolle ja maanomistajalle rahoitus- ja tukimahdollisuuksista esimerkkikohteista ja hyvistä käytännöistä. Tavoitteena on tukea maanomistajien ja muiden toimijoiden omaa päätöksentekoa luontotyössä. Luonnon monimuotoisuudesta huolehtiminen on erityisen tärkeää ruoantuotannossa ja metsätaloudessa, sillä nämä elinkeinot koskevat suurinta osaa maamme pinta-alasta ja ne ovat suoraan riippuvaisia luonnosta. Ennallistaminen voi tuottaa yhä enemmän liiketoimintaa urakoitsijoille ja suunnittelijoille. Tarve asiantunteville toimijoille ja yrityksille on kasvanut. “Luonnon tilan parantaminen on investointi, jolla turvataan sekä luonnon että ihmisten hyvinvointia, varmistetaan elinkeinojen toimintaedellytyksiä, vahvistetaan kriisinkestävyyttä ja rakennetaan kestävää pohjaa Suomen tulevaisuudelle. Ennallista.fi auttaa viemään tämän työn käytäntöön tarjoamalla monipuolista tietoa luonnon tilan parantamisesta”, sanoo metsäneuvos, metsäbiotalousyksikön päällikkö Erno Järvinen maa- ja metsätalousministeriöstä. “Heikentyneiden elinympäristöjen ennallistamista tarvitaan enemmän kuin koskaan. Suomessa on paljon ennallistamisen ja luonnonhoidon osaamista, mutta tieto on hajallaan eikä kaikkea edes löydy verkosta. Ennallista.fi kokoaa Helmi-ohjelmassa ja muualla kertyneitä ohjeita, kokemuksia ja kohde-esimerkkejä yhteen paikkaan. Näin tieto ja asiantuntijat löytyvät helpommin, hyvät käytännöt leviävät ja ennallistamisen monet mahdollisuudet hahmottuvat paremmin”, sanoo Helmi-ohjelman ohjelmapäällikkö Maaret Väänänen ympäristöministeriöstä. Ennallistaminen on luonnon tilan parantamista Ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö valmistelevat parhaillaan kansallista ennallistamissuunnitelmaa, jonka tavoitteena on toteuttaa EU:n ennallistamisasetusta. Ennallistamissuunnitelman tavoitteena tulevina vuosina on vahvistaa luonnon monimuotoisuutta, parantaa vesistöjen tilaa, tukea pölyttäjiä sekä lisätä luonnon kykyä sopeutua ilmastonmuutoksen vaikutuksiin. Toimia tarvitaan esimerkiksi metsissä, soilla ja turvemailla, vesistöissä, rannikkoalueilla ja kaupunkiympäristöissä. Luonnon tilaa parantavia toimia ovat esimerkiksi soiden ennallistaminen suo-ojia tukkimalla, joki- ja purouomien palauttaminen kohti luonnontilaa, laidunnuksen palauttaminen perinteisesti laidunkäytössä olleille alueille ja liiallisten kuusten poistaminen lehdoista. Erityisesti valuma-alueilla tehtävät toimet, kuten soiden ennallistaminen, kohentavat myös alapuolisen vesistön ja rannikkovesien tilaa. Ennallista.fi-verkkosivusto on osa Helmi-elinympäristöohjelmaa ja Priodiversity LIFE-hanketta Verkkosivusto on tuotettu osana Helmi-elinympäristöohjelmaa ja Priodiversity LIFE -hanketta. Mukana on ollut myös laaja joukko sidosryhmiä ja muita luontohankkeita. Ympäristö- ja maa- ja metsätalousministeriön yhteisen Helmi-elinympäristöohjelman päätavoitteena on vahvistaa Suomen luonnon monimuotoisuutta ja parantaa elinympäristöjen tilaa suojelemalla arvokkaita soita ja ennallistamalla heikentyneitä elinympäristöjä. Samalla hillitään ilmastonmuutosta ja edistetään siihen sopeutumista. Ohjelman toimet auttavat satoja uhanalaisia lajeja sekä suurta osaa maamme uhanalaisista luontotyypeistä. Priodiversity LIFE on Suomen historian suurin EU-hanke luontokadon pysäyttämiseksi. Hanke saa rahoitusta Euroopan unionin LIFE-ohjelmasta. Metsähallituksen Luontopalvelujen vetämässä hankkeessa yhdistyvät laaja-alainen yhteistyö, tutkimus, asiantuntijuuden vahvistaminen sekä konkreettiset toimet luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi. Priodiversity LIFE -hankkeessa tehdään poikkeuksellisen laajan toimijajoukon yhteistyönä yli 60 erilaista toimenpidettä luontokadon pysäyttämiseksi Suomessa. Ennallista.fi-verkkosivu Helmi-elinympäristöohjelma (ym.fi) Priodiversity LIFE -hanke (metsa.fi) Yhteystiedot Saku Härkönen, erityisasiantuntija, ympäristöministeriö +358 295 250 183, etunimi.sukunimi@gov.fi Josefiina Tiainen, asiantuntija, maa- ja metsätalousministeriö +358 295 162 317, etunimi.sukunimi@gov.fi Viliina Evokari, johtava projektipäällikkö Priodiversity LIFE -hankkeessa, Metsähallituksen Luontopalvelut +358 401 825 347, etunimi.sukunimi@metsa.fi Paula Kartano, erityisasiantuntija, Ruokavirasto, Priodiversity LIFE -hanke +358 295 204 075, etunimi.sukunimi@ruokavirasto.fi
Pakoaukko tehostaa ravustusta 4.11.2026 Luonnonvarakeskuksen tutkimuksessa selvitettiin, voidaanko rapumertaan asennettavalla pakoaukolla pienet täpläravut lajitella pois merrasta jo pyynnin aikana. Sopivaa aukon kokoa tutkittiin ensin allaskokeissa, joissa testattiin 22, 23, 24 ja 25 millimetriä korkeita 2 mm paksusta PE-muovista leikattuja aukkoja. Tämän jälkeen 23 ja 24 millimetrin aukkoja kokeiltiin käytännön ravustuksessa Saimaalla yhteistyössä kaupallisten ravustajien kanssa. Pakoaukko mahdollistaa pienten rapujen poistumisen merrasta jo pyynnin aikana. Pakoaukon ulkomitat ovat 120 × 60 mm ja aukon korkeus 22–23 mm. Pienten rapujen osuus väheni selvästi Merroissa ilman pakoaukkoa noin 50 % saaliista oli alle 10 cm pituisia täplärapuja. 23 millimetrin pakoaukolla pienten rapujen osuus putosi 3,2 prosenttiin ja 24 millimetrin aukolla 3,6 prosenttiin. Erityisesti 23 millimetrin aukko osoittautui toimivaksi, sillä yli 10 cm rapujen saalis ei eronnut merkitsevästi tavallisten mertojen saaliista. 24 mm aukolla 10–11 cm rapujen määrä oli vertailumertaa pienempi, joten osa kauppakokoisista ravuista pääsi merrasta ulos. Sopivan kokoinen pakoaukko vähentää saaliin käsin lajittelua ja ravustukseen tarvittavaa työmäärää. Aukot eivät myöskään hankaloittaneet mertojen käsittelyä. Pakoaukkojen toimivuutta selvitettiin ensin allaskokeissa ennen käytännön ravustuskokeiluja. Jatkokehityksessä hyödynnetään 3D-tulostusta Pakoaukon kehittämistä on jatkettu käytännön ravustuksessa. Kaupallinen ravustaja Markku Turtiainen kertoo kokemusten olleen lupaavia: ”Testasimme aukkoja käytännön ravustuksessa ja ne havaittiin hyvin toimiviksi vähentäen selvästi lajittelun tarvetta. Käytimme hieman pienempää 22 mm 3D-tulostettua aukkoa, joka on helppo kiinnittää mertaan. Tulevalla kaudella lisäämme pakoaukot kaikkiin mertoihin.” Videolla nähdään, kuinka pienempi täplärapu pääsee poistumaan merrasta pakoaukon kautta, mutta suurempi rapu ei mahdu aukosta ulos. Kalastuksen kehittämisohjelma KaKe jatkaa kaupallisen ravustuksen kehittämistä mm. rapujen kokolajittelun tiimoilta Kalatalouden innovaatio-ohjelmien jatkokaudella. Tutkimus tehtiin Kalastuksen kehittämisohjelmassa (KaKe), jota rahoittaa Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahasto (EMKVR). Teksti ja kuvat: Timo Ruokonen & Tapio Keskinen, Luonnonvarakeskus
Nyt selvitetään parhaimpia rypälelajikkeita kotimaisen viinin tuotantoon 3.11.2026 Mitkä rypälelajikkeet kestävät Suomen talvea? Viiniköynnöksiä kasvatetaan jo avomaalla ja kasvihuoneissa, mutta lajikkeiden soveltuvuudesta pohjoisiin oloihin tarvitaan lisää tietoa. Viljelijöiden kokemukset ja pakkaskestävyystestit auttavat tunnistamaan kestäviä lajikkeita. Luonnonvarakeskuksen, ammattiopisto Livian ja Suomen Viininkasvattajat ry:n uudessa ViiniPohjoinen-hankkeessa kartoitetaan Suomen olosuhteisiin sopivimpia tuorekäytön ja viininvalmistuksen rypälelajikkeita. Tutkimuksen ja opetuksen lisäksi viininkasvatuksessa kokeneet viljelijät osallistuvat hankkeen toteutukseen keräämällä lajikkeiden kehitysrytmin ja sadonmuodostuksen havaintoja sekä avomaan että tunneli- ja kasvihuoneviljelmiltä. Viiniköynnöksen viljelytekniikkaan tutustutaan pellonpiennarpäivissä ja opintoretkillä sekä webinaareissa. Livia Tuorlassa tullaan demonstroimaan kasvihuonekasvatusta ja viljelmän perustamisen kustannuslaskelmia. Siuntion Viininviljely ry:n perustamassa viinitarhassa Siuntiossa viljelytyöt tehdään yhdistyksen jäsenten vapaaehtoisvoimin ja tavoitteena on tehdä ehtoollisviiniä viereiseen Siuntion Pyhän Pietarin kirkkoon. Kuva: Ville Korpelainen, Ammattiopisto Livia. Viininkasvatuksen kokemuksia suoraan viljelijöiltä Loppukesällä 2026 tehtiin opintoretkiä viljelmille. Ensimmäinen kohde oli Livia Tuorlan viinitarha, jossa kasvaa kolmea lajiketta: Hasansky Sladky (syn. Baltica), Somerset Seedless ja Brianna. Siuntion Viininviljely ry:n perustama viinitarha sijaitsee Siuntion seurakunnan maalla ja viljelytyöt tehdään yhdistyksen jäsenten vapaaehtoisvoimin. Tavoitteena on tulevaisuudessa toimittaa viereiseen Siuntion Pyhän Pietarin kirkkoon ehtoollisviiniä. Noita Wineryssa Fiskarsissa tutustuttiin kaupalliseen viininvalmistukseen. Noita Winery on Suomen ensimmäinen ”urban winery”, joka valmistaa naturalviinejä pääosin Itävallasta tuoduista luomurypäleistä. Valmistuksesta vastaava Simon McCabe kertoi, että viinehtimössä valmistetaan myös Noita Polaris -alkuviiniä Kesälahdella kasvatetuista Solaris-lajikkeen rypäleistä. Keijo Pihlström on viljellyt Lohjalla yli 20 vuotta viinirypäleitä avomaalla. Muovinen, japanilaisvalmisteinen tuulensuojaverkko leikkaa 60 % tuulesta ja suojaa rypäleitä linnuilta ja ampiaisilta. Vasemmalla ’Somerset Seedless’ ja oikealla ’Hasansky Sladky’. Kuva: Saara Tuohimetsä, Luke. Keijo Pihlströmin viinitarhassa Lohjalla on kasvanut viiniköynnöksiä 20 vuotta ja kokeilussa on ollut lukuisia eri lajikkeita. Keijo kertoi vierailijoille kokemuksiaan sekä kasvatuksesta että viininteosta. Keijo on tehnyt menestyksekkäästi rypäleistä viinejä ja hänellä on myös artesaanijuustola. Lohjansaaressa sijaitsevassa hedelmien ja marjakasvien Fruticetum-näytepuutarhassa tehtiin kesä viiniköynnösten kasvu- ja kehitysrytmin havaintoja Meeri Saarion avustuksella. Ville Salmi Salossa esitteli valtavan monipuolista kasvihuoneviljelmäänsä ja tuorerypälelajikkeiden eli ns. pöytärypäleiden makukirjoa ihasteltiin ja ihmeteltiin. Terve taimiaineisto on viljelyn perusta Viiniköynnökset ovat pitkäikäisiä ja viinitarhan perustaminen on kallista, joten terveen lisäysaineiston käyttäminen on erityisen tärkeää. Viiniköynnökset ovat alttiita useille sieni- ja bakteeritaudeille sekä tuholaisille, jotka voivat vahingoittaa lehtiä, versoja ja itse rypäleitä. Viinikirva (Phylloxera) on viinin merkittävä tuholainen, jonka toukat vioittavat juuristoa ja lehtiä aiheuttaen äkämiä. Hankkeessa perehdytään viiniköynnöksen kasvituhoojiin ja kasvinsuojeluongelmiin, sekä arvioidaan eri tuhoojien esiintymisriskiä Suomessa. Suomi ei ole vielä viinimaa, joten Suomessa ei ole kohdennettua lainsäädäntöä ammattimaiseen viininkasvatukseen tuotettavalle ja markkinoitavalle taimiaineistolle. Hankkeessa selvitetään viinin taimituotantoon liittyvää lainsäädäntöä ja arvioidaan, millainen sääntely soveltuisi Suomeen. Työssä vertaillaan muiden maiden, erityisesti tärkeimpien viinimaiden, käytäntöjä terveiden viinintaimien tuotannossa ja laaditaan niiden pohjalta malli suomalaiselle varmennetulle viinin taimituotannolle. Samalla kartoitetaan suomalaiseen viininviljelyyn soveltuvien lajikkeiden kasvinjalostajanoikeudet sekä niiden vaikutukset taimituotannon ja viljelyn mahdollisuuksiin Suomessa. Kylmyydenkestävyydestä tietoa testeillä ja viljelijäkyselyllä – ilmianna kokemuksesi lajikkeista Viini on pohjoisilla leveyksillä talvenarka kasvi. Hankkeessa testataan kontrolloidusti kiinnostavien lajikkeiden suhteellista pakkaskestävyyttä. Kesän ja syksyn olosuhteet vaikuttavat tuleentumiseen ja kylmänkestävyyteen, joten testit toistetaan ja tuloksia yhdistetään kasvurytmihavaintoihin ja kokemusperäiseen kestävyystietoon eri viljelyvyöhykkeiltä. Talven 2025–2026 pakkasvauriosta viiniviljelmillä kerätään nyt tietoa. Viljelijöiden raportoitavana on keväällä ja kesällä 2026 ilmenneet vauriot ja ongelmat lajikkeissa. Kaikki vastaukset koskien hyvin pieniäkin viljelmiä ovat arvokkaita. Oheisella kyselylinkillä voi yksi lajike kerrallaan vastata, ilmenikö viiniviljelmällä kokonaan kuolleita kasveja tai vaivoin kasvavia köynnöksiä. Vastaus tulee lähettää yhtä lajiketta koskien ja avata aina kyselylinkki uudelleen seuraavalle lajikkeelle. Näin saamme yksityiskohtaisempaa tietoa viljelyyn sopivista lajikkeista. Lomakkeen lopussa on avointa vastaustilaa parhaimpien lajikkeiden ilmiantamiseen sekä terveisille. Halutessaan voit jättää yhteystiedot tarkempia haastatteluja, yhteydenottopyyntöä varten. Vastaa kyselyyn tästä linkistä: https://link.webropolsurveys.com/S/44536EA5EFF7C95D Meeri Saario on suomalaisen hedelmän- ja marjanviljelyn pitkäaikainen asiantuntija ja tutkija, joka omistaa Lohjansaaressa sijaitsevan Fruticetum-näytepuutarhan. Saario teki jo 1980-luvulla pro gradu -tutkielmansa viiniköynnöksistä. Kuvassa Meeri, Luken tutkija Saara Tuohimetsä sekä Hokkaidon yliopiston professorit Yukata Tamai ja Yutaka Jitsuyama Fruticetumin viinilajikkeita katsomassa 30.9.2026. Kuva: Tuomo Laine, Luke. Ville Salmi (vas.) aloitti harrastuksensa yli 20 vuotta sitten yhdestä lahjaksi saadusta taimesta. Sittemmin harrastus on laajentunut huomattavasti, ja hän on kasvattanut jopa 400 erilaista viiniköynnöstä avomaalla tai kasvihuoneessa Salossa. Salmi on tullut tunnetuksi intohimoisena viininviljelyn pioneerina Suomen olosuhteissa. Kuva: Saara Tuohimetsä, Luke. ViiniPohjoinen (2026–2028) on EU:n osarahoittama tiedonhankintahanke. Lisätietoja hankkeesta: Saara Tuohimetsä, Tuomo Laine, Marja Rantanen, Jaana Laamanen, Luonnonvarakeskus; Ville Korpelainen, Ammattiopisto Livia; Jari Suvilehto, Kari Latvus, Suomen Viininkasvattajat ry
Vuoden 2027 toimijakohtaisten kalastuskiintiöiden haku ja ei-siirrettävien käyttöoikeuksien haku elinvoimakeskuksesta alkaa 2.11.2026 2.11.2026 Elinvoimakeskus avaa vuoden 2027 toimijakohtaisten kalastuskiintiöiden sekä ei-siirrettävien käyttöoikeuksien haun ajalle 2.11. – 11.12.2026 klo 16:15 mennessä. Kiintiönhaku Kiintiön haku on mahdollinen vain käyttöoikeuksien haltijoille. Sähköisesti täytettävä kiintiönhakulomake lähetetään käyttöoikeuden haltijoille sähköpostilla. Niille siirrettävän ja ei-siirrettävän käyttöoikeuden haltijoille, jotka eivät ole ilmoittaneet sähköposti-osoitettansa elinvoimakeskukselle, hakulomake lähetetään kirjeenä. On erittäin tärkeää, että hakuaikaa noudatetaan ja että vuoden 2026 kiintiömaksu on suoritettu ajallaan.Elinvoimakeskus tekee vuoden 2027 kiintiöpäätökset troolikalastukseen ennen vuodenvaihdetta ja lohen-kalastukseen alkuvuonna 2027. Ei-siirrettävien käyttöoikeuksien- ja kiintiönhaku Ei-siirrettävien käyttöoikeuksien haku on mahdollinen vain kalastuslain 379/2015, 88 §, mukaisille ryhmän I aloitteleville kaupallisille kalastajille, joilla on merialueelle rekisteröity kalastusalus. Tätä koskevan toimijakohtaisen kalastuskiintiön haku vuodelle 2027 tapahtuu samalla lomakkeella kuin ei-siirrettävän käyttöoikeuden haku. Lohi / Suomenlahti / 3D32: 28,000 ‰ Lohi Itämeren pääallas ja Pohjanlahti/ 3BCD-F / 10,558 ‰ Hakulomake ei-siirrettävän käyttöoikeuden ja sen perusteella myönnettävän kalastuskiintiön hakemiseen on saatavilla pyynnöstä Lounais-Suomen elinvoimakeskukselta. Hakulomakkeet toimitetaan sähköisesti osoitteeseen: kirjaamo.lounais-suomi@elinvoimakeskus.fi tai postitse osoitteeseen: Lounais-Suomen elinvoimakeskus, PL 20, 00072 Elinvoimakeskus, 11.12.2026 klo 16:15 mennessä. Lomakepyynnöt ja tiedustelut: Kalastusmestari Veera Salmi, puh. 0295 022 541 veera.salmi@elinvoimakeskus.fiJohtava kalatalousasiantuntija Aki Koskinen, puh. 0295 023 025 aki.koskinen@elinvoimakeskus.fi Elinvoimakeskuksen päätös hakemisen määräajasta
Kolme suomalaista hanketta kansainvälisen ARIA-kilpailun finaalissa 2.11.2026 Kolme suomalaista hanketta kansainvälisen ARIA-kilpailun finaalissa – nyt etsitään Euroopan parhaita maatalous- ja maaseuturahoitteisia hankkeita Euroopan parhaat maaseutuhankkeet palkitaan kansainvälisessä Agricultural & Rural Inspiration Awards (ARIA) -hankekilpailussa 2. joulukuuta. Kilpailun finaalissa on mukana kolme suomalaista hanketta: Etäpatologia lähipalveluna nautatiloille, Lasikuituvenehylkyjen kierrätyshanke ja Hiililounas. Myös sinä pääset äänestämään suosikkiasi! Suomi on pullollaan upeita maaseutuhankkeita. Hankkeet kisaavat vuosittain Agricultural & Rural Inspiration Awards -kilpailussa, jossa palkitaan Euroopan parhaat maatalous- ja maaseuturahoitteiset hankkeet. Kilpailun finaali järjestetään Brysselissä 2.12.2026 ja sitä voi seurata suorana verkkolähetyksenä. Finalistit valitaan yli 100 hankkeen joukosta. Suomesta finaalissa on kolme upeaa hanketta. Älykäs ja kilpailukykyinen maatalous (Smart & competitive agriculture) -sarjassa Suomea edustaa Etäpatologia-hanke. Ympäristön suojelu -sarjassa suomalaisia hankkeita on mukana kaksi: Lasikuituvenehylkyjen kierrätyshanke ja Hiililounas. Tutustu hankkeisiin ja äänestä suosikkisi yleisöäänestyksen voittoon! Etäpatologia-hanke kehittää uudenlaista palvelumallia raadonavaukseen Etäpatologia-hankkeessa kehitetään uudenlaista palvelumallia, jossa eläinlääkäri tekee kuolleelle eläimelle raadonavauksen suoraan tilalla ja patologi määrittää löydösten ja jatkonäytteiden perusteella etänä diagnoosin. Etäpatologin avulla nautatilat voivat hyödyntää patologin asiantuntemusta sijainnistaan riippumatta. Uusi toimintamalli helpottaa kuolleisuuden ja sairauksien syiden selvittämistä erityisesti alueilla, joista eläinten kuljettaminen tutkimuksiin on hankalaa tai kallista. Hankkeesta hyötyvät alkutuottajat, eläimet, elinkeino, kuluttajat sekä ympäristö. Hanke edistää eläinten terveyttä ja hyvinvointia, ruuantuotannon kannattavuutta, maatilojen kilpailukykyä, tuotannon kestävyyttä sekä yhteistä terveyttä. Tutustu hankkeen tietoihin maaseutuverkosto.fi-osoitteessa. Etäpatologia-hanke on valtakunnallinen eurooppalaisen innovaatiokumppanuuden hanke (EIP-hanke). Tutustu myös hankkeen blogiin. Hankkeelle rahoitusta myönsi Kaakkois-Suomen elinvoimakeskus. Hanke kisaa älykäs ja kilpailukykyinen maatalous (Smart & competitive agriculture) -sarjassa. Sarjassa kisaavat hankkeet edistävät älykästä, kilpailukykyistä, kestävää ja monipuolista maataloussektoria varmistaen pitkän aikavälin ruokaturvan. Lasikuituvenehylkyjen kierrätyshanke puuttui kasvavaan ympäristöongelmaan Lasikuituvenehylkyjen kierrätyshankkeessa puututtiin kasvavaan ympäristöongelmaan keräämällä luonnosta hylättyjä lasikuituveneitä Kukkiajärven rannoilta. Hylätyistä veneistä irtoaa mikromuoveja ja lasikuituhiukkasia, jotka kuormittavat vesistöjä ja voivat päätyä osaksi ravintoketjua. Hankkeessa paikalliset asukkaat kartoittivat venehylkyjen sijainteja, ja luonnosta poistettiin yhteensä 54 käytöstä poistettua venettä kierrätettäväksi sementtiteollisuuden raaka-aineeksi. Työhön osallistui lähes sata vapaaehtoista. Samalla kerättiin tutkimusaineistoa lasikuituveneiden ympäristövaikutuksista sekä laadittiin oppaita vastaavien keräyskampanjoiden toteuttamiseksi muualla. Hanke kehitti uuden, helposti monistettavan toimintamallin venehylkyjen keräämiseen ja kierrättämiseen. Se osoittaa, kuinka paikallinen yhteisö voi konkreettisilla teoilla suojella arvokasta järviluontoa ja vähentää ympäristöön päätyvän muovijätteen määrää. Hanke kisaa Hiililounas-hankkeen kanssa Ympäristönsuojelu (Environmental protection) -sarjassa. Sarjan hankkeet edistävät ympäristön kestävyyttä, torjuvat ilmastonmuutosta, tukevat luonnon monimuotoisuutta ja edistävät vihreää elpymistä. Lue lisää hankkeesta maaseutuverkosto.fi-sivuilta. Hankkeelle rahoitusta myönsi Leader-ryhmä Pirkan Helmi ry. Hiililounas-hankkeessa kehitettiin keinoja lisätä kotimaisten kasviproteiinien käyttöä Hiililounas-hankkeessa kehitettiin keinoja lisätä kotimaisten kasviproteiinien käyttöä ruokapalveluissa ja vähentää samalla lounasruokailun ilmastovaikutuksia. Hankkeessa laadittiin ensimmäistä kertaa hiilijalanjälkilaskelmat kolmelle kotimaiselle kasviproteiinille, härkäpavulle, herneelle ja öljyhampulle. Hankkeessa kehitettiin 18 reseptiä, jotka täyttävät ravitsemussuositukset, sydänmerkkivaatimukset ja sopivat suurkeittiöiden käyttöön. Reseptit testattiin yhdeksässä lounasravintolassa. Tulokset olivat erinomaisia: yli 85 prosenttia asiakkaista valitsisi Hiililounas-resepteillä toteutettuja annoksia uudelleen. Reseptit koettiin maukkaiksi ja toimiviksi, ja moni ravintola halusi ottaa ne pysyvään käyttöön. Hanke kokosi työpajoihin viljelijät, ravitsemusasiantuntijat ja ruokapalvelutoimijat. Hankkeen tulokset koottiin Parempia proteiineja lounaslautaselle -oppaaseen, joka tarjoaa ruokapalveluille konkreettisia työkaluja kasvipohjaisten, ilmastoviisaiden annosten suunnitteluun ja toteutukseen. Hiililounas-hanke on esimerkillinen osoitus siitä, kuinka tieteellinen tutkimus, käytännön keittiötyö ja vastuullisuusviestintä voivat yhdistyä vaikuttavaksi kokonaisuudeksi, joka edistää ilmastokestävää ruokakulttuuria Suomessa. Lisää tietoa hankkeesta Turun Yliopiston sivuilta. Hankkeelle rahoitusta myönsi Lounais-Suomen elinvoimakeskus. Voittajat palkitaan Brysselissä – äänestä oma suosikkisi yleisöäänestyksen voittajaksi Jokaisesta sarjasta palkitaan asiantuntijaraadin valitsema voittaja. Myös yleisö pääsee vaikuttamaan lopputulokseen äänestämällä omaa suosikkiaan yleisöäänestyksen voittajaksi. Äänestys on avoinna kilpailun verkkosivuilla 1.12.2026 klo 19 asti (Suomen aikaa). Äänestämään pääset tästä. Suomalaiset hankkeet ovat menestyneet kilpailussa perinteisesti hyvin. Tutustu menneinä vuosin menestyneisiin maaseutuhankkeisiin. Kilpailu on Euroopan maaseutuverkoston (EU CAP Network) järjestämä ja sen tavoitteena on lisätä maatalouden ja maaseudun kehittämisen näkyvyyttä EU:ssa, esitellä vaikuttavimpia maaseudun innovatiivisia ratkaisuja sekä tuoda Euroopan laajuista näkyvyyttä hankkeille ja yritysten investoinneille, jotka ovat saaneet EU:n maaseuturahoitusta. Vuoden 2026 kilpailun teemana on tasa-arvo. Tämän vuoden kilpailu tuo jälleen näkyväksi EU:n maatalous- ja maaseuturahoitteisten hankkeiden vaikutuksia ruokaturvan vahvistamisessa, ympäristön kestävyyden parantamisessa sekä maaseutualueiden sosiaalisen ja taloudellisen elinvoiman tukemisessa. Äänestä suosikkiasi Tutustu ARIA-kilpailuun ja finalisteihin