Ammattikalastusmessujen seminaari esitteli vision ammatin muutoksesta digimaailmaan

Lahden ammattikalastusmessujen seminaarissa tarkasteltiin ammattikalastuksen tulevaisuutta käytännönläheisestä näkökulmasta. Päivän aikana käsiteltiin sekä kalastusveneen teknistä kehittämistä että uusia digitaalisia ratkaisuja, joilla voidaan helpottaa kalastajan työtä, vähentää hallinnollista työtä ja parantaa kotimaisen kalan kilpailukykyä.

Vaikka esitykset käsittelivät hyvin erilaisia aiheita, niissä toistui sama ajatus. Uuden teknologian tarkoituksena ei ole korvata kalastajaa, vaan tehdä työstä sujuvampaa, kannattavampaa ja turvallisempaa. Samalla pyritään siihen, että työssä syntyvä tieto saadaan talteen vain kerran ja sitä voidaan hyödyntää automaattisesti useisiin eri tarkoituksiin.

Videotallenne: Seminaarin I osa

Videotallenne: Seminaarin II osa

Veneestä yhä älykkäämpi työväline

Kalastusvene työkalusta avustajaksi

Seminaarin avauksessa aktivaattori Mika Halttu tarkasteli sitä, millainen voisi olla tulevaisuuden ammattikalastusvene. Esityksen lähtökohtana oli, että sähkömoottori tai automaatio eivät ole itse tarkoitus. Todellinen hyöty syntyy vasta silloin, kun vene alkaa toimia kalastajan apuna päätöksenteossa.

Esimerkkeinä esiteltiin ratkaisuja, joissa vene kerää automaattisesti tietoa pyydyksistä, saaliista, säästä, energiankulutuksesta ja liikkumisesta. Kun nämä tiedot yhdistetään, järjestelmä voisi esimerkiksi ehdottaa missä järjestyksessä pyydykset kannattaa kokea, kuinka usein niitä kannattaa tarkastaa tai mitkä pyydykset ovat olleet kaikkein tuottavimpia.

Samalla korostettiin, että nykyisin sama tieto kirjataan usein useaan eri paikkaan. Tulevaisuudessa tiedon pitäisi syntyä työn yhteydessä automaattisesti ja olla käytettävissä sekä kalastajan omassa toiminnan kehittämisessä että viranomaisraportoinnissa.

Lataa avausesitys tästä!

Sähköistyminen muuttaa koko veneen suunnittelua

Tampereen yliopiston apulaisprofessori Jussi Aaltosen esitys avasi sähköveneen suunnittelua insinöörin näkökulmasta. Aaltosen keskeinen viesti oli, ettei sähköistä kalastusvenettä kannata rakentaa vaihtamalla dieselmoottori sähkömoottoriin. Akustojen suuri massa vaikuttaa koko veneen painojakaumaan, vakavuuteen ja rakenteeseen, minkä vuoksi koko alus täytyy suunnitella uudelleen.

Erityisen kiinnostava näkökulma oli käyttöprofiilin merkitys. Kalastusvenettä ei kannata suunnitella huippunopeuden mukaan, koska valtaosa työstä tehdään hitaissa nopeuksissa pyydysten laskun, noston ja siirtymien aikana. Rungon optimointi juuri tähän käyttöön voi pienentää energiankulutusta enemmän kuin suuremman akuston asentaminen.

Esityksessä käytiin läpi myös potkurin optimointia, CFD-virtauslaskentaa (Computational Fluid Dynamics), kitkaa vähentäviä pinnoitteita sekä komposiittirakenteita. Lisäksi käsiteltiin sähköistymisen käytännön haasteita, kuten akustojen jäähdytystä, turvallisuutta sekä sitä, miksi esimerkiksi vety ei vielä nykytilanteessa ole realistinen vaihtoehto pienille kalastusaluksille.

Lataa Aaltosen esitys tästä!

Kokemuksia täysin sähköisistä työveneistä

Elvene Oy:n Emil Finne esitteli käytännön kokemuksia täysin sähköisten työveneiden kehittämisestä.

Esityksessä korostui erityisesti energiatehokkuus. Toimintasäde ei riipu pelkästään akun koosta, vaan ennen kaikkea siitä, kuinka vähän energiaa vene tarvitsee liikkumiseen. Tämän vuoksi rungon muodolla, painolla ja voimansiirron hyötysuhteella on ratkaiseva merkitys.

Kalastajan näkökulmasta sähköveneiden etuina nähtiin pienemmät käyttökustannukset, hiljaisuus, vähäisempi huollon tarve sekä mahdollisuus hyödyntää uusiutuvaa energiaa. Samalla todettiin, että sähköistyminen etenee todennäköisesti vaiheittain eikä yksi ratkaisu sovi kaikkiin käyttötarkoituksiin.

Lataa Elveneen esitys tästä!

Älykäs vene on jo tätä päivää

Electric Marinen Jani Kylmäluoman esityksessä nähtiin konkreettisia esimerkkejä siitä, miten automaatio on jo tullut työveneisiin.

Esiteltyihin ratkaisuihin kuuluivat esimerkiksi GPS-pohjainen paikallaanpito, automaattinen reittiajo, etävalvonta sekä ennakoiva huolto. Tällaiset ominaisuudet eivät korvaa kalastajaa, mutta ne voivat vähentää rutiinityötä ja vapauttaa aikaa varsinaiseen kalastukseen.

Esityksessä korostettiin myös avoimia tiedonsiirtostandardeja ja sitä, että eri valmistajien laitteiden pitäisi pystyä vaihtamaan tietoa keskenään. Tällöin veneestä muodostuu kokonaisuus, jossa navigointi, moottori, akut ja muut järjestelmät toimivat yhdessä.

Lataa Electric Marinen esitys tästä!

Digitaaliset työkalut helpottavat kalastajan arkea

Puhumalla tehtävä saalisraportointi

Robocoast EHID -hankeen Saku-Matti Syrjä esitteli käytännössä toimivan demon, jossa saaliin kirjaaminen tapahtuu puhumalla. Kalastaja ilmoittaa esimerkiksi pyydyksen numeron sekä saaliin lajit ja määrät mikrofoniin, minkä jälkeen puheentunnistus muodostaa kirjauksen automaattisesti. Samalla järjestelmä liittää mukaan sijainnin, ajan ja muut tarvittavat tiedot.

Esityksen varsinainen ajatus oli kuitenkin laajempi kuin pelkkä puheohjaus. Kun tieto syntyy vain kerran työn yhteydessä, sitä voidaan hyödyntää monessa tarkoituksessa. Pyydyskohtainen saalistieto auttaa seuraamaan pyydysten tuottavuutta, tukee oman kalastuksen kehittämistä ja muodostaa samalla pohjan automaattiselle viranomaisraportoinnille. Lisäksi sama aineisto voisi palvella tutkimusta, ostajia ja koko kalatalouden kehittämistä.

Esityksessä todettiin myös, että puheentunnistuksen kehitys on ollut viime vuosina erittäin nopeaa. Tarvittava teknologia on jo olemassa eikä edellytä suuria investointeja. Varsinainen haaste on yhteisten toimintatapojen ja sovellusten rakentaminen.

Lataa Saku-Matti Syrjän esitys tästä!

Digitaalinen kalahuutokauppa – Tieto mukaan myös kalakauppaan

International Seafood Consultin Groupin Timo Vetriö esitteli suunnitelman suomalaisesta digitaalisesta kalahuutokaupasta. Lähtökohtana on nykyistä avoimempi hinnanmuodostus, jossa ostajat kilpailevat samoista kalaeristä sähköisessä huutokaupassa.

Esityksessä käytiin läpi Ruotsin ja muun Euroopan toimivia huutokauppajärjestelmiä, joissa suurin osa kaupasta tehdään jo verkossa. Ostajat voivat seurata seuraavan päivän tarjontaa etukäteen, tehdä tarjouksia etänä ja saada samalla tarkat tiedot kalan alkuperästä, laadusta ja kalastajasta. Tällainen toimintamalli lisää markkinoiden läpinäkyvyyttä ja voi avata suomalaiselle kalalle uusia vientimarkkinoita.

Esityksessä korostettiin myös käytännön toteutusta. Huutokauppa tarvitsee toimivan logistiikan, kylmäketjun, sopivan sijainnin, sähköiset maksujärjestelmät ja luotettavan jäljitettävyyden. Pelkkä verkkopalvelu ei riitä, vaan koko toimitusketjun on toimittava saumattomasti.

Lataa ISCG:n esitys tästä!

Tuoreempi Parempi – kalan matka näkyväksi kuluttajalle asti

Päivän viimeisessä esityksessä Olli Kanerva tarkasteli koko kalan toimitusketjua kalastajalta kuluttajalle.

Ajatuksena on, että kalastaja kirjaa saaliinsa vain kerran mobiilisovellukseen. Sen jälkeen järjestelmä muodostaa QR-koodin, jonka mukana kalan tiedot kulkevat koko toimitusketjun ajan. Kaupat, ravintolat ja tukut näkevät jo etukäteen, mitä kalaa on tulossa, ja kuluttaja voi myöhemmin nähdä esimerkiksi kalan alkuperän, pyyntiajankohdan ja tuoreuden.

Esityksessä painotettiin myös markkinoinnin merkitystä. Kotimaisen luonnonkalan saatavuus vaihtelee nopeasti, mutta tieto saaliista liikkuu usein hitaammin kuin itse kala. Reaaliaikainen tieto voisi auttaa kauppoja ja ravintoloita markkinoimaan päivän saalista heti sen saavuttua ja lisätä samalla kotimaisen kalan näkyvyyttä.

Lisäksi sama tietojärjestelmä voisi vähentää hävikkiä, automatisoida osan viranomaisraportoinnista ja tarjota koko toimitusketjulle analytiikkaa esimerkiksi kysynnän vaihteluista.

Lataa Olli Kanervan esitys tästä!

Yhteenveto

Seminaarin aikana puhuttiin sähköveneistä, automaatiosta, tekoälystä, digitaalisista markkinapaikoista ja uusista tietojärjestelmistä. Yksittäisiä teknologioita tärkeämpi havainto oli kuitenkin se, että kaikki esitykset tähtäsivät samaan tavoitteeseen.

Kalastuksessa syntyy paljon arvokasta tietoa, mutta tällä hetkellä sitä kerätään hajanaisesti – tai jätetään kokonaan keräämättä – ja sama asia joudutaan usein kirjaamaan useaan kertaan. Päivän aikana esitellyissä ratkaisuissa pyrittiin siihen, että tieto syntyy työn yhteydessä vain kerran. Sen jälkeen sitä voidaan hyödyntää kalastajan oman toiminnan kehittämisessä, viranomaisraportoinnissa, kalan markkinoinnissa, tutkimuksessa ja kaupankäynnissä ilman ylimääräistä työtä.

Samalla kalastusvene muuttuu vähitellen pelkästä työvälineestä älykkääksi tuotantovälineeksi. Se voi auttaa navigoinnissa, kerätä tietoa, tukea päätöksentekoa ja välittää tietoa eteenpäin. Kalastajan ammattitaito säilyy edelleen ratkaisevassa asemassa, mutta teknologia voi vähentää rutiinityötä ja vapauttaa aikaa siihen, mikä on tärkeintä – kalastamiseen.