Eläintukikoulutuksen kysymykset ja vastaukset
Itäisen Suomen eläintukikoulutus järjestettiin 8.1.2025. Tähän uutiseen on koottu koulutuksessa esitetyt kysymykset ja vastaukset niihin.
Kysymys: Kaikkien mahdollisten C-alueen nautojen eläintukien maksimoiseksi, mikä on oikea aika tehdä kahden tilan välillä seuraava toimenpide: Viljelijä A haluaa luopua kokonaan eläintenpidosta ja on tänne asti hakenut kaikki tuet vuosittain. Viljelijä B haluaa aloittaa eläintenpidon niin, että vuokraa viljelijän A navetan ja hankkii itselleen viljelijän A eläimet.
Lisäkysymys: onko merkitystä eläinten hankintatavalla (suora ostaminen, osamaksu, joku muu tapa)?
- Vastaus: Kaikissa eläintukilajeissa on omat vaatimuksensa esim. eläinten tilalla pitoajassa tai siinä, onko eläimiä tilalla oltava koko kalenterivuoden ajan vai vain osan vuodesta. Eläintuotannosta luovuttaessa kannattaa olla yhteydessä ennalta oman kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiseen.
Eläinten hyvinvointikorvauksessa toimenpiteen eläimiä pitää olla koko kalenterivuosi, joten jos sekä luopuja (edellisenä vuonna), että jatkaja (tulevana vuonna) haluavat hakea ko. korvausta, niin vuodenvaihde (1.1) olisi tällöin oikea ajankohta kummankin osalta.
Kannattaa huomioida pohjoisen kotieläintuen osalta pellon hallinta-aika. Jos kumpikin jatkaa viljelytoimintaa tukihakuvuoden kasvukauden ajan (2.10. asti), niin siirtoajankohdalla ei ole väliä. Mutta jos viljelytoiminta ei jatku lainkaan luopujalla, niin silloin ei saa myöskään sen vuoden pohjoista kotieläintukea. Eli silloin kannattaa siirtää eläimet jo heti vuodenvaihteessa, jotta eläinpidon jatkaja saa hyödynnettyä eläinten ruokintapäivistä kertyvät eläinyksiköt kokonaisuudessaan.
EU-eläinpalkkioissa on viitepäivät, joten jos siirto tapahtuu viitepäivän jälkeen, niin kummankin osapuolen on syytä hakea palkkiota ja tietenkin varmistaa, että eläinten tiedot ovat rekisterissä viitepäivänä oikein.
Muistutamme, että eläinkaupat voi tehdä milloin tahansa, mutta tällöin tietenkään ei välttämättä saa kaikkia eläimiin liittyviä tukia täysimääräisenä. Ota tarvittaessa yhteys oman kuntasi maaseutuelinkeinoviranomaiseen.
- Lisäkysymyksen vastaus: ELY:lle tai Ruokavirastolle ei ole merkitystä valvonnan kannalta, onko eläimet maksettu tai ei (tai olleet vaikka ilmaisia), vaan se merkitsee, milloin eläimet on ilmoitettu eläinrekisterissä poistetuksi/tilalle tulleeksi ja että eläinten siirtopäivät osto/myyntikuiteissa täsmäävät rekisteri-ilmoituksen kanssa. Muistettava, että eläinkuiteissa päivämäärien lisäksi oleellista on se, että niistä löytyy myytyjen/ostettujen eläinten EU-tunnukset (voi olla esim. erillinen listaus eläimistä kuitin liitteenä).
Kysymys: Mitä käytännössä tarkoittaa / miten todennetaan ”urospuolisten nautojen olosuhteiden parantaminen -toimenpiteen” vaatimus makuualue on PEHMEÄ?
- Vastaus: Kylmäpihatoissa on eniten käytössä kunnon kuivitus, joka on jo itsessään pehmeä esim. olkipahnat tai turve (esim. Kesto/vinokuivikepohja).
Jos kyseessä on rakolattiamallinen karsina, niin paksu joustamaton parsimatto rakolattiakarsinan ritilöiden päällä ja sen päällä kuivikkeet hyväksytään pehmeäksi makuualueeksi.
Pehmeä hiekkaparsi hyväksytään myös.
Makuualueelle on myös käytössä erilaisia rakolattiapehmikkeitä, kumitettuja ritiläpalkkeja tai muita vastaavia lattiaa pehmentäviä rakenteita. Ne tulee uusia tarvittaessa. Pehmentävät rakenteet ovat ritilöiden pehmusteita, kumisia ritilämattoja palkkien päällä.
Kysymys: Onko ritiläpalkit oltava koko alueelta kumimatoilla, jos hakee urospuolisten nautojen pito-olosuhteiden parantamista? Vai riittääkö että tietty % on matotettu?
- Vastaus: Karsinassa makuualueen pinta-ala on vähintään puolet eläinkohtaisesta vähimmäispinta-alasta:
- lämminkasvattamossa vähintään 1,75 m2/eläin
- kylmäkasvattamossa vähintään 2,75 m2/eläin
Makuualue on oltava kiinteäpohjainen, hyvin kuivitettu ja pehmeä tai rakolattiakarsinoissa makuualueella on käytettävä rakolattiapehmikkeitä, kumitettuja palkkeja tai muita vastaavia lattiaa pehmentäviä rakenteita. Lisätietoa tästä: urospuolisten nautojen pito-olosuhteiden parantaminen (ruokavirasto.fi)
Kysymys: Sonneista vielä – saako tilalla teurastetusta sonnista palkkion, vai täytyykö käydä teurastamon kautta?
- Vastaus: Jos tilalla pitoaika ja muut palkkiokelpoisuusehdot täyttyvät, nautapalkkio myönnetään. Sonnia ei ole pakko toimittaa teurastamolle.
Tuenhakijan on kuitenkin noudatettava tavanomaista tuotantotapaa eli myytävä eläimiä eloon tai teuraaksi. Huomaathan, että jos kaikki eläimet teurastetaan itselle, ei tavanomainen tuotantotapa täyty.
Pohjoisen kotieläintuen ja EU:n nautapalkkion välillä on eroavaisuuksia tavanomaisen tuotantotavan täyttymisessä. Kaikki eläintukien ehdot löytyvät tästä linkistä (ruokavirasto.fi)
Kysymys: Miten, jos lypsykarjasta luovutaan, vaikka huhtikuulla, miten tuet 2025? Kysymys: Saako alkuvuoden lypsylehmistä, jos jonkun jättää..
- Vastaus: Kysymys on laaja ja vastaukseen vaikuttaa, että mistä eläintuesta on kysymys. Kaikissa eläintukilajeissa on omat vaatimuksensa esim. eläinten tilalla pitoajassa tai siinä, onko eläimiä tilalla oltava koko kalenterivuoden ajan vai vain osan vuodesta. Eläintuotannosta luovuttaessa kannattaa olla yhteydessä ennalta oman kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiseen.
Eläintukia voi hakea ja osa tuista maksetaan palkkiokelpoisista eläimistä, jos kunkin tuen vaaditut ehdot täyttyvät, vaikka eläintuotannosta luovuttaisiin kesken vuoden.
Esimerkiksi eläinten hyvinvointikorvauksessa (EHK) hakijalla on oltava hallinnassaan keskimäärin vuoden aikana vähintään 15 eläinyksikköä nautoja. Eläinmäärä voi vähentyä, kunhan sitoumukseen kuuluvaa eläinlajia on vuoden loppuun ja minimieläinmäärä täyttyy vuosikeskiarvona.
Ota huomioon, että esimerkiksi pohjoiseen kotieläintukeen (teurashiehopalkkio) liittyy myös minimi maatalousmaan hallinnan vaatimus jne.
Kaikki eläintukien ehdot löytyvät Ruokaviraston sivuilta: Eläintuet (ruokavirasto.fi)
Kysymys: NettiKatraassa kaikilla hakukelpoisilla eläimillä näkyy kaksi viimeistä poikimisaikaa. Uuhilla sekä pässeillä. Riittääkö tämä pässin jälkeläisen tuottamisen dokumentiksi?
- Vastaus: APR-listalla ei näy pässin kohdalla jälkeläisen emän rotua, tämän vuoksi pässin jälkeläisen puhdasrotuisuus joudutaan selventämään vielä esim. pässin jälkeläisen kantakirjatodistuksella.
Myös karitsalista on hyvä dokumentti todentamaan pässien tuottamat puhdasrotuiset jälkeläiset.
APR-asiat Ruokaviraston sivuilla: Alkuperäisrotueläinten kasvattamissopimus (ruokavirasto.fi)
Kysymys: Miten siitosonni, jolle on erittäin vaikea laittaa korvamerkki, niin riittääkö, jos on yksi merkki ja toinen tilalla?
- Vastaus: Yhdellä merkillä oleva nauta, oli syy mikä vaan, lasketaan mukaan 20 prosenttiin. Jos 20 % raja yhdellä korvamerkillä merkityistä naudoista ylittyy, tilalle saattaa aiheutua seuraamuksia tukiin.
Suositellaan hankkimaan esimerkiksi käsittelyhäkki tai opettamaan siitossonnikin käymään esim. lukkoaidassa, jotta eläinten turvallinen käsittely on mahdollista muutoinkin kuin korvamerkkien kiinnittämiseen, esim. mahdollisia lääkintätoimenpiteitä varten.
Kysymys: Tavanomainen tuotantotapa: Voiko emolehmillä pitää koko karjalla välivuoden poikimisesta?
- Vastaus: Emolehmille maksetaan C-alueella pohjoista kotieläintukea. Tuen saamisen ehtona on tavanomaisen tuotantotavan noudattaminen. Tavanomainen tuotantotapa tarkoittaa, että emolehmiä pidetään lihantuotantoa varten kasvatettavien vasikoiden tuottamiseen ja muita lihanautoja pidetään myytäväksi eloon tai teuraaksi. Tuotannon, kuten tilalla syntyneiden vasikoiden lukumäärä emolehmien kokonaismäärää kohti, tulee olla normaalilla tasolla suhteessa eläinmäärään. Kansallisessa tuessa MMM asetus 165/2023 määrittää tukiehdon ja sitä tarkastellaan vuositasolla.
AB-alueella maksettava emo- ja lypsylehmäpalkkion poikimisehto vaatii, että lehmä on poikinut vähintään kerran tukivuonna tai kahden sitä edeltävän vuoden aikana. Tämän lisäksi tilalla on noudatettava tavanomaista tuotantotapaa.
Kysymys: Eläinsuojelurikokset: voidaanko tukiseuraamuksia kohtuullistaa, jos eläinsuojelurike vaikuttaa käräjäoikeuden päätöksen perusteella pieneltä, esim. on annettu eläintenpitokielto + pieni sakko. Pahimmillaan voidaan joutua perimään kaikki maksetut kotieläintuet usealta vuodelta. Seuraamukset voivat olla niin suuria, että tila on pakotettu lopettamaan toimintansa.
- Vastaus: Kohtuullistamista ei tunneta, ei siis onnistu.
Kysymys: Mihin eläinten pitopaikkarekisterin maksimieläinmäärätietoa käytetään?
- Vastaus: Maksimikapasiteetilla tarkoitetaan pitopaikkaan enintään mahtuvaa kyseisen eläinlajin eläinmäärää eri lainsäädäntöjen ja tuotantotavan vaatimukset huomioiden. Eli eläinmäärä, jota pitopaikassa voidaan enimmillään pitää. Eläinmäärään lasketaan sekä täyskasvuiset eläimet että jälkeläiset. Yleisimmin eläinmäärää rajaavat eläinten hyvinvointi- ja ympäristölainsäädäntö. Voit tarvittaessa kysyä viranomaisilta (kunnaneläinlääkäri, kunnan ympäristöviranomainen, aluehallintovirasto tai ELY-keskus) neuvoja kunkin pitopaikan maksimikapasiteetin määrittämiseen.
- Lattiakanaloiden (yli 350 kanan kanalat) maksimikapasiteetti-kohdassa ilmoita Ruokaviraston tekemän viimeisimmän rekisteröintitarkastuksen perusteella annettu maksimikanamäärä.
- Mehiläisten ja kimalaisten maksimikapasiteetti-kohtaan ilmoita pitopaikan pesien lukumäärä. Pesillä tarkoitetaan ihmisen tekemiä rakennelmia, joissa mehiläiset ja kimalaiset pesivät.
- Sukusolujen ja alkioiden varastoinnissa ilmoita maksimikapasiteetti-kohtaan pitopaikassa olevien typpisäiliöiden lukumäärä, joita käytetään sukusolujen ja alkioiden varastoimiseen.
- Yksi tarkoitus on, että eläintenpitäjä tarkastelee, paljonko hänen pitopaikkaansa maksimissaan kaikki lainsäädännöt huomioiden mahtuu eläimiä.
Maksimikapasiteettia käytetään myös niillä eläinlajeilla, jotka eivät ole yksilöeläimiä, taudinhallinnan suunnittelussa ja varautumisessa, esim. turkiseläimillä tieto on hyvin oleellinen tai lintuinfluenssan levitessä tai hevostalleilla pääntaudin leviämisen ennaltaehkäisyssä.
Eläintukikoulutuksen aineistot löydät alueesi koulutusmateriaaleista:
- Koulutusmateriaaleja Etelä-Savosta (maaseutu.fi)
- Koulutusmateriaalit Pohjois-Karjalasta- Maaseutu.fi (maaseutu.fi)
- Pohjois-Savon koulutusmateriaalit – Maaseutu.fi (maaseutu.fi)
Vain kirjautuneet käyttäjät voivat kommentoida
Kirjaudu sisään Luo uusi tili