Uutinen
07.07.2023

Investointi-into ilahduttaa – tukivarojen riittävyys huolettaa!

Investointi-into ilahduttaa – tukivarojen riittävyys huolettaa!

OKRA Maatalousnäyttelyssä keskusteltiin Suomen CAP-suunnitelmasta

Mikä Suomen CAP-suunnitelmassa ilahduttaa asiantuntijoita – mikä taas huolettaa? Miten nuoret saadaan innostumaan maataloudesta ja mitä tehdään, jos tukivaroja leikataan? Näistä asioista keskusteltiin OKRA Maatalousnäyttelyssä.

OKRA Maatalousnäyttelyssä keskusteltiin joka päivä EU:n yhteisestä maatalouspolitiikasta ja Suomen yhteisestä maatalouspolitiikan strategiasuunnitelmasta (CAP-suunnitelma) maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan yhteisosastolla olevalla Luonnonvarat-lavalla.

Näyttelyn avauspäivänä, keskiviikkona 5. heinäkuuta, aiheesta olivat keskustelemassa Ruokaviraston maaseutulinjan ylijohtaja Matti Puolimatka, MTK Varsinais-Suomen toiminnanjohtaja Paavo Myllymäki, Loimaan johtava maaseutuasiamies Markku Paija, maa- ja metsätalousministeriön maatalouden kehittämisen tiimivastaava Sanna Koivumäki ja Varsinais-Suomen ELY-keskuksen maaseutupalvelut -yksikön päällikkö Antti Jaatinen. Keskustelua johti ministeriön viestintäasiantuntija Hannakaisa Markkanen.

Paneelikeskustelun aluksi osallistujat pääsivät kertomaan, mihin ovat erityisen tyytyväisiä Suomen CAP-suunnitelmassa rahoituskaudelle 2023–2027. Esiin nousi se, miten kokonaisvaltaisesti maatalouden ja maaseudun kehittämistä on suunnitelmassa ajateltu sekä johdonmukaisuus ja muutosten teon mahdollisuus läpi kasvukauden. Suunnitelma on myös hyvin kiinni ajassa – esimerkiksi huoltovarmuus on suunnitelmassa hyvin esillä.

Parannettavaakin kuitenkin löytyy. Paavo Myllymäki pitää esimerkiksi luonnon mukaisen tuotannon nostamista 20 prosenttiin peltoalasta epärealistisena tavoitteena. Lisäksi hän toivoo, että kaura voisi olla mukana keräilykasvien joukossa. Markku Paija taas toivoisi lisää vaihtoehtoja tilakohtaisiin ympäristötoimenpiteisiin.

Viisi ihmistä rivissä messulavalla.
Paneelikeskusteluun osallistuivat Matti Puolimatka (vas.), Paavo Myllymäki, Markku Paija, Sanna Koivumäki ja Antti Jaatinen.

Tukivarojen riittävyys huolettaa

Paneelissa heräsi huoli myös siitä, miten tukivarat riittävät kuluvalla rahoituskaudella. Esimerkiksi maatilojen investointitukien ensimmäisellä hakujaksolla jätettiin yhteensä 1 300 hakemusta. Hakukierros oli historiallisen vilkas myös Varsinais-Suomessa, jossa hakemuksia jätettiin yli 200. Kysyntä on tällä hetkellä paljon suurempaa kuin rahoitusmahdollisuudet.

– Oli hienoa huomata, että Suomessa on 1 300 tilaa, joilla on uskoa ja tahtoa tehdä kehittämistoimia. Rahoitusta on kuitenkin tarjolla rajallinen määrä, ja se aiheuttaa omat haasteensa. Jos tällä kierroksella ei saa tukea, kannattaa jättää uusi hakemus seuraavalla jaksolla, kommentoi Sanna Koivumäki.

Ministeriö on osoittanut varoja maatalouden energiainvestointeihin sekä ympäristön tilaa, kestävää tuotantoa, eläinten hyvinvointia ja bioturvaa edistäviin investointeihin yhteensä 25 miljoonaa euroa. Torstaina 6.7. ministeriö tiedotti sivuillaan, että avustuksia on jo ensimmäisellä tukijaksolla haettu tätä enemmän, joten osassa ELY-keskuksia joudutaan tekemään kielteisiä tukipäätöksiä varojen puutteen vuoksi. Mikäli hanketta ei ole aloitettu, hakija voi jättää uuden tukihakemuksen myöhemmillä hakukierroksilla. Maa- ja metsätalousministeriö pitää kyseisiä investointeja hyvin tärkeinä ja pyrkii löytämään ratkaisuja, jotta vuoden kahdella viimeisellä tukijaksolla olisi edelleen mahdollista myöntää avustusta näille hankkeille.

Antti Jaatinen nosti paneelikeskustelussa esiin myös Suomen uuden hallituksen suunnitelman leikata maatalous- ja maaseuturahoitusta. Jos Suomi säästää CAP-rahoituksesta 140 miljoonaa euroa, maaseutu menettää 240 miljoonaa euroa EU:n vastinrahan vaikutuksesta. Leikkauksia on esitetty alueelliseen ja paikalliseen maaseudun kehittämiseen, johon sisältyy maaseudun yritys- ja hanketuet.

– Jos tämä toteutuu, pitää pohtia, mihin raha tulee riittämään ja mihin ei – ja pitääkö ohjelman fokus miettiä uudelleen, hän toteaa.

Ympäristö- ja ilmastopainotukset puhuttivat

Paneelissa puhuttiin myös CAP-suunnitelman tarjoamista mahdollisuuksista ilmasto- ja ympäristötoimiin. Investointitukien puolella kiinnostavat nyt erityisesti energiainvestoinnit ja uusi CAP-suunnitelma kannustaa muun muassa maan kasvukunnon parantamiseen ja täsmäviljelyyn.

Paavo Myllymäki kritisoi CAP-suunnitelmaa siitä, kuinka vähän se tarjoaa mahdollisuuksia Saaristomeren tilan parantamiseen ja vesiensuojeluun suhteessa ilmastotoimiin. Uuden suunnitelman toteuttaminen edellyttää myös aiempaa enemmän yhteistyötä ympäristöministeriön hallinnonalan kanssa.

– Minun mielestäni suurin ympäristöteko CAP-suunnitelmassa on se, että ruuantuotanto on nostettu maatalouspolitiikan tekemisen suurimmaksi asiaksi. Me suomalaiset se osataan! Eli pidetään se ruuantuotanto kärjessä, kommentoi Matti Puolimatka.

Kolme ihmistä lavalla. Vasemmalla mikrofonin kanssa Matti Puolimatka, keskellä Paavo Myllymäki ja oikealla Markku Paija.
Matti Puolimatka (vas.) pitää ympäristötekona sitä, että maatalouspolitiikassa keskitytään ruuantuotantoon. Paavo Myllymäki kritisoi sitä, miten vähän CAP-suunnitelmassa on mahdollisuuksia vesistöjen suojeluun. Markku Paija toivoo, että tilakohtaisia ympäristötoimenpiteitä olisi tarjolla monipuolisemmin.

Nuoret tarvitaan mukaan kehittämään maataloutta ja maaseutua

Keskusteluun nousi myös se, miten CAP-suunnitelma kannustaa nuoria viljelijöitä.

– CAP-suunnitelmassa on työkaluja sukupolvenvaihdoksiin ja omistajanvaihdoksiin, mutta lisäksi tarvitaan positiivista ja turvallista ilmapiiriä, jossa nuoria kannustetaan. Me tarvitsemme ne nuoret mukaan, kommentoi Matti Puolimatka.

Tukitoimilla voidaan luoda hyviä kannustimia, mutta lopulta alan houkuttelevuus lähtee siitä, että toiminnan täytyy olla kannattavaa. Paavo Myllymäki perääkin poliittista vaikuttamista elintarvikemarkkinoiden kehittymiseen, jotta viljely olisi kannattavampaa.

Vaikka uusia viljelijöitä tulee alalle paljon vähemmän kuin eläköityy, asiantuntijat uskovat tulevaisuuteen.

– Nuoret viljelijät ovat todella osaavia ja motivoituneita, joten heillä on hyvät mahdollisuudet lisätä tuotantoa. Vaikka määrä on pieni, laatu on korkealla, kommentoi Markku Paija.

Esimerkiksi Varsinais-Suomessa tilojen määrä on vuoden 1995 jälkeen puolittunut, mutta tilojen viljelemät hehtaarit ovat tuplaantuneet.

Sanna Koivumäki muistuttaa, että ryhtyäkseen yrittäjiksi nuorilla pitää olla myös aito mahdollisuus elää maaseudulla, mahdollisen perheenkin kanssa.

Kaksi ihmistä messulavalla. Vasemmalla Markku Paija ja oikealla Sanna Koivumäki mikrofoni kädessään.
Markku Paija kehui nuorten viljelijöiden osaamista ja motivaatiota. Sanna Koivumäki muistutti, että myös maaseudulla asumisen tulee olla aidosti mahdollista, jotta nuoria viljelijöitä saadaan lisää.