Uutinen 20.02.2026 Kalankasvatuksen ympäristövaikutuksia arvioidaan uusilla menetelmillä – tavoitteena kestävä kasvu merialueilla Suomen vesiviljelystrategian tavoitteena on kasvattaa kotimaisen kalan tuotantoa merkittävästi – jopa kolminkertaiseksi. Merialueilla tuotantoa voidaan lisätä merkittävästi, kunhan ympäristövaikutukset ja merialueiden muu käyttö huomioidaan. Vesiviljelyn kehittämisohjelma on tuonut yhteensovittamiseen uusia menetelmiä ja tietoa kasvatuksen ympäristövaikutuksista. Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkija Markus Kankaisen mukaan sijainninohjaussuunnitelman tavoitteena on löytää parhaat paikat kalankasvatukselle merellä. ”Tarkoituksena on määritellä kalankasvatukselle parhaat sijainnit merialueella ja ohjata uusi tuotanto tällaisille alueille”, Kankainen kertoo. Kun samoilla merialueilla on useita toimijoita ja monenlaisia tavoitteita, kokonaisuutta on tarkasteltava laajasti. ”Tilaa riittää kaikille, kun suunnittelu tehdään yhteensovittaen.” Luonnonvarakeskuksen tutkija Markus Kankaisen mukaan sijainninohjaussuunnitelman tavoitteena on löytää parhaat paikat kalankasvatukselle merellä. Sijainnilla on ratkaiseva merkitys Kalankasvatuksen ympäristövaikutuksissa tärkein yksittäinen tekijä on sijainti. Hyvät virtausolosuhteet vähentävät paikallista kuormitusta. ”Sijainti ratkaisee pitkälti vaikutusten laajuuden: mitä avoimempi, syvempi ja virtaamiltaan parempi vesialue on, sitä vähemmän syntyy rehevöittävää kuormitusta”, Kankainen selittää. Luke ja Suomen ympäristökeskus (Syke) hyödyntävät mallinnusta, jotta uusia kalankasvatuslaitoksia voidaan ohjata alueille, joilla rehevöitymisvaikutus jää mahdollisimman vähäiseksi ja ja jotka eivät ole kuormitukselle herkkiä. Aiemmin tutkimusnäyttöä merialueiden kalankasvatuksen paikallisista vaikutuksista on ollut niukasti. ”Verrattain vähän on ollut tietoa siitä, kuinka paljon kalankasvatuslaitokset todellisuudessa vaikuttavat alueen veden laatuun, kuten levien määrään”, Kankainen toteaa. Vuonna 2025 Luke ja Syke toteuttivat laajan kenttätutkimuksen Saaristomerellä, Ahvenanmaalla ja Selkämerellä. Tutkimuksessa hyödynnettiin uusia mittausmenetelmiä, kuten optisia sensoreita ja veneestä tehtävää liikkuvaa mittausta. Työ rahoitettiin Vesiviljelyn kehittämisohjelmasta. ”Voimme mitata vettä jopa silloin, kun vene kulkee 20 solmun nopeudella, saaden samalla mittausdataa sekunnin välein”, Kankainen kuvaa. Alustavien tulosten mukaan tarkastelluilla kalankasvatuslaitoksilla ei havaittu selkeää paikallista tai alueellista rehevöittävää vaikutusta. Havainnot viittaavat siihen, että laitosten ravinnekuormitus on olosuhteisiin nähden vähäinen ja sekoittuu tehokkaasti ympäröivään vesimassaan. Tietoa päätöksenteon tueksi Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa luotettavaa tietoa, jotta ympäristölupapäätökset voidaan tehdä oikeasuhtaisesti ja kestävällä tavalla. ”On tärkeää, että päätökset perustuvat tutkittuun tietoon, erityisesti ympäristölupien osalta”, Kankainen painottaa. Kehittämistyössä on siirrytty yhä enemmän käytännön soveltamiseen. ”Emme enää pelkästään kehitä menetelmiä, vaan olemme siirtyneet niiden aktiiviseen hyödyntämiseen.” Menetelmiä käytetään jo muun muassa Kalavaltio-hankkeessa, jossa haetaan kalankasvatuksen ympäristölupia valtion vesialueille sekä Vesiviljelyn kehittämisohjelman Upscale-osiossa, jossa arvioidaan mahdollisuuksia lisätä tuotantomääriä nykyisillä, olosuhteiltaan hyvillä laitoksilla. Kankaisen mukaan kalankasvatuksella on tulevaisuudessa merkittävä rooli kestävän ruokajärjestelmän kokonaisuudessa. ”Pitäisin sitä tärkeänä, jopa välttämättömänä. Merialueet ovat edelleen suurelta osin hyödyntämätön resurssi ruokatuotannossa, kun maapinta-ala alkaa käydä vähiin.” Hänen mukaansa kalankasvatus on myös erittäin resurssitehokas tuotantomuoto verrattuna moniin muihin vaihtoehtoihin. ”Kalankasvatus on monella tapaa tehokasta ja resurssiviisasta tuotantoa”, Kankainen tiivistää. Teksti: Bertills & JungArtikkeli on osa innovaatio-ohjelmien uutiskirjettä. Voit tilata uutiskirjeen tästä linkistä! Lisätietoa: Tutkija Markus Kankainen, Luonnonvarakeskus, markus.kankainen@luke.fi Jaa:
