Hankkeiden vaikuttavuus Kalaparlamentin teemana – työkaluja, näkökulmia ja keskustelua

Miten vaikuttavuus näkyy hankkeissa – ja miten sitä voidaan vahvistaa?

Lokakuun Kalaparlamentti järjestettiin tiistaina 7.10.2025 Teamsin välityksellä, ja tilaisuus keräsi linjoille jälleen runsaasti aiheesta kiinnostuneita. Tällä kertaa pureuduttiin siihen, mitä vaikuttavuus hanketoiminnassa oikeastaan tarkoittaa, miten sitä voi mitata – ja miksi sillä on yhä suurempi merkitys erityisesti EMKVR-rahoitteisissa hankkeissa.

Mistä vaikuttavuus rakentuu?
Ensimmäisenä hankkeiden vaikuttavuudesta kertoi Nina Saarnio (Varsinais-Suomen ELY-keskus), joka esitteli vaikuttavuuden käsitettä ja sen mittaamista rahoittajan näkökulmasta. Puheenvuorossa korostettiin, että vaikuttavuus ei ole pelkkä mittari tuloksista, vaan dynaaminen suhde toiminnan, tavoitteiden ja todellisten muutosten välillä. Tulevilla ohjelmakausilla vaikuttavuuden arvioinnin rooli tulee entisestään korostumaan.

Viestintä vaikuttavuutta tukemassa
Saana Tarhanen (MMM) painotti viestinnän merkitystä osana vaikuttavaa hanketoimintaa. Hyvin suunniteltu ja toteutettu viestintä ei ole vain tiedottamista, vaan vuorovaikutusta kohderyhmien kanssa – ja keino saada hankkeen tulokset käyttöön, näkyväksi ja osaksi laajempaa muutosta. Tarhanen esitteli konkreettisia vinkkejä vaikuttavan viestinnän suunnitteluun ja toteutukseen.

Vaikuttavuus ei pääty hankkeen loppuun
Taru Mäki (SeAMK) toi korkeakoulukentän näkökulmaa hankkeiden vaikuttavuuden arviointiin ja pitkäaikaiseen vaikuttavuuteen. Hän esitteli mm. SEAMKin kehittämän ”jälkihoitomallin”, jolla hanketoimijat voivat jatkaa yhteydenpitoa kohderyhmiin hankkeen päättymisen jälkeen. Tämä tukee tulosten käytäntöön viemistä ja lisää pitkäjänteisyyttä hankkeiden vaikutuksiin.

Kalastajan polku – vaikuttavaa uudistumista Lokassa
Marjaana Aarnio kertoi Risto Pyhäjärven (Lokan Luonnonvara Osuuskunta) esityksen pohjalta Kalastajan polku -hankekokonaisuutta, joka käänsi elinkeinokalastuksen alamäen uudeksi kasvuksi Lokan seudulla. Vuonna 2016 alueella oli vain 11 kalastajaa ja kalastajien keski-ikä oli 60 vuotta. Uusia kalastajia ei tullut ja toiminta oli vaarassa hiipua. Kalastajanpolku-hankkeiden avulla kehitettiin kokonaan uusi toimintamalli, jonka keskiössä oli harjoittelijoiden rekrytointi, viestintäkampanjat ja yhteisöllinen tuki. Lopputuloksena Lokassa on nyt 24 kalantoimittajaa, joista lähes puolet on alle 40-vuotiaita. Hankkeella on ollut selvästi pitkäaikaisia vaikutuksia.

Tilaisuuden loppupuolella käytiin keskustelua aiheesta.

🎥 Tilaisuuden tallenne on katsottavissa Kalatalousverkoston YouTube-kanavalla:
👉 https://www.youtube.com/watch?v=1qKnXsijZis

📎 Tilaisuuden esitykset liitteenä:
– EMKVR, hankkeiden vaikuttavuus ja sen mittaaminen – Nina Saarnio (ELY)
– Viestintä vaikuttavuuden tukena – Saana Tarhanen (MMM)
– Uutta vaikuttavuutta hankkeista – Taru Mäki (SeAMK)
– Kalastajan polku – Marjaana Aarnio & Risto Pyhäjärvi

📅 Seuraava Kalaparlamentti järjestetään 13.11.2025 klo 17 Teamsissa, aiheena tällä kertaa elintarviketilat kalataloudessa – keskustelussa mm. tilojen vaatimukset, lupakäytännöt ja käytännön toteutukset. Tarkempi ohjelma myöhemmin – pysy kuulolla!