Kake-Kalaparlamentti toi esiin kalastuksen kehittämisohjelman ajankohtaiset ratkaisut ja kokeilut 23.1.2026 Kalastuksen kehittämisohjelma muuttuvassa toimintaympäristössä Tilaisuuden aluksi Tapio Keskinen (Luonnonvarakeskus) avasi Kalastuksen kehittämisohjelman (KAKE) roolia muuttuvassa maailmassa. Puheenvuorossa tarkasteltiin kalastuksen tulevaisuutta suhteessa ympäristömuutoksiin, elinkeinon kannattavuuteen sekä tutkimuksen ja kehittämisen tarpeisiin. Keskinen nosti esiin ESITYKSESSÄÄN tilastoja kalastukseen ja kalankulutukseen liittyen. Teknologiaa ja uusia ratkaisuja käytännön kalastukseen Japo Jussila (Itä-Suomen yliopisto) esitteli hänen ja Joonas Häkkisen (Etelä-Karjalan kalatalouskeskus) ESITYKSESSÄ rapusaaliin lajittelulaitetta, jonka avulla pyritään tehostamaan saaliin käsittelyä ja parantamaan käytännön kalastustyötä. Timo Ruokonen (Luke) puolestaan kertoi ESITYKSESSÄÄN kokeilusta, jossa on kehitetty kokovalikoivaa rapumertaa. Toisessa Timon ESITYKSESSÄ on puolestaan tarkasteltu valokalastuksen tuloksia. Tilaisuuden päätti Juhani Hopkins (Luke) ESITYKSEEN, jossa esiteltiin hyljeseurannan automatisointia live-luotaimien avulla. 📺 Tilaisuuden tallenne on katsottavissa Kalatalousverkoston YouTube-kanavalla: https://www.youtube.com/watch?v=ruNz86AvfDA Kalaparlamentit jatkuvat osana Innovaatio-ohjelmien yhteistyötä myös alkuvuodesta – seuraavissa tilaisuuksissa syvennytään vesiviljelyn ja kalan markkinoinnin teemoihin.
Webinaareja maatalousluonnon monimuotoisuudesta keväällä 2026 – Tervetuloa mukaan! 20.1.2026 Tervetuloa maatalousluonnon monimuotoisuudesta ja ekosysteemipalveluista kertoviin webinaareihin keväällä 2026 Ylimpänä kevään webinaarisarjan otsikot, alaosassa tammi-helmikuun webinaarien ohjelmat ja osallistumislinkit. Webinaarit ovat kaikille avoimia ja maksuttomia. Tervetuloa mukaan linjoille! Webinaareja maatalousluonnon monimuotoisuudesta keväällä 2026 ke 21.1. klo 9-11 Mitä on maatalousluonnon monimuotoisuus? ohjelma ja teamslinkki ti 27.1. klo 9-11 Mitä ovat ekosysteemipalvelut? ohjelma ja teamslinkki ke 4.2. klo 9-10.30 Metsäpuutarhoja ja puustoista maataloutta Suomessa ohjelma ja teamslinkki ke 11.2. klo 13-15 Metsäpuutarhoja ja puustoista maataloutta Pohjoismaissa (englanniksi) ohjelma ja teams-linkki ti 10.3. klo 9-11 Peltoviljelyn monimuotoisuus to 19.3. klo 9-11 Vihannesviljelyn monimuotoisuus to 26.3. klo 9-11 Luontainen torjunta ke 8.4. klo 9-11 Pölytys ti 14.4. klo 9-11 Maatalousympäristön linnut Webinaarit ovat kaikille avoimia ja maksuttomia. Alustukset tallennetaan. Webinaarisarjan pääjärjestäjä on Luonnonvarakeskuksen vetämä ARVO-hanke: Monimuotoisuudesta ja ekosysteemipalveluista lisäarvoa Järvi-Suomen maa- ja puutarhatiloille. Webinaarit järjestetään yhdessä kuhunkin teemaan liittyvien muiden hankkeiden kanssa, mukana hankkeista mm. Metsäpuutarhoja kaikille – alueellisen metsäpuutarhaverkoston kehittäminen, HYÖTY – Monihyötyiset viljelymenetelmät vihannestiloilla, MehiVarma – Tarhamehiläisten tuottama pölytys osana huoltovarmuutta ja ARMAS – Huoltovarmuutta ja resilienssiä ruokajärjestelmään. Webinaarien osallistumislinkit löytyvät ilmastoviisas.fi -sivustolta etusivulta. Webinaarisarja jatkuu loppuvuodesta 2026. Lisätietoja: Riitta Savikko, riitta.savikko@luke.fi, 050 571 4548 Mitä on maatalousluonnon monimuotoisuus? Webinaari 21.1.2026 Aika: ke 21.1.2026 klo 9-11Paikka: teams-etäyhteydellä, linkki webinaariin Millainen on luonnon monimuotoisuuden tilanne suomalaisilla maatiloilla? Mitkä tekijät edistävät monimuotoisuutta ja mitkä tekijät heikentävät sitä? Entä millaisia keinoja maatiloilla olisi vaalia luonnon monimuotoisuutta? Tervetuloa webinaariin kuuntelemaan ja keskustelemaan maatalousluonnon monimuotoisuudesta. Webinaarin ohjelma 9.00 Tervetuloa, Riitta Savikko, Luonnonvarakeskus9.02 Luonnon monimuotoisuus maatalousympäristössä ja miten sitä voi vaalia? Janne Heliölä, Suomen ympäristökeskus9.35 Maatalousluonnon monimuotoisuutta edistävät ja heikentävät tekijät Suomessa, Johan Ekroos, Helsingin yliopisto10.00 100 askelta maatilan luonnon monimuotoisuuteen -opas, Auli Hirvonen, ProAgria Etelä-Suomi10.15 Mitä olen tehnyt omalla tilalla, Sakari Raiskio, viljelijä, Jokioinen10.30 Maatalousluonnon monimuotoisuus -valokuvakampanjan kuva-antia, Sari Himanen ja Anne Nissinen, Luonnonvarakeskus 10.40 Keskustelua ja kysymyksiä 11.00 Tapahtuma päättyy Tilaisuuden järjestävät seuraavat hankkeet: ARVO – Monimuotoisuudesta ja ekosysteemipalveluista lisäarvoa Järvi-Suomen maa- ja puutarhatiloille, ARMAS -Huoltovarmuutta ja resilienssiä ruokajärjestelmään) ja MehiVarma -Mehiläisten tuottama pölytys osana huoltovarmuutta. Mitä ovat ekosysteemipalvelut? Webinaari 27.1.2026 Aika: ti 27.1.2026 klo 9-11Paikka: teams-etäyhteydellä, linkki webinaariin Ekosysteemipalvelut ovat luonnon ja ekosysteemien tuottamia aineellisia ja aineettomia hyötyjä ihmiselle. Ekosysteemipalveluihin kuuluu elinvoimaisen maaseudun ja viljelyn kannalta monia tärkeitä palveluita, jotka ulottuvat ruoantuotannosta maaperän, ilmaston ja veden säätelyyn ja maiseman ylläpitoon. Tervetuloa webinaariin kuuntelemaan ja keskustelemaan maatalousympäristöjen tuottamista ekosysteemipalveluista. Webinaarin ohjelma 9.00 Tervetuloa, Riitta Savikko, Luonnonvarakeskus9.02 Mitä ovat ekosysteemipalvelut? Sari Himanen, Luonnonvarakeskus9.35 Luontoviisas maatilayritys, Sari Peltonen, ProAgria Keskusten Liitto9.45 Ekosysteemipalvelut viljelijän työssä, Tero Tolvanen, viljelijä, Rääkkylä10.15 Maatalousluonnon monimuotoisuus -valokuvakampanjan kuva-antia, Sari Himanen ja Anne Nissinen, Luonnonvarakeskus10.30 Keskustelua ja kysymyksiä Tilaisuuden järjestävät seuraavat hankkeet: ARVO – Monimuotoisuudesta ja ekosysteemipalveluista lisäarvoa Järvi-Suomen maa- ja puutarhatiloille, ARMAS -Huoltovarmuutta ja resilienssiä ruokajärjestelmään) ja MehiVarma -Mehiläisten tuottama pölytys osana huoltovarmuutta. Metsäpuutarhoja ja puustoista maataloutta Suomessa Webinaari 4.2.2025 Puustoinen maatalous (agrometsätalous) tarkoittaa puuvartisten kasvien ja viljelykasvien kasvattamista samalla kasvupaikalla. Puustoisella maataloudella on todettu olevan suuri potentiaali hillitä ilmastonmuutosta, edistää ilmastonmuutokseen sopeutumista, lisätä monimuotoisuutta sekä parantaa ruokaturvaa. Metsäpuutarha on yksi puustoisen maatalouden sovellus. Tervetuloa webinaariin kuulemaan ja keskustelemaan puustoisen maatalouden mahdollisuuksista! Aika: 4.2.2026 klo 9.00–10.30Paikka: teams-etäyhteydellä,linkki webinaariin Ohjelma 9.00 Tervetuloa, Riitta Savikko, Luonnonvarakeskus9.02 Järjestäjähankkeiden esittely ARVO – Monimuotoisuudesta ja ekosysteemipalveluista lisäarvoa Järvi-Suomen maa- ja puutarhatiloille, Sari Himanen, Luonnonvarakeskus Metsäpuutarhoja kaikille – alueellisen metsäpuutarhaverkoston kehittäminen, Elina Nurmi, Kurjen ekokyläyhdistys ry 9.10 Puustoinen maatalous Suomessa – johdanto aihepiiriin ja kokemuksia Kilpiän tilalta, Iiris Mattila, Kilpiän tila9.35 Pähkinöiden viljelyn mahdollisuudet, Joel Rosenberg, Pähkinämies 9.55 Elonkierron metsäpuutarha Jokioisilla, Sirpa Kurppa, Elonkierron Ystävät ry10.10 Vapaata keskustelua 10.30 Tilaisuus päättyy Lisätietoa: Elina Nurmi, projektipäällikkö, Kurjen ekokyläyhdistys ry, kurjenekokylayhdistys@gmail.com Riitta Savikko, tutkija, Luonnonvarakeskus, riitta.savikko@luke.fi Tilaisuuden järjestävät seuraavat hankkeet: ARVO – Monimuotoisuudesta ja ekosysteemipalveluista lisäarvoa Järvi-Suomen maa- ja puutarhatiloille ja Metsäpuutarhoja kaikille – alueellisen metsäpuutarhaverkoston kehittäminen. Forest gardening and agroforestry in the Nordics Webinar 11.2.2026 Agroforestry is a land use system that integrates trees and shrubs with crops. It has great potential for mitigating climate change, promoting adaptation to climate change, increasing biodiversity, and improving food security. Forest gardening is one application of agroforestry. Holma forest garden which is located in southern Sweden is one of the oldest forest gardens in the Nordic countries. The objectives in Agroforestry i Nyland -project include advancing the adoption of agroforestry amongst farmers and developing silvoarable agroforestry system (Lill-Nägels) in southern Finland. Welcome to the webinar to learn and discuss about the possibilities of agroforestry! When: 11.2.2026 klo 13.00–14.30 (Finnish time)Where: Teams, Join the webinar Program 13.00 Welcome, Elina Nurmi, Kurki Ecovillage Association13.02 Presentation of the organizing projects Added value from biodiversity and ecosystem services for agri- and horticulture in the Finnish lake district (ARVO), Riitta Savikko, Natural Resources Institute Finland Forest Gardens for All – developing a regional forest garden network, Elina Nurmi, Kurki Ecovillage Association 13.10 Holma Forest Garden – lessons learned in the past 20 years, Johanna Johansson, Holma Folkhögskola 13.40 An Adaptation of Successional Agroforestry Principles for Nordic Conditions, Joshua Finch, Novia University of Applied Sciences (Agroforestry i Nyland project) 14.10 Open discussion 14.30 Closure More information: Elina Nurmi, Project Manager, Kurki Ecovillage Association, kurjenekokylayhdistys@gmail.com Riitta Savikko, Research Scientist, Natural Resources Institute Finland, riitta.savikko@luke.fi The event is open to everyone and free of charge. The event is organized by the following projects: Added value from biodiversity and ecosystem services for agri- and horticulture in the Finnish lake district (ARVO) and Forest Gardens for All – developing a regional forest garden network. Welcome!
Blue Products 3.0 -Kalaparlamentti avasi uusia näkökulmia kalan tuotteistukseen ja teknologioihin 19.1.2026 Kalatalousverkoston ja innovaatio-ohjelmien yhteinen Blue Products 3.0 -Kalaparlamentti kokosi 14.1.2026 yhteen kala-alan toimijoita, tutkijoita ja kehittäjiä pohtimaan, miten kotimaiselle kalalle voidaan luoda lisää arvoa uusien tuotteiden, prosessien ja teknologioiden avulla. Tilaisuus järjestettiin Teamsissa osana Kalaparlamentti x innovaatio-ohjelmat -sarjaa. Tilaisuuden avaajana ja moderaattorina toimi Marina Nyqvist (Österbottens Fiskarförbund), joka johdatteli keskustelua Blue Products 3.0 -ohjelman ajankohtaisiin teemoihin. Monipuolisia puheenvuoroja tutkimuksesta käytäntöön Ohjelmassa kuultiin useita näkökulmia kalan arvon kasvattamiseen ja tuotteistukseen: Marina Nyqvist (Österbottens Fiskarförbund) – Tilaisuuden johdanto. ESITYS. Eija Kulju (Turku AMK) esitteli, miten koneoppimista ja neuroverkkoja voidaan hyödyntää kalan aistinvaraisessa arvioinnissa puheenvuorossa I [ai] Smell Fish! – Kalaverkoista neuroverkkoon. ESITYS. Vesa Joutsjoki (Luke) käsitteli PFAS-yhdisteisiin liittyviä haasteita ja teknologioita niiden poistamiseksi kala-alan näkökulmasta. ESITYS. Kaisu Honkapää (VTT) avasi uusia prosessiratkaisuja ja kehityspolkuja kalasektorille. ESITYS. Sini Laikola (Turun yliopisto) kokosi yhteen Flavonia Innovation Festival -tapahtuman keskeisiä tuloksia ja oppeja kalainnovaatioiden näkökulmasta. ESITYS. Anu Hopia, Nanna Rintala ja Julia Talvitie (Nufo / Turun yliopisto) esittelivät aistinvaraisen sanaston kehittämistä työkaluksi, jolla voidaan lisätä kalan koettua arvoa kuluttajille. ESITYS. Puheenvuorot herättivät runsaasti keskustelua ja kysymyksiä erityisesti siitä, miten tutkimustuloksia ja uusia teknologioita voidaan viedä käytäntöön yrityksissä ja tuotekehityksessä. Focusryhmät käynnistyvät keväällä 2026 Blue Products 3.0 -ohjelmassa käynnistyy keväällä 2026 focusryhmätyöskentely, jossa kehitetään kotimaisen kalan aistinvaraista sanastoa käytännön toimijoiden kanssa. Focusryhmiin haetaan mukaan: kalastajia keittiömestareita jalostajia kuluttajia Ryhmien koko on 6–8 henkilöä, ja kukin tilaisuus kestää noin 1,5–2 tuntia. Toteutus ajoittuu maaliskuun puolivälistä huhtikuun loppuun 2026, ja paikkakuntavaihtoehtoina ovat alustavasti Turku sekä Seinäjoki/Vaasa. Tilaisuudet ovat tutkijan vetämiä, ja niiden tavoitteena on kehittää elävää, helposti lähestyttävää sanastoa, jonka avulla kotimaisen kalan ominaisuuksia voidaan kuvata ymmärrettävästi ja kiinnostavasti eri kohderyhmille. 📌 Lisätiedot ja alustavat ilmoittautumiset:Nanna Rintalap. 040 507 4443nanna.rintala@utu.fi Tallenne katsottavissa jälkikäteen Tilaisuus tallennettiin ja tallenne on katsottavissa Kalatalousverkoston YouTube-kanavalla: https://www.youtube.com/watch?v=5231gj_mAGE Blue Products 3.0 -Kalaparlamentti oli osa laajempaa innovaatio-ohjelmien Kalaparlamentti-sarjaa, joka jatkuu alkuvuonna myös muiden ohjelmien teemoilla.
Eläintukien koulutusvideo on julkaistu Lounais-Suomen ja Uudenmaan kanavissa 16.1.2026 Eläintukien koulutusvideo on julkaistu Lounais-Suomen ja Uudenmaan kanavissa Lounais-Suomen ja Uudenmaan elinvoimakeskukset julkaisivat 16.1.2026 yhteisen koulutusvideon eläintuista. Koulutusvideo on toteutettu yhdessä kuntien maaseutupalveluiden ja Ruokaviraston valtioneläinlääkärin kanssa. Koulutusvideo ja esitysmateriaalit on julkaistu Maaseutu.fi-sivustolla. Videon alussa käydään läpi kaikkia kotieläintiloja koskevia aiheita, kuten rehuvalvontaa, eläintenpitäjä- ja pitopaikkarekisteriä sekä ehdollisuuden valvontaa. Lisäksi koulutuksessa käsitellään eläinlajikohtaiset tukitiedot siipikarjasta, sioista, naudoista sekä lampaista ja vuohista. Lisätiedot: Lounais-Suomi: Henna Ekman, p. 02 9502 3031 Mari Roslund, p. 02 9502 2062 Uusimaa: Henrika Taimiaho, p. 02 9502 1192 etunimi.sukunimi@elinvoimakeskus.fi Materiaalit Satakunnan aluesivuilla Materiaalit Varsinais-Suomen aluesivuilla Materiaalit Uudenmaan aluesivuilla
EMKVR:n määräaikaisten hakujen suunnitelmaa päivitetty 14.1.2026 Maa- ja metsätalousministeriö on päivittänyt Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston (EMKVR) Suomen ohjelman määräaikaisia hakumenettelyitä koskevan suunnitelman. Keväällä 2026 avattaisiin kaupallista kalastusta, vesiviljelyä ja kalan jalostusta koskevat hakumenettelyt, joissa haettaisiin yleishyödyllisiä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiohankkeita. Rahoitusta myönnettäisiin enintään 500 000 euroa kutakin toimialaa kohden. Samoin menekinedistämiseen avattaisiin yleishyödyllinen hakumenettely, jossa rahoitusta voitaisiin myöntää enintään 500 000 euroa. Lisäksi keväällä avattaisiin kalataloudellisia kunnostuksia koskeva haku (rahoitus enintään 300 000 euroa) sekä ympäristön ja kalavarojen tutkimus- ja kehittämishankkeita koskeva haku (enintään 300 000 euroa). Hyljekorvaukset tulisivat haettavaksi jälleen kesällä 2026. Suunnitelma päivitetään kolme kertaa vuodessa, seuraavan kerran toukokuussa. Suunnitelma EMKVR:n hakumenettelyistä Manner-Suomessa Lisätietoja: erityisasiantuntija Minna Uusimäki, p. 0295 162 284, etunimi.sukunimi@gov.fi
Blue Products -webinaari 14.1. klo 17-19. 14.1.2026 Kansallinen kalatalousverkosto järjestää yhteistyössä innovaatio-ohjelmien kanssa webinaarisarjan, jossa kuullaan ja keskustellaan kunkin ohjelman ajankohtaisista teemoista. Blue Products 3.0 on vuorossa 14.1. Tule mukaan kuulemaan, missä Blue Products 3.0 -ohjelmassa mennään ja vaikuttamaan sen tulevaan suuntaan. Teams-linkki ohjelman alla. Webinaari nauhoitetaan ja tallenne on myöhemmin katsottavissa Kalatalousverkoston YouTube-kanavalla. Liity webinaariin tästä:https://bit.ly/innovaatioparlamentti
Mitä jäi mieleen Maataloustieteen päivistä? 13.1.2026 Agrihubin koordinaattori Susanna Lahnamäki-Kivelä tiivistää päivien annin sanaan ”jatkuvuus”. – Kuka ruokaa tuottaa jatkossa? Miten jatkuvuus varmistetaan kaikkien myllerrysten keskellä? Kuka on ruuantuottajan tukena ja minkälaista osaamista tarvitaan entistä enemmän? Pohdittavaa riittää, mutta onneksi on tutkittua tietoa tukena. Kuva Sari Kajava Maataloustieteen päiville Helsingin yliopistolle kokoontui jopa 700 maatalouden ja ruuantuotannon asiantuntijaa, tutkijaa ja ammattilaista tuoreimman tutkimustiedon äärelle. Ja Agrihubi oli tietenkin mukana menossa. Haastattelimme muutamaa tutkijaa Instagramiin heidän tutkimusaiheistaan. Lilli Frondelius Lukesta kertoi nautojen hyvinvoinnista, mm talvilaidunnuskokeista. Tavallinen tila voi toimia tutkimuslaboratoriona Maataloustieteen päivillä Luken tutkija Riitta Kempe esitteli lypsykarjatilojen Living lab -toimintaa eli sitä, miten aivan tavallinen tila voi toimia tutkimuslaboratoriona kun sinne asennetaan tutkimusteknologia kameroineen ja mittareineen. Riitta etsiikin uutta lypsykarjatilaa mukaan tutkimushankkeeseensa, joten jos tunnet tai tiedät kiinnostuneen tilan, niin vinkit voi lähettää suoraan Riitalle (riitta.kempe@luke.fi). Videolla Riitta kertoo tarkemmin mitä tietoa Living lab tiloilta saadaan kerättyä esim. päästöistä ja rehu-hyötysuhteesta. Minkälaista johtamisosaamista tarvitaan maatilan pyörittämiseen? Monenlaista! Johtamisosaamisen kehittämistä tutkitaan Helsingin yliopiston tutkijan Leena Rantamäki-Lahtisen hankkeessa. Tähän liittyen Leena ja kumppanit ovat pian lähettämässä maatalousyrittäjille kyselyn, jossa kartoitetaan johtamisosaamisen tilannetta. Jaamme linkin kyselyyn täällä AgriHubin kanavissa kun aika on, toivottavasti moni yrittäjä ehtii käyttää hetken vastaamiseen. Mitä tarkoittaa maatalous 5.0? Luken tutkija Juho Backman esitteli tutkijoiden visiota tulevaisuuden maataloudesta Maataloustieteen päivillä.
Puutarhayritysten työnjohdossa on otettava huomioon monia asioita 13.1.2026 Puutarhayrityksessä voi olla sekä vakituisia että kausityöntekijöitä. Tämä tarkoittaa sitä, että puutarhayritysten työnjohdossa on otettava huomioon enemmän asioita kuin yrityksissä, joissa on vain vakituisia työntekijöitä, kirjoittaa blogissaan puutarhatuotannon asiantuntija Arto Vuollet. Blogissa annetaan hyviä vinkkejä, miten rekytoida ja pitää työntekijöitä puutarhatyössä. Usein on vaikeaa houkutella osaavaa työvoimaa maaseudulle ja pienempiin taajamiin. ”Työvoimaa voidaan houkutella monin tavoin, esimerkiksi muuttokorvauksilla, auttamalla uutta työntekijää löytämään sosiaalisen verkoston, auttamalla puolisoa löytämään työpaikan ja niin edelleen. Uutta työntekijää on myös jatkuvasti motivoitava pysymään työssään. Ei pidä myöskään unohtaa itsestään selviä asioita: kiittää ja kehua, juhlia onnistuneita projekteja ja olla valmis keskustelemaan.”Lue koko blogi SLF:n sivulta
EMKVR:n uusi rahoitusväline lausunnolle 12.1.2026 Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahastosta (EMKVR) voitaisiin jatkossa myöntää tukea rahoitusvälineen kautta vakuutena kalastuksen, vesiviljelyn ja kalan jalostuksen investointeihin ja käyttöpääomaan haettaviin lainoihin. Ehdotuksesta pyydetään lausuntoja 20.2.2026 mennessä. Muutoksesta säädettäisiin valtioneuvoston asetuksella. Asetuksella säädettäisiin rahoitusvälineestä vakuutena myönnettävän tuen määrästä, käyttökohteista ja käytön perusteista. Vakuuden määrä voisi olla enintään 50 prosenttia hyväksyttäviin kustannuksiin myönnetyn lainan määrästä koko laina-aikana, kuitenkin enintään 500 000 euroa. Kun tuen saaja on aloittava kalastaja, vakuuden määrä voisi olla enintään 75 prosenttia hyväksyttäviin kustannuksiin myönnetyn lainan määrästä koko laina-aikana, kuitenkin enintään 500 000 euroa. Laina-aika saisi olla enintään kymmenen vuotta. Lausuntoja pyydetään lausuntopalvelu.fi:n kautta tai sähköpostitse osoitteeseen kirjaamo.mmm@gov.fi. Lausuntopyyntö lausuntopalvelussa
MMM:n ohje uusista valvontasäännöistä 9.1.2026 MMM on antanut Lounais-Suomen elinvoimakeskukselle ja Ruokavirastolle uuden ohjeen eräiden yhteisen kalastuspolitiikan (YKP) valvontasäännösten soveltamisesta. Ohjeessa kuvataan, miten YKP:n rikkomuksista voidaan määrätä seuraamuksia myös EU:n lainsäädäntöön tulleiden muutosten jälkeen, kunnes Suomen kansallinen YKP:n valvontaa koskeva lainsäädäntö muutetaan. Ohjeessa käsitellään myös eräitä kalansaaliiden punnituksiin ja ns. sallitun poikkeaman sääntöihin liittyviä kysymyksiä. Erityisesti silakan ja kilohailin kalastuksessa saatujen sivusaaliiden osalta on tehty uusia soveltamislinjauksia. Sivusaaliiden sallittu poikkeama on pääsääntöisesti 10 %, mutta tähän on tiettyjä poikkeuksia, erityisesti pienten saalismäärien tapauksessa. Linkki soveltamisohjeeseen.
