Etsä pese sitä koskaan?

Kohta vietetään Pyykkipäivää, eli puhutaan vähän pyydysten, erityisesti rysien pesusta.

Otetaan mukaan kaikenlaiset rysät, eli hurjasti yleistyneet pohjarysät, isot silakka- ja norssipaunetit ja myös push-upit. Käsitellään samalla myös verkkojen likaantumisongelmat ja sopiipa katiskoistakin jutella, jos aihetta on.

Puhutaan pesutarpeista ja likaantumisesta Kalatalousverkoston pyykkäysillassa eli Kalaparlamentissa joulukuun 10. päivä klo 17-19. Jotta puhutaan oikeasta asiasta, eikä lillukanvarsista, keräämme lisätietoa pesutarpeista, likaantumisesta, vaikutuksesta saaliiseen, sekä tietenkin erilaisista puhdistusratkaisuista.

Osallistu linkin takana olevaan kyselyyn, tai pistä viestiä tai soita pesuiltamia valmistelevalle aktivaattori Mika Haltulle, puh 044-7929002. Myös kuvat ja videot sekä ongelmista että ratkaisuista olisivat kovin tervetulleita!

Pyykki-illassa on tarkoitus käsitellä likaantumisen ongelmia ja ratkaisuja sekä sisävesillä että merialueella.

Mikä likaantumisessa kiinnostaa?

Pienellä puhelinkierroksella selvisi jo pelkästään pienellä Selkämeren rannikkopätkällä, että likaantuminen ja sen vaikutukset ovat hyvin erilaisia eri alueilla. Osa liasta on virtausten tuomaa ja sinänsä helposti irtoavaa, osa levästä kasvaa kiinni pyydykseen eikä irtoa millään. Alueen ravinteikkuuden ja myös virtausten mukaan ongelma on hyvin erilain näkyvää. Lisäksi sameimmilla vesialueilla ainakin osa kalastajista on sitä mieltä, että likaantumisella ei ole merkitystä, koska kala ei muutenkaan näe mitään. Nämä siis rysäkalastajien erilaisia kokemuksia.

Ongelmaa siis on, muttei ehkä kaikilla. Tai ei ainakaan samanlaisia.

Millaisia ratkaisuja haetaan?

Pikaisessa soittokierroksessa selvisi erilaisia pesulauttoja, pesualustoja painepesureille tai paloletkuille ja pisimmälle kehitettynä ehkäpä Taivassalon Tuomaraisten pesukuljetin. Useimmiten tällaisten pesujen ydinkohta on pyydyksen fermentointi, eli suomeksi mädättäminen joskus hyvinkin pitkiä aikoja.

Verkkopyydysten osalta tunnetaan erilaisia ”pesuputkia”, jotka käytännössä huuhtelevat pyydystä irtonaisesta levästä ja roskasta.

Haastetta asettaa joskus hyvinkin hankala toimintaympäristö. Osa pyydyksistä olisi järkevää pestä vesillä, erityisesti pienten rysien osalta innokkaimmilla kalastajilla on yli 20 pyydystä pyynnissä. Sesonkiaikaan pyydyksen puhtaus vaikuttaa saaliiseen, mutta pyydyksen nosto pestäväksi vie paljon aikaa pyytäjältä ja poistaa pyydyksen vesistä. Kalastajan olisi käytettävät aikansa kalastamiseen eikä pyykkäämiseen, eikä se pyydyskään maissa pyydä. Onko kehitettävissä pesujärjestelmä, joka palauttaa pyydyksen pyytävyyden nopeasti, ehkä lähes kokemisen lomassa?

Kalankasvatusalalla likaantumisongelma on hyvin vastaava, mutta välineet suuremmat. Kesän paikallaan olevat kalakassit ovat usean tonnin painoisia. Ennen näitä kuivattiin ja harjattiin, mutta koon kasvaessa siellä on etsitty ja löydetty isompia ja järeämpia ratkaisuja. Olisiko näistä ratkaisusta apua isojen silakka-, norssi- tai lahnarysien pesussa, erityisesti siellä missä ei ole tilaa tai aikaa mädättämiselle? Tai tilanteissa, jossa pesuvettä täytyy säännöstellä? Kestävätkö pyydykset kassipesureiden käsittelyä, ja kuinka sekaisin ne menevät? Joudummekö käyttämään rysillekin ”pesupussia”?

Entä kipeimmät kohdat?

Isot muutokset ovat aina hankalia. Olisi mieluista, jos löytyisi yksi tai useampi tekninen ratkaisu, joka poistaisi ongelman. Hankala kohta ei aina ole se investointi, vaan se, että työrytmiä ja rutiineja täytyy muuttaa. Kuinka suureen muutokseen olemme valmiita. Entä täytyykö jopa pyydyksiä muuttaa, jotta ne olisivat helpommin pestävissä tai kestäisivät pesua ja siksi pyytäsivät paremmin elinkaarensa aikana. Ovatko pyydysten valmistajat valmiita tähän? Lisää työtä voi tulla irrotettavista vanteista, vai luovutaanko vanteista kokonaan. Tai miten mahdollistetaan ison silakkarysän viritysnarujen nopea irrotus ja kiinnitys, jotta helpotettaisiin pyydyksen oikomista pesun jälkeen?