Uutinen
03.05.2023

Kainuussa maatilojen ja maaseudun kehittämiseen 57 miljoonaa euroa

Kainuussa maatilojen ja maaseudun kehittämiseen 2024-2022 reilut 57 miljoonaa euroa

Kainuun maaseudun kehittämistä on tuettu vuosina 2014-2022 yhteensä reilulla 57 miljoonalla eurolla. Kainuun ELY-keskuksen kehittämis- ja yritystuet hyödynnettiin täysimääräisesti.

Manner-Suomen kehittämisohjelman 2014–2020 eli maaseutuohjelman tarkoitus oli elinvoimaisen maaseudun säilyminen, ympäristön tilan paraneminen, uusiutuvien luonnonvarojen kestävä käyttö, eläinten hyvinvoinnin parantaminen ja osaamisen kehittäminen. Maaseutuohjelmaa jatkettiin siirtymäkaudella vuosina 2021–2022, jolloin maaseutuohjelman toimenpiteet jatkuivat uuden rahoituskauden varoista.

Kainuun alueellinen maaseudun kehittämissuunnitelma 2014–2020 asetti tavoitteeksi tuloksia tuottavien kehittämistoimien ja investointien tukemisen, osaamisen kehittämisen ja kainuulaisen kehittämisverkoston kehittymisen tukemisen. Kehittämistavoitteita asetettiin kaikkiaan viidelle eri teemalle: maatalouteen, metsätalouteen, bioenergia-alalle, luontomatkailuun ja kylien elinvoiman kehittämiseen.

”Kokonaisuutena mennyt ohjelmakausi toteutui verrattain hyvin. Saamamme kehittämis- ja yritystukipotti hyödynnettiin täysimääräisesti ja lisäksi saimme hyvin elpymisvaroja laajakaistahankkeisiin. Kainuun maataloudelle tärkeä maidontuotannon taso kyettiin säilyttämään uudisinvestoinneilla, vaikka rakennekehitys jatkui kaiken aikaa. Isot navettainvestoinnit lopahtivat vasta Valion hankintaosuuskuntien maitokiintiöiden käyttöönoton myötä. Uusia viljelijöitä aloitti toiminnan valitettavan vähän niin Kainuussa kuin muuallakin Suomessa. Uutena toimintona alkanut Neuvo2020 -koulutuspalvelu löi itsensä hyvin läpi ja siihen ollaan erittäin tyytyväisiä”, linjaa Kainuun ELY-keskuksen maaseutupalvelujen yksikönpäällikkö Pekka Knuutinen.

”Pienyrityspuolella tukemme painottui erittäin vahvasti metsämarjojen jalostukseen ja matkailuun. Etenkin Sotkamossa marja-ala laajeni merkittävästi. Hankerahoituspuolella tehdyt yleishyödylliset investoinnit vesihuoltoon, nettiyhteyksiin ja liikuntareitteihin palvelevat alueiden ihmisiä, yrityksiä ja matkailijoita vuosikausia ja jopa vuosikymmeniä”, Knuutinen toteaa.

”Kainuun Leader -ryhmät toimivat erittäin mallikkaasti toteuttaen omia ohjelmiaan ja pääsääntöisesti paikallisia tärkeitä hankkeita. Koronan vaikutukset jäivät onneksi varsin pieniksi Kainuussa. Ukrainan sodan ja siihen liittyvien pakotteiden hinta- ja tulevaisuushuolet varjostavat paljon enemmän tulevaisuusnäkymiä.”

Yritys- ja hanketukia Kainuuseen 28,7 miljoonaa euroa

Kainuuseen maaseudun yritys- ja hanketukea myönnettiin vuosina 2014–2022 yhteensä 28,7 miljoonaa euroa 204 eri hankkeeseen. Yritystukien osuus oli 12,9 miljoonaa euroa.

Yritystukea myönnettiin eniten investointeihin, kuten rakentamiseen sekä koneiden ja kaluston hankintaan. Lisäksi tukea myönnettiin yritysten perustamiseen ja yritystoiminnan kokeiluihin. Elpymisvaroja käytettiin vuoden 2022 aikana uusiutuvan energian käytön lisäämiseen sekä energiansäästöhankkeisiin maaseudun pienissä yrityksissä.

Ensiasteen jalostus (mm. metsämarjojen jalostus) ja matkailuinvestoinnit olivat merkittävimmät tuetut yritysrahoituksen toimialat Kainuussa, lisäksi merkittäviä tukia myönnettiin elintarvikealalle, metalli- ja puuteollisuudella sekä palvelualoille.

Kajaanin, Sotkamon ja Hyrynsalmen kunnat olivat kärkipäässä yritystukien jakautumisen osalta kunnittain, seuraavina olivat Suomussalmi, Kuhmo, Paltamo, Ristijärvi ja Puolanka.

Tukihakemusmäärät kasvoivat ohjelmakauden aikana vuoteen 2019 asti, jonka jälkeen tukihakemusten määrissä oli merkittävää laskua. Kustannusten nousu, korona ja Venäjän hyökkäyssota vaikuttivat merkittävästi yritysten investointi- ja kehittämishalukkuuteen.

Hanketukia erityisesti matkailun ja tietoverkkojen kehittämiseen

Maaseudun hanketukiin myönnettiin yhteensä 15,8 miljoonaa euroa vajaaseen sataan eri hankkeeseen. Toimialoittain tarkasteltuna suurimpia panostuksia tehtiin matkailun kehittämiseen, noin 3,5 miljoonaa, maaseudun tietoliikenneverkkoihin, noin 3,3 miljoonaa euroa, maatalouden kehittämiseen, 2,9 miljoonaa euroa, metsätalouteen, 1,4 miljoonaa euroa ja elintarviketalouteen, 1,3 miljoonaa euroa.

Maaseudun vesihuoltohankkeita tuettiin reilulla miljoonalla eurolla. Tämän lisäksi tukea myönnettiin koulutukseen ja tiedonvälitykseen reilut 2 miljoonaa euroa.

Matkailun tukemisessa hankemuotoisella kehittämistuella pääosaa näyttelivät erilaiset reittihankkeet. Hiihto-, vaellus-, pyöräily- ja melontareitit olivat kainuulaisissa luonto- ja matkailukohteissa peruskunnostus- tai uudisrakennuskohteina tukien matkailun oheispalvelujen kehittymistä ja viipymien pidentymistä. Kainuun alueen moottorikelkkareitit olivat myös kunnostushankkeen kohteena.

Kainuuseen Leader-tukia 10,9 miljoonaa euroa

Oulujärvi Leader ry ja Elävä Kainuu Leader ry tukivat vuosina 2014-2022 Kainuun maaseudun kehittämistä yhteensä 10,9 miljoonalla eurolla.

Leader-tukea yrityksille kohdentui 3,4 miljoonaa euroa 164 hankkeeseen. Rahoituksella on mahdollistettu yritysten investointeja, aloittavien yritysten perustamista ja toimivien kehittämistä sekä yritysryhmien kehittämishankkeita.

Yleishyödyllisiin Leader-hankkeisiin myönnettiin rahoitusta 7,5 miljoonaa euroa, Hanketuesta kohdentui yleishyödyllisiin investointeihin 3,1 miljoonaa euroa: yhteisten kokoontumistilojen lisäksi esimerkiksi auto-, ilmailu-, koira-, hevos-, golf-, ammunta-, teatteri-, maastopyöräily-, patikointi- ja melontaharrastusmahdollisuuksia parannettiin investointihankkeilla eri puolilla Kainuuta.

Maatilat investoivat navettoihin ja eläinten hyvinvointiin

Maatilojen kehittämistä tuettiin Kainuussa nuoren viljelijän aloitustuella ja maatalouden investointituilla vuosina 2014–22 yhteensä 16,6 miljoonalla eurolla. Lisäksi maatilojen neuvontakorvauksia maksettiin Kainuussa lähes 0,9 miljoonaa euroa.

Ohjelmakauden loppua kohti maatilojen investoinneissa näkyi ilmasto- ja ympäristöpainotus. Investoinnin kohteiksi tulivat esimerkiksi maatilojen aurinkopaneelit, multaimet ja lannan separointilaitteet.  Myös eläinten hyvinvointiin ja työympäristön parantamiseen panostettiin

Nuoren viljelijän aloitustukipäätöksiä tilanpidon aloittamiseen tehtiin 31 ja maatalouden investointitukihakemuksiin tukipäätöksiä 211.  Lypsykarja- ja nautakarjatalouden rakentamisinvestointitukipäätöksiä tehtiin yhteensä 49.

Karjatalouden investoinnit vähenivät ohjelmakauden lopussa muun muassa maitotalouden sopimustuotantoon siirtymisen ja lihakarjanavettojen tukikiellon vuoksi. Myös nuoren viljelijän aloitustuen tukihakemukset vähenivät ohjelmakauden loppua kohden. Tuotantokustannusten nouseminen aiheutti haasteita kannattavuudelle ja pitkäntähtäimen talouden suunnittelulle.

Maatilojen neuvontakorvausta hyödynsi yli 450 kainuulaista maatilaa. Suosituimpia neuvonta-aiheita olivat ympäristökorvauksen ehdot, maatilojen kilpailukyvyn parantaminen ja tuotantoeläinten terveydenhuoltosuunnitelmien laatiminen. Neuvontaa annetiin tilan lähtökohtien ja tarpeiden mukaisesti.