Uutinen
29.01.2024

Ellun kanat ja munat sai Maistuva maaseutuyritys -palkinnon

Ellun kanat ja munat sai Maistuva maaseutuyritys -palkinnon

Elina Lindström innostui Piikkiön kannasta, kun hän etsi kestävää maatiaiskanarotua. Maistuva maaseutuyritys -palkinnon saanut yritys on mukana alkuperäisrodun säilytysohjelmassa, jonka avulla turvataan kotieläinlajien perinnöllistä monimuotoisuutta. Suomalaisia alkuperäisrotuja arvostetaan ympäri maailman ja lisäksi ne ovat tärkeä osa meidän omaa kulttuuriperintöämme.

Länsi-Suomen maa ja kotitalousnaiset jakoi joulun alla Varsinais-Suomen vuoden 2023 Maistuva maaseutuyritys -palkinnon. Palkinnon sai Ellun kanat ja munat, joka toimii Kallion sukutilalla Salossa.

Kyseessä on suljetun kierron kanala, jossa tuotetaan myyntiin Piikkiön kannan lemmikkikanoja sekä niiden lihaa ja munia. Lisäksi yritys järjestää kanojen hoidosta kursseja uusille kanankasvattajille.

– Tällä hetkellä meillä on munivia kanoja 650 ja niiden kanssa elää 70 kukkoa. Loput kukot kasvatetaan ulkotarhassa laidunkukkoina. Ne tulevat keskenään hyvin toimeen, kun ne ovat olleet kuoriutumisesta asti yhdessä, eikä joukossa ole kanoja, joista voisi tapella, kertoo Ellu, eli Elina Lindström.

Syksyllä kukot teurastetaan ja liha myydään paisteina.

– Kysyntä on niin suurta, että loppuvuodesta jo joudumme myymään ei oota. Jopa sisäelimet, sulat ja kiveksetkin myydään. Kukkoja syötetään kevyesti, jotta sisäelimet eivät rasvoitu ja liha pysyy laadukkaana.

Uusia tipuja tulee pari kertaa vuodessa.

– Tiput totutetaan ihmisiin heti hautomakoneesta asti. Kun ne tottuvat ihmisten ääniin ja hoitotoimiin, ne eivät säikähdä ja sopeutuvat hyvin lemmikeiksi. Harrastekanat myydään reilun vuoden ikäisinä, Lindström sanoo.

Piikkiön kannasta löytyy monen värisiä ja kokoisia kanoja. Kuva: Titta Turunen.

Varsinais-Suomessa viitisenkymmentä tilaa kasvattaa alkuperäisrotuja

Kallion tila on mukana suomalaisen alkuperäisrodun säilytysohjelmassa. Suomalainen maatiaiskana on yksi alkuperäisrotu, jossa on kymmenisen säilytettävää kantaa. Piikkiön kanta on niistä yksi. Sitä on Suomessa noin 3 500 yksilöä, joista melkein kolmannes kasvaa Lindströmin huomassa.

Alkuperäisrotujen säilymistä ja geneettistä monimuotoisuutta tuetaan Suomessa yksivuotisilla ympäristösopimuksilla. Suomen alkuperäisrotuisia eläimiä ovat itä-, länsi- ja pohjoissuomenkarja, suomenvuohi, suomenlammas, ahvenanmaanlammas ja kainuunharmaslammas, suomenhevonen sekä maatiaiskanat ja -kukot.

Tukea alkuperäisrotujen kasvattamiseen voivat saada viljelijät, joilla on sopimuksen tekemiseen vaadittava minimimäärä alkuperäisrotuisia eläimiä, esimerkiksi maatiaiskanoja pitää olla vähintään 20, joista vähintään yksi on kukko. Sopimusten valvonnasta vastaa ELY-keskus. Vuonna 2023 Varsinais-Suomen ELY-keskus sai sopimushakemuksia yhteensä 53 tilalta.

– Eniten hakemuksia saadaan yleensä suomenlampaista. Vuohista ja maatiaiskanoista hakemuksia taas tulee vähiten. Nautaroduista Varsinais-Suomessa hakemuksia on ollut eniten itäsuomenkarjasta, kertoo Varsinais-Suomen ELY-keskuksen tarkastaja Hanna-Leena Järvinen.

Tärkeä toimija paikallisesti ja valtakunnallisesti

Maistuva maaseutuyritys -palkinnon jakanut Länsi-Suomen maa- ja kotitalousnaisten toiminnanjohtaja Sanna Pitkänen kehuu yritystä myös siitä, miten hyvin se on selvinnyt koronavuosista ja viime kesänä lintuinfluenssan vuoksi määrätystä ulkonapitokiellosta uudistumalla kekseliäästi ja monipuolisesti.

– Ellun kanat ja munat on tärkeä toimija omalla kylällään, mutta myös valtakunnallisesti, muistuttaa Pitkänen.

Paikalliset ihmiset pääsevät hakemaan kananmunia suoraan tilalta ja näkemään samalla kanoja ja pikkutipuja. Valtakunnallista huomiota yritys on saanut sosiaalisessa mediassa, missä se jakaa paljon hellyyttäviä tipuvideoita, mutta kertoo avoimesti myös esimerkiksi teurastuksista. Lisäksi yritys jakaa tietoa alkuperäisrodun säilyttämiseen liittyvistä yksityiskohdista, minkä vuoksi tilalta haetaan lemmikkikanoja joka puolelle Suomea.

Kananmunien väri vaihtelee kanojen genetiikan mukaan. Väriin vaikuttaa esimerkiksi kanan höyhenpeitteen, ihon ja korvalehden väri. Kuva: Titta Turunen.
Elina Lindström törmäsi Piikkiön kantaan, kun hän etsi kestävää kanarotua. Piikkiöläiset ovat pitkäikäisiä, elinvoimaisia ja kestävät hyvin kylmääkin. Kuva: Titta Turunen.