EMKVR:n määräaikaisten hakujen suunnitelmaa päivitetty 4.9.2026 Maa- ja metsätalousministeriö on päivittänyt Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston (EMKVR) Suomen ohjelman määräaikaisia hakumenettelyjä koskevan suunnitelman. Keväällä 2027 avattaisiin kaupallista kalastusta, vesiviljelyä ja kalan jalostusta koskevat hakumenettelyt, joissa haettaisiin yleishyödyllisiä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiohankkeita. Rahoitusta myönnettäisiin enintään 500 000 euroa kutakin toimialaa kohden. Samoin menekinedistämiseen avattaisiin yleishyödyllinen hakumenettely, jossa rahoitusta voitaisiin myöntää enintään 500 000 euroa. Lisäksi keväällä avattaisiin kalataloudellisia kunnostuksia koskeva haku (rahoitus enintään 300 000 euroa) sekä ympäristön ja kalavarojen tutkimus- ja kehittämishankkeita koskeva haku (enintään 300 000 euroa). Suunnitelma päivitetään kolme kertaa vuodessa, seuraavan kerran tammikuussa. Suunnitelma EMKVR:n hakumenettelyistä Manner-Suomessa Lisätietoja: erityisasiantuntija Minna Uusimäki, p. 0295 162 284, etunimi.sukunimi@gov.fi
Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa maaseudun yritystukea kannattaa hakea nyt – 4,5 miljoonaa euroa jäljellä 4.9.2026 Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa maaseudun yritystukea kannattaa hakea nyt – 4,5 miljoonaa euroa jäljellä Valtakunnallista Yrittäjän päivää vietetään lauantaina 5. syyskuuta 2026. EU:n maaseuturahoitus on eri toimialoilla toimivien yritysten kasvun ja kehityksen kumppani. Kuluvan vuoden aikana Lounais-Suomen elinvoimakeskus on myöntänyt maaseuturahoitusta Satakuntaan 23 ja Varsinais-Suomeen 39 yritystukeen. Yrityksille on myönnetty tukea yhteensä 3,7 miljoonaa euroa, ja tuen vauhdittamien investointien kokonaisarvo on 14,5 miljoonaa euroa. Lounais-Suomen elinvoimakeskuksen johtava yritysasiantuntija Hilkka Halla kannustaa investointeja ja kehitysprojekteja harkitsevia yrityksiä ottamaan yhteyttä elinvoimakeskukseen ja selvittämään mahdollisuutta saada yritystukea. Tänä vuonna elinvoimakeskus voi myöntää Satakuntaan vielä noin 2 miljoonaa euroa ja Varsinais-Suomeen 2,5 miljoonaa euroa maaseudun yritysrahoitusta. Investoinnin tukitaso riippuu yrityksen sijainnista ja koosta. – Enimmillään tuki voisi edistää jopa 18 miljoonan euron investointeja, millä olisi huomattava vaikutus Lounais-Suomen yritysten kasvuun ja kehitykseen. Vuoden viimeinen valintajakso päättyy 15. lokakuuta. – Toivomme hyvin valmisteltuja hakemuksia, jotta saamme määrärahat jaettua yritysten kasvua vauhdittamaan. Mikäli yrityksen kasvutavoitteet, talous ja suunnitelmat ovat jo tarkentuneet, nyt on juuri oikea hetki tarkistaa julkisen rahoituksen mahdollisuus, Halla sanoo. Mikäli hankkeen toteutukseen tarvitaan ulkopuolista rahoitusta, kannattaa sen hakeminen aloittaa hyvissä ajoin esimerkiksi pankin tai Finnveran kautta. Varsinais-Suomessa yritystukia haetaan vilkkaasti Maaseudun yritykset investoivat ja kehittävät toimintaansa Varsinais-Suomessa, ja tukihakemuksia saapui elinvoimakeskukseen 15. elokuuta päättyneellä valintajaksolla 23. Halla kertoo, että kuluvan vuoden aikana Varsinais-Suomen tukihakemuksista noin 40 prosenttia on jouduttu kuitenkin hylkäämään puutteellisten tietojen, puuttuvan kokonaisrahoituksen tai keskeneräisten teknisten suunnitelmien ja lupien vuoksi. – Suosittelen vahvasti yrityksiä pyytämään neuvoa esimerkiksi kunnan tai kehittämisyhtiön yritysneuvojalta, omasta tilitoimistosta tai muulta aiheeseen perehtyneeltä asiantuntijalta – erityisesti jos yritys hakee julkista tukea ensimmäisen kerran, Halla neuvoo. Satakunnan yrityksiltä aiempaa vähemmän hakemuksia Elokuussa päättyneellä valintajaksolla satakuntalaisilta yrityksiltä saapui seitsemän maaseudun yritystukihakemusta. – Hakemuksia saapui selvästi aiempaa vähemmän. Saimme hakemuksia vakiintuneilta pitkään toimineilta yrityksiltä, jotka investoivat tuotannon tehostamiseen, laadun parantamiseen ja tuotantotiloihin, Hilkka Halla toteaa. Puolustusteollisuuden alihankintaketju vahvistuu Halla kertoo, että epävakaa toimintaympäristö näkyy koko Lounais-Suomessa yritysten investoinneissa ja kehittämisessä. – Puolustusteollisuuden alihankintaketju vahvistuu. Yrityksiltä edellytetään tarkempaa laadunhallintaa, joten laatujärjestelmiin ja tarkempiin laitteisiin on investoitu. Metalliteollisuus kaiken kaikkiaan investoi vahvasti kasvaneen kysynnän vaikutuksesta. Pieni tuki, suuri vaikutus Myös paikalliset Leader-ryhmät myöntävät EU:n maaseuturahoitusta. Ne myöntävät tukea pääsääntöisesti enintään viisi henkilöä työllistävien mikroyritysten investointeihin ja enintään 100 000 euron hankkeisiin saakka. Vuoden 2026 aikana Leader-ryhmät ovat myöntäneet Varsinais-Suomeen yhteensä 143 yritystukea 360 000 eurolla ja Satakuntaan 81 yritystukea 250 000 eurolla. Esimerkiksi Kemiönsaaressa vierasvenesatama Lillbackan laituri investoi vedenpuhdistusjärjestelmän parantamiseen ja astianpesupisteeseen, mihin se sai 8 500 euron tuen. – Pienellä tuella voi olla suuri vaikutus. Lillbackan laiturin investointi paransi yrityksen palvelutarjontaa ja vähentää ympäristön kuormitusta, Leader I Samma Båt – Samassa veneessä rf ry:n hankeasiantuntija Hanna Hermansson kertoo. Lisätiedot Lounais-Suomen elinvoimakeskus johtava yritysasiantuntija Hilkka Halla etunimi.sukunimi@elinvoimakeskus.fi EU:n maaseuturahoitus yrityksille
Maaseutuverkosto.fi ja AgriHubi– ota hyöty irti uusista ominaisuuksista! 2.9.2026 Tänä vuonna maaseutuverkoston, AgriHubin ja kalatalousverkoston yhteisellä verkostoalustalla on tapahtunut paljon pieniä ja suuria muutoksia. Käymme yhdessä läpi kaikki alustan uudet työkalut klassikkoja unohtamatta Opi ja innostu -webinaarissa 26.11.2026 klo 12-13. Tervetuloa mukaan! Kehittäminen on tarpeen, koska sivuston kävijämäärät ovat kasvaneet tasaisesti myös vuonna 2026. Rekisteröityneitä käyttäjiä on jo yli 6000, ja sivustolla vierailee keskimäärin 9000 kävijää viikossa. Suosituimmat sivuston sisältöosiot ovat edelleen hankerekisteri, tapahtumakalenteri sekä uutiset ja blogit. Pieniä korjauksia tehdään viikoittain, ja ylläpito kiittääkin aktiivista yhteisöä virhetilanteiden ja kehittämisideoiden esille tuomisesta! Tuo osaamisesi esiin AgriHubin Neuvojahaussa Verkostoalustan uusin tietokokonaisuus, Neuvojahaku, aukesi toukokuussa osoitteessa maaseutuverkosto.fi/neuvojahaku. Palvelu kokoaa yhteen maa-, puutarha- ja metsätalouden neuvojat ja asiantuntijat, jotta yrittäjät voivat löytää tarvitsemansa osaamisen helposti yhdestä paikasta. Neuvojahaun löydät AgriHubin etusivuilta tai maaseutuverkosto.fi -puolelta kohdasta ”Työkalut” Neuvojia voi etsiä esimerkiksi osaamisen, tuotantosuunnan, sijainnin tai koulutuksen perusteella. Mukana ovat sekä neuvontakorvaus-oikeuden omaavat neuvojat että muut neuvojat. Neuvontakorvaus-oikeudellisten neuvojien tiedot tulevat suoraan Ruokaviraston Hyrrä-tietojärjestelmästä, mikäli käyttäjä on siihen luvan antanut. Jos neuvontakorvaus-oikeuksia ei ole, rekisteröitynyt verkostoalustan käyttäjä voi lisätä oman neuvojaprofiilin Neuvojahakuun. Syksyllä 2026 teemme Neuvojahaun viestintäkampanjan maa- ja puutarhatalouden keskeisten somevaikuttajien voimin, jotta tieto palvelusta leviää myös yrittäjille. Täältä pääset tutustumaan Neuvojahakuun: https://maaseutuverkosto.fi/agrihubi/neuvojahaku Ohjeita Neuvojahaun käyttöön neuvojana: https://maaseutuverkosto.fi/ohje-neuvojakortin-kayttoon/ Kävijämäärätiedot hanketoimijoiden avuksi Hankekorttien hallinnoijat pääsevät nyt katsomaan, kuinka paljon hankekorttia hankkeille linkitettyjä sisältöjä on käyty katsomassa. Alkuvaiheessa kävijätiedot on laskettu vasta 31.7.2026 alkaen, mutta lisäämme myöhemmin kävijämäärät pidemmältä aikaväliltä. Kävijämäärä-tiedot löytyvät nyt hankekortilta sen hallinoijille. Tietoja voi hyödyntää esimerkiksi hankkeen raportoinnissa. Samalla voi hyvin testata, miten eri kanavat toimivat hankkeen viestinnässä, eli näkyvyyttä ja lukukertoja sisällöille voi kasvattaa jakamalla sisältöjä muissa kanavissa ja seurata mahdollisia kävijäpiikkejä. Jätä työpaikkailmoitus Hakukuulutus-palstalle Maaseudun kehittämisen ja maatalouden hankkeisiin on ollut välillä haastava löytää työntekijöitä, ja toisaalta näistä aloista kiinnostuneiden on ollut vaikea löytää kiinnostavia työpaikkailmoituksia. Nyt kirjautuneet käyttävät voivat lisätä Hakukuulutus-palstalle myös työpaikkailmoituksia: ilmoituksen voi lisätä kokonaan omana sisältönään tai linkata muussa palvelussa julkaistuun ilmoitukseen. Työpaikkailmoituksen voi linkittää myös Hankerekisteristä löytyvään hankekorttiin. Tutustu, kokeile ja vinkkaa muille hakukuulutuksista Hakukuulutukset ja työpaikkailmoitukset löytyvät ajankohtaista-osion alta. Sinne luodut sisällöt nousevat myös torstaisin käyttäjille lähtevään viikkokoosteeseen. Lisää podcast Podcastien suosio jatkaa kasvuaan. Etenkin maa- ja puutarhatalouden aiheilla on Suomessa jo lukuisia kuunneltavia sisältöjä. Nyt voit linkittää tai upottaa julkaistun podcastin tai muun äänisisällön Maaseutuverkosto.fi:n Ajankohtaista-palstalle blogin tapaan. Lisättävän podcastin voi linkittää myös Hankerekisterin hankekorttiin. Sisältöjen yhteinen muokkaus helpottuu Tapahtumien, blogien ja muiden sisältöjen muokkausoikeuksien jakaminen helpottuu entisestään Käyttäjien toiveesta lisättiin ominaisuus lisätä useampi muokkaaja sisällöille, joita rekisteröityneet käyttäjät voivat lisätä. Jos siis lisäät esimerkiksi tapahtuman tai blogin, voit lisätä muokkaajiksi myös muut tapahtuman järjestäjät! Vastaa hankekortin päivityksen yhteydessä avautuvaan viestintäkyselyyn ja auta kehittämään hankkeille suunnattua viestintää EU:n maatalous- ja maaseuturahoituksen viestinnässä on tärkeää saada tietoa siitä, mitkä kanavat ja millaiset sisällöt ovat hankkeille hyödyllisiä. Tätä tietoa kerrytetään nyt lyhyellä kyselyllä, joka avautuu aina hankekortin haltuunoton yhteydessä. Tällä hetkellä kysely näkyy myös aiemmin aktivoitujen hankekorttien yhteydessä, kunnes siihen on vastattu. Kiitos, että autat vastauksillasi kehittämään rahoituksen viestintää erityisesti hankkeiden tarpeisiin! Kesälomien kynnyksellä lisäsimme myös ominaisuuden, jossa yhdellä klikkauksella tapahtuman luonnin tai muokkauksen yhteydessä voit antaa muokkausoikeudet kaikille hallinnoimasi hankkeen yhteyshenkilöille. Yritystuet tulivat hankerekisteriin Sivuston käytetyin ominaisuus, Hankerekisteri, täydentyi huhtikuussa Euroopan maaseutu- ja maaseuturahoituksen 2022-2027 yritystuki-hankkeilla. Näitä hankekortteja on rekisterissä liki 6000. Yritystukia pääsee helpoiten selaamaan, kun valitsee suodattimista Hakemustyypiksi “Yritystuki”. Yritystuet saa suodatettua ”Hakemustyypin” valitsemalla. Yritystukien julkinen kuvaus löytyy vain hankkeilta, jotka ovat saaneet tukipäätöksen 15.4.2026 jälkeen. Tulossa syksyllä: tekoälyavusteinen haku–toiminto Pitkään suunnitteilla ollut tekoälyapuri tiedon löytämiseen alkaa olla loppusuoralla. Tällä hetkellä käynnissä on sisäinen testaus, ja julkiseen testaukseen päästään syksyn edetessä. Etusivulle tuleva tekoälyavusteinen hakutoiminto tulee helpottamaan tiedon löytämistä koko sivustolta! Opi ja innostu webinaarissa verkostoalustan uusista ominaisuuksista Haluatko nähdä käytännössä, miten uudet työkalut toimivat ja saada vinkkejä verkostoalustan tehokkaaseen käyttöön? Tervetuloa mukaan maksuttomaan Opi ja innostu: Maaseutuverkosto.fi:n ja AgriHubi.fi:n uudet päivitykset ja tutut työkalut -verkkotilaisuuteen 26.11.2026 klo 12:00-13:00. Tilaisuudessa esitellään sivuston uusimpia päivityksiä ja kerrataan vanhoja tuttuja, vastaillaan käyttäjien kysymyksiin ja kurkistetaan tuleviin kehitysaskeliin. Tilaisuus tallennetaan. Lisätiedot ja ilmoittautuminen:https://maaseutuverkosto.fi/tapahtumat/opi-ja-innostu-maaseutuverkosto-fin-ja-agrihubi-fin-uudet-paivitykset-ja-tutut-tyokalut-2/ Antoisaa syksyä – ottakaa hyöty irti suurimmasta maaseudun ja maatalouden kehittäjien yhteisöstämme!
Saimaan ruokafoorumi vauhdittaa kestäviä ja kokonaisturvallisia ratkaisuja – tule mukaan 12.11.2026 1.9.2026 Saimaan ruokafoorumi -tapahtuma järjestetään ensimmäistä kertaa marraskuussa Mikkelissä. Tilaisuus kokoaa ruokajärjestelmän toimijat edistämään ruokaturvaa kriisien ja ilmastonmuutoksen keskellä. Ilmoittautuminen on nyt auki! Päivä keskittyy kokonaisturvallisuuteen ja resilienssiin: miten ruokajärjestelmästä rakennetaan kestävä, huoltovarma ja joustava muuttuvassa ilmastossa ja maailmantilanteessa? Voisiko Itä-Suomi toimia edelläkävijänä kokonaisturvallisen ruokajärjestelmän kehittämisessä? Huoltovarmuuden ja muutosjoustavuuden tarpeen korostuessa kestävien alueellisten ruokajärjestelmien edistäminen on muodostumassa kiireelliseksi. Toisaalta kansallisen tason painotukset tuovat myös uusia mahdollisuuksia alueellisten ruokajärjestelmien kokonaiskestävyyden parantamiseen. ”Nykyisellään suuri osa Suomen maakunnista kärsii ikääntymisestä, jatkojalostajien puutteesta, alkutuotannon heikosta kannattavuudesta ja ilmaston lämpenemisestä. Kokoamalla tuottajat, kunnat, kauppa, hallinto ja tutkimus yhteen ideoimaan keinoja resilienssin vahvistamiseen voimme nopeuttaa tarvittavien innovaatioiden ja uusien toimintatapojen syntymistä, niin Itä-Suomessa kuin koko maan tasolla”, kertoo Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin yliopistotutkija Kari Koppelmäki. Saimaan ruokafoorumissa osallistujat pääsevät pohtimaan omaa rooliaan ja potentiaalisia uusia toimintatapojaan ruokajärjestelmän osana. Tapahtumassa jaettavien ratkaisujen korttien avulla osallistujat saavat tietoa jo tekeillä olevista uusista ruokajärjestelmän kokonaisturvallisuuden parantamisen ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen käytännöistä. Omaa ratkaisua voi ehdottaa mukaan 15.10. mennessä. Keskiössä riskit, mahdollisuudet ja ratkaisut Seminaaripäivä on jaettu kahteen osaan: aamupäivän aikana key note -puhuja, professori Rogier Schulte Wageningenin yliopistosta, Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Pasi Rikkonen ja Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen tutkimusjohtaja Tuomas Kuhmonen hahmottelevat globaalin, kotimaisen ja itäsuomalaisen ruokajärjestelmän riskejä ja muutostarpeita. Iltapäivä on omistettu ratkaisuille: Sodan ja rauhan keskus Muistin sisältöjohtaja Pia Puntanen valottaa menneiden sotien aikaista ruokahuoltoa, paneelikeskustelussa hallinto, kauppa, elintarvikejalostajat sekä maa- ja metsätaloustuottajat kuvaavat omaa matkaansa kohti kriisinkestävyyttä, ja Siiriäisen Luomutilan Anna Siiriäinen päättää päivän kertomalla omista huoltovarmuuden ja ilmastokestävyyden ratkaisuistaan. Seminaaripäivän päätteeksi osallistujilla on mahdollisuus jatkaa keskustelua käytännön ratkaisuista cocktailien äärellä ja vierailla Muistin näyttelyssä. Esittele huoltovarmuuteen liittyvä ratkaisusi Saimaan ruokafoorumissa Ratkaisujen korteilla nostetaan esiin käytännön ratkaisuja, jotka vahvistavat ruokajärjestelmän huoltovarmuutta, ilmastonmuutokseen sopeutumista ja samalla myös maaseudun elinvoimaa. Tavoitteena on tuoda esiin konkreettisia toimintamalleja, hyviä käytäntöjä ja uusia avauksia, joista muut toimijat voivat saada oppia ja ideoita omaan työhönsä. Ratkaisu on voinut syntyä esimerkiksi maatalouden ja maaseudun kehittämishankkeissa, mutta toivotamme tervetulleiksi myös muut uutta luovat, ajankohtaiset ratkaisut. Ratkaisujen kuvauksista tuotetaan kortteja, joita jaetaan tapahtumapaikalla. Saat myös esitellä ratkaisua tapahtuman cocktail-tilaisuudessa. Kortin toisella puolella kuvataan tunnistettu ongelma tai haaste ja toisella puolella sen ratkaisu. Aineistoja voidaan hyödyntää tapahtuman jälkiviestinnässä. Lisäksi kortteja voidaan mahdollisesti jakaa myöhemmin myös muissa järjestäjien tilaisuuksissa. Ilmoita ratkaisusi viimeistään 15.10.2026 tällä lomakkeella. Tavoitteena on käynnistää vuosittainen kohtaamispaikka, joka vauhdittaa yhteistyötä ja vaikuttavia tekoja. Tapahtuma on maksuton, ja sitä voi seurata myös etänä. Tervetuloa mukaan! Tutustu ohjelmaan ja ilmoittaudu. Tapahtuman järjestää Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti yhteistyössä Elinvoimakeskusten ilmastoyksikön, Luonnonvarakeskuksen ja Maaseutuverkoston kanssa. Lisätietoja tapahtumasta Anna Topparilta (etunimi.sukunimi ät helsinki.fi) ja huoltovarmuuteen liittyvistä ratkaisujen korteista Salla Ruuskalta (etunimi.sukunimi ät maaseutu.fi).
Hae uudet ideat tilasi kehittämiseen MaatalousKonemessujen Innovaatiotorilta 27.8.2026 Mitä uutta voisit viedä mukanasi omalle tilalle tai yritykseen? MaatalousKonemessuilla 8.–10.10.2026 järjestettävä Innovaatiotori kokoaa yhteen maa-, metsä- ja puutarhatalouden kiinnostavimmat uudet ratkaisut. Innovaatiotorilla esitellään ratkaisuja muun muassa datan, älykkään teknologian ja automaation hyödyntämiseen, peltomaan kasvukunnon ja ravinteiden hallintaan sekä kiertotalouteen. Esillä on myös uusia tapoja varautua riskeihin, kehittää johtamista ja monipuolistaa tuotantoa esimerkiksi uusien viljelykasvien ja pölytyksen avulla. Lisäksi mukana on energiaan ja metsätalouteen liittyviä innovaatioita. Innovaatiotorin löydät MaatalousKonemessujen osastolta 6e2 Tutustu nyt kaikkiin Innovaatiotorin innovaatioihin! Innovaatiotorilla uusien ratkaisujen kehittäjät ovat itse tavattavissa. Voit jutella siitä, miten idea toimii käytännössä, missä vaiheessa ratkaisu on, millaiselle tilalle se sopii ja voisiko siitä olla hyötyä omassa yrityksessäsi. Vuonna 2026 Innovaatiotorilla on myös oma lava, jolla kuullaan messujen aikana ajankohtaisia puheenvuoroja, hanke-esittelyjä ja keskusteluja uusista ratkaisuista. Lavaohjelman ohjelma julkaistaan syyskuussa. Tule Innovaatiotorille hakemaan uusia näkökulmia, tapaamaan kehittäjiä ja katsomaan, millaisia mahdollisuuksia maa-, metsä- ja puutarhatalouden tulevaisuus tarjoaa. Tutustu Innovaatiotorin tarjontaan jo ennalta! Innovaatiotorin järjestävät Maaseutuverkosto ja AgriHubi.
Millä korvata turvetta? Havaintoja vaihtoehtoisista kuivike- ja kasvualustamateriaaleista koottu yhteen 26.8.2026 Turpeelle etsitään vaihtoehtoja sekä kasvualusta- että kuivikekäyttöön. Seinäjoen ammattikorkeakoulun koordinoimassa Turvevapaa ruokaketju -hankkeessa on tutkittu vaihtoehtoisten materiaalien toimivuutta kenttäkokeissa ja koottu laaja aineisto niiden ominaisuuksista ja toimivuudesta. Hankkeessa on lisäksi selvitetty entisten turvetuotantoalueiden mahdollisuuksia uusien viljeltävien raaka-aineiden tuotantoon. Yhtenä esimerkkinä tästä on Ilmajoella toteutettu kosteikkoviljelypilotti. Uusien materiaalien ympäristövaikutuksia on arvioitu elinkaariarvioinnin (LCA) avulla, ja samalla on tarkasteltu niiden sosioekonomisia vaikutuksia alueen yrityksille ja asukkaille. Hankkeen keskeiset tulokset ja havainnot on koottu Kohti uusia kuivike- ja kasvualustamateriaaleja -julkaisuun. Tulosten perusteella turpeelle on olemassa vaihtoehtoja sekä kasvualusta- että kuivikekäyttöön. Uusien materiaalien laajempi käyttöönotto ja kaupallistaminen edellyttävät kuitenkin vielä tutkimusta, tuotekehitystä ja tuotantoketjujen kehittämistä. Turveoptimoitu ruokaketju voi tukea siirtymää uusiin ratkaisuihin Yhtenä realistisena kehityssuuntana julkaisussa nostetaan esiin turpeen ja uusien materiaalien yhdistäminen erilaisiksi seoksiksi. Näin voidaan hyödyntää turpeen hyviä ominaisuuksia, vähentää sen käyttöä ja samalla edistää uusien materiaalien markkinoiden kehittymistä. Julkaisussa tätä lähestymistapaa kuvataan käsitteellä turveoptimoitu ruokaketju. Ajatuksena on vähentää turpeen käyttöä vaiheittain ottamalla uusia materiaaleja käyttöön ja kehittämällä samalla niiden tuotantoa, saatavuutta ja käyttökohteita. Tietoa materiaalien ja liiketoiminnan kehittämiseen Uusien kuivike- ja kasvualustamateriaalien käyttöönotto edellyttää koko arvoketjun kehittämistä. Hankkeessa tuotettua tietoa voidaan hyödyntää esimerkiksi materiaalien jatkokehityksessä, tuotannon suunnittelussa ja uusien liiketoimintamahdollisuuksien arvioinnissa. Julkaisu on suunnattu alan yrityksille, viljelijöille, kotieläintuottajille, tutkijoille sekä muille toimijoille, joita kiinnostavat turpeen käytön vähentäminen ja korvaaminen sekä uudet biopohjaiset vaihtoehdot ruokaketjussa. Tutustu ”Kohti uusia kuivike- ja kasvualustamateriaaleja” -julkaisuun. Julkaisu on laadittu osana Seinäjoen ammattikorkeakoulun koordinoimaa Turvevapaa ruokaketju -hanketta, joka päättyi kesäkuussa 2026. Euroopan unionin osarahoittamaa hanketta toteuttivat Seinäjoen ammattikorkeakoulun lisäksi Luonnonvarakeskus ja Järviseudun Koulutuskuntayhtymä. Lue lisää Turvevapaa ruokaketju -hankkeesta.Kuvakollaasi: SEAMK
Vastaa kyselyyn ja auta nautojen hyvinvoinnin todentamisjärjestelmän kehittämisessä 26.8.2026 Luonnonvarakeskuksen tutkijoiden tavoitteena on kehittää Suomeen tieteellisesti pätevä ja käytännöllinen nautojen hyvinvoinnin todentamisjärjestelmä. Vastaamalla kyselyyn 16.9.2026 mennessä voit auttaa järjestelmän kehittämisessä. Kehitettävän järjestelmän tavoitteena on mitata nautojen hyvinvointia, tuottaa tietoa niiden hyvinvoinnin kehittämiseen ja kertoa eläinten hyvinvoinnin tasosta ymmärrettävästi. Järjestelmässä hyödynnetään uusimpaan tutkimustietoon pohjautuvaa, Luken Animal Welfare Verification System -hankkeessa kehitettyä menetelmää ja mittaristoa lypsykarjojen hyvinvoinnin arviointiin. Eläinten hyvinvointi on pohjimmiltaan jokaisen eläinyksilön subjektiivinen kokemus sen fyysisestä ja psyykkisestä tilasta. Lisäksi eläinten hyvinvointi on yhteiskunnallinen kysymys. Kansallinen arvomaailmamme ja siihen pohjautuvat käsityksemme eläimille tärkeistä seikoista voivat nostaa esiin mittareita, jotka ovat tärkeitä kuvaamaan nautojen hyvinvointia suomalaisilla tiloilla. Eläinten hyvinvoinnissa on siis kyse paitsi tutkimustiedosta myös arvovalinnoista. Kaikki Luken kehittämässä hyvinvoinnin arviointimenetelmässä käytettävät mittarit ovat asiantuntijoiden valitsemia ja testaamia, ja tutkitusti tärkeitä nautojen hyvinvoinnin kannalta. Menetelmä sisältää kymmeniä eläinten hyvinvointia kuvaavia mittareita. Eläimen kokonaisvaltaista hyvinvointia on kuitenkin vaikea hahmottaa yksittäisten mittareiden tuloksista. Tämän takia mittaustulokset pyritään yhdistämään muutamaksi laajemmaksi kokonaisuudeksi.Kyselyssä selvitetään muun muassa sitä, kuinka tärkeinä vastaajat pitävät hyvinvoinnin eri mittareita kokonaisarvioinnissa. Pyydämme kaikkia nautojen hyvinvoinnista kiinnostuneita osallistumaan! Vastaamalla kyselyyn autat meitä varmistamaan, että kehitettävä järjestelmä vastaa paitsi tieteellistä myös sosiaalista käsitystämme nautojen hyvinvoinnista. Vastaa kyselyyn 16.9.2026 mennessä Vastaaminen kestää noin 15 minuuttia. Kysely nautojen hyvinvoinnin arvioinnista Lisätietoja kyselystä ja tutkimuksesta: Lilli Frondelius, tutkija, Luonnonvarakeskus Kristiina Sarjokari, erikoistutkija, eläinlääkäri, Luonnonvarakeskus
Jo markka-ajoista maaseudun tukena – Hämeen Leader-ryhmät juhlistivat kolmekymppisiä 26.8.2026 Jo markka-ajoista maaseudun tukena – Hämeen Leader-ryhmät juhlistivat kolmekymppisiä Leader-toiminnan 30-vuotista taivalta Suomessa juhlitaan tänä vuonna. Juhlavuoden viestikapula saapui heinäkuun alkupuolella Hämeen maakuntiin, joissa Leader-rahoituksella on tuettu maaseutua monipuolisesti jo markka-ajoista lähtien. Suomen liityttyä Euroopan unionin jäseneksi 1995 alkoi eri puolilla maata Leader-ohjelmien valmistelu, ja hieman myöhemmin maa- ja metsätalousministeriö valitsi ensimmäiset Leader-ryhmät syyskuun alussa 1996. Nyt kolmea vuosikymmentä myöhemmin Suomen 53 Leader-ryhmää juhlistavat kukin omalla tavallaan ja tahollaan merkkivuotta kuluvan vuoden aikana. Kun viestikapula saapui Kanta-Hämeeseen, toteuttivat Leader-ryhmät Linnaseutu ry, LounaPlussa ry ja EMO ry juhlavuoden kunniaksi omalla viikollaan Löydä Leader -tempauksen piilottamalla ympäri maakuntaa tuotepaketteja rahoitettuihin kohteisiin. – Löydä Leader -tempaus onnistui mukavasti ja saimme kiitosta erityisesti tuotepaketin syötävästä sisällöstä. Halusimme Leader-juhlinnan lisäksi nostaa esiin paikallisia tuottajia tulevan Lähiruokapäivänkin kunniaksi. Hämeessä ruoka yhdistää monenlaisia tekijöitä ja kehittäjiä, tempauksen ideoinut Linnaseutu ry:n viestintäsuunnittelija Karita Soittila kertoo tyytyväisenä. Viikkoa aiemmin juhlavuotta viettänyt Päijänne-Leader ry juhlisti syntymäpäiviä Päijät-Hämeessä kahden avoimen tilaisuuden merkeissä, kun Leader-tukea monipuolisesti hyödyntäneellä Heinola DiscGolfPark Worldilla eli ”Kippiksellä” vietettiin perhepäivää ja Anianpellon suurmarkkinat Vääksyssä kokosivat väkeä yhteen. Lisää upeasta Kippiksen frisbeegolfunelmasta ja Päijänne-Leader ry:n tuesta voit lukea maaseutu.fi-sivustolta täältä. Lisäksi Päijät-Hämeessä pyöreitä vuosia juhlistettiin myös entisten ja nykyisten hallituslaisten ja jäsenten yhteisessä kiitosillassa. – Viikon aikana pääsimme kohtaamaan tuttuja ja uusia kasvoja, kuulemaan tarinoita paikallisesta tekemisestä ja näyttämään konkreettisesti, mitä Leader-rahoituksella on vuosien varrella saatu aikaan alueemme kylissä, yhteisöissä ja yrityksissä. Leader on ennen kaikkea ihmisten kokoisia ideoita, paikallista yhteistyötä ja uskoa siihen, että omaa kotiseutua voi kehittää yhdessä, Päijänne-Leader ry:n toiminnanjohtaja Anu Taipale kiteyttää. Kanta-Hämeen Leader-ryhmät piilottivat ympäri maakuntaa tuotepaketteja ja kokoontuivat kauniin Kuittilankosken tuntumassa muistelemaan menneitä (ylempi kuva). Päijät-Hämeessä juhlavuotta vietettiin avoimien yleisötapahtumien ja entisten ja nykyisten hallituslaisten ja jäsenten yhteisessä kiitosillassa (alempi kuva). Jotain uutta, jotain pysyvää Kanta-Hämeen Leader-ryhmien väki kokoontui juhlaviikolla yhteen Hämeenlinnan Rengossa sijaitsevalle ja Linnaseudun tukemalle Kuittilan kodalle muistelemaan menneitä vuosia ja Leader-työtä. – Jos miettii kolmea kulunutta vuosikymmentä, niin digitaalinen muutos on ollut valtava – sekä meille toimistolla että asiakkaille, kun paperilomakkeista on siirrytty verkkoon, jo 25 vuotta Leader-toiminnassa mukana ollut EMO:n toiminnanjohtaja Esko Pietari sanoo. Toisaalta kaikki ei ole muuttunut, sillä neuvonta on edelleen keskeinen osa Leader-työtä. – Lienemme viimeisiä rahoituksenmyöntäjiä, jotka ottavat henkilökohtaisesti asiakkaita yhä edelleen vastaan, Linnaseudun toiminnanjohtajana pitkään palvellut Jussi Pakari pohtii. Juuri kohtaamisista ja hanketoimijoiden omistautumisesta löytyykin Leader-työn suola. – Palkitsevimpia hetkiä työssä on, kun ihmisten kanssa onnistuu saavuttamaan luottamuksen, jolloin pyöreän pöydän ääressä jutellaan muustakin kuin hankeasioista ja uskalletaan kysyä niitä ”tyhmiäkin kysymyksiä”, vaikka eihän sellaisia oikeasti olekaan. On myös mahtavaa nähdä se ylpeys, jolla hanketoteuttajat projektiinsa suhtautuvat, olipa hanke sitten minkäkokoinen tahansa, LounaPlussan hankeneuvoja Elina Hujanen virkkoo. Digiloikka on ollut kolmessa vuosikymmenessä valtava, kun paperisista hakemuksista on siirrytty sähköisiin järjestelmiin ja digiasiointiin. Keski-Hämeen Leader-ohjelmassa olivat alun perin mukana Lammi, Tuulos, Hauho, Padasjoki, Hämeenkoski ja Kärkölä. Osa alueesta kuuluu nykyään Linnaseudun ja osa Päijänne-Leaderin toiminta-alueeseen. ”Eikä kukaan ollut ennen kuullut Leaderista eikä ohjelmapohjaisesta yhteiskehittämisestä” Paikallisen maaseudun kehittämisen historia Hämeessä on pitkä. Leader-ohjelman toimeenpano päästiin aloittamaan osuuskunta-muotoisena vuonna 1997 yhtenä Suomen mukaan valituista reilusta paristakymmenestä ensimmäisestä alueesta. – Se oli markka-aikaa eikä kukaan ollut ennen kuullut Leaderista eikä ohjelmapohjaisesta yhteiskehittämisestä, hämäläisen Leader-toiminnan ensimmäinen toiminnanjohtaja Pia Niemikotka muistelee kolmen vuosikymmenen takaista. Uuden äärellä oli moni, tekemistä paljon. – Tehtävämme oli toimeenpanna EU:n hyväksymää paikallistalouden kehitysohjemaa kentältä nousevien aloitteiden kautta. Hallintomalli piti luoda ministeriön, aluehallinnon sekä osuuskunnan hallituksen kanssa, ja asukkaat ja yritykset piti saada mukaan toimeenpanemaan konkretiaa, Niemikotka jatkaa. Niemikotkan mukaan ohjelmakauden puolivälissä päätettiin alue jakaa ja hakea jatkoa seuraavalle kaudelle kahtena uutena alueena. – Kollegani Hämeen Liisa otti vastuulleen Päijät-Hämeen ja minä Hämeenlinnan seudun, Niemikotka muistelee. Vuosien saatossa Leader-kartta ja rajat ovat menneet jonkin verran uusiksi. Tätä nykyä Hämeen maakunnissa toimii neljä Leader-ryhmää, joista Linnaseutu toimii Hämeenlinnan seudulla, LounaPlussa Lounais-Hämeessä Forssan seudulla, EMO Riihimäen seudulla sekä Uudellamaalla ja Päijänne-Leader laajasti Päijät-Hämeessä ja Mäntyharjulla entisen Pertunmaan kunnan alueella. Historiallisesti hämäläisten Leader-ryhmien keskinäinen yhteistyö on ollut jopa poikkeuksellisen vahvaa. Tukimarkoista euroiksi – tälläkin rahoituskaudella jo kymmenisen miljoonaa maaseudun eteen Leader-ryhmien myöntämä tuki on todellista lähirahoitusta oman alueen eri toimijoille yrityksistä yhdistyksiin. Päätökset tuettavista kohteista tehdään paikallisia lähellä, ja varat jäävät aidosti lähelle ja oman alueen eduksi – vain tukimarkat ovat vaihtuneet euroiksi. – Kolmekymmentä vuotta sitten kyläläiset miettivät mahdollisuutta saada kylätalolle tietokone ja nettiyhteys yhteiseen käyttöön ja kylälle jopa kotisivut. Nyt mietitään, kuinka käyttää tekoälyä kylän kehittämiseen. Ajat ja tekniikka muuttuvat, mutta yhteisöllisyys ja asukkaiden tahto oman yhteisönsä kehittämiseen pysyy, pitkään Hämeen Leader-ryhmien kanssa ja Hämeen maaseudun kehittämisen parissa työskennelleet asiantuntijat Antti Pitkänen ja Tuija Hippeläinen elinvoimakeskuksesta miettivät. Tälläkin rahoituskaudella Hämeen Leader-ryhmät ovat tukeneet maaseudun yhteisöjä ja yrityksiä yhteensä jo miltei kymmenen miljoonan euron edestä. Lista on pitkä ja joukkoon mahtuu paljon tärkeää työtä: on lasten ja nuorten harrastusten tukemista, lähiympäristön ja vesistöjen kunnostamista, turvallisuustekoja sydäniskureista pelastusvesijetin hankintaan ja kyläradioihin sekä yritysten investointeja ja kehittämistä. – Leader-ryhmät ovat todellakin juhlavuotensa ansainneet. Vuosien saatossa on ollut iloa päästä näkemään läheltä, millä intohimolla ja rautaisella osaamisella ryhmät toimivat oman alueensa eteen. Onnea siis kolmekymppiselle Leader-toiminnalle! maaseutuviestinnän koordinaattori Tomi Majuri toteaa. * Leader-rahoitus koostuu EU:n (43 %) ja Suomen valtion (37 %) osuuksien lisäksi alueen kuntien (20 %) osuuksista. Päijänne-Leader ry:n toiminta-alue ulottuu myös Etelä-Savon puolelle ja EMO ry:n Uudellemaalle, joten osa rahoituskauden tukisummasta on ohjautunut myös naapurimaakuntien hyväksi. Kanta-Hämeen Leader-ryhmät toimivat Sisä-Suomen elinvoimakeskuksen alueella ja Päijänne-Leader Kaakkois-Suomen elinvoimakeskuksen alueella. EMO ry juhlii kolmekymppisiä vielä uudelleen myös Uudenmaan ryhmien kanssa. Lisätietoja tukimahdollisuuksista paikalliseen kehittämiseen ja Leader-ryhmät toiminta-alueineen: Eteläisen maaseudun osaajat EMO ry (Loppi, Hausjärvi, Riihimäki, Tuusula, Järvenpää, Hyvinkää, Nurmijärvi, Vantaa, Espoo), toiminnanjohtaja Esko Pietari, emo@emory.fi, p. 050 573 2972 LounaPlussa ry (Forssa, Tammela, Ypäjä, Jokioinen, Humppila), toiminnanjohtaja Tuula Kallioinen, tuula.kallioinen@lounaplussa.fi, p. 050 583 4715 Linnaseutu ry (Hattula, Hämeenlinna, Janakkala), toiminnanjohtaja Jussi Pakari, toimisto@linnaseutu.fi, p. 041 468 8300 Päijänne-Leader ry (Asikkala, Hartola, Heinola, Hollola, Kärkölä, Lahti, Orimattila, Padasjoki, ent. Pertunmaa Mäntyharjun kunnassa, Sysmä), toiminnanjohtaja Anu Taipale, anu.taipale@paijanne-leader.fi, p. 040 764 2462
Kaksi ehdokasta Pirkanmaalta Euroopan parhaiden maaseutuhankkeiden kilpailuun 25.8.2026 Kaksi ehdokasta Pirkanmaalta Euroopan parhaiden maaseutuhankkeiden kilpailuun EU:n laajuisessa Agricultural & Rural Inspiration Awards (ARIA) -kilpailussa valitaan Euroopan parhaat maatalous- ja maaseuturahoitteiset hankkeet. Suomalaista hankeosaamista kilpailussa edustaa kahdeksan hanketta, joista kaksi on Pirkanmaalta: Illon VPK:n Special Rescue -hanke ja Osuuskunta Kukkian Kasvattamon Lasikuituvenehylkyjen kierrätyshanke. Voittajat julkistetaan joulukuussa. Turvallisuus- ja ensiaputaitoja erityistä tukea tarvitseville Special Rescue -toiminnan kehittäminen ja skaalaus Pirkanmaan alueella -hanke mahdollisti sopimuspalokuntien tarjoaman palokuntaharrastuksen myös erityistä tukea tarvitseville nuorille ja aikuisille. Illon VPK:n kehittämä toimintamalli tarjoaa esimerkiksi lievästi kehitysvammaisille ja neuropsykiatrisia haasteita omaaville mahdollisuuden harjoitella turvallisuus- ja ensiaputaitoja sekä toimia aktiivisena osana yhteisöä. Hankkeessa perustettiin uusia Special Rescue -osastoja sopimuspalokuntiin, koulutettiin ohjaajia ja luotiin valtakunnallinen kouluttajaverkosto. Tuloksena syntyi helposti monistettava toimintamalli, joka on herättänyt kiinnostusta niin Suomessa kuin kansainvälisesti. Special Rescue -hanke osoitti, että turvallisuus kuuluu kaikille ja että erityistä tukea tarvitsevat voivat olla yhteisöissään aktiivisia toimijoita ja auttajia. Se valittiin ehdolle maaseutualueiden sosioekonominen rakenne -kilpailusarjaan. EU:n maaseuturahoitusta hankkeelle myönsi Sisä-Suomen elinvoimakeskus. Ratkaisu lasikuituveneiden kierrätykseen ja järviluonnon suojeluun Osuuskunta Kukkian Kasvattamon toteuttamassa Lasikuituvenehylkyjen kierrätyshankkeessa puututtiin kasvavaan ympäristöongelmaan keräämällä hylättyjä lasikuituveneitä Kukkiajärven rannoilta. Hylätyistä veneistä irtoaa mikromuoveja ja lasikuituhiukkasia, jotka kuormittavat vesistöjä ja voivat päätyä osaksi ravintoketjua. Pälkäneellä sijaitsevan Kukkiajärven rannoilta kerättiin yhteensä 54 käytöstä poistettua venettä kierrätettäväksi sementtiteollisuuden raaka-aineeksi. Työhön osallistui lähes sata vapaaehtoista. Kuva Osuuskunta Kukkian Kasvattamo. Hankkeessa kehitettiin helposti monistettava toimintamalli lasikuituvenehylkyjen keräämiseen ja kierrättämiseen sekä arvokkaan järviluonnon suojelemiseen. Sadat paikalliset vapaaehtoiset kartoittivat venehylkyjen sijainteja, poistivat niitä luonnosta ja toimittivat sementtiteollisuuden raaka-aineeksi. Samalla kerättiin tutkimusaineistoa lasikuituveneiden ympäristövaikutuksista sekä laadittiin oppaita vastaavien keräyskampanjoiden toteuttamiseksi muualla. Lasikuituvenehylkyjen kierrätyshanke osoitti, kuinka paikallinen yhteisö voi konkreettisilla teoilla suojella arvokasta järviluontoa ja vähentää ympäristöön päätyvän muovijätteen määrää. Hanke valittiin ehdolle ympäristönsuojelu-kilpailusarjaan. EU:n maaseuturahoitusta hankkeelle myönsi Leader-ryhmä Pirkan Helmi ry. Kilpailu ratkeaa joulukuussa ARIA-kilpailun järjestää Euroopan maaseutuverkosto (EU CAP Network). Jäsenmaiden lähettämien ehdokkaiden joukosta valitaan yhteensä 24 finalistia. Kilpailun voittajat julkistetaan joulukuussa 2026 Brysselissä. Lisäksi kaikkien hankkeiden kesken järjestetään yleisöäänestys, jossa kuka tahansa voi äänestää suosikkihankettaan. Tuomaristo myöntää myös sukupolvenvaihdokset ja maaseudun uudistuminen -palkinnon (Generational Renewal Award) yhdelle finalistihankkeelle. Kilpailun tavoitteena on nostaa esiin maaseudun ja maatalouden innovatiivisia ratkaisuja sekä lisätä näkyvyyttä maatalouden ja maaseudun kehittämiselle. Vuoden 2026 teemana on tasa-arvo. Lisätietoja hankkeista Special Rescue -toiminnan kehittäminen ja skaalaus Pirkanmaan alueella Lasikuituvenehylkyjen kierrätyshanke Yhteyshenkilöt Lasikuituvenehylkyjen kierrätyshanke Leena Ilmola, +358 40 545 4265, leena@ilmola.fi Special Rescue -hanke Markku Salminen, +358 456 765 702, salminenmarkkusakari@gmail.com ARIA-kilpailu Laura Pekkala, +358 295 036 220, laura.pekkala@elinvoimakeskus.fi Nyt etsitään Euroopan parhaita maatalous- ja maaseuturahoitteisia hankkeita – Suomi esittää finalisteiksi kahdeksaa hanketta Lue lisää ARIA-kilpailusta
Leader Satasilta kutsuu euralaiset, säkyläläiset ja eurajokelaiset kyläpöydän ääreen nauttimaan kulttuurikulauksista 24.8.2026 Leader Satasilta kutsuu euralaiset, säkyläläiset ja eurajokelaiset kyläpöydän ääreen nauttimaan kulttuurikulauksista Tervetuloa kokemaan kulttuuria ja tapaamaan uusia ihmisiä Kauttuan Ruukinpuistoon Tallinmäelle (Sepäntie 4) tiistaina 8. syyskuuta klo 16.30–21.00! Luvassa on kulttuuria monessa muodossa: musiikkia, taidetta, kukkasidontaa, esihistoriaa ja vaikka mitä muuta. Tilaisuus on ilmainen ja kaikille avoin. Muista kuitenkin täyttää ennakkoilmoittautumislomake viimeistään tiistaina 1. syyskuuta. Maaseudun asukkaat, yhteisöt ja kunnat ovat kehittäneet kotiseutuaan EU:n maaseuturahoituksen tuella ja Leader-toiminnalla tänä vuonna jo 30 vuotta. Osana juhlavuotta Leader Satasilta järjestää Kohtaamisia kyläpöydässä – á la Kulaus Kulttuuria -tapahtuman ja kutsuu alueensa asukkaat, yhdistykset ja yritykset mukaan. – Parhaat ideat syntyvät luovassa ympäristössä ja kohtaamalla uusia ihmisiä. Haluamme tuoda Leader Satasillan alueen asukkaat ja kylätoimijat yhteen ja tarjota inspiroivia elämyksiä kiitoksena työstä alueemme elinvoiman hyväksi, Satasillan toiminnanjohtaja Elina Haavisto sanoo. Kalakeittoa, kulttuurikulauksia ja kohtaamisia Tapahtuma järjestetään Eurassa Kauttuan Ruukinpuistossa ja sinne järjestetään bussikuljetus Eurajoelta. Kello 19 Tallinmäellä kokoonnutaan yhteisen pöydän ääreen nauttimaan kalakeitosta. Voit myös halutessasi osallistua yhteiseen ruokailuun omien eväiden kera. Seitsemässä Kulttuurikulauksia -työpajassa osallistujat pääsevät muun muassa tapaamaan rautakauden emäntää, viettämään taidehetkeä Luovuuden sopin ohjaamana, sitomaan oman kukkakimpun ja jakamaan muistoja Leader-toiminnasta. Työpajat ovat avoinna koko tapahtuman ajan kello 16.30–21. Sateen sattuessa tapahtuma ja työpajat järjestetään sisällä Tallinmäen tallissa. Tapahtuman mahdollistavat OP Sataharju, Leader Satasilta ja EU:n maaseuturahoitus. Yhteistyökumppaneina ovat Euran, Säkylän ja Eurajoen kunnat. Ohjelma: klo 16.30 tapahtuma alkaa Ruukinpuiston Tallinmäellä (Sepäntie 4). klo 17 yhteiskuljetus lähtee Eurajoen S-marketilta (Kauppatie 2) klo 16.45 kulttuurikulauksia -työpajat alkavat ja jatkuvat iltaan asti. klo 17–19 musiikkia ja nuorten 4H-yritys ”Aasin churrot” tarjoaa makeita maistiaisia klo 19 Leader Satasillan puhe Leader-toiminnasta ja 30-vuotisjuhlavuodesta klo 19.15 yhteisruokailu pitkän pöydän ääressä klo 21.00 tapahtuma päättyy klo 21.15 paluukuljetus lähtee Eurajoelle Kulttuurikulauksia -työpajat (muutokset mahdollisia) Anna kädenjälkesi puhua puolestasi, Leader Satasillan nuorisojaosto Luovuuden sopin taidehetki, Hannele Henriksson, Luovuuden soppi Kukkatyöpaja – tee oma pieni syksyinen kimppu, Sirkku Reko, Kukka- ja puutarhakauppa Lillukka Tapaa rautakauden emäntä Pihla, Erja-Kaarina Helkiö, Muinaispiste Tarinoita eilisestä, ajatuksia huomisesta – Leader 30 vuotta, Leader Satasilta Kerro minulle -videopiste. Tule vastaamaan yllätyskysymykseen ja jaa ajatuksesi kameralle. Vastauksista kootaan video @Leader_satasilta ja @Satakunnanmaaseutu Instagram-tileille. Jasmin Rikkonen, Satakunnan maaseutuverkosto Onnenpuun taimen -työpajassa pääset muotoilemaan rautalangasta oman pöydällä seisovan pienen puun Kysy lisää tapahtumasta Elina Haavisto Toiminnanjohtaja 044 534 2992 elina.haavisto@satasilta.fi Eetu Orava 044 973 3416 eetu.orava@satasilta.fi Rauni Halonen 044 046 6453 rauni.halonen@satasilta.fi Paula Hellberg 044 9026 891 paula.hellberg@satasilta.fi Ilmoittaudu mukaan viimeistään 1.9.2026
