Uutinen
21.09.2023

Eroon tuholaisista ja kasvitaudeista kestävillä ratkaisuilla! 

Eroon tuholaisista ja kasvitaudeista kestävillä ratkaisuilla!

Luonnonvarakeskuksen toteuttamassa KASVIS-hankkeessa tehdyt kokeilut ja niiden tulokset on nyt koottu yksiin kansiin. Uusi julkaisu esittelee kattavasti kestävää kasvinsuojelua ja monimuotoisuuden edistämistä kasvistuotannossa 

Kaarinan Piikkiössä toimiva Luonnonvarakeskus on julkaissut kesällä 2023 Kestävän kasvinsuojelun ja monimuotoisuuden edistäminen kasvistuotannossa -raportin, jossa esitellään muun muassa vihannesviljelyä uhkaavia mahdollisesti runsastuvia tuholaisia sekä kokemuksia uusista tuholaisten tarkkailu- ja ennustemenetelmistä. Raportissa perehdytään myös uusiin vaihtoehtoihin kasvitautien hallinnassa sekä kukkiviin kaistoihin ja kerääjäkasveihin viljely-ympäristön monimuotoisuuden lisäämisessä. 

Raportti tehtiin osana Kestävät kasvinsuojeluratkaisut ja monimuotoisuuden edistäminen kasvistuotannossa (KASVIS) -hanketta, jonka tavoitteena oli tuoda käytäntöön uusia ratkaisuja ekologiseen kasvinsuojeluun ja viljely-ympäristön monimuotoisuuden lisäämiseen. Hankkeen toteuttivat yhteistyössä Luonnonvarakeskus, ProAgria Länsi-Suomi ja ProAgria Etelä-Suomi. Hankkeen julkaiseman raportin kirjoitustyöstä vastasivat Terhi Suojala-Ahlfors, Sari Himanen, Marja Kallela, Pirjo Kivijärvi, Michaela Kontu, Satu Latvala, Anne Nissinen, Marika Rastas ja Marja Tuononen. 

Alueiden välinen kehittämishanke sai EU:n maaseuturahoitusta ELY-keskuksesta. Hankkeen kokonaisbudjetti oli 365 000 euroa, josta tuen osuus oli 80 %. Hanke toteutettiin vuosina 2020–2023 Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Etelä-Savon alueilla, joissa tuotetaan merkittävä osa Suomen avomaanvihanneksista. 

Lisää kasviksia ruokapöytään 

KASVIS-hankkeessa työskennellyt ja raportin toimittanut Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Terhi Suojala-Ahlfors kertoo, että kasvikset ovat tulevaisuudessa entistä vankemmin ruokavaliomme perusta.  

– Kasvisten ja vihannesten kulutusnäkymät ovat tällä hetkellä suotuisat, sillä uusien pohjoismaisten ravitsemussuositusten mukaan kasvisten syömistä pitäisi lisätä. Me tietysti toivomme, että kasvava kulutus kohdentuisi juuri kotimaisiin vihanneksiin.  

Kysynnän kasvaessa ja ilmaston muuttuessa myös tuotantomenetelmiin kohdistuu entistä enemmän muutospaineita. Esimerkiksi kasvintuhoojien aiheuttamat haasteet ovat lisääntyneet ja uusia kasvintuhoojien hallintakeinoja tarvitaan. Myös viljely-ympäristön monimuotoisuutta on tarpeen edistää kasvintuhoojien hallitsemiseksi, viljelyvarmuuden lisäämiseksi ja luontokadon torjumiseksi. 

Luken uusi hankeidea pääsi jatkoon valtakunnallisessa ideahaussa 

EU:n maaseuturahoituksella toteutetaan paikallisten ja alueellisten hankkeiden lisäksi valtakunnallisia hankkeita, joiden ideahaku päättyi 21.6.2023. Hankeideoita lähetettiin yhteensä 43 ja niistä jatkoon valittiin 12. Yksi jatkoon päässeistä hankeideoista on Luonnonvarakeskuksen HYÖTY-hanke, jota on suunniteltu jatkamaan KASVIS-hankkeen jalanjäljissä. 

– Tavoitteena olisi uudistaa vihannesten tuotantojärjestelmiä valtakunnallisesti edistämällä niiden ilmastoviisautta, resilienssiä ja monimuotoisuutta. Esimerkiksi puutarhatuotanto on intensiivistä viljelyä, jossa on pyritty saamaan tehokkaasti satoa siltä alalta, mitä viljellään.  Tuotantotapa on johtanut maan kasvukuntoon ja ravinnetalouteen liittyviin ongelmiin. Uudessa hankkeessa olisi tavoitteena katsoa positiivisen kautta yhdessä viljelijöiden, tutkijoiden ja alan oppilaitosten kanssa, millaisia tulevaisuuden viljely- ja tuotantomenetelmät voisivat olla, Suojala-Alfors avaa hankeideaa. 

Jatkoon päässeiden ideoiden joukosta valitaan rahoitettavat hankkeet vielä tämän syksyn aikana. Valtakunnallisten hankkeiden rahoittamiseen arvioidaan käytettävän vuoden 2023 rahoituskehyksestä yhteensä noin kaksi miljoonaa euroa. 

Valtakunnallisessa ideahakukilpailussa pääsi jatkoon 12 hankeideaa:

Tässä projektissa on kolme tavoitetta: 

(1) Selvitetään mitkä ovat luomutuotannon 25 % pinta-alatavoitteen saavuttamisen vaikutukset alueellisesti ja tuotantosuunnittain tarkasteltuna keskeisimpiin maatalouden kestävyyshaasteisiin. 

(2) Selvitetään miten ja missä luomuviljelyä tulisi lisätä, jotta pinta-alatavoitteen saavuttaminen tukisi parhaiten edellä mainittuja kestävyystavoitteita CAP-suunnitelma huomioiden. 

(3) Laaditaan alueellisia toimenpidesuosituksia tulosten perusteella. 

Yhteyshenkilö: Johan Ekroos 

HYÖTY-hankkeen tavoitteena on uudistaa vihannesten tuotantojärjestelmiä edistämällä niiden ilmastoviisautta, resilienssiä ja monimuotoisuutta. 

Hankkeessa tuotetaan visiot suomalaisen vihannestuotannon toivotusta tulevaisuudesta eri puolilla Suomea ja rakennetaan polkuja haluttuun tulevaisuuteen pääsemiseksi yhdessä viljelijöiden kanssa. Lisäksi tuotetaan uutta tietoa viljelijöitä eniten kiinnostavien menetelmien hyödyistä ja riskeistä kenttä- ja tilakokeiden avulla, arvioidaan kehitettävien viljelymenetelmien monihyötyisyyttä ja soveltuvuutta eri alueille ja eri kasvien tuotantoon sekä viestitään hankkeen tuloksista ja viljelijöiden kokeiluista ja hyvistä käytännöistä. 

Yhteyshenkilö: Terhi Suojala-Ahlfors 

Tavoitteena on Suomen metsäkeskuksen hallinnoimana toteuttaa puutuotealan yritysten ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja sopeutumista edistävä hanke. Tarkoituksena on yritysten tuottavuuden parantaminen ja vihreän siirtymän vahvistaminen lisäämällä tuotteen elinkaaren ohjausvaikutusta liiketoiminnan prosesseihin. Hanke auttaa pieniä puualan yrityksiä löytämään ja ottamaan käyttöön sellaisia kustannustehokkaita ja yrityksen toimintaa palvelevia ratkaisuja, joilla yritykset pystyvät sopeutumaan uuteen toimintaympäristöön. 

Yhteyshenkilö: Jouni Silvast 

Hankkeen tavoitteena on maatalousyrittäjän investointeihin liittyvän ekologisesti kestävän toiminnan tunnistaminen. Ekologisesti kestävän toiminnan tunnistamisessa ESG –toimintaperiaatteita mallinnetaan ulkopuolisen rahoituksen saamiseksi maatilalle. 

Yhteyshenkilö: Anna Turunen 

Hankkeen tehtävänä on luoda TKI-toimijoiden yhteistyöllä maataloussektorin datataloutta edistävä kansallinen Datatalouskasvattamo-osaamiskeskittymä, joka uudistaa maaseudun taloutta ja nopeuttaa siinä tarvittavien digitaalisten ja innovatiivisten ratkaisujen käyttöön ottamista. 

Datatalouskasvattamo verkostoineen synnyttää uutta liiketoimintaa erityisesti alan pk-sektorin yrityksiin (ml. maatilat ja mikroyritykset). Tähän päästään reiluun datatalouteen perustuvien aloitteiden ja kokeilujen kautta. 

Yhteyshenkilö: Janne Känsäkoski 

Hankkeen päätavoitteena on tuoda esille käytännönläheisiä ratkaisuja uuden teknologian sujuvaan käyttöönottoon ja käyttöön maatiloilla. Hankkeessa kerätään, tuotetaan ja levitetään ajantasaista tietoa uuden teknologian käyttöönottoon ja käyttöön liittyvistä tilatason kokemuksista, hyvistä käytännöistä, haasteista ja ennen kaikkea niiden ratkaisuista. 

Yhteyshenkilö: Janne Karttunen 

Tavoitteena on hyödyntää sukupolven- ja omistajavaihdoksia maatilayritysten kehittämisessä. Hankkeessa luodaan valtakunnallinen moniammattilainen toteutustiimi useiden eri alojen organisaatioiden edustajista. Lisäksi edistetään alueellisten asiantuntijatiimien toimintaa tavoitteena sekä luopujien että jatkajien asemaa omistajanvaihdostilanteissa. 

Yhteyshenkilö: Pekka Häkkinen 

HHHankkeen tavoitteena on tuoda nykyiset kaupalliset robotit suomalaisille maatiloille ja lisätä maatilojen tehokkuutta kehittämällä uusia viljelymenetelmiä sekä työkaluja robottien suorittamia lisätehtäviä varten. 

Hankkeessa testataan peltorobottien käyttöä.  Kerättyä tietoa ja johtopäätöksiä robotin hankinnasta, käytöstä, ylläpidosta, tarvittavasta infrastruktuurista ja osaamisesta levitetään laajasti viljelijöiden, elintarvikealan yritysten ja organisaatioiden keskuudessa. 

Yhteyshenkilö: Victor Bloch 

Hankkeen päätavoite on turvata suomalaisen sikatalouden toiminnalliset ja taloudelliset edellytykset tulevaisuudessa. Hankkeessa lisätään sikatuottajien osaamista ja edistetään alan kehittämistä huomioiden uusi lainsäädäntö sekä toimintaympäristön muutokset. 

Yhteyshenkilö: Ari Berg 

Hankkeen tarkoituksena on tutustuttaa viljelijät, tutkijat, maatalousneuvojat, opiskelijat sekä opetushenkilöstö uusin teknologioihin alueellisissa ryhmissä käytännön kokemusten kautta. 

Ammattikorkeakoulut kokoavat alueellisista toimijoista ryhmät, tutustuvat jo käytössä oleviin teknologioihin sekä uutuusteknologioihin myös kansainvälisiltä markkinoilta. 

Yhteyshenkilö: Timo Teinilä 

Maaseudun Matkailutiimit -kehittämishankkeessa edistetään maaseudun matkailun kehittämistyön yhteistyötä, tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta. Hankkeen aluetiimeissä kootaan yhteen (Visit Finlandin tarkennetun matkailun suuraluejaon mukaisesti) alueellista maaseudun matkailun kehittämistyötä, hyviä käytänteitä, yhteisiä kehittämisteemoja sekä mahdollisia laajemman alueellisen ja valtakunnallisen yhteistyön ja hankkeistamisen tarpeita ja koordinointia. 

Yhteyshenkilö: Kimmo Aalto 

Hankkeen päätavoite on lisätä ja vakiinnuttaa matkailun toimijoiden välistä verkostoitumista, tuottaa ja jakaa älykkäästi yhteiskehittämällä tietoa laajasti sekä edistää uusien matkailun kehittämistoimenpiteiden ja -kokonaisuuksien aikaansaamista yhteistyöllä. 

Hankkeessa kootaan maaseudun matkailun kehittäjätoimijoista valtakunnallinen verkosto, jossa tuotetaan käyttäjälähtöisesti uutta tietoa, jaetaan parhaita käytänteitä ja osaamista älykkäällä tavalla. 

Yhteyshenkilö: Saila Valkeaniemi