Merialuesuunnittelun toisen kierroksen toimialatapaamiset käynnistyivät kalatalousalan tapaamisilla. Tavoitteena on luoda selkeät suunnitelmat näille aloille ja asettaa toimenpiteitä alojen kehittämiseksi. Merialuesuunnittelun uudella kierroksella on tärkeää huomioida kalastuksen ja vesiviljelyn erityistarpeet. Kalastuksessa painopiste on paikallisen päätöksenteon ja soveltuvien alueiden kartoittamisessa, ja vesiviljelyssä toivotaan selkeämpää kasvuvisiota ja parempaa huomiota koko tuotantoketjun sijoittumistarpeisiin.
Kalastuksen toimialatapaamisessa havaittiin puutteita asetetussa suunnittelun visiossa. Erityisesti yhteistoiminta paikallisessa päätöksenteossa koettiin jääneen toteutumatta. Käytännössä kalastusalan edunvalvonnan resurssit riittävät valtakunnalliseen vaikuttamiseen, mutta ala toimii hajautetusti ja erityisesti paikallisen päätösten mukaisesti. Paikallisia edunvalvojia tai edustajia alalla ei yrittäjien itsensä lisäksi ole.
Kalastuksen suunnitteluaineistoihin – osin paikallisuuden lisäämiseksi – toivottiin lisättäväksi myös käyttö- ja hoitosuunnitelmien arvioita kaupalliseen kalastukseen soveltuvista alueista. Rannikkoalueella on 30 kalatalousaluetta, joista yhdenkään aineiston ei arvioida olevan teknisesti sovellettavassa muodossa. Aineiston muuntaminen edellyttäisi siis erikseen rahoitettavaa projektia, mutta vaikuttavuutta vahvistaisi juuri aineiston käyttökelpoisuus visiossa mainitussa paikallisessa päätöksenteossa.
Vesiviljelyn palautteet tyydyttäviä – visiossa ja toimissa kaivataan korjausta
Nykyinen vesiviljelyn merialuesuunnitelma kattaa nimenomaan kalankasvatuksen ja siinäkin erityisesti jatkokasvatuksen tarpeet. Suunnitelman vaikutusten arviointi oli kuitenkin positiivisempi kuin kalastuksen vastaava arvio.
Toimialaryhmän aloitustyössä esille tuli kuitenkin selviä täsmennettäviä kohteita sekä toimialan visiossa että suunnitelluissa toimissa.
Sisällöllisesti isona muutoksena vesiviljelyn visioon kaivattiin selkeyttä, siten että sinänsä tärkeäksi tunnettu infrastruktuurin yhteistyö kalastuksen kanssa jätettäisiin vision tasolta pois. Sen sijaan visioon esitettiin mainintaa kasvavasta vesiviljelystä, viittauksena vesiviljelyn kasvustrategioihin ja hallitusohjelmaan.
Kalankasvatuksen suunnitelmaan linkittyvän tiekartan toimenpiteissä ilmeni olevan paljon kehityksen ja tutkimuksen toivetiloja ja hypoteeseja, joita toimialaryhmä halusi karsia vähemmäksi. Vastaavasti uuteen suunnitelmaan toivottiin mainittavaksi koko tuotantoketjun vaatimia alueellisia tarpeita, sillä nykyinen suunnitelma ei huomioi poikaskasvatuksen tai talvisäilytyksen tarpeita riittävästi.
Uusi merialuesuunnittelun prosessi on seurattavissa osoitteessa https://merialuesuunnittelu.fi/ . Tuolla julkaistaan myös kattavampi raportointi toimialakohtaisista tapaamisista. Nykyinen, voimassa oleva merialuesuunnitelma on tutustuttavissa osoitteessa https://meriskenaariot.info/merialuesuunnitelma/ .
Uutisessa mainittu merialuesuunnittelun vaikuttavuusarviointi on ladattavissa osoitteesta https://meriskenaariot.info/merialuesuunnitelma/wp-content/uploads/2020/10/Mersu_vaikutukset_loppuraportti_2020_30102020_print.pdf
Vain kirjautuneet käyttäjät voivat kommentoida
Kirjaudu sisään Luo uusi tili