”Maaseudun kehittämisen ytimessä ovat ihmiset” – Kolme vuosikymmentä Leaderin maaseudun kehittämisen parissa 11.9.2026 ”Leaderin ytimessä ovat ihmiset” – Kolme vuosikymmentä maaseudun kehittäjänä Leader Kantrin pitkäaikainen toiminnanjohtaja Kari Kylkilahti jäi eläkkeelle heinäkuussa. Lähes kolmen vuosikymmenen mittaiselle uralle maaseudun kehittämisen parissa mahtuivat Suomen EU-taipaleen alkuvuodet, kolme rahoituskautta trendeineen, sadat yritys- ja kehittämishankkeet ja verkostot kotimaassa ja kansainvälisesti. Jututimme Karia eläkkeelle jäämisen kynnyksellä kesällä 2026. Kari Kylkilahti työskenteli maaseudun kehittämisen tehtävissä Pirkanmaalla 1990-luvun loppupuolelta lähtien. Tästä ajasta lähes 20 vuotta kului Leader Kantrin toiminnanjohtajana. Näkemystä on kertynyt myös alan opetustehtävistä sekä lukuisissa verkostoissa toimimisesta. Kokemuksensa perusteella Kylkilahti arvioi, että maaseudun kehittäminen on säilynyt vuosien aikana perusteiltaan varsin samanlaisena, vaikka yhteiskunnan muut ilmiöt luonnollisesti heijastuvat siihen. – Viime vuosien suurin teema on ollut varautuminen, sitä ennen esillä olivat ympäristöasiat. Ei ole liioittelua sanoa, että mikään muu yhteiskunnallinen aihe ei ole ollut näin vahvasti esillä kuin varautuminen nyt. Hankkeita on käynnissä paljon, ja kiinnostus aiheeseen on suurta. Kyse on myös aidosti tärkeästä ja tarpeellisesta asiasta, hän pohtii. Pirkanmaan Leader-ryhmät onnittelivat Karia eläkekahveilla kesällä 2026. Kättelemässä Seppo Tolvanen Leader Pokosta, vuoroaan odottaa Juha Vanhapaasto Leader Pohjois-Satakunnasta. Sattuma johdatti maaseudun kehittämisen pariin Maaseudun kehittämisen pariin Kari Kylkilahti päätyi hieman sattumalta. Hän valmistui Tampereen yliopistosta kauppatieteiden maisteriksi ja työskenteli valmistumisen jälkeen IT-alan yrityksissä myyntitehtävissä toistakymmentä vuotta. 1990-luvulla elämässä tuli kuitenkin vastaan tilanne, joka avasi kokonaan uuden suunnan. – Olin puolitoista vuotta kotona hoitamassa kaksostyttäriäni. Huomasin Aamulehdessä ilmoituksen Tampereen yliopiston järjestämästä täydennyskoulutuksesta, jossa käsiteltiin EU-projektiosaamista. Hain ja pääsin mukaan koulutukseen. Koulutuksen kautta hän sai harjoittelupaikan vastaperustetusta Pirkanmaan maaseudun kehittämisverkostosta vuonna 1999. Harjoittelu johti myös ensimmäiseen työpaikkaan maaseudun kehittämishankkeiden parissa. Samaan aikaan Pirkanmaalla valmisteltiin ensimmäistä Leader-ohjelmaa. – Se vaikutti kiinnostavalta. Menimme työkaverini Päivi Viherkosken kanssa Ahlmanin koululle kuuntelemaan, kun Airi Paananen ja Timo Hanhilahti esittelivät uutta ohjelmaa. Jo silloin liityin Leader Kantrin jäseneksi. Onnittelemassa Anna Kulmakorpi ja Eliisa Vesisenaho Leader Pirkan Helmestä. EU-tietopisteessä Bryssel tuli tutuksi Työ kehittämisverkostossa jäi lopulta lyhyeksi, kun Kylkilahti sai kutsun vetämään maaseudun EU-tietopistettä Pirkanmaalle. Tietopiste toimi osana eurooppalaista Carrefour-verkostoa, jonka tehtävänä oli välittää tietoa EU:n tarjoamista mahdollisuuksista maaseudulle. – Minusta tuli niin sanottu Carrefour-koordinaattori. Tehtäviini kuului muun muassa kouluttaa maaseudun toimintaryhmiä, eli Leader-ryhmiä, hakemaan EU-rahoitusta. Työ vei usein Brysseliin ja toi mukanaan runsaasti kansainvälisiä kontakteja. – Kävin ensimmäisen kerran Brysselissä työmatkalla kesällä 1999. Jossain vaiheessa siellä tuli käytyä kuukausittain, joskus jopa useammin. Työnsä ohella Kylkilahti teki vuosien ajan myös opetustyötä. Hän opetti 2000-luvulla sivutoimisesti maaseudun kehittämistä ja projektinhallintaa Pirkanmaan ammattikorkeakoulussa sekä luennoi EU-rahoituksesta eri oppilaitoksissa ja Tampereen yliopistossa. – Opetustyö on aina ollut minulle mieluista. Siinä pääsee luomaan verkostoja ja saa samalla itsekin uusia ajatuksia. Ehkä vielä joskus päädyn takaisin opettamisen pariin. Toiminnanjohtajaksi Kantriin Seuraavaksi Kylkilahden tie vei Leader Kantriin, jossa hän aloitti toiminnanjohtajana lähes kaksikymmentä vuotta sitten. Kantrissa hänen ensimmäinen työparinsa oli Airi Paananen, jonka jälkeen kollegaksi hankeneuvontaan tuli Joanna Järvinen. Kylkilahden jäädessä eläkkeelle Kantrissa työskentelivät Heidi Hallongren, Salia Binaud, Johanna Möttönen ja Hanna Alanen. – Olen ollut siinä mielessä onnellisessa asemassa, että olen saanut tehdä töitä monen osaavan ammattilaisen kanssa. Viimeisinä vuosina Karin kollegoina Kantrissa työskentelivät Heidi Hallongren ja Salia Binaud (kuvassa) sekä Johanna Möttönen ja Hanna Alanen. Kuva: Pedro Noites. Leader-toimintaa kasvavan kaupunkiseudun naapurissa Leader Kantri toimii Tampereen kaupunkiseudun maaseutualueilla. Sijainti yhden Suomen nopeimmin kasvavan kaupunkiseudun naapurissa on tuonut Kylkilahden mukaan Kantrin toimintaan oman leimansa. Se on maaseudun kehittäjäorganisaatiolle sekä mahdollisuus että haaste. Kantrin on täytynyt rakentaa tunnettuuttaan ja asemaansa alueellisessa kehittämisessä omalla tavallaan. Kylkilahden mukaan sen tehtävänä on usein ollut toimia maaseudun äänenä alueellisessa kehittämisessä. – Jos pysäyttäisi ihmisiä Tampereen Hämeenkadulla, aika monta saisi kysellä ennen kuin löytäisi jonkun, joka tuntee Kantrin. Harvemmin asutuilla alueilla paikallinen Leader-ryhmä tunnetaan aivan eri tavalla. Meillä on kuitenkin ollut tärkeä rooli maaseudun näkökulman esiin tuomisessa esimerkiksi maakunnallisessa valmistelussa. Leader-toiminta tarkoitettu ”Ihmisten kokoisille ideoille”, joita Kari Kylkilahti oli mahdollistamassa lähes 20 vuotta. Menestystarinaa ei voi ennustaa Leader-ryhmien toiminnan ytimessä on koko niiden olemassaolon ajan ollut yhteisölähtöinen kehittäminen. Kuluvalla rahoituskaudella yritysrahoituksen merkitys on kuitenkin kasvanut, ja kiinnostus sitä kohtaan on lisääntynyt. Kylkilahden aikana Kantri on ollut mukana yli 500 yrityksen kehittämisessä. – Kantrin sijainti näkyy yritystukien hakijoissa siten, että toimialat vaihtelevat paljon. Meiltä on haettu rahoitusta niin teollisuusroboteille kuin lomamökeillekin. Kylkilahti näkee Leader-rahoituksen tärkeänä erityisesti uusien avauksien mahdollistajana. Samalla on hyväksyttävä, ettei kaikkien hankkeiden lopputulosta voi ennustaa etukäteen. Vuosien varrella mieleen on jäänyt monia yritysten kasvutarinoita. – Muistan hyvin, kun eräs nuori yrittäjä otti keskitalvella yhteyttä ja kertoi haluavansa perustaa suklaatehtaan Ylöjärven Suojärvelle. Kävin katsomassa tulevan tehtaan paikkaa, joka oli vanha navetta, ja mietin, voiko tästä tulla mitään. Kantri päätti kuitenkin tukea hanketta. – Hakijalla oli vahva tahto yrittää. Ensin rahoitettiin investointia ja myöhemmin kehittämistä. Yritys toimii siellä edelleen, yli 15 vuotta myöhemmin. Juuri tällaisten yritysten kasvun seuraaminen on ollut Kylkilahden mukaan yksi työn palkitsevimmista puolista. Verkostot olivat tärkeässä osassa Karin Kylkilahden työuralla. Eläkekahveilla onnittelemassa kävivät Sisä-Suomen elinvoimakeskuksen edustajat Petri Tallila (vas.), Hanna Manninen ja Julijana Ivanova. Maaseutu tarvitsee uusia asukkaita Kun Kylkilahti pohtii maaseudun tulevia kehittämisteemoja, nousee maaseudulla asuminen vahvasti esiin. Hän uskoo, että sen merkitys kasvaa jälleen lähivuosina. – Oli hieman yllättävää, ettei kiinnostus hiipunut koronan päättymisen jälkeen. Tutkimustenkin mukaan maaseudulla asuminen kiinnostaa useampia suomalaisia kuin siellä tällä hetkellä asuu. Yhtenä haasteena hän näkee asuntojen saatavuuden. – Tyhjillään olevia rakennuksia on paljon myös Pirkanmaalla. Kysymys kuuluu, miten ne saataisiin palvelemaan maallemuuttoa. Maaseudulle tarvitaan lähivuosina uusia asukkaita ja työvoimaa. Kylkilahden mukaan maaseudun vetovoimaan ja uusien tulijoiden houkuttelemiseen tulisi panostaa nykyistä enemmän. – Kun katsoo väestön ikärakennetta, tuntuu väistämättömältä, että kansainvälisen työvoiman merkitys kasvaa tulevaisuudessa myös maaseutualueilla. On tärkeää, etteivät maaseutualueet eriytyisi liikaa kaupungeista. Pitkän työuran jälkeen Kylkilahti jää eläkkeelle aikana, jolloin yhteiskunta muuttuu nopeasti ja uusia kehittämisteemoja nousee jatkuvasti esiin. Tulevaisuuteen hän suhtautuu silti luottavaisesti. – Maaseudun kehittäminen muuttuu ajan mukana, mutta tarve sille ei ole kadonnut mihinkään. Perimmäinen tavoite on edelleen sama kuin yli 25 vuotta sitten ensimmäisessä Leader-ohjelmassa: elinvoimaisen maaseudun rakentaminen paikallisten ihmisten omista lähtökohdista.
Ruotsinkielisessä Kalaparlamentissa esillä koulutus, smartfisk ja YKP:n ajankohtaiset muutokset 10.9.2026 Ruotsinkielinen kalatalouskoulutus käynnistyy Liviassa vuonna 2027 Nylands Fiskarförbundin Joan Granqvist ja Robert Tallberg esittelivät Ny Grund -hanketta, joka tukee ruotsinkielisen kalatalousalan perustutkinto- ja oppisopimuskoulutuksen käynnistämistä Liviassa. Koulutuksen on tarkoitus alkaa syksyllä 2027 Tuorlan toimipisteessä lähellä Turkua. Taustalla ovat muun muassa ammattikalastajien määrän väheneminen sekä osaavan työvoiman tarve kalastuksessa, vesiviljelyssä, jalostuksessa ja kalataloushallinnossa. Hankkeessa tehdään koulutusta tunnetuksi, luodaan harjoittelu- ja oppisopimuspaikkoja sekä kartoitetaan jatko-opintomahdollisuuksia. Koulutus on suunnattu erityisesti peruskoulun päättäville nuorille, mutta myös aikuiset voivat hakea. Ruotsinkielinen kalatalousalan perustutkintokoulutus käynnistyy Liviassa vuonna 2027. Koulutus järjestetään Tuorlan toimipisteessä lähellä Turkua. Tieto ei yksin riitä – smartfiskin pitää toimia arjessa Finlands svenska Marthaförbundin Marie Kellgren esitteli kokemuksia smartfisk-työstä. Smartfisk-lajeihin kuuluvat muun muassa särki, lahna, säyne, hauki, kiiski, kuore, made, härkäsimppu, suutari ja silakka. Marthaförbundetin kokemusten mukaan pelkkä tieto kotimaisen kalan hyvistä puolista ei vielä muuta ruokailutottumuksia. Kun ihmiset pääsevät itse käsittelemään, valmistamaan ja maistamaan kalaa, kynnys sen käyttöön madaltuu. Jotta smartfiskistä tulee todellinen resurssi, sen pitää myös olla helposti saatavilla, helppoa käyttää, hyvää ja kohtuuhintaista – sen pitää sopia tavalliseen arkeen. Kuluttaja ei kuitenkaan voi ratkaista koko ketjua yksin. Tarvitaan toimivia paikallisia ja alueellisia ketjuja kalastajien, vastaanoton, jalostuksen, kaupan, ravintoloiden, suurkeittiöiden ja kuluttajien välille. Pelkkä tieto ei riitä. Jotta smartfiskistä tulee osa arkea, sen pitää olla helposti saatavilla, helppoa käyttää ja kulkea toimivassa ketjussa kalastajalta kuluttajalle. YKP-uudistus tuo muutoksia vaiheittain Elinvoimakeskuksen Jari Hakala kävi läpi kalastuksen valvonnan ja jäljitettävyyden ajankohtaisia muutoksia. YKP-uudistus etenee vaiheittain tulevina vuosina ja koskee muun muassa sähköisiä ilmoituksia, jäljitettävyystietoja, alusten sijainnin seurantaa, punnitusta ja seuraamusjärjestelmää. Vuoden 2026 alusta digitaalisten jäljitettävyystietojen vaatimus on koskenut myös sisävesiltä peräisin olevia kalastustuotteita. Tiedot pitää muodostaa jo siinä vaiheessa, kun kala nostetaan tai kerätään. Samalla tavoitteena on rakentaa tietojärjestelmät niin, ettei samoja tietoja tarvitsisi syöttää useaan kertaan. Aiemmin annettuja tietoja pyritään hyödyntämään myöhemmissä ilmoituksissa ja siirtämään toimijalta toiselle. Pidemmällä aikavälillä ilmoittaminen muuttuu vaiheittain sähköiseksi ja kalastus raportoidaan kalastusmatkakohtaisesti. Myös viranomaisten tekemä tietojen analysointi automatisoituu aiempaa enemmän. YKP:n muutokset tulevat voimaan vaiheittain. Sähköinen ilmoittaminen, jäljitettävyys ja alusten seuranta laajenevat tulevina vuosina. Katso tallenne ja tutustu esityksiin Kalaparlamentti tallennettiin ja sen voi katsoa jälkikäteen Kalatalousverkoston YouTube-kanavalta. Katso tallenne Ny Grund – ruotsinkielinen kalatalousalan ammatillinen koulutus Smartfisk resurssina – kokemuksia ja mahdollisuuksia Ajankohtaista yhteisestä kalastuspolitiikasta, YKP – kalastuksen valvonta
Viikonloppuna vietetään valtakunnallista Lähiruokapäivää – sadat maaseutukohteet mukana 10-vuotisjuhlassa 8.9.2026 Viikonloppuna vietetään valtakunnallista Lähiruokapäivää – sadat maaseutukohteet mukana 10-vuotisjuhlassa Lähiruokapäivää juhlitaan 12.–13. syyskuuta, kun maaseudun matkakohteet ja lähiruoantekijät avaavat ovensa eri puolilla Suomea. Tapahtumiin odotetaan runsasta 150 000 kävijää ja mukana on ennätyksellisesti yli 350 kohdetta. Lähiruokapäivä tarjoaa inspiroivan kurkistuksen maatilojen ja ruoantuottajien arkeen. Tapahtumaviikonlopun aikana lähiruokaa ja muita maaseudun antimia voi ostaa suoraan tuottajilta, ihastella eläimiä ja maatilojen koneita sekä osallistua monipuoliseen ohjelmaan. Monissa kohteissa on tarjolla tekemistä koko perheelle. – Lähiruokapäivän arvokkainta antia ovat aidot kohtaamiset. Vierailijat pääsevät kokemaan ja näkemään maaseudun arkea ja tapaamaan tekijöitä. On hienoa, että juhlavuonna on mukana monia toimijoita, jotka ovat osallistuneet Lähiruokapäivään alusta asti, Lähiruokapäivän koordinaattori Anna Mäkinen Ruokaviraston maaseutuverkostoyksiköstä sanoo. Juhlavuosi nostaa esiin suomalaisen ruoantuotannon merkityksen Lähiruokapäivä muistuttaa, että suomalaisen ruoan taustalla on valtava määrä osaamista, sitoutumista ja työtä. – Maaseudun toimijat tekevät työtään suurella ammattitaidolla ja sydämellä. Samalla he vahvistavat Suomen huoltovarmuutta ja ruokaturvaa sekä varmistavat, että kotimaista ruokaa riittää myös tulevaisuudessa, Mäkinen toteaa. Lähiruokapäivä tekee näkyväksi myös maaseudun monipuolisuutta. Ruoan lisäksi vierailijat pääsevät tutustumaan esimerkiksi jatkojalostukseen, puutarhatuotantoon, maaseutumatkailuun sekä erilaisiin elintarvike- ja käsityöalan yrityksiin. Kohteita löytyy kaikkialta Suomesta Lähiruokapäivän kohteita löytyy ennätyksellisesti yli 350 eri puolilta Suomea niin maaseudulta kuin kaupungeistakin. Osa kohteista on avoinna koko viikonlopun ajan, osa joko lauantaina tai sunnuntaina. Mukana on niin pieniä perhetiloja, puutarhoja ja lähiruokayrityksiä kuin suurempia maatiloja ja matkailukohteitakin. Lähiruokapäivän avajaisia vietetään Loimaalla, Suomen maatalousmuseo Sarassa. Tutustu avajaistapahtuman ohjelmaan. Löydä lähin kohde kartalta Kaikki Lähiruokapäivään osallistuvat kohteet sekä niiden ohjelmat löytyvät tapahtuman verkkosivuilta. Kohteita lisätään sivustolle aina tapahtumaviikonloppuun saakka. Tervetuloa kylään Lähiruokapäivän kohteisiin! Tutustu kohteisiin Lähiruokapäivän sivustolla Avajaistapahtuman ohjelma
Muutoksia Suomen CAP-suunnitelmaan vuodelle 2027 8.9.2026 Muutoksia Suomen CAP-suunnitelmaan vuodelle 2027 Euroopan komissio on käsitellyt Suomen CAP-suunnitelman muutosilmoituksen. Muutokset koskevat muun muassa erikoiskasvipalkkiota, eläinten hyvinvointikorvauksia ja maatalouden investointitukia sekä rehunurmiksi ilmoitettujen alojen ylläpitovelvoitetta. Muutokset astuvat pääosin voimaan vuoden 2027 tammikuussa. Suomi toimitti kesäkuussa Euroopan komissiolle CAP-suunnitelman muutosilmoituksen, jonka lähettämisen seurantakomitea hyväksyi 16.6.2026. Komissio on käsitellyt ilmoituksen elokuussa, ja muutokset ovat voimassa tammikuusta 2027 alkaen. CAP-suunnitelman muutokset edellyttävät vielä muutoksia voimassa oleviin valtioneuvoston asetuksiin. Erikoiskasvipalkkioon ja kiertotalouden edistämiseen lisää rahoitusta Erikoiskasvipalkkion enimmäismäärärahaa korotetaan nykyisestä 6,8 miljoonalla euroa. Lisäyksellä tavoitellaan erikoiskasvipalkkiota saavan pinta-alan kasvua ja palkkiotason nostoa. Lopullinen palkkiotaso vahvistuu vuonna 2027 haetun hehtaarimäärän perusteella. Erikoiskasvipalkkion palkkiokelpoisten kasvien listaan lisätään kvinoa ja hirssi. Toimilla pyritään tukemaan viljelyn monipuolistamista. Kiertotalouden edistämisen toimenpiteen tukitasoa korotetaan 54 euroon hehtaarilta. Tukitason korotuksella pyritään parantamaan lannoitustehokkuutta, edistämään kierrätysravinteiden kestävää käyttöä ja vahvistamaan maatilojen toimintavarmuutta. Eläinten hyvinvointikorvauksiin korotuksia Eläinten hyvinvointikorvauksien korvaustasoja korotettiin vastaamaan nykyisiä kustannustasoja (pl. hyvinvointisuunnitelmat). Muutokset koskevat nautojen, sikojen, lampaiden, vuohien ja siipikarjan hyvinvointia edistäviä toimenpiteitä. Samalla toimenpiteet sovitetaan yhteen lakiin eläinten hyvinvoinnista tehtyjen muutosten kanssa. Eläinten hyvinvointikorvausten tavoitteena on parantaa eläinten hyvinvointia ja terveyttä sekä edistää lajinmukaista hoitoa. Maatalousinvestointien rahoitusta vahvistetaan Maatalouden investointituen enimmäismäärää maatilaa kohden korotetaan kilpailukyvyn kehittämistä ja tuotannon nykyaikaistamista edistävissä investoinneissa 1,4 miljoonaan euroon aiemmasta 1,2 miljoonasta eurosta kolmea verovuotta kohden. Korotus tehdään, jotta investointituen taso vastaisi paremmin maatalouden rakennekehitystä ja kasvaneita investointikustannuksia. Rehunurmille ylläpitovelvoite Luonnonhaittakorvaukseen valmistellaan vaatimusta rehunurmiksi ilmoitetun kasvuston vuosittaisesta ylläpidosta laiduntamalla tai koneellisella poistolla. Tällä tavoitellaan hallitusohjelman mukaisesti tukien parempaa kohdentamista aktiiviseen ruuantuotantoon. Asiasta tiedotetaan tarkemmin valmistelun edetessä. Muita muutoksia tukiehtoihin Ympäristösitoumuksen maanparannus- ja saneerauskasvien sekä kerääjäkasvien tilakohtaiset prosenttirajoitukset poistettiin CAP-suunnitelmasta. Tilakohtaisesta enimmäisprosentista voidaan näin jatkossa säätää joustavammin kansallisella asetuksella. Valvonta- ja seuraamusjärjestelmään tehtävien muutosten tavoitteena on vähentää viljelijän ja hallinnon hallinnollista taakkaa sekä parantaa seuraamusjärjestelmän oikeasuhtaisuutta viljelijälle. Kaikki muutokset astuvat voimaan vuoden 2027 tammikuusta. Tutusta tarkemmin CAP-suunnitelman muutosilmoitukseena. Muutokset ilmoitusmenettelyllä Edellä mainitut ensi vuonna voimaan tulevat CAP-suunnitelman muutokset on tehty yksinkertaistetulla ilmoitusmenettelyllä (nofikaatiomuutos). Se on ollut mahdollista vuoden 2026 alusta alkaen osana komission yksinkertaistamispakettia. Ilmoitusmenettely koskee CAP-suunnitelman muutoksia, joissa mm. suunnitelman strategisia tavoitteita ei tarvitse muuttaa. Ilmoitusmenettely mahdollistaa CAP-suunnitelmien muutoksia joustavammin tarpeen mukaan. Mikäli CAP-suunnitelman strategisia tavoitteita muutetaan, käsitellään ne edelleen komission hyväksyntäneuvottelujen kautta. Strategisia tavoitteita koskevat muutokset vuodelle 2027 käsitellään toisessa muutosprosessissa, ja niistä tiedotetaan myöhemmin. Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä: Minna-Mari Kaila, osastopäällikkö p. 029 5162 013 Prosessi: Tiina Hartman, neuvotteleva virkamies, p. 029 5162 271 Tuotantoon sidotut tuet (erikoiskasvipalkkio): Auli Nurmi, erityisasiantuntija, p. 0295 162 304 Eläinten hyvinvointikorvaukset: Eeva Loikkanen, neuvotteleva virkamies, p. 029 5162 015 Maatalouden investoinnit: Sanna Koivumäki, neuvotteleva virkamies, p. 029 5162 437 Luonnonhaittakorvaus, kiertotalouden edistäminen: Martti Patjas, maatalousneuvos, p. 0295162474 Linkit MMM:n tiedotteisiin: CAP-suunnitelman muutosesitykset käsittelyssä (16.6.2026) CAP-suunnitelma puolivälissä: Toimeenpano etenee suunnitellusti (6.2.2026) Kuva: Mediafarmi
Paikkatiedoista kalafermentaattiin – uudet hankkeet etsivät ratkaisuja kalatalouden haasteisiin 8.9.2026 Uusissa innovaatiohankkeissa rahoitettiin myös paikkatietoaineistoa tuottavaa hanketta. Esimerkkikuvassa vanhempaa paikkatietoaineistoa, eli silakkarysiä vuodelta 1980-1981. Lähde Matti Hurtta, ”Silakkarysien sijainti Suomen rannikolla 1980-1981” Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston kevään 2026 määräaikaisissa hauissa jäi hakuilmoituksessa kerrottuihin enimmäismääriin nähden kohdentamatta yli 760 000 euroa. Erityisen vähän rahoitusta käytettiin kaupallisen kalastuksen innovaatioihin: tarjolla olleesta 500 000 eurosta hankkeille myönnettiin vain noin 106 000 euroa. Kuudessa määräaikaisessa hakumenettelyssä oli mahdollista myöntää tukea yhteensä enintään 2,6 miljoonaa euroa. Rahoitettavaksi valittiin 16 hanketta, joiden yhteenlaskettu kokonaisarvo on noin 2,21 miljoonaa euroa ja EMKVR-tuen määrä noin 1,84 miljoonaa euroa. Rahoituksen käyttö vaihteli huomattavasti toimenpiteittäin. Vesiviljelyn hankkeisiin kohdentui käytännössä koko tarjolla ollut summa, ja myös kalanjalostuksen sekä ympäristö- ja kunnostushankkeiden rahoitus oli lähellä hakujen enimmäismääriä. Kaupallisen kalastuksen innovaatioiden lisäksi myös menekinedistämiseen varattua rahoitusta jäi runsaasti käyttämättä. Kaupallisen kalastuksen hankkeista vain kaksi hyväksyttiin Kalastuksen innovaatiohankkeiden rahoitus jäi selvästi muita toimenpiteitä pienemmäksi. Kahden hyväksytyn hankkeen kokonaisarvo on yhteensä noin 133 000 euroa ja EMKVR-tuki noin 106 000 euroa. Haussa oli tarjolla 500 000 euroa, joten rahoituksesta käytettiin vain 21,2 prosenttia. Hakukierroksella jäi siis käyttämättä lähes 80 % tarjolla olleesta määrästä. Hyväksyttyjen hankkeiden lisäksi hakuun jätettiin kolme hakemusta, jotka eivät saaneet rahoituksen minimipisteitä. Hakemuksia siis tehtiin, mutta vain kaksi viidestä johti rahoitukseen. Länsi-Suomen Kalatalouskeskuksen Hyljevapaa-alue Tuulvesi -hankkeessa perustetaan hyljekarkottimien avulla alue, jolla pyritään vähentämään hylkeiden kaupalliselle kalastukselle aiheuttamia haittoja. Hankkeessa seurataan karkottimien vaikutuksia kalastukseen ja hyljevahinkoihin sekä kerätään tietoa laitteiden toimivuudesta, käyttökustannuksista ja ylläpitotarpeista. Käytännön kokemusten pohjalta täydennetään ohjeistusta ja muodostetaan toimintamalli, jota voidaan soveltaa myös muilla rannikkoalueilla. Hankkeen kokonaisarvo on 52 540 euroa, josta EMKVR-tukea on 42 032 euroa. Niinikää Länsi-Suomen Kalatalouskeskuksen Kaupallisen kalastuksen paikkatiedot -hankkeessa kehitetään valtakunnallinen toimintamalli kalastukselle tärkeiden alueiden tunnistamiseen, dokumentointiin ja ylläpitoon paikkatietomuodossa. Kalastajien hiljaista tietoa, olemassa olevia aineistoja ja historiallisia lähteitä kootaan valituilla pilottialueilla. Tietoa voidaan hyödyntää esimerkiksi kalatalousalueiden käyttö- ja hoitosuunnitelmissa, merialuesuunnittelussa ja viranomaispäätöksissä sekä kalastuksen ja muun alueidenkäytön yhteensovittamisessa. Hankkeen kokonaisarvo on 80 000 euroa, josta EMKVR-tukea on 64 000 euroa. Menekinedistämisessä innovoidaan pelillisyyttä ja vastuullisuusviestintää Kalasta arvoa – menekkiä ja merkitystä kotimaiselle kalalle -hankkeessa ProAgria Länsi-Suomi ry kehittää osallistavan messu- ja tapahtumakonseptin, joka kertoo kotimaisen kalan matkasta vedestä ruokapöytään. Pelillisen kosketusnäytön avulla kuluttajille tarjotaan tietoa kalan valinnasta, ostamisesta ja valmistamisesta. Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa pilotoitava konsepti suunnitellaan monistettavaksi myös valtakunnallisiin tapahtumiin. Hankkeen kokonaisarvo on 86 941 euroa, josta EMKVR-tukea on 69 544 euroa. WWF Suomen Pienet kalat, suuri vaikutus -hanke kannustaa lisäämään silakan, särkikalojen ja muiden kotimaisten rannikko- ja sisävesikalojen käyttöä. Hankkeessa uudistetaan WWF Kalaopasta muuttuneeseen tiedonhakuympäristöön, päivitetään kotimaisia kalalajeja koskevia taustaselvityksiä sekä tuotetaan reseptejä ja muuta viestintäsisältöä. Kuluttaja- ja valikoimaselvitysten sekä yritysyhteistyön avulla pyritään vahvistamaan sekä kysyntää että uusien tuotteiden tarjontaa. Hankkeen kokonaisarvo on 69 085 euroa, josta EMKVR-tukea on 55 268 euroa. Pro Kala ry ja Kalatalouden Keskusliiton yhteistyönä toteutettava Ravusta vastuullista herkkua edistää kotimaisten rapujen vastuullista ja nykyistä monipuolisempaa käyttöä. Kuluttajille ja alan toimijoille tuotettavassa neuvonnassa käsitellään rapujen valmistamisen lisäksi kestävää ravustusta, rapuruton leviämisen ehkäisemistä, jokirapuvesien suojelua ja olemassa olevien täplärapukantojen vastuullista hyödyntämistä. Hankkeen kokonaisarvo on 82 250 euroa, josta EMKVR-tukea on 78 138 euroa. Menekinedistämisen kolmen hankkeen kokonaisarvo on yhteensä noin 238 000 euroa ja EMKVR-tuki noin 203 000 euroa. Haussa tarkoitukseen oli tarjolla 500 000 euroa, joten menekinedistämiseen varatusta rahoituksesta jäi tällä hakukierroksella kohdentamatta noin 297 000 euroa. Kalanjalostuksessa kehitetään lahnatuotteita ja biostimulantteja Aktion Österbottenin Lahnasta enemmän -hanke kehittää alihyödynnetystä lahnasta uusia, kuluttajille ja ammattikeittiöille sopivia korkeamman jalostusasteen tuotteita. Samalla etsitään keinoja hyödyntää nykyistä suurempi osa kalasta ja vähentää lahnamassan valmistuksessa syntyviä sivuvirtoja. Hankkeen kokonaisarvo on 222 331 euroa, josta EMKVR-tukea on 177 865 euroa. Luonnonvarakeskuksen ja Vaasan ammattikorkeakoulun Kalafermentaatista biostimulantti -hanke vie kalanjalostuksen sivuvirtojen hyödyntämisen uudelle alueelle. Hankkeessa kehitetään hallittuja fermentointiprosesseja, joilla sivuvirroista voidaan valmistaa kasvien kasvua tukevia biostimulantteja. Tuotteiden toimivuutta testataan kasveilla, minkä lisäksi arvioidaan ratkaisujen taloudellista toteuttamiskelpoisuutta ja markkinapotentiaalia. Hankkeen kokonaisarvo on 352 349 euroa, josta EMKVR-tukea on 281 879 euroa. Kalanjalostuksen kahden hankkeen kokonaisarvo on yhteensä noin 575 000 euroa ja EMKVR-tuki noin 460 000 euroa. Hankkeisiin kohdentui 91,9 prosenttia haussa tarjolla olleesta 500 000 eurosta. Vesiviljelyn rahoitus käytettiin lähes kokonaan Turun ammattikorkeakoulun KALAVAHTI kehittää sensori- ja tekoälyteknologiaan perustuvaa menetelmää viljellyn kalan laadun ja toimituskelpoisuuden arviointiin. Tavoitteena on tunnistaa ja ennakoida geosmiinin aiheuttamia makuvirheitä reaaliaikaisesti. Menetelmä voisi vähentää toimitusviiveitä, hylättyjä kalaeriä ja geosmiinin poistamisesta syntyviä kustannuksia. Hankkeen kokonaisarvo on 160 000 euroa, josta EMKVR-tukea on 128 000 euroa. Luonnonvarakeskuksen Kalankasvatuksen yhteislupahakupilotoinnin YVA-menettely tukee Uudenkaupungin merialueille suunniteltua yhteislupapilottia. Kokonaisuudessa valmistellaan useiden kalankasvatuspaikkojen ympäristö- ja vesilupia samanaikaisesti. Hankkeella rahoitetaan suunnitelman edellyttämä ympäristövaikutusten arviointimenettely ja siihen liittyvät asiakirjat. Hankkeen kokonaisarvo ja EMKVR-tuen määrä ovat 95 100 euroa. Luonnonvarakeskuksen KÄYTTÖKALA -hankkeessa kalojen käyttäytymisestä kehitetään hyvinvoinnin seurannan ja tuotannonohjauksen työkalua. Automaattiseen tiedonkeruuseen, antureihin ja koneoppimiseen perustuvalla ratkaisulla voidaan tukea esimerkiksi ruokinnan optimointia, kasvun ennustamista ja terveysriskien varhaista havaitsemista. Tavoitteena on kustannustehokas järjestelmä, joka voidaan skaalata erilaisiin kasvatusympäristöihin. Hankkeen kokonaisarvo on 170 000 euroa, josta EMKVR-tukea on 136 000 euroa. Turun yliopiston FlavOpti-hanke etsii toimivampia rokotuskäytäntöjä kirjolohen Flavobacterium psychrophilum -tartuntoja vastaan. Tutkimuksessa arvioidaan rokotteen tehoa eri-ikäisillä kaloilla sekä sitä, siirtyvätkö rokotettujen emokalojen vasta-aineet poikasille. Tavoitteena on parantaa kalojen hyvinvointia ja tuotannon kestävyyttä sekä vähentää antibioottien käyttöä. Hankkeen kokonaisarvo on 176 005 euroa, josta EMKVR-tukea on 140 804 euroa. Vesiviljelyn neljän hankkeen kokonaisarvo on yhteensä noin 601 000 euroa ja EMKVR-tuki noin 499 900 euroa. Toimenpiteeseen varattu 500 000 euroa tuli näin käytännössä kokonaan sidotuksi. Ympäristöhankkeissa kehitetään uusia menetelmiä kalakantojen hoitoon Itä-Suomen yliopiston Geneettisiä menetelmiä kalakantojen arviointiin -hankkeessa selvitetään, voidaanko kalakantojen kokoa ja lisääntymistä arvioida nykyistä kustannustehokkaammin populaatiogenetiikan ja ympäristö-DNA avulla. Pienten lampien ahvenkannoilla saatavia tuloksia verrataan perinteisiin kanta-arviointimenetelmiin. Onnistuessaan menetelmät voivat palvella laajasti kaupallisesti tärkeiden kalalajien seurantaa. Hankkeen kokonaisarvo ja EMKVR-tuen määrä ovat 145 689 euroa. Luonnonvarakeskuksen TaiVal-hanke yhdistää genetiikkaa ja isotooppitutkimusta vaeltavien ja paikallisten taimenten erottamiseen. Hankkeessa selvitetään eri elinkiertostrategioita noudattavien kalojen merkitystä lisääntymiselle ja poikastuotannolle. Monistettava menetelmä tukee kalastuksen säätelyä, kutualueiden suojelua, kalateiden suunnittelua ja vaellusesteiden poistamista. Hankkeen kokonaisarvo on 187 589 euroa, josta EMKVR-tukea on 159 450 euroa. TRACER-hankkeessa Luonnonvarakeskus tutkii istutettujen meritaimensmolttien selviytymistä Kokemäenjoessa ja jokisuulla. PIT-merkinnän ja akustisen telemetrian avulla arvioidaan merimetsojen saalistuksen osuutta smolttien kuolleisuudesta sekä tunnistetaan vaelluksen ajallisia ja alueellisia riskikohtia. Tulokset vahvistavat tietopohjaa taimenkantojen hoidossa ja mahdollisten merimetsotoimien arvioinnissa. Hankkeen kokonaisarvo on 118 040 euroa, josta EMKVR-tukea on 94 432 euroa. Päijät-Hämeen Kalatalouskeskuksen Ankeriaan suojelutoimien tehostaminen ylisiirtojen avulla auttaa Kymijoen vesistön vaellusankeriaita ohittamaan voimalaitosten muodostaman vaaran. Järvialueilta pyydetyt ankeriaat kuljetetaan merialueelle, josta niillä on esteetön yhteys kutuvaellukselle. Samalla kehitetään siirrettävää pyyntimenetelmää pieniin ja keskisuuriin jokiin sekä selvitetään ratkaisuja suurten jokien ankeriaiden pyyntiin. Hankkeen kokonaisarvo on 200 000 euroa, josta EMKVR-tukea on 160 000 euroa. Rannikonmäenkoskea palautetaan lähemmäs luonnontilaa Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistyksen Rannikonmäen kosken niska-alueen kunnostamisessa Palojoesta puretaan vanhoja perkuuvallirakenteita ja virtausta palautetaan nykyistä laajemmalle alueelle. Kunnostus kasvattaa koskipinta-alaa, monipuolistaa virtavesilajien elinympäristöjä ja parantaa erittäin uhanalaisen meritaimenen lisääntymismahdollisuuksia. Toimenpiteellä voi olla myönteisiä vaikutuksia myös liettymiseen, tulvariskeihin ja ravinnekuormitukseen. Hankkeen kokonaisarvo on 11 900 euroa, josta EMKVR-tukea on 9 520 euroa. Ympäristöä ja kalavaroja koskevien neljän tutkimus- ja kehittämishankkeen sekä Rannikonmäen kunnostushankkeen kokonaisarvo on yhteensä noin 663 000 euroa. Niille myönnetyn EMKVR-tuen määrä on noin 569 000 euroa. Yhteisessä haussa näihin kahteen toimenpiteeseen oli tarjolla enintään 600 000 euroa, joten rahoituksesta kohdentui hankkeisiin noin 94,8 prosenttia. Lisätietoa hakukierroksesta on Meri- ja kalatalous -sivuston hakuilmoituksessa. Rahoitusluvuissa EMKVR-tueksi on laskettu hanketietoihin merkitty EU ja valtion osuus. Mahdollista muuta julkista rahoitusta ei ole sisällytetty EMKVR-tukeen. Hakukohtaiset vertailut perustuvat hakuilmoituksessa kerrottuihin enimmäismääriin.
EMKVR:n määräaikaisten hakujen suunnitelmaa päivitetty 4.9.2026 Maa- ja metsätalousministeriö on päivittänyt Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston (EMKVR) Suomen ohjelman määräaikaisia hakumenettelyjä koskevan suunnitelman. Keväällä 2027 avattaisiin kaupallista kalastusta, vesiviljelyä ja kalan jalostusta koskevat hakumenettelyt, joissa haettaisiin yleishyödyllisiä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiohankkeita. Rahoitusta myönnettäisiin enintään 500 000 euroa kutakin toimialaa kohden. Samoin menekinedistämiseen avattaisiin yleishyödyllinen hakumenettely, jossa rahoitusta voitaisiin myöntää enintään 500 000 euroa. Lisäksi keväällä avattaisiin kalataloudellisia kunnostuksia koskeva haku (rahoitus enintään 300 000 euroa) sekä ympäristön ja kalavarojen tutkimus- ja kehittämishankkeita koskeva haku (enintään 300 000 euroa). Suunnitelma päivitetään kolme kertaa vuodessa, seuraavan kerran tammikuussa. Suunnitelma EMKVR:n hakumenettelyistä Manner-Suomessa Lisätietoja: erityisasiantuntija Minna Uusimäki, p. 0295 162 284, etunimi.sukunimi@gov.fi
Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa maaseudun yritystukea kannattaa hakea nyt – 4,5 miljoonaa euroa jäljellä 4.9.2026 Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa maaseudun yritystukea kannattaa hakea nyt – 4,5 miljoonaa euroa jäljellä Valtakunnallista Yrittäjän päivää vietetään lauantaina 5. syyskuuta 2026. EU:n maaseuturahoitus on eri toimialoilla toimivien yritysten kasvun ja kehityksen kumppani. Kuluvan vuoden aikana Lounais-Suomen elinvoimakeskus on myöntänyt maaseuturahoitusta Satakuntaan 23 ja Varsinais-Suomeen 39 yritystukeen. Yrityksille on myönnetty tukea yhteensä 3,7 miljoonaa euroa, ja tuen vauhdittamien investointien kokonaisarvo on 14,5 miljoonaa euroa. Lounais-Suomen elinvoimakeskuksen johtava yritysasiantuntija Hilkka Halla kannustaa investointeja ja kehitysprojekteja harkitsevia yrityksiä ottamaan yhteyttä elinvoimakeskukseen ja selvittämään mahdollisuutta saada yritystukea. Tänä vuonna elinvoimakeskus voi myöntää Satakuntaan vielä noin 2 miljoonaa euroa ja Varsinais-Suomeen 2,5 miljoonaa euroa maaseudun yritysrahoitusta. Investoinnin tukitaso riippuu yrityksen sijainnista ja koosta. – Enimmillään tuki voisi edistää jopa 18 miljoonan euron investointeja, millä olisi huomattava vaikutus Lounais-Suomen yritysten kasvuun ja kehitykseen. Vuoden viimeinen valintajakso päättyy 15. lokakuuta. – Toivomme hyvin valmisteltuja hakemuksia, jotta saamme määrärahat jaettua yritysten kasvua vauhdittamaan. Mikäli yrityksen kasvutavoitteet, talous ja suunnitelmat ovat jo tarkentuneet, nyt on juuri oikea hetki tarkistaa julkisen rahoituksen mahdollisuus, Halla sanoo. Mikäli hankkeen toteutukseen tarvitaan ulkopuolista rahoitusta, kannattaa sen hakeminen aloittaa hyvissä ajoin esimerkiksi pankin tai Finnveran kautta. Varsinais-Suomessa yritystukia haetaan vilkkaasti Maaseudun yritykset investoivat ja kehittävät toimintaansa Varsinais-Suomessa, ja tukihakemuksia saapui elinvoimakeskukseen 15. elokuuta päättyneellä valintajaksolla 23. Halla kertoo, että kuluvan vuoden aikana Varsinais-Suomen tukihakemuksista noin 40 prosenttia on jouduttu kuitenkin hylkäämään puutteellisten tietojen, puuttuvan kokonaisrahoituksen tai keskeneräisten teknisten suunnitelmien ja lupien vuoksi. – Suosittelen vahvasti yrityksiä pyytämään neuvoa esimerkiksi kunnan tai kehittämisyhtiön yritysneuvojalta, omasta tilitoimistosta tai muulta aiheeseen perehtyneeltä asiantuntijalta – erityisesti jos yritys hakee julkista tukea ensimmäisen kerran, Halla neuvoo. Satakunnan yrityksiltä aiempaa vähemmän hakemuksia Elokuussa päättyneellä valintajaksolla satakuntalaisilta yrityksiltä saapui seitsemän maaseudun yritystukihakemusta. – Hakemuksia saapui selvästi aiempaa vähemmän. Saimme hakemuksia vakiintuneilta pitkään toimineilta yrityksiltä, jotka investoivat tuotannon tehostamiseen, laadun parantamiseen ja tuotantotiloihin, Hilkka Halla toteaa. Puolustusteollisuuden alihankintaketju vahvistuu Halla kertoo, että epävakaa toimintaympäristö näkyy koko Lounais-Suomessa yritysten investoinneissa ja kehittämisessä. – Puolustusteollisuuden alihankintaketju vahvistuu. Yrityksiltä edellytetään tarkempaa laadunhallintaa, joten laatujärjestelmiin ja tarkempiin laitteisiin on investoitu. Metalliteollisuus kaiken kaikkiaan investoi vahvasti kasvaneen kysynnän vaikutuksesta. Pieni tuki, suuri vaikutus Myös paikalliset Leader-ryhmät myöntävät EU:n maaseuturahoitusta. Ne myöntävät tukea pääsääntöisesti enintään viisi henkilöä työllistävien mikroyritysten investointeihin ja enintään 100 000 euron hankkeisiin saakka. Vuoden 2026 aikana Leader-ryhmät ovat myöntäneet Varsinais-Suomeen yhteensä 143 yritystukea 360 000 eurolla ja Satakuntaan 81 yritystukea 250 000 eurolla. Esimerkiksi Kemiönsaaressa vierasvenesatama Lillbackan laituri investoi vedenpuhdistusjärjestelmän parantamiseen ja astianpesupisteeseen, mihin se sai 8 500 euron tuen. – Pienellä tuella voi olla suuri vaikutus. Lillbackan laiturin investointi paransi yrityksen palvelutarjontaa ja vähentää ympäristön kuormitusta, Leader I Samma Båt – Samassa veneessä rf ry:n hankeasiantuntija Hanna Hermansson kertoo. Lisätiedot Lounais-Suomen elinvoimakeskus johtava yritysasiantuntija Hilkka Halla etunimi.sukunimi@elinvoimakeskus.fi Lounais-Suomen elinvoimakeskuksen yhteystiedot Leader-ryhmien yhteystiedot EU:n maaseuturahoitus yrityksille
Maaseutuverkosto.fi ja AgriHubi– ota hyöty irti uusista ominaisuuksista! 2.9.2026 Tänä vuonna maaseutuverkoston, AgriHubin ja kalatalousverkoston yhteisellä verkostoalustalla on tapahtunut paljon pieniä ja suuria muutoksia. Käymme yhdessä läpi kaikki alustan uudet työkalut klassikkoja unohtamatta Opi ja innostu -webinaarissa 26.11.2026 klo 12-13. Tervetuloa mukaan! Kehittäminen on tarpeen, koska sivuston kävijämäärät ovat kasvaneet tasaisesti myös vuonna 2026. Rekisteröityneitä käyttäjiä on jo yli 6000, ja sivustolla vierailee keskimäärin 9000 kävijää viikossa. Suosituimmat sivuston sisältöosiot ovat edelleen hankerekisteri, tapahtumakalenteri sekä uutiset ja blogit. Pieniä korjauksia tehdään viikoittain, ja ylläpito kiittääkin aktiivista yhteisöä virhetilanteiden ja kehittämisideoiden esille tuomisesta! Tuo osaamisesi esiin AgriHubin Neuvojahaussa Verkostoalustan uusin tietokokonaisuus, Neuvojahaku, aukesi toukokuussa osoitteessa maaseutuverkosto.fi/neuvojahaku. Palvelu kokoaa yhteen maa-, puutarha- ja metsätalouden neuvojat ja asiantuntijat, jotta yrittäjät voivat löytää tarvitsemansa osaamisen helposti yhdestä paikasta. Neuvojahaun löydät AgriHubin etusivuilta tai maaseutuverkosto.fi -puolelta kohdasta ”Työkalut” Neuvojia voi etsiä esimerkiksi osaamisen, tuotantosuunnan, sijainnin tai koulutuksen perusteella. Mukana ovat sekä neuvontakorvaus-oikeuden omaavat neuvojat että muut neuvojat. Neuvontakorvaus-oikeudellisten neuvojien tiedot tulevat suoraan Ruokaviraston Hyrrä-tietojärjestelmästä, mikäli käyttäjä on siihen luvan antanut. Jos neuvontakorvaus-oikeuksia ei ole, rekisteröitynyt verkostoalustan käyttäjä voi lisätä oman neuvojaprofiilin Neuvojahakuun. Syksyllä 2026 teemme Neuvojahaun viestintäkampanjan maa- ja puutarhatalouden keskeisten somevaikuttajien voimin, jotta tieto palvelusta leviää myös yrittäjille. Täältä pääset tutustumaan Neuvojahakuun: https://maaseutuverkosto.fi/agrihubi/neuvojahaku Ohjeita Neuvojahaun käyttöön neuvojana: https://maaseutuverkosto.fi/ohje-neuvojakortin-kayttoon/ Kävijämäärätiedot hanketoimijoiden avuksi Hankekorttien hallinnoijat pääsevät nyt katsomaan, kuinka paljon hankekorttia hankkeille linkitettyjä sisältöjä on käyty katsomassa. Alkuvaiheessa kävijätiedot on laskettu vasta 31.7.2026 alkaen, mutta lisäämme myöhemmin kävijämäärät pidemmältä aikaväliltä. Kävijämäärä-tiedot löytyvät nyt hankekortilta sen hallinoijille. Tietoja voi hyödyntää esimerkiksi hankkeen raportoinnissa. Samalla voi hyvin testata, miten eri kanavat toimivat hankkeen viestinnässä, eli näkyvyyttä ja lukukertoja sisällöille voi kasvattaa jakamalla sisältöjä muissa kanavissa ja seurata mahdollisia kävijäpiikkejä. Jätä työpaikkailmoitus Hakukuulutus-palstalle Maaseudun kehittämisen ja maatalouden hankkeisiin on ollut välillä haastava löytää työntekijöitä, ja toisaalta näistä aloista kiinnostuneiden on ollut vaikea löytää kiinnostavia työpaikkailmoituksia. Nyt kirjautuneet käyttävät voivat lisätä Hakukuulutus-palstalle myös työpaikkailmoituksia: ilmoituksen voi lisätä kokonaan omana sisältönään tai linkata muussa palvelussa julkaistuun ilmoitukseen. Työpaikkailmoituksen voi linkittää myös Hankerekisteristä löytyvään hankekorttiin. Tutustu, kokeile ja vinkkaa muille hakukuulutuksista Hakukuulutukset ja työpaikkailmoitukset löytyvät ajankohtaista-osion alta. Sinne luodut sisällöt nousevat myös torstaisin käyttäjille lähtevään viikkokoosteeseen. Lisää podcast Podcastien suosio jatkaa kasvuaan. Etenkin maa- ja puutarhatalouden aiheilla on Suomessa jo lukuisia kuunneltavia sisältöjä. Nyt voit linkittää tai upottaa julkaistun podcastin tai muun äänisisällön Maaseutuverkosto.fi:n Ajankohtaista-palstalle blogin tapaan. Lisättävän podcastin voi linkittää myös Hankerekisterin hankekorttiin. Sisältöjen yhteinen muokkaus helpottuu Tapahtumien, blogien ja muiden sisältöjen muokkausoikeuksien jakaminen helpottuu entisestään Käyttäjien toiveesta lisättiin ominaisuus lisätä useampi muokkaaja sisällöille, joita rekisteröityneet käyttäjät voivat lisätä. Jos siis lisäät esimerkiksi tapahtuman tai blogin, voit lisätä muokkaajiksi myös muut tapahtuman järjestäjät! Vastaa hankekortin päivityksen yhteydessä avautuvaan viestintäkyselyyn ja auta kehittämään hankkeille suunnattua viestintää EU:n maatalous- ja maaseuturahoituksen viestinnässä on tärkeää saada tietoa siitä, mitkä kanavat ja millaiset sisällöt ovat hankkeille hyödyllisiä. Tätä tietoa kerrytetään nyt lyhyellä kyselyllä, joka avautuu aina hankekortin haltuunoton yhteydessä. Tällä hetkellä kysely näkyy myös aiemmin aktivoitujen hankekorttien yhteydessä, kunnes siihen on vastattu. Kiitos, että autat vastauksillasi kehittämään rahoituksen viestintää erityisesti hankkeiden tarpeisiin! Kesälomien kynnyksellä lisäsimme myös ominaisuuden, jossa yhdellä klikkauksella tapahtuman luonnin tai muokkauksen yhteydessä voit antaa muokkausoikeudet kaikille hallinnoimasi hankkeen yhteyshenkilöille. Yritystuet tulivat hankerekisteriin Sivuston käytetyin ominaisuus, Hankerekisteri, täydentyi huhtikuussa Euroopan maaseutu- ja maaseuturahoituksen 2022-2027 yritystuki-hankkeilla. Näitä hankekortteja on rekisterissä liki 6000. Yritystukia pääsee helpoiten selaamaan, kun valitsee suodattimista Hakemustyypiksi “Yritystuki”. Yritystuet saa suodatettua ”Hakemustyypin” valitsemalla. Yritystukien julkinen kuvaus löytyy vain hankkeilta, jotka ovat saaneet tukipäätöksen 15.4.2026 jälkeen. Tulossa syksyllä: tekoälyavusteinen haku–toiminto Pitkään suunnitteilla ollut tekoälyapuri tiedon löytämiseen alkaa olla loppusuoralla. Tällä hetkellä käynnissä on sisäinen testaus, ja julkiseen testaukseen päästään syksyn edetessä. Etusivulle tuleva tekoälyavusteinen hakutoiminto tulee helpottamaan tiedon löytämistä koko sivustolta! Opi ja innostu webinaarissa verkostoalustan uusista ominaisuuksista Haluatko nähdä käytännössä, miten uudet työkalut toimivat ja saada vinkkejä verkostoalustan tehokkaaseen käyttöön? Tervetuloa mukaan maksuttomaan Opi ja innostu: Maaseutuverkosto.fi:n ja AgriHubi.fi:n uudet päivitykset ja tutut työkalut -verkkotilaisuuteen 26.11.2026 klo 12:00-13:00. Tilaisuudessa esitellään sivuston uusimpia päivityksiä ja kerrataan vanhoja tuttuja, vastaillaan käyttäjien kysymyksiin ja kurkistetaan tuleviin kehitysaskeliin. Tilaisuus tallennetaan. Lisätiedot ja ilmoittautuminen:https://maaseutuverkosto.fi/tapahtumat/opi-ja-innostu-maaseutuverkosto-fin-ja-agrihubi-fin-uudet-paivitykset-ja-tutut-tyokalut-2/ Antoisaa syksyä – ottakaa hyöty irti suurimmasta maaseudun ja maatalouden kehittäjien yhteisöstämme!
Saimaan ruokafoorumi vauhdittaa kestäviä ja kokonaisturvallisia ratkaisuja – tule mukaan 12.11.2026 1.9.2026 Saimaan ruokafoorumi -tapahtuma järjestetään ensimmäistä kertaa marraskuussa Mikkelissä. Tilaisuus kokoaa ruokajärjestelmän toimijat edistämään ruokaturvaa kriisien ja ilmastonmuutoksen keskellä. Ilmoittautuminen on nyt auki! Päivä keskittyy kokonaisturvallisuuteen ja resilienssiin: miten ruokajärjestelmästä rakennetaan kestävä, huoltovarma ja joustava muuttuvassa ilmastossa ja maailmantilanteessa? Voisiko Itä-Suomi toimia edelläkävijänä kokonaisturvallisen ruokajärjestelmän kehittämisessä? Huoltovarmuuden ja muutosjoustavuuden tarpeen korostuessa kestävien alueellisten ruokajärjestelmien edistäminen on muodostumassa kiireelliseksi. Toisaalta kansallisen tason painotukset tuovat myös uusia mahdollisuuksia alueellisten ruokajärjestelmien kokonaiskestävyyden parantamiseen. ”Nykyisellään suuri osa Suomen maakunnista kärsii ikääntymisestä, jatkojalostajien puutteesta, alkutuotannon heikosta kannattavuudesta ja ilmaston lämpenemisestä. Kokoamalla tuottajat, kunnat, kauppa, hallinto ja tutkimus yhteen ideoimaan keinoja resilienssin vahvistamiseen voimme nopeuttaa tarvittavien innovaatioiden ja uusien toimintatapojen syntymistä, niin Itä-Suomessa kuin koko maan tasolla”, kertoo Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin yliopistotutkija Kari Koppelmäki. Saimaan ruokafoorumissa osallistujat pääsevät pohtimaan omaa rooliaan ja potentiaalisia uusia toimintatapojaan ruokajärjestelmän osana. Tapahtumassa jaettavien ratkaisujen korttien avulla osallistujat saavat tietoa jo tekeillä olevista uusista ruokajärjestelmän kokonaisturvallisuuden parantamisen ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen käytännöistä. Omaa ratkaisua voi ehdottaa mukaan 15.10. mennessä. Keskiössä riskit, mahdollisuudet ja ratkaisut Seminaaripäivä on jaettu kahteen osaan: aamupäivän aikana key note -puhuja, professori Rogier Schulte Wageningenin yliopistosta, Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Pasi Rikkonen ja Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen tutkimusjohtaja Tuomas Kuhmonen hahmottelevat globaalin, kotimaisen ja itäsuomalaisen ruokajärjestelmän riskejä ja muutostarpeita. Iltapäivä on omistettu ratkaisuille: Sodan ja rauhan keskus Muistin sisältöjohtaja Pia Puntanen valottaa menneiden sotien aikaista ruokahuoltoa, paneelikeskustelussa hallinto, kauppa, elintarvikejalostajat sekä maa- ja metsätaloustuottajat kuvaavat omaa matkaansa kohti kriisinkestävyyttä, ja Siiriäisen Luomutilan Anna Siiriäinen päättää päivän kertomalla omista huoltovarmuuden ja ilmastokestävyyden ratkaisuistaan. Seminaaripäivän päätteeksi osallistujilla on mahdollisuus jatkaa keskustelua käytännön ratkaisuista cocktailien äärellä ja vierailla Muistin näyttelyssä. Esittele huoltovarmuuteen liittyvä ratkaisusi Saimaan ruokafoorumissa Ratkaisujen korteilla nostetaan esiin käytännön ratkaisuja, jotka vahvistavat ruokajärjestelmän huoltovarmuutta, ilmastonmuutokseen sopeutumista ja samalla myös maaseudun elinvoimaa. Tavoitteena on tuoda esiin konkreettisia toimintamalleja, hyviä käytäntöjä ja uusia avauksia, joista muut toimijat voivat saada oppia ja ideoita omaan työhönsä. Ratkaisu on voinut syntyä esimerkiksi maatalouden ja maaseudun kehittämishankkeissa, mutta toivotamme tervetulleiksi myös muut uutta luovat, ajankohtaiset ratkaisut. Ratkaisujen kuvauksista tuotetaan kortteja, joita jaetaan tapahtumapaikalla. Saat myös esitellä ratkaisua tapahtuman cocktail-tilaisuudessa. Kortin toisella puolella kuvataan tunnistettu ongelma tai haaste ja toisella puolella sen ratkaisu. Aineistoja voidaan hyödyntää tapahtuman jälkiviestinnässä. Lisäksi kortteja voidaan mahdollisesti jakaa myöhemmin myös muissa järjestäjien tilaisuuksissa. Ilmoita ratkaisusi viimeistään 15.10.2026 tällä lomakkeella. Tavoitteena on käynnistää vuosittainen kohtaamispaikka, joka vauhdittaa yhteistyötä ja vaikuttavia tekoja. Tapahtuma on maksuton, ja sitä voi seurata myös etänä. Tervetuloa mukaan! Tutustu ohjelmaan ja ilmoittaudu. Tapahtuman järjestää Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti yhteistyössä Elinvoimakeskusten ilmastoyksikön, Luonnonvarakeskuksen ja Maaseutuverkoston kanssa. Lisätietoja tapahtumasta Anna Topparilta (etunimi.sukunimi ät helsinki.fi) ja huoltovarmuuteen liittyvistä ratkaisujen korteista Salla Ruuskalta (etunimi.sukunimi ät maaseutu.fi).
Hae uudet ideat tilasi kehittämiseen MaatalousKonemessujen Innovaatiotorilta 27.8.2026 Mitä uutta voisit viedä mukanasi omalle tilalle tai yritykseen? MaatalousKonemessuilla 8.–10.10.2026 järjestettävä Innovaatiotori kokoaa yhteen maa-, metsä- ja puutarhatalouden kiinnostavimmat uudet ratkaisut. Innovaatiotorilla esitellään ratkaisuja muun muassa datan, älykkään teknologian ja automaation hyödyntämiseen, peltomaan kasvukunnon ja ravinteiden hallintaan sekä kiertotalouteen. Esillä on myös uusia tapoja varautua riskeihin, kehittää johtamista ja monipuolistaa tuotantoa esimerkiksi uusien viljelykasvien ja pölytyksen avulla. Lisäksi mukana on energiaan ja metsätalouteen liittyviä innovaatioita. Innovaatiotorin löydät MaatalousKonemessujen osastolta 6e2 Tutustu nyt kaikkiin Innovaatiotorin innovaatioihin! Innovaatiotorilla uusien ratkaisujen kehittäjät ovat itse tavattavissa. Voit jutella siitä, miten idea toimii käytännössä, missä vaiheessa ratkaisu on, millaiselle tilalle se sopii ja voisiko siitä olla hyötyä omassa yrityksessäsi. Vuonna 2026 Innovaatiotorilla on myös oma lava, jolla kuullaan messujen aikana ajankohtaisia puheenvuoroja, hanke-esittelyjä ja keskusteluja uusista ratkaisuista. Lavaohjelman ohjelma julkaistaan syyskuussa. Tule Innovaatiotorille hakemaan uusia näkökulmia, tapaamaan kehittäjiä ja katsomaan, millaisia mahdollisuuksia maa-, metsä- ja puutarhatalouden tulevaisuus tarjoaa. Tutustu Innovaatiotorin tarjontaan jo ennalta! Innovaatiotorin järjestävät Maaseutuverkosto ja AgriHubi.
