Maaloustuotteiden ja elintarvikkeiden tuotantokustannukset ovat nousseet poikkeuksellisen nopeasti. Tuottajahinnat eivät kuitenkaan ole nousseet kustannuksia vastaavasti. Tämä on aiheuttanut kannattavuusongelmia etenkin alkutuotannossa. Tilanteen on nähty uhkaavan elintarvikeketjun keskeisiä toimintaedellytyksiä. Toimiva ruokahuolto on toimivan yhteiskunnan perusedellytys. Sen turvaaminen on koko elintarvikeketjun yhteinen asia. Tämä vaatii välittömiä ja konkreettisia korjaavia toimenpiteitä kaikilta ketjun toimijoilta.
Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden tuotantokustannukset ovat nousseet poikkeuksellisen nopeasti. Tuottajahinnat eivät kuitenkaan ole nousseet kustannuksia vastaavasti. Tämä on aiheuttanut kannattavuusongelmia etenkin alkutuotannossa. Tilanteen on nähty uhkaavan elintarvikeketjun keskeisiä toimintaedellytyksiä. Toimiva ruokahuolto on toimivan yhteiskunnan perusedellytys. Sen turvaaminen on koko elintarvikeketjun yhteinen asia. Tämä vaatii välittömiä ja konkreettisia korjaavia toimenpiteitä kaikilta ketjun toimijoilta.
Tuotantopanoksista lannoitteiden hinnat ovat nousseet ennennäkemättömän jyrkästi. Hinnat nousivat viime vuonna yli kaksinkertaisiksi. Myös energian ja rehujen hinnat nousivat muutamia kymmeniä prosentteja. Muutokset ovat olleet tavanomaiseen verrattuna moninkertaisia.
Lihan tuottajahinnat kääntyivät loppuvuodesta kustannusnousun vanavedessä hienoiseen kasvuun, mutta vuositasolla nousut jäivät parhaimmillaankin vaatimattomiksi. Maidon tuottajahinta puolestaan nousi vuodessa noin viisi prosenttia. Viljojen tuottajahinnat nousivat heikon satovuoden aiheuttaman niukkuuden seurauksena reippaasti.
Hintojen nousut eivät kuitenkaan riittäneet korvaamaan erityisesti pienen viljasadon aiheuttamaa tulonmenetystä maatiloille. Kokonaisuudessaan maatalouden kannattavuus heikentyi viime vuonna merkittävästi. Arviot muutoksen suuruudesta vaihtelevat vielä merkittävästi. Maatalouden yrittäjätulon on arvioitu pienentyvän vähintään viidenneksellä ja enimmillään runsaalla kolmanneksella.
Viimeaikaisesta hintakehityksestä ei ole vielä tilastotietoa. Kehitys on kuitenkin jatkunut loppuvuoden mukaisesti. Tuottajahinnat ovat nousseet maltillisesti. Tuotantopanosten hinnat taas ovat hurjassa nousussa. Energian hintakehityksestä kertoo korutonta kieltään bensiinin tämän hetken hintataso. Typpilannoitteiden tärkeimmän raaka-aineen, eli maakaasun, hinta on ennätysmäisen korkealla. Ukrainan sodan myötä merkit viittaavat siihen, että hinta nousee edelleen.
Kustannusten raju nousu ei ole ainoastaan alkutuotannon ongelma. Myös teollisuus on kohdannut poikkeuksellisen suuria kustannusnousuja. Esimerkiksi pakkausmateriaalien hinnat ovat olleet reippaassa nousussa. Myös pakkausten saatavuuden kanssa on ilmennyt ongelmia. Lisäksi energian hinnan nousu kurittaa koko ketjua. Kulutuksen suuntautuminen yhä enemmän jalosteisiin ja valmisruokiin muuttaa teollisuuden kustannusrakennetta. Tuotantopanoksia ja työvaiheita tulee lisää. Samalla markkinoille syntyy kuitenkin lisäarvoa, jonka pitäisi tuoda ketjuun lisää rahaa.
Tilanne on poikkeuksellinen. Se oli sitä jo ennen Ukrainan sotaa. Sota kuitenkin on muuttanut tilanteen entistä vaikeammaksi. Käynnissä oleva sota lisää ruokaketjun paineita entisestään. Sota aiheuttaa huomattavaa epävarmuutta elintarvikemarkkinoille ja nostaa ruuan hintaa. Länsimaissa suurimmat riskit liittyvät energian, ja sitä kautta lannoitteiden, hintoihin. Kehitysmaissa taas ruuan hinnan nousu on todellinen ongelma.
Kustannuskriisin ratkaisu on markkinoiden käsissä. Kyse on kuitenkin koko elintarvikeketjun yhteisestä asiasta, jonka ratkaisemiseen tarvitaan kaikkien toimijoiden panosta. Myös julkisen sektorin on omalta osaltaan oltava mukana, ja tarkasteltava omia käytäntöjään. Lisäksi Ukrainan sodan elintarvikeketjulle aiheuttamien vaikutusten korvaamisessa voidaan tarvita hallinnon interventiota.
Markkinoilta on tärkeä tunnistaa tuoteryhmät, joiden osalta tilanne on erityisen huono. Akuutteja toimenpiteitä on kohdistettava etenkin niihin. Pidemmällä aikavälillä on etsittävä keinoja, joiden avulla elintarvikemarkkinat saadaan toimimaan paremmin. Näin voidaan pystyä ehkäisemään vastaavien ongelmien syntymistä tulevaisuudessa.
Markkinatoimijoiden on nyt tarkasteltava omia toimintatapojaan. Vallitsevan tilanteen vakavuudesta johtuen neuvotteluihin on syytä hakea erilaista lähestymistapaa ja neuvotella aiemmin totutusta poiketen. Toimijoiden on käytävä avointa keskustelua. Hintaneuvottelujen on oltava aitoja riippumatta esimerkiksi siitä, miten ne ajoittuvat suhteessa mahdollisiin hinta- tai valikoimajaksoihin. Hintaneuvottelujen läpinäkyvyyttä lisäämällä voidaan vahvistaa neuvottelujen yleistä hyväksyttävyyttä. Elintarvikemarkkinoiden sopimuskulttuuri kaipaa yleisemminkin merkittävää uudistamista.
Neuvotteluissa on tärkeä ymmärtää, että kuluttajahintoja ei voi korottaa rajattomasti. Kuluttajien ei voida olettaa olevan valmiita maksamaan kotimaisesta ruuasta mitä tahansa. On myös tärkeä pitää mielessä esimerkiksi kilpailulainsäädännöstä mahdollisesti tulevat rajoitukset.
Elintarvikemarkkinavaltuutettu seuraa aktiivisesti neuvottelujen etenemistä ja tilanteen kehittymistä. Valtuutettu selvittää myöhemmin, mihin neuvottelut ovat johtaneet. Tarvittaessa valtuutettu voi myös avustaa osapuolia resurssiensa ja toimivaltuuksiensa puitteissa.
Elintarvikemarkkinavaltuutettu valmistautuu parhaillaan antamaan suosituksia, joilla pyritään parantamaan elintarvikemarkkinoiden toimivuutta. Niiden avulla voidaan myös turvata sopimussuhteen heikommassa asemassa olevien tavarantoimittajien asemaa vahvemmilta ostajilta.
Ensi vaiheessa valtuutettu odottaa, että kaikki ruokaketjussa toimivat yhteisen asian hyväksi. Toiminta ei saa jäädä pelkkien puheiden tasolle. Nyt on nähtävä ripeitä toimenpiteitä, joilla on todellisia ja merkittäviä vaikutuksia.
Lisätietoja
Olli Wikberg
elintarvikemarkkinavaltuutettu
olli.wikberg@etmv.fi
+358 29 520 4043
Elintarvikemarkkinavaltuutetun tiedote.
Vain kirjautuneet käyttäjät voivat kommentoida
Kirjaudu sisään Luo uusi tili